Parista perheeksi - koulutuspäivä 8.40 9.00 Kahvi 9.00 9.10 Tervetuloa 9.10 10.10 Parisuhde ja rakkauden tiede (Keijo Markova) -> Kiintymyssuhde parisuhteessa ja vanhemmuudessa (Lotta Heiskanen) 10.10 10.30 Tauko 10.30 11.30 Kiintymyssuhde parisuhteessa ja vanhemmuudessa (Lotta Heiskanen) 11.30 12.30 Lounas (omakustanteinen) Työvälineitä vauvaperheiden kanssa työskenteleville 12.30 13.20 John Gottman: Tuomassa vauvaa kotiin näkökulma (Lotta Heiskanen) 13.20 13.50 Tunnekeskeisen pariterapian näkökulmia parisuhteen hoitamiseen (LH ja KM) 13.50 14.10 Tauko 14.10 14.40 Tunnekeskeisen pariterapian näkökulmia parisuhteen hoitamiseen 14.40 14.50 Parisuhde perhevalmennuksen osana (Keijo Markova) 14.50-15.40 Väestöliiton Samarakas-pelin esittely (Heli Vaaranen) 15.40 16.00 Loppukeskustelu ja tilaisuuden päätös L Heiskanen 2011
Kiintymyssuhde parisuhteessa ja vanhemmuudessa Parista perheeksi -koulutus Lotta Heiskanen, psykologi, Väestöliitto, 15.3.2012
Kiintymyssuhdeteoria (Sinkkonen & Kalland, 2011) Selittää, miksi ihmiset pyrkivät luomaan vahvoja, valikoivia ja kestäviä siteitä toisiinsa Selittää, miksi tärkeiden ihmissuhteiden katkeaminen ja häiriintyminen aiheuttaa ahdistusta ja haittaa kehitystä Auttaa tunnistamaan ja kunnioittamaan ihmisen perustarpeita L Heiskanen 2011
John Bowlby (1907-1990) L Heiskanen 2011
Kiintymyssuhde (Johnson, 2008) Rakkaus on henkiinjäämisen keino Läheisyyden tunne koodataan aivoissa turvallisuuden merkkinä Yksin jääminen ja torjunta tulkitaan aivoissa vaaran merkeiksi kiintymyssuhdepaniikki Läheinen tunnesuhde luo edellytykset, miten koemme itsemme ja miten voimme olla lähellä toista Liittyminen toiseen vahvuutta ja perustarve, ei kypsymättömyyttä tai riippuvuutta L Heiskanen 5 2011
Kiintymyssuhde Turvallinen suhde rakentuu lähestyttävyydelle ja tarpeisiin vastaamiselle, toisen mieleen virittäytymiselle Turvallinen suhde lapsuudessa ja aikuisuudessa edistää fyysistä ja psyykkistä terveyttä Turvallinen suhde mahdollistaa erillisyyden Rakkaussuhteen avainkysymykset: Oletko minua varten? Oletko lähestyttävissä? Voinko luottaa siihen, että kannat minua mielessäsi ja olen sinulle tärkeä? L Heiskanen 6 2011
Onko kiintymyksen kohde lähellä, saatavilla ja vastaanottavainen? Ei Kyllä Turvallinen varmuus Rakkaus Leikkisyys Sosiaalisuus Avoimuus Rohkeus Ilo Luovuus Itsenäisyys Ahdistus Tarkkailu Protesti Takertuminen Etsiminen Hätääntyminen Masennus Vetäytyminen Pelokkuus Epätoivo L Heiskanen 2011
Still Face Experiment http://www.youtube.com/watch?v=apzxgebzht 0 L Heiskanen 2011
Emotionaalinen deprivaatio http://www.youtube.com/watch?v=vvdoe10vrs4 L Heiskanen 2011
Kiintymystyylit (Miculincer & Shaver, 2007) Jäsentyvät varhaisessa vuorovaikutuksessa hoitavaan aikuiseen o o o Turvallinen Helppo tukeutua ja antaa muille tukea. Ei korostuneita pelkoja hylätyksi tulemisesta tai siitä, että muut tulevat liian lähelle Taustalla johdonmukainen ja tarpeisiin reagoiva hoiva Välttelevä Vaikea luottaa muihin ja päästää muita lähelleen suojaava etäisyys Pelko siitä, että toinen tulee liian lähelle Taustalla torjuva ja itsenäistä pärjäämistä korostava hoiva Takertuva Hakee voimakkaasti läheisyyttä protestoi, vaatii, miellyttää Korostunut pelko hylätyksi tulemisesta Taustalla epäjohdonmukaisesti saatavilla oleva hoiva L Heiskanen 102011
Kiintymystyylit Kohtuullisen pysyviä lapsuudesta aikuisuuteen (Miculincer & Shaver, 2007) Vastaavuus vanhemman ja lapsen kiintymystyylien välillä 75 %, jatkuvuutta yli sukupolvien (Hautamäki, 2011) Kiintymyshistorian turvattomuus altistaa vuorovaikutuksen ongelmille parisuhteessa (Miculincer & Shaver,2007) Turvaton kiintymyshistoria altistaa mielenterveyden ongelmille (Crittenden & Landini, 2011) L Heiskanen 112011
Turvallista kiintymystä ennustavat Riittävän herkkä vastaaminen toisen tarpeisiin, nk. sensitiivisyys (Isabella, 1993; Isabella & Belsky, 1991) Oikea-aikainen vastaaminen toisen hätään (Del Carmen et al., 1986) Kohtalaisen virikkeellinen ympäristö (Belsky et al., 1984) Tungettelemattomuus vuorovaikutuksessa (Malatesta et al., 1986) Vuorovaikutuksen soinnuttuneisuus (Isabella et al., 1989) Lämpö, osallistuminen toisen maailmaan (O Connor et al., 1992) Mentalisaation kyky (Fonagy et al., 1991) Tunnevirittäytyminen (Stern, 1985) L Heiskanen 2011
Kiintymystyylit Pysyvyyden mekanismit Sisäiset työskentelymallit automatisoituvat toiminnalliseen muistiin (Crittenden, 1994) Mallien itseään toteuttava luonne Vastavuoroisuuden puute synnyttää häpeää (Karen, 1994) Muutoksen mekanismit Mentalisaatio (Fonagy ym. 1991), itsetuntemus (Curran ym. 2011) Korjaavat kokemukset (Miculincer ja Shaver, 2007) Eron havaitseminen odotusten ja todellisuuden välillä L Heiskanen 2011
Mentalisaatio Kyky ymmärtää omaa ja toisen mieltä, tunteita, tarpeita, ajatuksia ja pyrkimyksiä Heikentynyt mielenterveyden ongelmissa (Fonagy, 2011) Kiintymyssuhteen turvallisuutta välittävä tekijä (Bouchard, 2008) Ymmärretyksi tuleminen tuntuu rakkaudelta (Bowlby, 1979) Turvallinen kiintymys tukee mentalisaatiota ja mentalisaatio turvallista kiintymystä (Fonagy ym. 1991) Edistää sujuvaa vuorovaikutusta, mielekkyyden kokemusta, ymmärtämistä ja ymmärretyksi tulemista Kiintymyssuhteessa koettu stressi heikentää (Nolte ym, 2009) L Heiskanen 2011
Mentalisaatio Omien ja toisten ihmisten ajatusten, tunteiden, tarpeiden, toiveiden ja pyrkimysten tiedostettua ja tiedostamatonta ymmärtämistä (Fonagy et al. 2012) Kognitiivinen empatia Mentalisaatio Tahdonalainen Automaattinen Tunnetason empatia L Heiskanen 2011
Miksi mentalisaatio on tärkeää? Kaikki psykoterapiat mentalisaation kyvyn kuntouttamista (Allen, 2008) Mentalisaatiokyvyn puutteet luonnehtivat yleisenä piirteenä erilaisia mielenterveyden ongelmia (Fonagy, Bateman & Bateman, 2011) Mentalisaatiokyvyn puutteet altistavat ihmissuhdeongelmille (Asen & Fonagy, 2012) L Heiskanen 2011
Miksi mentalisaatio on tärkeää? Tukee mielenterveyttä Lisää toisten ymmärtämistä ja ymmärretyksi tulemisen mahdollisuutta Tukee turvallista kiintymystä Tukee sujuvaa vuorovaikutusta Vahvistaa kokemusta elämän mielekkyydestä ja ennakoitavuudesta Suojaava tekijä vastoinkäymisiä vastaan L Heiskanen 2011
Mentalisaatio ja turvallinen kiintymys Vanhemman mentalisaation kyky ennustaa lapsen turvallista kiintymystä paremmin kuin vanhemman oma kiintymystyyli (Steele et al. 1998) Vanhemman hyvä mentalisaatiokyky katkaisee turvattoman kiintymyksen ylisukupolvisen kierteen vakavaa kaltoinkohtelua kohdanneilla (Fonagy ym., 1991) Turvallinen kiintymystyyli välittyy sukupolvelta toiselle mentalisoivassa vuorovaikutuksessa (Bouchard et al. 2008) L Heiskanen 2011
Mentalisaation kehittyminen Synnynnäinen valmius ja kehityksellinen saavutus (Bateman & Fonagy 2012) Varhainen vuorovaikutus määrittää, miten monipuoliseksi lapsen mentalisaatio voi kehittyä (Pajulo, 2012) Lapsi tarvitsee turvallisen aikuisen peilausta eli ymmärtävää kohtaamista, jotta mentalisaation kyky voi kehittyä (Bateman & Fonagy 2012) Traumaattiset kokemukset kiintymyssuhteissa johtavat mentalisaatiokyvyn puutteisiin (Bateman & Fonagy (2012) L Heiskanen 2011
Hyvän mentalisaatiokyvyn piirteitä (Nolte & Taubner, 2012) Mieli ei ole läpinäkyvä Tulkinnoilla rajat Arvioiva etäisyys mielentiloihin Rinnakkaisten näkökulmien hyväksyntä Mielentilojen osuva sijoittaminen itseen/toisiin Mielentilojen ja käyttäytymisen välisten yhteyksien ymmärtäminen Kyky nähdä itse ulkopuolelta ja muut sisäpuolelta L Heiskanen 2011
Hyvän mentalisaation piirteitä Ponnistelu toisen sisäisen maailman tavoittamiseksi Kykyä tunnistaa väärinymmärrykset Avoimuus sisäiselle kokemukselle tässä ja nyt Sukupolvien välinen näkökulma Kehityksellinen näkökulma Vuorovaikutuksellinen näkökulma Virittäytyminen keskustelukumppaniin uteliaisuudella ja mielenkiinnolla L Heiskanen 2011
Mentalisaation katkokset Mentalisaatio on persoonallisuuden piirreominaisuus, mutta vaihtelee tilanteesta toiseen (Fonagy, 1998) Psyykkinen kuormitus kiintymyssuhteissa altistaa mentalisaatiokyvyn väliaikaiselle menetykselle (Fonagy et al. 2011; Nolte et al. 2009) Turvattomasti tai jäsentymättömästi kiintyneillä mentalisaation menetys tapahtuu herkimmin (Luyten et al, painossa; Nolte et al. 2012) Myös vahvat myönteiset tunnekokemukset (esim. rakastuminen) heikentävät tahdonalaista mentalisaatiota (Bartels & Zeki, 2004) L Heiskanen 2011
Mentalisaation katkokset Tietoisuus ja kommunikaatio vääristyy Hämmentävä, jäykkä, ymmärtämätön, manipuloiva vuorovaikutus Väärinymmärrykset -> loukkaantumiset Väärinymmärretyksi tuleminen on epämiellyttävää ja herättää voimakasta ahdistusta kiintymyssuhteissa (Bateman, 2007) Kohtaamattomuuden ja epätoivon syvenevä kierre (Asen & Fonagy, 2012) L Heiskanen 2011
Mentalisaatiota tukevia interventioita Tunnekokemusten peilaaminen Turvallinen suhde terapeuttiin Mielensisäisten kokemusten tarkastelu Vuorovaikutustilanteiden tarkastelu Utelias, tutkiva ja ei-tietävä asenne Sopiva tunnetaso (ei liian intensiivinen, eikä laimea) Yksinkertainen ja ymmärrettävä kieli Nykyhetkeen keskittyminen Terapeutin malli vuorovaikutuksessa (esim. terapeutti juttelee asiakkaalle, miten ennakoi tämän reagoivan ) L Heiskanen 2011
1. Vuorovaikutuksen kielteiset kehät minne rakkaus katoaa? (Johnson, 2009) Kohtaamattomuudet väistämättömiä. Turvallisessa suhteessa pari palauttaa yhteyden nopeasti ja kumppanit ymmärtävät epäselvästikin ilmaistuja kiintymystarpeita. Vuorovaikutus kehämäistä: mitä enemmän sinä, sitä enemmän minä Kielteiset vuorovaikutuksen kehät vahingoittavat turvallista tunneyhteyttä. Jos lähestymiseemme ei vastata, meillä on totuttuja selviytymistapoja, kuten vihainen syyttely. Toimintamallit omaksutaan varhaisissa ihmissuhteissa (vrt. kiintymystyylit, sisäiset työskentelymallit). L Heiskanen 252011
Tavallisimmat kielteiset kehät 1. Syyllisen etsiminen: molemmat syyttelevät/moittivat toisiaan (hyökkääjähyökkääjä) 2. Takaa-ajo: toinen kritisoi, kontrolloi, valittaa; toinen välttelee, puolustautuu, vetäytyy (hyökkääjä pakenija) 3. Jähmety ja pakene: molemmat vetäytyvät -- avuttomuus, toivottomuus (pakenija pakenija) Parisuhteissa esiintyy näitä kaikkia. Jokin yleensä keskeisin. L Heiskanen 26 2011
Yleensä parien vaikea tunnistaa kehiä. Syyttävät itseään/toista tai emme ole luotuja toisillemme Keskeistä esiintyvätkö ohimenevästi vai jumiudutaanko Kiintymystarpeisiin liittyvät vahvimmat tunteet Suojautumisreaktiot: taistele/pakene Nämä reaktiot ovat nopeita ottavat vallan millisekunneissa, ilman harkintaa tästä toiminnasta Negatiivinen kehä syntyy nopeasti kahden ihmisen suojaavista reaktioista! Itsetuntemus auttaa, jotta emme toimi tuhoisasti L Heiskanen 27 2011
Tunnekeskeinen pariterapia Parhaiten dokumentoitu pariterapiamenetelmä Vaikuttavuus: tutkimusten mukaan 70 % ratkaisee ongelmansa, 90 % hyötyy (Johnson, 2010) Taustalla kiintymyssuhdeteoria ja viimeisen 15 vuoden aikana karttunut tutkimustieto L Heiskanen 201128
1. Syyllisen etsiminen Missä on ympyrän alkupiste? Määrittelemme toisen/suhteen kielteisesti Totaaliset ilmaisut: aina, sinä et koskaan Päätunne vihaisuus, motiivina itsesuojelu toimintatapana hyökkäys. Kun syy on toisessa, se ei ole itsessä Molemmat umpikujassa. Kilpailu, kumpi on oikeassa onko kilpailussa voittajia? Huomio sisällöissä, mitä toinen teki väärin huomio viimeisessä virheaskeleessa ei itse tanssissa On psykologisesti helpompi havaita mitä toinen tekee Oma ja toisen arvo murentuvat, hyvät tunteet turtuvat L Heiskanen 292011
1. Syyllisen etsiminen Negatiivinen kehä: Mitä enemmän hyökkäät sitä vaarallisemmalta vaikutat sitä vahvemmin turvaan selustaani sitä kovemmin hyökkään takaisin ja sitä enemmän hyökkäät. L Heiskanen 302011
2. Takaa-ajo Toinen vaatii, toinen vetäytyy Yleisin hankala vuorovaikutuksen kehä pareilla tuhoisa rakkaussuhteille (Gottman) Syntyy protestiksi kiintymyssuhteessa, kun turvallinen tunneyhteys puuttuu Herkemmät kiintymystunteet ja -tarpeet piilossa Epäselvä viestintä omista tarpeista Loputon suo vaistonvaraiset kiintymystunteet ylläpitävät, voimakkaimpina tunteita, mitä on olemassa L Heiskanen 312011
2. Takaa-ajo Negatiivinen kehä: Mitä enemmän ohitetuksi/vaille jääväksi tunnen oloni kanssasi sitä enemmän valitan, kritisoin, vaadin, kontrolloin, ajan sinua takaa. Mitä vaarallisemmalta vaikutan sitä enemmän puolustaudut, sulkeudut ja etäännyt minusta. L Heiskanen 322011
3. Jähmety ja pakene Molemmat vetäytyvät suojellakseen itseään, ei lähestytä toista, tunteiden ja tarpeiden turruttaminen, ei oteta riskejä, kukaan ei kutsu tanssiin Yleensä seuraa pitkittyneestä kohtaamattomuudesta. Rakastava kosketus ja seksi puuttuu. Ollaan vieraita toisilleen. Tanssilattia on tyhjä. Jääkausi. Ennakoi eroa. L Heiskanen 332011
3. Jähmety ja pakene Negatiivinen kehä: Mitä enemmän vetäydyn ja suljen tunteitani pois sitä varautuneemmaksi ja vetäytyneemmäksi muutut Mitä etäisempi olet sitä enemmän vetäydyn kuoreeni ja lakkaan yrittämästä lähestyä. L Heiskanen 342011
L Heiskanen 2011
Miten kielteinen kehä pysäytetään? o o o o Kehän tunnistaminen Kun koet, ettet saa hyvää tunneyhteyttä kumppaniisi, mikä on sinulle luontainen tapa reagoida? Miten vedät kumppaniasi mukaan negatiiviselle kehälle? Millä lailla aiheutat hänessä turvattomuutta? Ota vastuu omasta käytöksestä. Opetellaan näkemään metsä puilta, ei viimeistä väärin mennyttä tanssiaskelta, vaan tanssin kokonaisuus Opetellaan toimimaan tietoisemmin kehän pysäyttämiseksi Opetellaan näkemään selvemmin kummankin kiintymyssuhdetarpeet pinnan alla, jakamaan näitä tunteita suoraan ja vastavuoroisesti tukea/lohdutusta antaen Vuorovaikutuksen negatiivinen kehä on vihollinen, jota vastaan toimitaan - ei oma kumppani L Heiskanen 362011
Positiivisen kehän luominen Turvallisen kiintymyssuhteen ominaispiirteet: Lähestyttävyys Vastaaminen Sitoutuminen L Heiskanen 372011
Opetellaan omien kiintymyssuhdepelkojen ja - tarpeiden selkeää kommunikointia tavalla joka auttaa kumppania vastaamaan Opetellaan auttamaan kumppania pelkojen ja tarpeiden kohtaamisessa. Opetellaan kumppanin tarpeisiin vastaamista, saatavilla oloa, sitoutumista ja kiintymysviestien ymmärtämistä. Tämä synnyttää: Turvallisia, vahvoja ihmisiä turvallisia, vahvoja suhteita. L Heiskanen 2011
Loukkausten anteeksianto 1. Loukattu osapuoli tunnistaa ja pystyy kertomaan loukkaantumisestaan. 2. Loukannut osapuoli pystyy ymmärtämään loukkaantumisen tunteen. Hyväksyy ja jakaa loukatun kokemuksen ja ymmärtää loukkaavan tilanteen. Suhteen ennakoitavuus lisääntyy. 3. Loukkaantunut tunnistaa, mikä häntä on eniten loukannut, ja pystyy ilmaisemaan sen ilman toisen syyttämistä tai määrittelyä. 4. Loukannut pyytää anteeksi tunnetasolla läsnä olevasti. Pystyy ilmaisemaan katumusta, surua, häpeää. Tunteesi ovat tärkeitä, loukkaantumisesi koskettaa minua. L Heiskanen 2011
5. Loukattu pystyy hakemaan lohdutusta ja tukea, jota hän olisi tarvinnut ja joka jäänyt puuttumaan 6. Loukannut osapuoli voi vastata korjaavalla tavalla, on tavoitettavissa ja vastaa: Olen tässä sinua varten nyt 7. Pari luo yhteisen kertomuksen siitä, mitä tapahtui ja miten loukkauksen yli päästiin. L Heiskanen 2011
Tärkeimmät viestit anteeksipyynnössä Loukkaantumisesi on oikeutettua, ymmärrettävää Loukkaantumisellasi on minulle väliä. Välitän siitä se on tärkeää. Tunnen surua, katumusta jopa häpeää olen pahoillani, että olen loukannut sinua Olen läsnä tässä ja nyt L Heiskanen 2011
Huonot vaihtoehdot Loukkaan sinua takaisin tai kieltäydyn luottamasta sinuun enää. Testaan sinua uudelleen ja uudelleen Todista se Hämään peittelen jälkiäni en ota vastuulleni omaa osuuttani tilanteesta kiistän kaiken. L Heiskanen 2011
KIITOS! lotta.heiskanen@vaestoliitto.fi L Heiskanen 432011