Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena

Transkriptio

1 Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena LitT Anneli Pönkkö Lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Oulun yliopisto Virpiniemien urheiluopisto

2 Lapsen kasvu ja kehitys - on kokonaisvaltaista, kehityksen osa-alueet ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. - on osittain geneettisesti ohjautuvaa, mutta myös ympäristön vaikutus on tärkeää Liikkuminen ja fyysinen aktiivisuus - ovat välttämättömiä lapsen terveen kasvun ja kehityksen kannalta

3 Fyysinen kasvu ja kehitys lähtökohtana Lihakset, jänteet, luut, nivelet Hengitys- ja verenkiertoelimistö Hermosto Motoriikka (mm. Gallahue & Cleland-Donnelly 2003; Malina ym. 2004; Sääkslahti 2005; Rintala ym. 2005; Ayres 2008; Ward 2010)

4 Motoriset perustaidot Liikunta- eli tasapainotaidot Liikkumistaidot välineiden käsittelytaidot (mm. Gallahue ym. 2003; Numminen 2005); Sääkslahti 2005; Viholainen 2006)

5 Erilaisten oppimisen ongelmien taustalla on usein motoriikkaan liittyviä tekijöitä: Heikko kehonhahmotus Heikko tasapaino ja koordinaatio Ongelmia aivojen oikean ja vasemman puoliskojen yhteistyössä Heikot hienomotoriset taidot, kätisyys Vaikeuksia tilanhahmotuksessa Heikkoutta silmiä liikuttavien lihasten motoriikassa

6 Kognitiivinen kehitys Havaintotoiminnot johtopäätösprosessi Sensorinen integraatio Yleiset oppimisen edellytykset Käsitteet, tilan hahmottaminen, muistaminen ja hienomotoriikka (mm. Pellegrini & Smith 1998; Rintala ym. 2005; Everke & Woll 2007; Ayres 2008; Ward 2010)

7 Sosioemotionaalinen ja eettismoraalinen kehitys Vuorovaikutus Ryhmässä toimiminen, yhteisten sääntöjen ja sopimusten noudattaminen Koettu pätevyys Tunteiden ilmaisun voimakkuuden sääteleminen mm. Pellegrini & Smith 1998; Pönkkö 1999; Numminen 2005; Nurmi ym. 2006; Zachopoulou 2007; Takala ym. 2009; Ward 2010)

8 Jotta kehityksen viivästymät, oppimisen ongelmat ja tuen tarve tunnistetaan, tarvitaan kehityksen seurantaa. Neuvolan ja varhaiskasvatuksen rooli on tärkeä.

9 Varhaiskasvattajat voivat vaikuttaa luomalla mahdollisuuksia liikkua monipuolisesti!! Antamalla aikaa Vapaalle leikille ja ulkoleikille (Ben-Arieh & Ofir 2002; Sääkslahti 2005) Antamalla luvan leikkiä Metsämaastossa, nurmikentillä, asfalttialueilla (Fjortoft 2001; Dyment & Bell 2007; Cardon ym. 2008) Melukylässä (Kyttä 2003) Rohkaisemalla lasta käyttämään erilaisia välineitä ja telineitä Kiipeily- ja tasapainotelineet, keinut, liukumäet, pallot, vanteet, hyppynarut (Cardon ym. 2009) Järjestämällä ohjattuja liikuntatilanteita ja tuokioita päivittäin sisällä ja ulkona!!

10 Varhaiskasvattajien tulee suunnitella ja järjestää tavoitteista ja monipuolista liikuntakasvatusta päivittäin (Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 2005) Alle 4-vutoiaat tutustuminen omaan kehoon: kehonosien tunnistaminen, löytäminen ja nimeäminen itsenäinen liikkuminen, karkeamotoristen ja hienomotoristen taitojen harjoittaminen Yli 4-vuotiaat motoristen perustaitojen harjaannuttaminen liikuntataidot, esim. hiihto, luistelu, pyöräily ja uinti voimistelu ja lastentanssi, kamppailuleikit ja kisailut, pallonkäsittelyleikit ja pelit, luontoliikunta, talviliikunta, vesiliikunta

11 Varhaiskasvattajien tulee tukea lapsen koettua fyysistä pätevyyttä minä opin! kuunnella ja kannustaa tartuttaa innostus poistaa liikkumisen esteet ja kiellot rakentaa innostava ympäristö touhuta yhdessä huolehtia turvallisuudesta havainnoida ja arvioida eriyttää ja integroida antaa yksilöllistä palautetta käyttää erilaisia opetustyylejä toimia tavoitteisesti päiväkodin toimintakulttuurin liikunnallistamiseksi toimia kasvatuskumppanina, kehityskeskustelut

12 Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset (STM 2005) Vähintään 2 tuntia reipasta liikuntaa joka päivä Havainnointiin perustuvissa tutkimuksissa (alle 4v) suurin osa päiväkotipäivästä on fyysisesti inaktiivista vapaata leikkiä. 59 % havainnoidusta ajasta lapsi istuu tai seisoo. Ulkoleikit ovat yleisin fyysistä aktiivisuutta kuvaava toiminto. Omaehtoinen leikki on ohjattua toimintaa kuormittavampaa. Kaikissa päiväkodeissa ei ole joka viikko ohjattua liikuntaa. Ohjattujen sisäliikuntatuokioiden aikana lapset saivat harjoitusta tasapainotaidoissa 1.5%, liikkumistaidoissa 28% ja käsittelytaidoissa 22% Lapset ovat paikoillaan 49% tuokion ajasta: opettaja selittää 60% ajasta -> tästä puolet lapset kuuntelevat hiljaa paikallaan (Iivonen 2008; Laukkanen 2007)

13 Havainnointiin perustuvissa tutkimuksissa (yli 4v) Ulkoleikkien ja vauhdikkaiden leikkien määrä kasvaa Iän myötä liikunta päiväkodissa väheni, mutta kotona arkisin ja viikonloppuisin lisääntyi. Kiinnostuksen kohteet alkavat eriytyä Päiväkodin henkilöstö kannustaa harvoin lapsia liikkumaan aktiivisemmin (90 %:ssa havainnoinneista ei minkäänlaista kehotusta), vaikka lapset olivat aktiivisempia saadessaan kannustusta.

14 Kiitos!