PUTKILAHDEN KYLÄSELVITYS Kyläselvitysraportti EHDOTUS PÄIVÄYS

PUTKILAHDEN KYLÄSELVITYS Kyläselvitysraportti EHDOTUS PÄIVÄYS 20.6.2016

Putkilahden kyläselvitys ehdotus 20.6.2016 (2) SISÄLLYSLUETTELO 1 LÄHTÖKOHDAT... 4 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 4 1.1.1 Selvitysalue... 4 1.1.2 Luonnonympäristö... 6 1.1.3 Maisemarakenne, maisemakuva... 8 1.1.4 Rakennettu ympäristö... 9 1.1.5 Maanomistus... 15 2.2 SUUNNITTELUTILANNE... 15 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 15 3 KYLÄSELVITYS... 19 3.2 SUUNNITTELUN TAVOITTEET... 19 3.3 SUUNNITTELUN VAIHEET JA OSALLISTUMINEN... 19 3.5 MAANKÄYTÖN OHJAAMISEN VAIHTOEHDOT... 22 3.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus... 22 3.5.2 Vaihtoehtojen arviointi ja vertailu... 23 4 KYLÄSELVITYS JA RAKENTAMINEN... 23 4.1 TAVOITEKARTAT JA TAVOITEOHJEISTUS... 24 4.2 MITOITUS... 24 4.3 SUUNNITTELUTARVERATKAISUN TAI POIKKEAMISLUVAN TARVE ERI TILANTEISSA... 25 5 KYLÄSELVITYKSEN TOTEUTUS... 27 LIITTEET: 1. Tavoitekartta 1 2. Tavoitekartta 2 3. Tavoiteohjeistus 4. Korpilahti lehden artikkeli 10.6.2015 LUETTELO RAPORTIN ERILLISISTÄ LIITEASIAKIRJOISTA 1) Kyläkyselyn tulokset 2) Putkilahden luonto ja liito-oravaselvitys 2016 3) Putkilahden vesihuoltosuunnitelma (FCG Suunnittelu ja tekniikka)

Putkilahden kyläselvitys ehdotus 20.6.2016 (3)

Putkilahden kyläselvitys ehdotus 20.6.2016 (4) 1 LÄHTÖKOHDAT Jyväskylän kaupungin yleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 10.11.2014. Strategisluonteisen yleiskaavan yhtenä osana on ollut maaseutualueiden maankäytön ohjaus. Yleiskaavatyön yhteydessä tunnistettiin selkeitä asutuskeskittymiä, joissa arvioitiin säilyvän tai kehittyvän julkisia, yksityisiä tai yhteisöllisiä palveluita. Nämä asutuskeskittymät osoitettiin yleiskaavassa kylähelmi -merkinnällä. Näiden kylähelmien ympärille osoitettiin kyläalue merkintä, joka osoittaa ympäristöään tiiviimmän kyläalueen. Tiiviimmäksi muodostuneiden kyläalueiden ulkopuolelle on myös paikoin muodostunut asutuskeskittymiä. Nämä alueet on osoitettu yleiskaavassa maaseutuasumisen nauha-alue merkinnällä.. Muutoin maaseutualue on osoitettu maaseutuelinkeinojen alue merkinnällä. Yleiskaavamääräysten mukaisesti kyläalueiden ja nauha-alueiden maankäyttö tulee perustua asemakaavaan, osayleiskaavaan tai kyläselvityksiin. Yksi yleiskaavatyön yhteydessä tunnistettu elinvoimainen kylä on Putkilahti. Tämä kyläselvitys on jatkoa Jyväskylän kaupungin yleiskaavalle. Kyläselvityksen tarkoituksena on selvittää kyläalueen maankäytön suunnittelutarpeet. Ensisijaisesti kyläselvityksen tarkoituksena on selvittää, tuleeko Putkilahden kyläalueelle laatia osayleiskaava tai jo kaavoitettujen alueiden osalta osayleiskaavan muutos. Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki antaa mahdollisuuden käyttää yleiskaavaa rakennusluvan myöntämisen perusteena kyläalueella. Yleiskaavan laatiminen on kuitenkin yleensä raskas ja pitkä prosessi, joten ennen kaavanlaatimispäätöstä alueen rakentamispaine ja kaavanlaatimistarve on syytä selvittää. Yksittäisten lupien myöntämiseen suunnittelutarveharkinta voi olla hyvinkin riittävä keino vähemmän rakentamispainetta omaavilla alueilla. Kyläselvityksen yhtenä lähtökohtana on ollut kyläläisten ja maanomistajien osallistaminen kyläselvitysprosessiin. Prosessin aikana on pidetty kyläiltoja, järjestetty kyläkysely ja kokoonnuttu kyläläisistä kootun kylätuntijaryhmän kanssa pohtimaan Putkilahden kylän maankäyttöä ja sen ohjaamista tulevaisuudessa. Kyläselvitys on laadittu Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalvelujen yhdyskuntasuunnittelu ja paikkatietopalveluyksikössä. Kyläselvityksen laatimisesta on vastannut suunnitteluinsinööri Arto Sipinen ja osallistamisesta ja tiedottamisesta erikoissuunnittelija Sarita Humppi. 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 1.1.1 Selvitysalue Selvitysalueen rajaus on esitetty kuvassa 1. Selvitysalue ulottuu pohjoisesta Korospohjan alueelta etelään Nokkospohjan-alueelle, Nokkonenlahden etelärannoille. Selvitysalue käsittää tiiveimmän kyläalueen Vespuolentien varressa sekä peltoalueet ja niiden laitamille muodostuneen asutuksen. Putkilahden kylään on matkaa Jyväskylän keskustasta n. 45 km (40 min) ja Korpilahden taajamasta n. 23 km (20 min). Luhangan taajamaan on matkaa 16 km ja Joutsan taajamaan 32 km.

Putkilahden kyläselvitys ehdotus 20.6.2016 (5) Kuva 2 Etäisyydet lähimpiin taajamiin. Kuva 1 Selvitysalueen rajaus

Putkilahden kyläselvitys ehdotus 20.6.2016 (6) 1.1.2 Luonnonympäristö Linnuston kannalta tärkeimmät kosteikkoalueet kuuluvat Natura 2000 - verkostoon. Selvitysalueelle ulottuu osittain Putkilahden Natura-alue Kääjinsalmessa, Kassaaressa ja Rupansalmessa. Pohjoisosassa Varunvuorten Natura-alue ulottuu pieneltä osin selvitysalueelle. Selvitysaluerajauksen sisälle sijoittuu kolme yksiyisten maalla olevaa luonnonsuojelualuetta. Kettuvuoren tervaleppäkorpi, Kassaaren lehmusmetsikkö, Nokkosjärven vesiliskopoukama. Selvitysalueen pohjoisosassa Huvilarannan luonnonsuojelualue ja Puronvarren luonnonsuojelualue ulottuvat osittain selvitysalueelle. Selvitysalueelle tehtiin liito-orava ja luontoselvitys keväällä ja kesällä 2016. Selvityksestä on laadittu erillinen raportti. Luonto- ja liitooravaselvitykset on kohdennettu niille alueille, jotka kyläselvityksen tavoitekartassa on osoitettu rakentamisen kannalta suotuisiksi alueiksi. Selvitysaluetta leimaavat varttuvat ja hoidetut talousmetsät. Lehtoisuutta esiintyy Putkilahden alueella monin paikoin ja maaperä on rehevää. Selvitysalueelta ei tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä eikä selvitysalu-eelta ole tiedossa aiempia havaintoja liito-oravasta. Putkilahden kylän ydinalueilla liito-oravaa ei ole tavattu aiemminkaan, vaan seutukunnan liito-oravahavainnot sijoittuvat kylää ympäröiviin laajempiin metsäalueisiin, mm. Vaarunvuorille. Luontoselvityksessä havaittiin yksi metsälain 10 mukainen kohde, puronvarsi, joka on myös luontotyyppien uhanalaisarvioinnin mukaan vaarantunut (VU) luontotyyppi. Muita metsälain, vesilain tai luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä ei inventointialueilta havaittu. Myöskään suojelua vaativia lajeja ei inventointialueilta havaittu. Muina huomionarvoisina luontokohteina selvityksessä on nostettu esiin koivuvaltainen hakamaan reuna (CR, äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi) Herapojantien varressa sekä mahdollisesti METSO-ohjelmaan kelpaavaksi arvioitu lehtomaisen kankaan alue luontoselvityksen kuviolla D Kettuvuoren ja Vespuolentien välissä. Kuva 3 Suojelualueet ja luontoselvityksen 2016 kohteet.

Putkilahden kyläselvitys ehdotus 20.6.2016 (7) Maaperä Putkilahdella maaston pinnanmuodot ovat voimakkaasti vaihtelevia. Kallioperä on harmaata graniittia. Moreeni on Putkilahdessa yleisin maalaji. Jääkauden jäätikön sulaessa kerrostuneita sora-alueita on Ylisjärven pohjoispäässä, kylän keskustassa ja Reinanpohjassa. Savikot eli jääkauden jälkeinen merenpohja, seurailevat sokkeloisten ja matalien vesistöjen rantoja. Sittemmin savikot on raivattu pelloiksi ja rakennukset sijoitettu viereisille moreeni kumpareille. (Horppila-Jämsä, Suominen, 2004). Tiiveimmällä kyläalueella Virtasalmen itäpuolella maaperä on hiekkaa tai moreenia. Pääosa kyläkeskuksen asutuksesta on pohjavesialueen päällä. Kuva 4 Yksityisten maalla olevat suojelualueet. Kuva 5 Ote maaperäkartasta kyläkeskuksesta.

Putkilahden kyläselvitys ehdotus 20.6.2016 (8) 1.1.3 Maisemarakenne, maisemakuva Selvitysalue kuuluu lähes kokonaan valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema -alueeksi luokiteltuun Putkilahden kulttuurimaisema-alueeseen. Nykyiset arvokkaat maisema-alueet on valittu valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuonna 1995. Putkilahden kulttuurimaisemat ovat jylhien mäkimaastojen ja sokkeloisten vesistöjen kirjomia Päijänteenseudun kulttuurimaisemia. Putkilahden kulttuurimaisemat ovat syntyneet järvenrantasavikoille voimakkaasti kumpuilevan kalliomaan keskelle. Viljelyksiä reunustavat pohjoisessa graniittiset kalliomaat, jotka nousevat korkeimmillaan yli sata metriä loivaviettoisten rantapeltojen yläpuolelle. Putkilahden maisema-alue sijaitsee Päijänteen itärannalla. Päijänne ulottuu Putkilahteen saarien, järvenselkien ja kapeiden salmien muodostamana sokkelona, jonka muodoissa hahmottuvat selvästi kallioperän murroslinjat. Maisemallisesti merkittäviä vesialueita ovat Ylisjärvi, Kasselkä ja Nokkonen. Alueen kiinteä asutus syntyi 1500-luvulla. Varhainen asutus hakeutui vesien rannoille hedelmällisen maan ja rantaniittyjen tuntumaan. Alueen nykyinen asutus noudattaa perinteistä sijoittelua, jossa talot ovat rantaan viettävien peltojen keskellä mäkikumpareilla, pitkien lahtien pohjukoissa tai harjujakson yhteydessä kulkevan tien varressa. Maisema-alueen rakennuskanta on vaihtelevaa. Vanhat asuinpaikat perinteisine pihapiireineen ovat säilyneet hoidettuina. Putkilahden kyläkeskus on pysynyt perinteisellä paikallaan maiseman solmukohdassa, vesitien ja maantien risteyksessä. Kylässä on myös iältään ja tyyleiltään vaihtelevaa uudempaa asutusta. Putkilahden ranta-alueilla on kesämökkejä. Alueen maatilojen määrä on vähentynyt, mutta pellot ovat pääosin pysyneet viljeltyinä. Maisema-alueelta on inventoitu 12 maakunnallisesti tai paikallisesti arvokasta perinnebiotooppia, jotka ovat pääasiassa hakamaita, metsälaitumia ja rantaniittyjä. Lisäksi alueella on jonkin verran vanhoja laidunsaaria. Maaseutumaisemaa elävöittävät niittyjen yhteydessä sijaitsevat vanhat niittyladot. Maisema-alueen pohjoisosissa sijaitseva Vaarunvuorten alue on tunnettu retkeily- ja näköalapaikka, jossa on polkuverkostoa. Lähde: Valtakunnallisten maisema-alueiden päivitysinventointi http://www.ym.fi/download/noname/%7b9fa03f5b-fb80-42b0-90d7-1f04a7d5c033%7d/114752 Maisemakuva Putkilahden maisema-alue on topografialtaan ja luonnonmaisemiltaan monipuolinen ja vaihteleva. Maisemaa leimaavat alavat, vehmaat rantaniityt sekä sokkeloisina mutkittelevat salmet, kapeikot ja lahdelmat. Vuorimaan keskellä on myös jonkin verran erämaisia lampia. Päijänteen leudontavan vaikutuksen ja edullisen pienilmaston ansioista luonto on keskisuomalaisittain rehevää, mutta alueella on myös karuja ja jylhiä kallioalueita. Merkittävin kallioalue on Vaarunvuorten alue, joka on niin geologisesti kuin luontoarvoiltaankin poikkeuksellisen arvokas. Vaarunvuorilta avautuu vaikuttavia näkymiä Päijänteelle. Putkilahti on monipuolinen yhdistelmä luonnonmaisemaa ja siihen saumattomasti liittyviä kulttuuripiirteitä. Maisematilaa kehystävät jylhät vuoriselänteet ja kyläalueen pienipiirteiset mäennyppylät. Peltojen metsäsaarekkeet, mäkien metsäiset rinteet, rantalehdot ja siellä täällä pilkahtava vesistö ovat maisemakuvan keskeisiä elementtejä. Putkilahden kulttuuriympäristöön kuuluvat iältään vaihteleva rakennuskanta sekä maisemassa mutkittelevat tiet. Lähde: Valtakunnallisten maisema-alueiden päivitysinventointi http://www.ym.fi/download/noname/%7b9fa03f5b-fb80-42b0-90d7-1f04a7d5c033%7d/114752

Putkilahden kyläselvitys ehdotus 20.6.2016 (9) Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on inventoitu uudestaan vuosina 2010 2014. Inventoinnin tuloksena maisema-alueisiin ollaan ehdottamassa, joitain muutoksia aluerajauksiin ja arvoluokkiin. Putkilahden maisema-alueen osalta rajausta ollaan laajentamassa luoteisosastaan. 1.1.4 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys Putkilahden postinumeroalueella asuu 183 henkilöä (v. 2014 tilanne). Kyläselvitysalueen rajauksen sisällä asuu 104 henkilöä. Väestönkehitys on kuvattu alla olevassa kaaviossa. Asukkaiden määrä on Putkilahdella on vähentynyt hiljalleen 2000-luvulla. Kuva 6 Valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajaus vinorasterilla. Sinisellä rajauksella vuoden 2016 inventoinnin mukainen esitys maisema-alueen laajennuksesta. Kuva 7 Putkilahden postinumeroalue.

Putkilahden kyläselvitys ehdotus 20.6.2016 (10) Rakentaminen ja yhdyskuntarakenne Asutus keskittyy nauhamaisesti Vespuolentien varteen. Loma-asutus levittyy suhteellisen tasaisesti Ylisjärven ja Päijänteen lahtien rannoille. Putkilahdella on paljon asumattomia asuinrakennuksia, joista osa on siirtynyt loma-asuinkäyttöön. 2000-luvulla valmistuneet rakennukset ovat olleet pääasiassa vapaa-ajanasuntoja. Taulukossa näkyvissä valmistuneissa asuinrakennuksissa ja vapaa-ajan asuinrakennuksissa on mukana myös peruskorjattujen rakennusten valmistuminen.

Putkilahden kyläselvitys ehdotus 20.6.2016 (11) Palvelut Pääasiassa Putkilahden kylä tukeutuu Korpilahden taajaman ja Jyväskylän keskustan palveluihin. Myös Luhangan suuntaan asioidaan Putkilahdelta. Kylällä olevista palveluista Putkilahden perinteikkäästä kyläkaupasta (Virran puoti) saa päivittäistavaratuotteita. Kauppa toimii kyläläisten kohtaamispaikkana ja siellä on myynnissä myös paikallisesti tuotettuja tilatuotteita. Vuonna 1986 perustettu ja 1993 rekisteröity Putkilahden kyläseura ry, on yhdistys joka ajaa putkilahtelaisten ja sekä kesäasukkaiden asioita ja hakkeita. Kyläseura mm. järjestää vuosittain Putkilahti Jazz-it tapahtuman. Perinteikästä musiikkitapahtumaa on järjestetty jo vuodesta 1998 lähtien. Nykyisin tapahtuma pidetään Koulupuistossa. Keskellä kylää sijaitsee vanha koulurakennus Koulupuisto. Putkilahden kyläseura on kunnostanut vanhan koulurakennuksen. Tiloja käytetään perhejuhliin ja kokouksiin. Koulupuiston tiloja on myös mahdollista vuokrata tilaisuuksia varten. Kauppa-, pankki-, lääkäri- ja muiden päivittäisasioiden hoito sujuu Korpilahden kyliltä keskustaan asiointiliikenteen avulla. Asiointiliikenne on Jyväskylän kaupungin järjestämää, säännöllistä, takseilla ajettavaa palveluliikennettä. Myös Putkilahden kylältä on mahdollisuus asiointiliikennekyytiin kaksi kertaa päivässä. Asiointiliikenne suuntaa Korpilahden taajamaan. Perillä asiointiin jäävä aika on reitistä riippuen kahdesta kolmeen tuntia. Kirjastoauto käy Putkilahdella parittomien viikkojen maanantaina ja pysähtyy Töppöspohjantiellä ja Virran puodilla. Muita palveluja ovat mökkien vuokraus, rakennusalan työt, maanrakennustyöt, traktorityöt sekä eri tilojen paikalliset tilatuotteet. Kylän internetsivuilta http://www.putkilahti.net/index.php saa ajankohtaista tietoa kyläntapahtumista ja palveluista. Työpaikat, elinkeinotoiminta Putkilahden alueelle sijoittuu alle kymmenen maatilaa, joiden tuotantosuuntia ovat lypsykarjatalous, nautakarjatalous, viljanviljely tai muu kasvituotanto. Pääasiassa alueella olevat työpaikat muodostuvat alkutuotannon työpaikoista ja pienimuotoisesta yritystoiminnasta. Liikenne Kylän läpi kulkevan Vespuolentien liikennemäärä on n. 900 ajoneuvoa vuorokaudessa (v. 2014). Erillisiä kevyenliikenteenväyliä ei kylällä ole. Kyläkeskustassa kevyenliikenteen kulkijat kokevat olonsa turvattomaksi autoliikenteen seassa. Keski-Suomen ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue on laatinut v. 2010 aluevaraussuunnitelman liikenneturvallisuusjärjestelyistä ja liikenteen rauhoittamisesta Putkilahden kylän kohdalla. Suunnitelmien tavoitteena on ollut löytää suunnitteluratkaisu, jonka perusteella yksityiskohtaisempi suunnittelu voidaan aloittaa. Esiselvitystyyppisessä suunnitelmassa korotettu kevyenliikenteen väylä on kilometrin mittainen alkaen kyläkaupan pohjoisesta liittymästä ja päättyen etelässä Pikahuolto Oy:n kohdalle. Väylä on suunnitelmien mukaan 2,5-3 metriä leveä. Koulupuistosta n. 100 metriä länteen on esitetty suojatiesaareketta levennyksineen. Suunnitelmassa nopeusrajoitukseksi on esitetty 50 km/h. Kevyenliikenteen väylän toteuttaminen vaatisi myös vesistösillan leventämistä. Kuva 8 Ote 30.11.2010 päivätystä liikenneturvallisuusjärjestelyjen suunnitelmasta. Keski-Suomen ELY-keskus.

Putkilahden kyläselvitys ehdotus 20.6.2016 (12) Suunnitelmista juttua Putkilahti.net -sivuilla. Suunnitelmia on esitelty kyläläisille 9.11.2010 kylätalolla. Tarkempia suunnitelmia tai aikataulua toimenpiteiden toteuttamiseksi ei ole. http://www.putkilahti.net/k101230c.php Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Putkilahden kulttuuriympäristöllä on pitkät perinteet. Kylän vanhin asutus on ollut kivikautista. Putkilahden alueelta on löydetty yli kymmenen kivikautista asuinpaikkalöytöä. Kyläselvitysalueelta tehdyt muinaisjäännöslöydöt on osoitettu kuvassa 10. Lähde: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx Pysyvä asutus on saanut alkunsa varhaisen eränkäyntikulttuurin ja jämsäläisniittyjen niiton myötä. Kyläkeskusta on syntynyt vesitien ja maantien risteämiskohtaan, Virtasalmen molemmin puolin. Tiivein kyläasutus on sijoittunut nauhamaisesti kyläraitin varrelle. Raitin varrelta on hävinnyt paljon vanhaa rakennuskantaa ja vastaavasti tilalle on tullut uutta. Maatilat sijaitsevat loivasti Päijänteeseen tai Ylisjärveen viettävien rantapeltojen ja laitumien keskellä mäkikumpareilla. Pihapiiristä on perinteisesti ollut esteetön näköala järvelle. Alueella on yksittäisiä merkittäviä pihapiirejä ja rakennuskohteita, mutta kokonaisuutena asutusrakenne on hajanainen ja kerroksinen. Keski-Suomen museo on inventoinut Putkilahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset vuosina 1990-91. Inventoituja rakennuksia on kaikkiaan 26 kappaletta ja suurin osa niistä on paikallisesti arvokkaita. Vuonna 2003 Keski-Suomen museo selvitti maakunnallisesti arvokkaat rakennukset Keski-Suomessa. Tässä selvityksessä nousi esiin neljä kohdetta: Niemelä, Pohjola, Putkilahden koulut ja nuorisoseurantalo, jotka nousivat maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden luokkaan. Lähde: Putkilahden maisemanhoitosuunnitelma, Horppila-Jämsä, Suominen, Jyväskylä 2004. Kuva 9 Maakunnallisesti arvokkaat kohteet.

Putkilahden kyläselvitys ehdotus 20.6.2016 (13) Kuva 10 Selvitysalueen muinaisjäännökset. Vesihuolto ja pohjavesi Pääosin jätevedet hoidetaan Putkilahden alueella kiinteistökohtaisesti. Putkilahdella on pienimuotoinen vesiosuuskunta, johon kuuluu seitsemän osakasta, joista osa on liittynyt puhdistamoon. Osuuskunnalla on oma talousvedenhankinta ja pienpuhdistamo. Vesiosuuskunnalle ei ole määritelty toiminta-aluetta. Kyläselvityksen yhteydessä selvitysalueelle on laadittu vesihuollon yleissuunnitelma, jossa on tarkasteltu vaihtoehtoja vesihuollon järjestämiseksi alueella. Tarkastelu on ajankohtaista koska haja-asutuksen jätevesien käsittely on tehostumassa vanhojenkin kiinteistöjen osalta jätevesisäädösten määräämänä viimeistään vuonna 2018. Taustalla on valtioneuvoston päätös 26.3.2015 jätevesiasetuksen siirtymäajan pidentämisestä kahdella vuodella 15.3.2018 asti. Haja-asutusalueiden jätevesilainsäädäntöön tehtävien muutosten tavoitteena on kohtuullistaa lainsäädäntöä erottelemalla ympäristönsuojelullisesti herkät alueet ja vapauttaa vaatimusten noudattamisesta niin sanotut kuivan maan kiinteistöt, jotka eivät sijaitse vesistöjen äärellä tai pohjavesialueilla. Kyläalueelle sijoittuu Putkilahden pohjavesialue (0927708). Pohjavesialue on määritelty vedenhankinnan kannalta tärkeäksi pohjavesialueeksi. Ympäristönsuojelun näkökulmasta keskitetyn vesihuollon puute nähdään riskitekijänä. Yleisesti ottaen, keskitetyn jäteveden huollon puuttuessa, kiinteistökohtaisessa jätevedenkäsittelyssä keskeisimpiä ongelmia ovat käsittelyprosessin puutteista ja käsittelyjärjestelmän huollon/tyhjennyksen laiminlyönneistä sekä pohjavesialueilla ja muilla herkillä alueilla olevista rakennuspaikalle sopimattomista jätevesijärjestelmistä aiheutuvat haitalliset ympäristövaikutukset. Lisäksi jäteveden umpisäiliöratkaisun tyhjennyskustannukset saattavat nousta melko korkeiksi. Lähde: Jyväskylän kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma 2013-2030 Jyväskylän kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2013-2030 haja-asutusalueista yhtenä alueena on mainittu Putkilahden pohjavesialue, jolla on vesihuollon kehittämistarpeita. http://www2.jkl.fi/kaavakartat/vesihuolto/vesihuollonkehittamissuunnitelm a/vesihuollon_kehittamissuunnitelma_2_3_2015.pdf Kaupunginvaltuuston 4.9.2014 hyväksymässä Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa, 4. kartassa on osoitettu vesitalouden suojelun kannalta tärkeät alueet ja kohteet. Yleiskaavan 4. kartan merkinnöillä ja kaavamääräyksillä pyritään varmistamaan Jyväskylän kaupungin vedenhankin-

Putkilahden kyläselvitys ehdotus 20.6.2016 (14) nan omavaraisuus ja asukkaiden edellytykset saada korkealaatuista talousvettä. Yleiskaavan 4. kartan yksi tärkeistä pohjavesisalueista on Putkilahden pohjavesialue ja sen alueella oleva Putkilahden vedenottamo. Jyväskylän kaupungin yleiskaavan Pohjavesialue -määräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava ja luvitettava siten, etteivät ne heikennä pohjaveden laatua tai vähennä pohjavesiesiintymän antoisuutta (YSL 1. luku 8 ja VL 3. luku 2 ). Alue on MRL 16 mukaista suunnittelutarvealuetta. Jyväskylän kaupungin yleiskaavan Pohjavedenottopaikka ja suojavyöhyke -määräys: Vedenottopaikan häiriötön toiminta tulee turvata. Vedenottopaikan suojavyöhykkeellä (noin 200 m säde pohjavesikaivosta) tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei alueen toiminnoilla vaaranneta vedenottoa. Suojavyöhykkeelle on mahdollista sijoittaa vain sellaisia toimintoja, jotka on arvioitu veden laadulle, pohjavesialueen antoisuudelle ja vedenottopaikan toiminnalle täysin riskittömiksi tai riskeiltään erittäin vähäisiksi. Suojavyöhykkeellä on sallittua vain vesihuollolle välttämättömien rakenteiden rakentaminen sekä olemassa olevien rakennuspaikkojen täydentävä ja korvaava rakentaminen. Suojavyöhykkeellä olevat kunnallistekniset rakenteet on ylläpidettävä siten, ettei niistä aiheudu haittaa pohjavedelle. Suojavyöhykkeellä on voimassa MRL 43.1 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Ajankohtaista tietoa kiinteistöjen jätevesien käsittelystä ja hajajätevesiasetuksen uudistamisesta saa ympäristöhallinnon nettisivuilta: http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Rakentaminen/Rakennushanke/Talotekniset_jarjestelmat_LVI/Kiinteiston_jate vesien_kasittely Kuva 11 Putkilahden tärkeä pohjavesialue. Asutus violetilla neliöllä ja vapaa-ajan asunnot keltaisella pallolla.

Putkilahden kyläselvitys ehdotus 20.6.2016 (15) 1.1.5 Maanomistus Maanomistus on pääosin yksityisomistuksessa. Koulupuiston vieressä on kiinteistö, jonka omistaa Jyväskylän kaupunki. Kiinteistöön kuuluu toinen palsta Vespuolentien varressa lähellä Virtasalmea. Maakuntakaava Alueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava (kokonaismaakuntakaava), Keski-Suomen 1. ja 2. vaihemaakuntakaavat. Vaihemaakuntakaava 3. on ympäristöministeriön vahvistama mutta vahvistuspäätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Vaihemaakuntakaava 4. on saanut ympäristöministeriön vahvistuksen 24.9.2014 ja on lainvoimainen. Maakuntakaavoissa on osoitettu Putkilahden kohdalla maakunnallisesti arvokkaat kulttuurihistorialliset kohteet, arvokkaat kallioalueet, maisematie ja pohjavesialue. Kuva 12 Jyväskylän kaupungin omistamat kiinteistöt. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.6.2001. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Kuva 13 Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä.

Putkilahden kyläselvitys ehdotus 20.6.2016 (16) Yleiskaavat Alueella on voimassa Korpilahden kunnan 17.1.1994 hyväksymä oikeusvaikutteinen Päijänteen rantaosayleiskaava. Rantaosayleiskaava on tullut voimaan 23.8.1996. Yleiskaava on laadittu lähinnä loma-asutusta varten. Kaavassa on lisäksi osoitettu vakituisten asuntojen rakennuspaikat ja maatilojen talouskeskukset. Putkilahdessa rantaosayleiskaava ulottuu paikoin rantavyöhykettä pidemmälle, ns. kuivalle maalle. Selvitysalueella Päijänteen rakennuspaikoista on toteutumatta 13 loma-asunnon rakennuspaikkaa ja kahdeksan vakituisen asunnon rakennuspaikkaa. Päijänteen rantaosayleiskaava toimii loma-asuntojen (RA) osalta suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena. Vakituisen asumisen osalta (AP) rakennusluvan saamisen edellytyksenä on myönteinen suunnittelutarveratkaisu. Kuva 14 Ote Päijänteen rantaosayleiskaavasta.

Putkilahden kyläselvitys ehdotus 20.6.2016 (17) Jyväskylän kaupungin yleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi oikeusvaikutteisen Jyväskylän kaupungin yleiskaavan 10.11.2014. Päätöksestä valitettiin Hämeenlinnan hallintooikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joten kaava ei ole lainvoimainen (tilanne kesäkuussa 2016). Putkilahden alueelle ei kohdistunut valituksia. Strateginen yleiskaava ohjaa alempiasteista maankäytön suunnittelua. Jyväskylän kaupungin yleiskaavaan kuuluu seitsemän oikeusvaikutteista kaavakarttaa. Putkilahden alueella on jo voimassa Päijänteen rantaosayleiskaava. Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa voimaan jäävät oikeusvaikutteiset yleiskaavat on jätetty esitystekniikaltaan valkoisiksi alueiksi joilloin niiden kohdalle osuvat kohdemerkinnät ovat lähinnä informatiivisia. Pääkartalla (kartta 1) on osoitettu keskeisin kyläalue osoitettu Kylähelmi ja Kyläalue merkinnöin. Kyläalueeln lähistö on osoitettu Maaseutuasumisen nauha-alue -merkinällä. Muutoin alue on osoitettu Maaseutuelinkeinojen alueena. Muut kuusi oikeusvaikutteista kaavakarttaa käsittelevät eri aihealueita: karta 2 Luontoarvojen verkottuminen; kartta 3 Maisema ja virkistys; kartta 4 Vesitalouden suojelu; kartta 5 Kulttuuriympäristön vaaliminen; kartta 6 Täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen ja kartta 7 Lainvoimaisista maakuntakaavoista siirtyvät merkinnät ja määräykset. Kuva 15 Jyväskylän kaupungin yleiskaavan maaseudun maankäyttöä ohjaavat merkinnät. Kuva 16 Ote Jyväskylän kaupungin yleiskaavasta (hyv, 10.11.2014)

Putkilahden kyläselvitys ehdotus 20.6.2016 (18) Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen Rakennusjärjestyksessä tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa voidaan osoittaa suunnittelutarvealueet. Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestyksessä on määritelty suunnittelutarvealueet. Putkilahden kyläalue arvokkaine maisema-alueineen on osoitettu suunnittelutarvealueeksi. Suunnittelutarveratkaisussa harkitaan edellytykset rakennusluvan myöntämiselle asemakaavan ulkopuolella alueille, jotka asutuksen taajuuden tai yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä olevan määräyksen vuoksi ovat suunnittelutarvealuetta. Maankäyttö- ja rakennuslain 16 säädetään suunnittelutarvealueesta.. Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen 8.12.2008 (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2009. Asemakaava-alueen ulkopuolella rakentamisesta määrätään rakennusjärjestyksen luvussa 5 pykälissä 25-28. Ranta-alueelle rakentamisesta määrätään pykälissä 29-32. Rakennusjärjestyksen tarkistus on käynnissä keväällä 2016 ja luonnos rakennusjärjestyksen muutoksesta on ollut nähtävillä ja kommentoitavissa toukokuussa 2016. Muut aikaisemmat selvitykset, - Putkilahden kulttuurimaisema ja sen hoitosuunnitelma (Osmo Kaitalehto, Putkilahden kyläseura r.y., 1996) - Putkilahden maisemanhoitosuunnitelma (Liisa Horppila-Jämsä ja Timo Suominen, Keski-Suomen ympäristökeskus, 2004) Kyläselvityksen yhteydessä tehdyt selvitykset - luonto- ja liito-oravaselvitys - vesihuollon yleissuunnitelma Kuva 17 Suunnittelutarvealueen rajaus.

Putkilahden kyläselvitys ehdotus 20.6.2016 (19) 3 KYLÄSELVITYS 3.2 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Jyväskylä kaupungin yleiskaavassa on esitetty maaseudun maankäytön suunnittelun linjaukset. Yleiskaavan mukaisesti kaavassa osoitettujen kylähelmien kyläalueille ja kylänauha-alueille tulee laatia osayleiskaava tai kyläselvitys. Jyväskylän kaupungin yleiskaavan asettamien tavoitteiden lisäksi tämän kyläselvityksen tavoitteet ovat tarkentuneet kyläkyselystä ja kyläilloista maanomistajilta ja kyläläisiltä saadun palautteen perusteella. Kyläselvityksen tarkoituksena on ollut selvittää kyläalueen maankäytön suunnittelutarpeet. Kyläselvityksessä haetaan sopivaa maankäytön suunnitteluvälinettä Putkilahden kyläalueelle. Pohdittavana ovat olleet voimassa olevan rantaosayleiskaavan muutostarpeet, mahdollinen kyläkaavan laatiminen tai maankäytön ohjaus kyläselvityksessä esitettävillä periaatteilla. 3.3 SUUNNITTELUN VAIHEET JA OSALLISTUMINEN Kyläselvityksen vaiheet: - kyläselvitykset kaavoitusohjelmassa 2014-2016 - Kyläselvitysten esittely kaupunkirakennelautakunnalle 5.5.2015 - Kyläilta I, aloitusvaihe 2.6.2015 - Kyläilta II, selvitysvaihe 22.10.2015 - Selvitys nähtävillä ja kommentoitavana kesällä 2016 - Kyläilta III, kyläselvityksen esittely elo-syyskuussa 2016 Kyläilta 1 Ensimmäinen kyläilta pidettiin Putkilahdella Koulupuistossa 2.6.2015. Kyläilta toimi lähtölaukauksena ja ensimmäisenä infotilaisuutena kyläselvitykselle. Kyläillassa kerrottiin selvityksen taustoista ja tarkoituksesta sekä kyläkyselystä. Kyläillassa oli osallistujia n. 30, joista n. 25 kyläläistä, vapaaajanasukasta tai maanomistajaa. Paikalla oli myös Jyväsriihi ry:stä kaksi edustajaa kertomassa Euroopan unionin maaseuturahaston Leaderrahoituksesta sekä edustaja Keski-Suomen Kylät ry:stä. Jyväskylän kaupungilta oli kaksi edustajaa strategia ja kehittämisosastolta. He kertoivat käynnissä olevasta osallisuusohjelmasta ja osallistumisesta yleensä. Yleiskaavoituksesta kaupungilta oli neljä edustajaa. Paikalla oli myös Korpilahti -lehden toimittaja, joka teki kyläselvityksen laatimisesta jutun Korpilahti -lehteen. Ensimmäisen kyläillan yhteydessä perustettiin kyläläisistä Kylätuntijat - ryhmä, jonka kanssa kokoonnuttiin kolmesti keskustelemaan kyläselvitykseen ja kylän kehittämiseen liittyvistä asioista. Kylätuntijoiden kanssa keskusteltiin kylän maankäytön kehittämisen keinoista mutta myös muista kylän kehittämiseen ja kylän aktiivisuuteen liittyvistä asioista. Kylätuntijat ryhmään kuuluivat Tarja Simola, Anne-Maria Perttula, Heidi Peltovirta, Osmo Weijo ja Valto Koskinen. Sekä kyläilloissa, että kylätuntijoiden tapaamisissa saatiin arvokasta tietoa niin kylän historiasta kuin nykytilanteesta. Kyläselvityksessä osallistaminen on järjestetty kyläilloilla ja kyläkyselyillä, jotka ovat olleet avoimia kaikille, niin maanomistajille, kyläläisille kuin vapaa-ajanasukkaillekin. Kyläselvityksestä ja sen osallistumismahdollisuuksista on tiedotettu lehtikuulutuksilla tai -jutuilla (Keskisuomalainen ja Korpilahti-lehdessä).

Putkilahden kyläselvitys ehdotus 20.6.2016 (20) Kuva 18 Korpilahti -lehden juttu kyläselvityksestä 10.6.2015 Kyläilta 2 Toinen kyläilta pidettiin Koulupuistossa 22.10.2015. Illan aikana tehtiin kaksi ryhmätyötä, joista toisen teemana oli asuminen, rakentaminen ja kaavoitus ja toisen ryhmän teemana Kylän SWOT -mihin asukkaat pystyvät vaikuttamaan?. Ryhmätöiden ohjaamana käytiin läpi rakentamisen lupa-asioita kuten suunnittelutarveratkaisumenettelyä, esiteltiin taustaselvityksiä ja kyläkyselyn tuloksia sekä käytiin läpi vaihtoehtoja jatkotyölle. Kyläillassa oli paikalla n. 20 henkilöä. Kyläkyselyn tulokset Kyläkyselyyn oli mahdollista vastata 3.6.-31.7.2015 välisenä aikana, joko internetissä Harava-kyselypalvelussa tai paperiversiona. Kyläkyselyä oli saatavana Putkilahden kyläkaupalta. Paperista kyselylomaketta jaettiin myös Putkilahden Jazz-it tapahtumassa. Vastauksia saatiin kyselyyn 42 kpl, joista 2/3 sähköisesti. Kyselyssä kysyttiin kylän kehittämisestä rakentamisen kannalta sekä toiminnalliselta kannalta. Kyselyn vastauksista on tehty erillinen yhteenveto. Joka on tämän raportin liitteenä. Vastauksissa vahvuuksina nousi esille erityisesti: - arvostus kulttuurimaisemaa kohtaan - vesistöt ja runsas loma-asutus - kyläkauppa - yhteishenki kylällä - maaseudun rauha ja vapaus - hyvä tunnettavuus maisemallisesti kauniina alueena - rikas luonnonympäristö - puitteen järjestää pienimuotoisia tapahtumia - kylätalo Heikkouksina taas nähtiin mm: - palveluiden puute - ikääntyminen ja väestön väheneminen - hitaat tietoliikenneyhteydet - rakennuspaikkojen puute - pitkät koulumatkat - talous- ja jätevesijärjestelmien puute - Vespuolentien turvattomuus ja kevyenliikenteen väylän puute - rantayleiskaavan rajoitteet - Vesistöyhteyden umpeutuminen (Kääjinsalmi) Kyläkyselyssä kehitystoiveet liittyivät edellä mainittujen vahvuuksien säilyttämiseen ja heikkouksina nähtyjen asioiden tilan parantamiseen. Yhtenä osiona kyläkyselyssä kyseltiin kaavoituksesta ja maankäytönsuunnittelun tarpeista. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että nykytilanteelle tulisi tehdä jotain. Voimassa oleva Päijänteen rantaosayleiskaava koettiin vanhentuneeksi ja rakentamista rajoittavaksi. Päijänteen rantaosayleiskaavan (M-alueiden) ulottuminen paikoin pitkälle kuivalle maalle koettiin erityisesti rakentamista rajoittavana tekijänä. Kyselyn perusteella yli puolet vastaajista olisi valmiita sallimaan tiiviimmän rantarakentamisen. Kyselyssä pyydettiin osoittamaan uudisrakentamiselle sopivia paikkoja. Pääasiassa ehdotukset sijoittuivat nykyisen

Putkilahden kyläselvitys ehdotus 20.6.2016 (21) kylärakenteen yhteyteen. Myös maan myyntiä rakentamistarkoituksiin tiedusteltiin. Kyselyyn vastanneista vain muutama maata omistava vastaaja olisi valmis myymään maata. Kuva 19 Kyläkyselyn ehdotuksia uudisrakentamiselle soveltuvista paikoista. Se mikä nähtiin parhaana keinona muutokselle kaavoituksen suhteen, riippui siitä oliko vastaaja vakituinen asukas, kesäasukas tai alueella vain maata omistava. Eniten tarvetta kaavamuutokselle koettiin vakituisten asukkaiden keskuudessa. Kuva 20 Vesistöyhteyden avoimena pysyminen vaatisi toimenpiteitä Kääjinsalmessa. Kuva Google Maps.

Putkilahden kyläselvitys ehdotus 20.6.2016 (22) 3.5 MAANKÄYTÖN OHJAAMISEN VAIHTOEHDOT Kyläselvityksen perimmäisen tarkoituksena on ollut selvittää kyläalueen maankäytön suunnittelutarpeet ja vaihtoehdot maankäytönsuunnittelun välineeksi. Vaihtoehtoina on tarkasteltu yleiskaavan muutosta, kyläyleiskaavan laatimista kyläalueelle tai kyläselvityksen käyttämistä poikkeamisten, suunnittelutarveratkaisujen ja rakennuslupamenettelyn tukena. 3.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus Päijänteen rantayleiskaavan muutos Päijänteen oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaavan kattaa noin puolet selvitysalueesta. Palautteen perusteella erityisesti kaava-alueen ulottuvuus syvyyssuunnassa ns. kuivalle maalle mielletään vaikeuttavan rakentamista. Tiiveimmällä kyläalueella Koulupuiston pohjoispuolella kaava-alue ulottuu lähes 400 metrin päähän rannasta. Ylisjärven rannalla Vespuolentien itäpuolella kaava-alue rajoittuu tiehen ulottuen paikoin jopa 500 metrin päähän rannasta. Kaava-alueen rajaukseen on osittain vaikuttanut arvokkaalle maisema-alueelle ominaisten peltoalueiden ulottuminen vesistöjen rantaan. Kaavalla on haluttu vaalia avoimen maisema-alueen arvoja jättämällä peltoalueet rakentamisen ulkopuolelle. Paikoin rajaus kuitenkin käsittää metsäalueita, joilla ei ole tällaista avoimen maisematilan arvoa. Mikäli rantaosayleiskaavan muutokseen ryhdyttäisiin tulisi kaavamuutosalueen kattaa vähintään nyt selvitysalueena olevan alueen rantaviiva, joka on noin 20 km. Kaavamuutoksen ryhdyttäessä olisi tarkoituksenmukaista samassa prosessissa käsitellä samalla laajempi alue, vähintään Ylisjärven rannat. Päijänteen puolelle mentäessä selkeää rajaa, johon kaavamuutos tulisi ulottaa, ei ole. Mikäli kaavamuutokseen ryhdyttäisiin selkeintä olisi käsitellä koko kaava kaava-alue yhdellä kertaa. Tällöin kaava-alueen laajuuden ja selvitysten vanhentuneisuuden vuoksi kaavaprosessi selvitysten laatimisineen kestäisi useita vuosia. Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa (hyv. 10.11.2014, toistaiseksi lainvoimaa vailla) on esitetty määräys maaseudun ranta-alueiden maankäytön ohjaukseen. Määräyksen mukaan kyläalueiden ja kylänauhojen ranta-alueilla mitoitus voi olla enintään 7 rantarakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri, edellyttäen että myös rantojen yhteinen ja yleinen käyttö voidaan järjestää. Edelleen kaavassa määrätään, että pysyvän asumisen osoittaminen rannalle asemakaava-alueen ulkopuolella tulee perustua oikeusvaikutteiseen osayleiskaavaan. Rantayleiskaavan muutos selkeyttäsi ranta-alueen (0-200 m) maankäytön järjestämistä vain jonkin verran. Selvitysalueella on Päijänteen rantaosayleiskaavan mukaisia rantarakennuspaikkoja rakentamatta n. 26 kpl (13 loma-asunnon ja 13 vakituisen asunnon). Noin puolet rakennuspaikoista sijoittuu pienille kiinteistöille, joilla rakennuspaikkojen uudelleen sijoittamiseen ei ole juurikaan tilaa. Isommillakin kiinteistöillä uudelleen sijoittelua vaikeuttaa vesistöihin ulottuvat peltoalueet. Nykyisessä kaavassakin on jo vältetty rakennuspaikkojen sijoittamista peltoalueille. Päijänteen rantaosayleiskaavassa on käytetty mitoitusarvoa 5 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri. Putkilahdella rakentamistiheys on sen verran suuri, että Jyväskylän kaupungin yleiskaavan periaatteen mukainen mahdollinen mitoituksen nosto ei todennäköisesti toisi rantarakennuspaikkojen määrään merkittävää muutosta. Kyläalueen mitoituksessa tulee myös ottaa huomion peltoalueiden ulottuminen vesistöön, mikä voi osaltaan olla mitoituksen nostamista vastaan oleva tekijä. Kyläyleiskaava Yksi pohdittavista vaihtoehdoista Putkilahden kylälle on ollut kyläyleiskaavan laatiminen. Kyläyleiskaavalla tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain 44 mukaista yleiskaavaa, jota voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena ranta-alueen ulkopuolella ilman erillistä suunnittelutarvepäätöstä. Edellytyksenä kaavan käyttämiselle suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena on, että kyläalueelle ei kohdistu merkittävää rakentamispainetta. Lisäksi kaavan tulee ohjata riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä alueella. Käytännössä tällaiset yleiskaavat ovat tarkoittaneet sitä, että niissä on osoitettu kiinteistöittäin selkeästi rakennuspaikkojen määrä ja sijainti. Rakentamispaineen puolesta Putkilahden maankäytön ohjaamiseen soveltuisi MRL:n 44 mukainen yleiskaava. Kyläyleiskaava on rantaosayleiskaavaan kanssa pitkälti samankaltainen kuitenkin niin, että kyläyleiskaava toimii ranta-alueen ulkopuolella ns. kuivalla maalla.

Putkilahden kyläselvitys ehdotus 20.6.2016 (23) Kyläkaavan laatimiseen Putkilahdelle liittyy pitkälti samaa problematiikkaa kuin edellä esitetyn rantaosayleiskaavan muutoksen kohdalla: kaavaratkaisu ei todennäköisesti muuttuisi merkittävästi ranta-alueiden osalta. Erona rantaosayleiskaavaan on se, että kyläyleiskaavassa voitaisiin laajentaa kaava-aluetta kuivanmaan alueille, joille nykyinen rantaosayleiskaava ei ulotu. Kyläyleiskaavassa voitaisiin myös käsitellä nykyisessä rantaosayleiskaavassa kaavoitettuja selkeästi ranta-alueen ulkopuolella olevia alueita kyläyleiskaavan periaatteilla. Kyläyleiskaavassa rakennuspaikat osoitettaisiin kiinteistökohtaisesti ja sijainniltaan melko tarkasti, jolloin jo kaavoitusvaiheessa tulisi tietää melko tarkasti rakentamisen sijoittuminen. Kyläselvitys maankäytön ohjauksen välineenä Yhtensä vaihtoehtona maaseudun maankäytön suunnittelun välineenä on tarkasteltu kyläselvitystä, jossa rakennusoikeutta ei pyritä määrittämään tarkasti kiinteistökohtaisesti. Kyläselvitys toimisi suunnittelutarvepäätösten ja poikkeamisten perusteena. Erityisesti kyläselvitys toimisi poikkeamispäätösten perusteena kuivalla maalla ranta-alueen ulkopuolella. Kyläselvitys voi toimia maankäytön ohjauksen välineenä vain silloin kuin rakentamispaine on vähäinen. Putkilahdella on rakennettu vuosina 2010-2015 neljä vakituiseksi asunnoksi rekisteröityä asuinrakennusta, joten rakentamispaineen voidaan todeta olevan vähäinen. Kyläselvityksessä tulisi määritellä alueet, joilla täydennysrakentaminen on mahdollista tiedossa olevat rajoitteet ja selvitysten esiin tuomat rajoitteet huomioon ottaen. 3.5.2 Vaihtoehtojen arviointi ja vertailu Edellä esitetyn mukaan Putkilahden maankäytön ohjauksen vaihtoehtoina ovat joko osayleiskaavoitus tai kyläselvitys. Osayleiskaavoituksessa rakennuspaikat tulisi osoitettua kaavassa tarkemmin ja varmuus rakennuspaikoista rakennusluvan hakuvaiheessa olisi suurempi. Osayleiskaava käsiteltäisiin kaupungin luottamuselimissä ja hyväksymisen jälkeen kaavasta tulisi oikeusvaikutteinen. Rakennusluvat voitaisiin myöntää suoraan ilman erillistä suunnittelutarveratkaisua, mikäli kaavassa olisi niin määrätty. Kaavoitusprosessin kesto olisi 2-3 vuotta kaavan vireilletulosta. Kaavan laatimisesta tulisi tehdä päätös ja kaavan laatiminen tulisi ajoittaa kaavoitusohjelmaan. Yleiskaavoja voi olla kerrallaan laadittavana 1-3 kpl. Mikäli kyläselvitystä käytettäisiin maankäytön ohjauksen apuvälineenä, voitaisiin se ottaa käyttöön heti selvityksen valmistuttua. Kyläselvitys esitellään kaupunkirakennelautakunnalle mutta sitä ei viedä luottamuselimien päätöksentekoon. Kyläselvityksestä ei siten myöskään tule oikeusvaikutteista. Kyläselvitys toimii suunnittelutarveharkinnan ja poikkeamislupamenettelyn apuvälineenä, jolloin kunkin rakentamishankkeen mahdollisuus varmistuu tapauskohtaisen harkinnan yhteydessä. Suunnittelutarveratkaisuilla ja poikkeamispäätöksillä rakentamista luvitettaessa tulee ottaa huomioon suunnitteluvara. Näin ollen kyläselvityksen perusteella toteutuvien rakennuspaikkojen määrä ei voi yhtä suuri kuin mitä osayleiskaavassa voitaisiin osoittaa. Kyläselvityksellä kuitenkin luodaan puitteet rakentamisen osalta kylän elinvoimaisuuden säilymiselle mahdollistamalla nykyisen rakentamisvolyymin mukainen rakentaminen. Putkilahden alueella rakentamispaine on niin vähäinen, että yksittäisellä lupaharkinnalla kyläselvityksen periaatteiden mukaisesti voidaan rakentaa ranta-alueen ulkopuolella. Mikäli ranta-alueiden maankäytön tarkastelulle on laajempaa tarvetta, on syytä käynnistää rantaosayleiskaavan muutos. Kyläselvityksen toimivuutta rakentamisen ohjaamisen välineenä seurataan vuosittain. 4 KYLÄSELVITYS JA RAKENTAMINEN Tässä osiossa kuvataan kyläselvityksen periaatteita ja niiden soveltamista suunnittelutarveratkaisu- ja poikkeamislupamenettelyyn ja sitä kautta rakennuslupamenettelyyn. Tämä kyläselvitys ei ole kaava, jonka pohjalta rakennuslupia voitaisiin myöntää suoraan. Selvityksellä ei ole oikeudellisia vaikutuksia. Kyläselvitys toimii apuvälineenä suunnittelutarveratakisuja ja poikkeamislupia harkittaessa. Ranta-alueelle rakentaminen edellyttää lain mukaan lähtökohtaisesti oikeusvaikutteista kaavaa. Putkilahden alueella on voimassa Päi-

Putkilahden kyläselvitys ehdotus 20.6.2016 (24) jänteen rantaosayleiskaava. Pääosin kaavassa osoitetut rakennuspaikat ovat jo rakentuneet. Paikoin rantaosayleiskaava ulottuu pitkälle sisämaahan, ns. kuivalle maalle. Tässä kyläselvityksessä annetaan ohjeistus kaavasta poikkeamiselle ranta-alueen ulkopuolisiksi alueiksi katsottaville alueille. Ranta-alueella kaavasta poikkeaminen tapahtuisi edelleen niin kuin tähän astikin. Ranta-alueella poikkeamiset liittyvät lähinnä rakennuspaikkakohtaiseen rakennusoikeuteen. Poikkeaminen saattaa olla tarpeen myös rakennusjärjestyksen määräyksistä. 4.1 Tavoitekartat ja tavoiteohjeistus Kyläselvityksen rakentamista ohjaavaksi osioksi on laadittu tavoitekartat ja siihen liittyvät tavoiteohjeistus. Tavoitekartassa 1 on osoitettu maankäyttöä ohjaavat tekijät ja rakentamisen kannalta suotuisat alueet. Tavoitekartassa 2 on osoitettu rakentamisen kannalta suotuista alueet voimassa olevan Päijänteen rantaosayleiskaavan päällä. Rakentamisen ohjauksen periaatteet on johdettu saadusta palautteesta, tehdyistä selvityksistä, maasto- ja maisematarkastelujen havainnoista sekä rakennusjärjestyksen määräyksistä. Tavoitekartassa on osoitettu ne rakentamisen kannalta suotuisat rantaalueen ulkopuoliset vyöhykkeet, joilla suunnittelutarveratkaisujen edellytykset (MRL 137 ) ja poikkeamisten edellytykset (MRL 171 ) täyttyvät tavanomaisissa asuinrakennushankkeissa tavoiteohjeistusta noudattamalla ja rakentamispaineen pysyessä maltillisena. Kyläselvityksen tavoitekartassa esitettyjen rakentamisalueiden suotuisuutta on arvioitu seuraavien tekijöiden kannalta: - rakentamisalueen sijoittuminen maisemakuvaan (Putkilahden maisemanhoitosuunnitelma 2004, maastotarkastelut) - rakentamisalueen sijoittuminen olemassa olevan kulkuyhteyden varrelle - uudisrakentamisen kytkeytyminen olemassa olevaan kylärakenteeseen - luontoarvojen säilyminen - kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen (muinaismuistot, perinnemaisema, valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen ominaispiirteet) - maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen - jätevesiratkaisujen yhteisjärjestelyjen mahdollistaminen Tavoitekartassa esitetyt rakentamisen kannalta suotuisat vyöhykkeet ovat pitkälti samoja alueita, joita kyläkyselyssä on maanomistajien ja kyläläisten taholta esitetty rakentamiseen hyvin soveltuviksi paikoiksi. Tämä kyläselvitys tukee asuinrakennushankkeiden sijoittumista tavoitekartassa esitetyille rakentamisen kannalta suotuisille vyöhykkeille. Kyläselvitys toimii ohjeena loma-asumisen ja asuinrakentamisen luvittamisessa mutta myös elinkeinotoimintaa voidaan sijoittaa rakennuspaikalle mikäli se kokonsa ja maisema- ja muiden ympäristövaikutustensa puolesta sopii rakennuspaikalle. 4.2 Mitoitus Kyläselvityksessä ei ole osoitettu rakentamisen määrää kiinteistökohtaisesti eikä kyläselvityksen yhteydessä ole laadittu perinteistä emätilaselvitystä tai pinta-alaan perustuvaa mitoitusta. Rakennuspaikkojen määrää, rakentamisen kannalta suotuisilla vyöhykkeillä, tarkastellessa rakennuspaikan kokona on pidetty 3000-5000 m². Rakennuspaikan koon tulisi olla lähtökohtaisesti kooltaan 5000 m². Tavoitekartassa esitetyille rakentamisen kannalta suotuisille vyöhykkeille on mahdollista suunnittelutarveharkinnalla ja poikkeamisilla toteuttaa noin 30 uutta asuinrakennuspaikkaa. Mitoitus mahdollistaa vähäisen kiinteistökohtaisen rakentamisen. Vähäiseksi rakentamiseksi katsotaan 2-3 rakennuspaikkaa kiinteistöä/maanomistuskokonaisuutta kohden riippuen myös aiemmasta rakentamisesta. Kiinteistökohtaisen rakennuspaikkamäärän ja rakentamispaineen pysyessä vähäisenä on kiinteistöjen tasapuolisen kohtelun toteutuminen mahdollista myös yksittäisessä lupaharkinnassa ranta-alueen ulkopuolella.

Putkilahden kyläselvitys ehdotus 20.6.2016 (25) Kyläselvityksen toimivuutta rakentamisen ohjaamiseen seurataan vuosittain. Kyläselvitys toimii rakentamisen ohjaamisen välineenä rakentamispaineen ollessa 0-5 rakennuspaikkaa vuodessa. Mikäli rakentamispaine Putkilahden alueella kasvaa oleellisesti, tulee kyläselvityksen toimivuutta rakentamisen ohjausvälineenä arvioida uudelleen. 4.3 Suunnittelutarveratkaisun tai poikkeamisluvan tarve eri tilanteissa Poikkeaminen kyläselvitykseen tukeutuen Tavoitekartassa rakentamisen kannalta suotuisia alueita on osoitettu osittain Päijänteen rantayleiskaavan M-alueelle. Noin 10 rakennuspaikan osalta tulisi poiketa rantayleiskaavan M-merkinnästä. Noin kuusi paikkaa sijoittuu rantaosayleiskaavan AP-alueelle, joille ei ole osoitettu rantaosayleiskaavassa rakennuspaikan symbolia. Muutama rakentamiselle suotuisa vyöhyke sijoittuu rantaosayleiskaavan AP-alueelle, jolle on osoitettu rakennuspaikka symbolilla rantaosayleiskaavassa. Noin 12 paikkaa sijoittuu yleiskaava-alueen ulkopuolelle suunnittelutarvealueelle. Rakennusjärjestyksen 26 mukaan rakennuspaikan koko tulee olla vähintään 2 ha valtakunnallisesti tai maakunnallisesi merkittävällä kulttuurimaisema-alueella. Putkilahden valtakunnallisesti arvokkaalla maisemaalueella pienemmälle rakennuspaikalle lupaa haettaessa tarvitaan poikkeaminen rakennusjärjestyksen 26 määräyksestä. Kyläselvityksessä osoitetuilla rakentamisen kannalta suotuisilla vyöhykkeillä poikkeaminen rantayleiskaavasta ja rakennusjärjestyksestä katsotaan olevan mahdollista tehtyjen selvitysten ja tarkastelujen perusteella. Poikkeamisen ja suunnittelutarveratkaisun edellytykset ratkaistaan hakemuksen käsittelyn yhteydessä kunkin hankkeen kohdalla erikseen. Tämä kyläselvitys tukee asuinrakennushankkeiden sijoittumista tavoitekartassa osoitetuille rakentamisen kannalta suotuisille vyöhykkeille. Rakentamishanketta suunniteltaessa tulee olla hyvissä ajoin yhteydessä yleiskaavoitukseen tai poikkeamislupia käsitteleviin henkilöihin ennakkoohjauksen muodossa. Ennakko-ohjauksessa voidaan varmistaa rakennushankkeen soveltuvuus suunnitellulle paikalle ennen varsinaisen poikkeamislupa- tai suunnittelutarveratkaisuhakemuksen jättämistä. Rakennushankkeen yksityiskohdista tulee myös olla yhteydessä rakennusvalvontaan, josta saa ennakko-ohjausta hankkeen teknisistä ja maisemakuvallisista seikoista. Valtakunnallisesti arvokkaalla maisemaalueella tulee varmistaa aikaisessa vaiheessa rakennusten soveltuvuus maisemaan mm. rakennusmateriaalien, värityksen, korkeusaseman ja muodon puolesta. Rakennuslupa ns. kuivalle maalle suunnittelutarvealueen ulkopuolella Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestyksessä on määrätty suunnittelutarvealueista. Suunnittelutarvealueita on tarkennettu Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa (toistaiseksi lainvoimaa vailla). Yleiskaavassa osoitetut suunnittelutarvealueet tulevat voimaan yleiskaavan saatua lainvoiman. Putkilahden osalta suunnittelutarvealueeseen ei tule muutoksia. Suunnittelutarvealueen ulkopuolella haetaan suoraan rakennuslupaa. Myös määriteltyjen suunnittelutarvealueiden ulkopuolella voi täyttyä MRL:n 16 mukainen suunnittelutarvealueen määritelmä. Rakennuslupa ranta-alueen ulkopuolelle suunnittelutarvealueella tai osayleiskaava-alueella Suunnittelutarvealueella MRL:n 137 mukaiset rakennusluvan erityiset edellytykset tulee täyttyä, jotta rakennusluvan voi myöntää. 137 mukaan rakennusluvan myöntäminen suunnittelutarvealueella, edellyttää että rakentaminen: 1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Yleiskaava-alueen ulkopuolella suunnittelutarvealueella tarvitaan suunnitetarveratkaisu ennen kuin rakennuslupa voidaan myöntää. Päijänteen rantaosayleiskaavan perusteella rakennuslupa voidaan myöntää suoraan loma-asunnon rakentamiseen. Kaavan laatimisajankohdan lainsäädännöstä johtuen kaavassa osoitetuille AP-alueille tulee hakea poikkeamis-

Putkilahden kyläselvitys ehdotus 20.6.2016 (26) lupa. Kyläselvityksen tavoitekartassa on osoitettu rakentamisen kannalta suotuisia alueita myös rantaosayleiskaavan M-alueille sekä suunnittelutarvealueille. Näiden alueiden on katsottu tehtyjen selvitysten ja tarkastelujen perusteella soveltuvan rakentamiseen ja täyttävän poikkeamisen ja myönteisen suunnittelutarveratkaisun edellytykset. Rakennuslupa ranta-alueella (Päijänteen rantaosayleiskaava) Päijänteen ja Ylisjärven rannalla on voimassa Päijänteen rantaosayleiskaava. Rantaosayleiskaavan perusteella voidaan myöntää suoraan luvat loma-asunnon rakentamiseen. Kuitenkaan asuinpientalojen rakennuslupaa ei voida myöntää suoraan osayleiskaavan perusteella, johtuen kaavan laatimishetken lainsäädännöstä. Kaavan mukaisten asuinpientalojen rakentaminen vaatii poikkeamispäätöksen rannansuunnittelutarpeesta. Ranta-alueeksi luetaan noin 200 m syvyinen alue rannasta. Päijänteen rantaosayleiskaavan määräykset ovat osittain vanhentuneet mm. tonttikohtaisten rakennusoikeuksien ja jätevesien käsittelyn osalta. Jyväskylän kaupunki on myöntänyt lomarakennuspaikkojen osalta tonttikohtaisesta rakennusoikeudesta poikkeuksia enintään 150 kem² asti. Asuinpientalojen kohdalla kaavassa ei ole määritelty rakennusoikeutta, joten rakennusoikeus määräytyy rakennusjärjestyksen mukaan. Lomarakennusten muuttaminen vakituiseen asumiseen Loma-asuntojen muuttaminen vakituiseksi asunnoksi vaatii suunnittelutarveratkaisun tai poikkeamisluvan. Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestyksen pykälässä 32 (2009) on määritelty vaatimukset, jotka rakennuspaikan tulee täyttää käyttötarkoituksenmuutosta haettaessa rantaalueella. Rakennusjärjestyksessä määrätään käyttötarkoituksen muutoksesta ranta-alueella seuraavaa: Rakennuspaikan tulee täyttää ainakin seuraavat vaatimukset, ellei oikeusvaikutteisessa kaavassa ole toisin määrätty: 1. Rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 80 metriä 2. Tontin pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m2 3. Kaikkien rakennuspaikalla sijaitsevien rakennusten etäisyyksien rantaviivasta sekä pinta-alojen tulee täyttää hakemuksesta päätettäessä voimassa olevan rakennusjärjestyksen määräykset. 4. Rakennuspaikan on sijaittava ympärivuotisesti hälytys- ja huoltoajoneuvoilla ajettavan tien varrella 5. Rakennuspaikan tulee tukeutua kyläasutukseen ja sen läheisyydessä tulee sijaita ennestään useampia pysyvän asutuksen rakennuspaikkoja 6. Kiinteistölle johtavan tien varrella tulee sijaita ennestään useampia pysyvän asutuksen rakennuspaikkoja 7. Rakennuspaikan tulee sijaita riittävän lähellä toimivaa koulua tai sen on sijaittava olemassa olevan koulunkuljetus- tai linja-autoreitin vaikutuspiirissä 8. Rakennusten tulee olla liitettävissä kunnan tai vesiosuuskunnan viemäriverkostoon, jollei rakennuspaikan pinta-ala ole vähintään yksi hehtaari. Mikäli rakentaminen edellyttää poikkeamispäätöstä, tulee hankkeen täyttää myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset poikkeamisen edellytykset. Kuten uudisrakentamisessa myös käyttötarkoitusten muutoksia luvitettaessa tukeudutaan kyläselvityksen ohjeistukseen. Rakentamistapa Uudis-, laajennus- ja korjausrakentaminen tulee sovittaa huolellisesti maisemaan ja kulttuuriympäristöön ottaen huomioon valtakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaisema-alueen ominaispiirteet. Rakentaminen tulee sijoittaa niin, että avoimeen maisemaan rakennettaessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti rakennusten korkeusasemaan, väritykseen, rakennusten muotoon ja ulkomateriaaliin.