Reflektiivinen työskentelyote perhehoitotyössä. Arja Lång ja Helena Pennanen

Transkriptio

1 Reflektiivinen työskentelyote perhehoitotyössä Arja Lång ja Helena Pennanen

2 Reflektiivinen kyky tarkoittaa kykyä katsoa käyttäytymisen takana oleviin kokemuksiin ja kykyä ymmärtää, että näkyvän käyttäytymisen takana on myös yksilöllisiä mielentiloja, kuten tunteita, ajatuksia tai toiveita Kulmakivenä on reflektiivinen keskustelu Tavoitteena on lisätä vanhempien kykyä tulkita ja ymmärtää perheenjäsenten tarpeita

3 Reflektiivinen kyky/mentalisaatio Reflektiivien kyky on mentalisaatiota käytännössä, aktiivista ja tahdonalaista halua ja kykyä pohtia ja ymmärtää omaa ja toisten mielentiloja, aikomuksia tai käyttäytymistä Mentalisaatio: kyky pitää oma ja toisen mieli mielessä.» oman mielen pohdintaa, kuinka ajattelen, mitä tunnen» Kykyä nähdä itsensä ja toinen yksilöinä, joilla on omat halut, päämäärät ja uskomukset» taipumusta tulkita toisen käyttäytyminen seuraukseksi mielen tiloista

4 Kiintymyssuhde

5 Kiintymyssuhteen tärkeimmät tehtävät: 1. Vauva tarvitsee jonkun huolehtimaan itsestään selvitäkseen hengissä 2. Lapsi tarvitsee kokemuksen läheisyydestä ja turvallisuudesta, jotta hän voisi oppia säätelemään tunteitaan Turvallinen kiintymyssuhde: lapsen tarpeet on huomioitu ja lapsi voi luottaa siihen, että vanhempi on saatavilla, jos hän tarvitsee Luottamus syntyy, kun lapsi kokee, että vanhempi suhtautuu häneen herkästi ja rakastavasti sekä on läsnä vastaamassa hänen tarpeisiinsa >>> lapsi voi rauhassa tutkia maailmaa ja ilmaista tunteitaan

6 Turvaton kiintymyssuhde Välttelevä kiintymyssuhde: lapsi oppii, että omien tarpeiden ja tunteiden ilmaisu vaarantaa läheisyyden; vanhempi ei kestä lapsen tarvitsevuutta Ristiriitainen kiintymyssuhde: lapsi ylivalpas vaaroille ja hylkäämisen merkeille, hän ei luota vanhempien antaman hoivan ja turvan pysyvyyteen eikä siihen, että vanhempi kestää hänen tarpeitaan ja tunteitaan (takertuu, pakottaa muita läheisyyteen, dramaattista käytöstä, voimakasta ja säätelemätöntä tunteenilmaisua) Organisoimaton kiintymyssuhde: käyttäytymistä, joka on tuskaista, ristiriitaista ja ennakoimatonta (jähmettyy hoivaajan lähellä, ei kykene hakemaan turvaa hoivaajalta)

7 Kiintymyssuhde ja vanhempien reflektiivisyys Kiintymyssuhdetta vahvistava viestintä sisältää sekä tunteen ja kokemisen sanoittamisen että sanattoman viestinnän sanojen lisäksi tarvitaan empatiakykyä, jonka avulla voivat pyrkiä ymmärtämään, miltä vauvasta juuri sillä hetkellä tuntuu ja mitä hän kokee Vauvan ja vanhemman välisen vv-suhteen syntymisessä vanhemman omalla sisäisellä kiintymysmallilla on paljon merkitystä (esim. suuttuminen ennen kuin ehtii miettiä, mitä lapsi viestitti) reflektiivinen suhtautuminen lisää vanhemman ymmärrystä omista sisäisistä toimintamalleistaan ja tarjoaa näiden mallien aktivoituessa mahdollisuuksia toimia lapsen kanssa myös toisella tavalla, siis luoda etäisyyttä välittömään reagointiin ja mahdollisuuksia tulkita tilanteita joustavammin tavoin >>> vanhempien parempi ymmärrys omista mielentiloistaan ja niihin vaikuttavista asioista kehittää vuorovaikutusta lapsen kanssa turvallisemmaksi ja ennakoitavammaksi

8 Tunteiden vaikutus reflektiiviseen kykyyn

9 Vahvat henkilökohtaiset ja intiimit tunteet vaikeuttavat kykyä tarkastella asioita ja tilanteita toisen näkökulmasta reflektiivisyys on myös kykyä toisen ymmärtämiseen tunteiden kuohuessa Lapsen hätä on tarttuvaa ja herättää helposti vastaavan tunteen myös vanhemmissa Kyky sietää ja kannatella lapsen ahdistusta kuuluu myös vanhemmuuteen

10 Tunteet ja tarpeet (fyys., psyyk. ja sos.) järkyttää mielenrauhaa ja sumentaa harkintakyvyn Mieli voi rauhoittua vasta kun esim. nälkä tai väsymys on huomioitu Sosiaalisen tarvitsevuus herättää monenlaisia tunteita sekä mielihyvää tuottavia että kielteisä kokemuksia ( ilo, kiitollisuus, häpeä, inho jne. Tunteiden ja tarpeiden kanssa toimiminen opitaan toisten eleistä, tunteiden jakamisesta ja kosketuksesta

11 Lapsen kehitys ja reflektiivinen kyky *tietoisuus omasta mielen maailmasta *kielen kehitys

12 Vastasyntyneen vauvan tunteet ovat voimakkaita ja automaattisia reaktioita Vauva pystyy vuorovaikutukseen hoivaajan kanssa Hän on erityisen herkkä äänenpainoille, kasvojen ilmeille ja kosketukselle Hän käyttää hoivaajien kehittyneitä ja kypsiä mielentiloja oppiakseen, mitä omat tunteet ja reaktiot ovat Vauvan tarpeiden tulkinta ei onnistu kokoajan, kuitenkin kun hoivaaja vastaa vauvan tarpeisiin riittävän sensitiivisesti vauvalle kehittyy varmuus siitä, hoivaajat välittävät hänestä ja ovat häntä varten >>> luottamus kasvaa kyvyksi pärjätä piteneviä aikoja oman mielen varassa ~ vauva vanhemman ja vanhempi vauvan mielessä Lapsi alkaa vähitellen ymmärtää toisen kanssa jaetun kokemuksen merkitystä ja kiinnostuu toisen käyttäytymisen takana olevasta mielestä vauvalla ja hoivaajalla oma näkökulma samaan jaettuun asiaan

13 Vaikka vauvan tunnekokemus välittyy usein sanattomasti esim. toimintana, kielellä ja puheella suuri merkitys mentalisaatiokyvyn kehittymisessä Vanhemmat arvailevat lapsen käyttäytymistä ja sanoittavat hänen pyrkimyksiään ääneen >>> vauva alkaa muodostaa käsitystä itsestään ja saa nimiä omille tunteilleen ja tarpeilleen Vanhempien välittämien viestien pitää jatkuvasti sisältää tunteita ja tarpeita sekä sanattomasti että sanallisesti ilmaistuina, jotta lapsi saa uusia keinoja ilmaista ja ymmärtää omia ja toisten tunteita kielellisen itseymmärryksen kehittyessä

14 Mielen tilat ja reflektiivinen kyky

15 Mielen tiloilla tarkoitetaan mielen sisäistä kokemusmaailmaa siis ajatuksia, tunteita, uskomuksia, tarkoitusperiä, toiveita Niiden avulla on tutkittu vanhemmuuteen liittyvää reflektiivistä kykyä ja ne voidaan jaotella neljään eri osaalueeseen seuraavasti Vanhemmuuteen liittyvät mielentilat 1. Yksilölliset mielentilat - jokaisella perheenjäsenellä on omiin ajatuksiin, tunteisiin ja aikomuksiin pohjautuva mielentila 3. Mielentilat ja toiminta - mielen tilojen vaikutusten jatkuva vastavuoroisuus perheenjäsenten välillä 2. Mielen tilojen erillisyys ja vuorovaikutuksellisuuus - mielen tilat vaikuttavat sekä omaan että muiden perheenjäsenten reagointiin/käyttäytymiseen/toimintaan 4. Mielentilojen muuttuminen - Jokaisen perheenjäsenen ajatukset ja tunteet sekä reagoiti/käyttäytyminen/ toiminta voivat muuttua ajan myötä

16 Reflektiivisen kyvyn tasot = RF (kehitetty tutkimustarkoituksiin) Vanhemman RFtaso Negatiivinen Vastausten piirteitä vihamielinen ristiriitainen välttelevä - outo tai sopimaton Hyvin heikko passiivisesti torjuva itsekeskeinen naiivi, mustavalkoinen liian analysoiva, psykopuhe vain käyttäytymistä kuvaava epäselviä viittauksia mielen tiloihin Heikko yleisiä viittauksia mielen tiloihin epätarkka, persoonaton - kliseinen Lähes normaali/normaali Korkea tarkka viittaus mielen tiloihin ja niiden luonteeseen pyrkimys yhdistää mielen tilaa ja käyttäytymistä tuoreet esimerkit Useita erilaisia merkkejä mielen tilojen pohdinnasta mielen tilojen vastavuoroisuus yllättävä vaikean tilanteen kuvaus/pohdinta, RF säilyy Harvinaisen korkea Useita monipuolisia merkkejä mielen tilojen pohdinnasta mielen tilojen vastavuoroisuus henkilökohtaisen, vaikean tilanteen kuvaus/pohdinta, RF säilyy usean ihmisen näkökulman huomiointi

17 Reflektiivinen vanhemmuus ja sen vahvistaminen

18 Reflektiivinen kyky vaihtelee ajan myötä, eri tilanteissa ja eri ihmissuhteissa Reflektiivinen vanhempi oppii ajan kanssa huomaamaan, miten hänen oman sisäinen maailmansa on vuorovaikutuksessa lapsen sisäisen maailman kanssa ja kuinka ne vaikuttavat toisiinsa Lasta on helpompi kasvattaa, kun vanhempi ymmärtää, mitä lapsi tuntee ja haluaa sen sijaan, että reagoisi lapsen tekemisiin Reflektiivistä vanhemmuutta voidaan tukea reflektiivisellä työotteella??? Mitä vanhemman reflektiivisyyys arjen keskellä merkitsee lapselle/vanhemmalle?

19 Reflektiivinen vs. neuvoa-antava työote Reflektiivisen työotteen tuntomerkkejä (jatkuu seur. dia) Neuvoa-antavan työotteen tuntomerkkejä (jatkuu seur. dia) Avoimuus ja vastaanottavaisuus vanhemman, lapsen tai perheen viesteille, tunteille ja kokemuksille Työntekijä on kiinnostunut lapsen eri perheenjäsenten käyttäytymisen taustalla olevista ajatuksista, tunteista ja tavoitteista asioita tulkitaan niiden kautta Prosessisuuntautunut toiminta, jossa matka yhtä tärkeää kuin määränpää Työntekijän lempeys, arkisuus ja epäanalyyttisuus, hän pitää vanhemman mielessään, jotta vanhempi voi sitten pitää lapsen mielssään Vanhemman, lapsen tai perheen puolesta paremmin osaaminen tai tietäminen Käyttäytymiseen keskittyvä näkökulma, jossa lapsen ja eri perheenjäsenten käyttäytymistä tulkitaan näkyvästä toiminnasta käsin Ratkaisukeskeinen toiminta, jossa kysymykseen tai ongelmaan yritetään aina löytää vastaus Etäisyys ja sen välttäminen, että joutuisi emotionaalisesti osalliseksi perheen asioihin

20 Reflektiivinen vs. neuvoa-antava työote Reflektiivisen työotteen tuntomerkkejä (jatkoa edell. diaan) Yhdessä pohtiminen: haluan ymmärtää, miten ajattelet ja tunnet, haluan tietää sinusta lisää Arvostuksen, kunnioituksen ja mielenkiinnon osoittaminen vanhempaa, perhettä tai lasta kohtaan. Onpa hienoa, että hän on oppinut kävelemään Vähempi tekeminen: kaikkiin kysymyksiin ei tarvitse olla vastausta vaan riittää, kun on utelias kyselijä ja antaa tilaa ja aikaa pohdinnalle Ihmetteleminen ja hämmästeleminen, tulkintojen ja oletusten välttäminen Kysymys: Miten, millä tavalla, kerro lisää? Neuvoa-antavan työotteen tuntomerkkejä (jatkoa edell. diaan) Tietämien: Mikä mitä kerrot, ei ihmetytä minua. Normien ja standardien avulla olen jo muodostanut käsityksen, mitä tunnet Normalisoiminen ja yleistäminen. Se on normaalia 1-vuotiaalle niin kaikki sen ikäiset tekevät Diagnosoiminen ja arvioiminen, neuvojen ja tiedon antaminen Tulkitseminen, analysoiminen ja arvioiminen Kysymys: Miksi?

21 Lähteet Larmo A mentalisaatio kyky pitää mieli mielessä. Duodecim, 6, Mannerheimin lastensuojeluliitto Vahvuutta vanhemmuuteen. Perheryhmän ohjaajanopas. Luonnosversio 3. Pajulo M Vauvan tunnetila ja sen säätely. Äidin reflektiivinen kyky ja sen merkitys turvallisessa kiintymyssuhteessa. Duodecim, 21, Pajulo M. & Pyykkönen N Mentalisaatiokyky varhaisessa vanhemmuudessa. Teoksessa: Sinkkonen J. & Kalland M. (toim.) Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. Helsinki: WSOYpro Oy.

22