Mirjam Kalland. Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan?
|
|
- Katriina Heikkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mirjam Kalland Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan?
2 Teemat Äidiksi ja isäksi kehittyminen Kiintymyssuhteet vanhemmuuden ydin Mentalisaatiokyky vanhemmuudessa ja sen vahvistamisesta Alatunnistetiedot tähän
3 Teoreettinen lähtökohta ja kokemuksia pilotista Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta ja vanhempana olemisesta Raskausaikana myös tietoiset ja muistin ulottuvissa olevat hoivakokemukset aktivoituvat Nainen pohtii erityisesti äitiyttä ja omaa äitiä, mies isyyttä ja omaa isää Myönteiset kokemukset sekä varmin että paras ennuste Kielteiset kokemukset muodostavat haasteen: toisinaan vanhemman omat varhaiset kokemukset toistuvat samankaltaisina seuraavassa sukupolvessa, toisinaan eivät.
4 Vuorovaikutuksessa läsnä aina kolme sukupolvea Nukkeleikissä tyttö on samanaikaisesti äitinsä tyttö ja tyttärensä äiti. Vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksessa ovat läsnä isä poikana isälleen, isän isä isänä pojalleen, isä isänä lapselleen, lapsi lapsena isälleen Se, että vanhemmilla on myös oma, keskinäinen suhde on lapselle mysteerinen, ja hiukan hämmentävä tosiasia
5 Vanhemmuus kokemuksena ja mielikuvana Ensimmäinen lähtökohta vanhemmuudelle perustuu vanhemman omiin kokemuksiin, jotka voivat siirtyä tai olla siirtymättä lapseen. Myönteiset kokemukset voivat siirtyä suodattamatta, tiedostamattomina itsestäänselvyyksinä Toinen lähtökohta vanhemmuudelle perustuu mielikuviin, jotka tutkimuksen mukaan vahvasti vaikuttavat vuorovaikutukseen
6 Vanhemmuus oppimisprosessina Vanhemmuutta oppii paitsi omien kokemusten kautta myös havaitsemalla, harjoittelemalla, keskustelemalla, lukemalla Myös vauva opastaa vanhempia vanhemmuuteen Vaistot vanhemmuuden tukena
7 Turvalliset kokemukset Varmin ennuste. Hyvää on helppo siirtää eteenpäin ilman erityisiä ponnistuksia, mutta on muistettava että muutkin kun lapsuuden kokemukset vaikuttavat yksilön käyttäytymiseen.
8 Turvattomat/vahingoittavat kokemukset Riski toistamiseen olemassa. Toisto voi olla tiedostettu tai tiedostamaton, mutta perustuu siihen ettei yksilö ole työstänyt kokemuksiaan. Vakavissa riskeissä esimerkiksi uhrin ura voi jatkua uhrina. Kaikki eivät toista: a) voi mennä ojasta allikkoon, eli ankarasti kasvatettu voi muuttua lepsuksi, uhrista voi tulla tekijä. b) Kyky luoda turvallisia ihmissuhteita perustuu yksilön kykyyn työstää lapsuuden kokemuksiaan reflektiivinen kyky - integraatio
9 Mikä on kiintymyssuhde? Fyysinen ulottuvuus: kiintymyshahmo tarjoaa läheisyyttä, suojaa, ravintoa = fyysisen elonjäämisen perusta Psyykkinen ulottuvuus: olla toiselle korvaamaton, uniikki, rakastettu Kiinnittymisen idea on luoda erityinen, uniikki ja pysyvä suhde tärkeään toiseen
10 Minimuistutus kiintymysmalleista Turvallinen lapsi luottaa vanhemman kykyyn antaa turvaa ja lohdutusta Välttelevä lapsi tietää, mitä häneltä odotetaan (pärjäämistä); oppii vaimentamaan tunteita Ristiriitaisesti kiinnittynyt lapsi ei voi olla varma vanhemman reaktiosta, pyrkii varmentamaan niitä Organisoimaton lapsi ei ole voinut muodostaa pysyvää mallia siitä, kuinka toimia ja kokee olevansa/on vaarassa Alatunnistetiedot tähän
11 Turvallisuuden kehä 1 (Circle of security): Lapsi tarvitsee turvallisen perustan (secure base) leikkiä ja uteliaisuutta varten. Turvallisen perustan tehtävä on mahdollistaa lapsen tutkimusretkiä, huolehtia lapsen fyysisestä turvallisuudesta, iloita lapsesta, auttaa lasta riittävän paljon oikealla hetkellä, iloita yhdessä lapsen kanssa. Aikuinen havaitsee, seuraa, innostuu, iloitsee. Aikuinen ottaa vastaan lapsen arkista, valtavaa lahjaa: keskittyneesti tarjottua leikkikahvia, tai iloisesti väritettyä piirustusta (Tamminen). 11
12 Turvallisuuden kehä 2: Turvasatama safe haven. Lapsi tarvitsee suojelevan sylin joka ottaa vastaan, lohduttaa, jossa on mahdollisuus levätä ja kerätä voimia, ja joka auttaa säätelemään ja organisoimaan lapsen tunteita. Aikuisen on oltava isompi, voimakkaampi, viisaampi ja lisäksi lempeä. Hän vastaa lapsen tarpeisiin aina kun se on mahdollista, ja hän ottaa vastuun ja johdon aina kun on tarpeen. 12
13 Cooper, Hoffman Powell & Marvin 13
14 Turvallisen kiinnittymisen ehdot Kaksi ulottuvuutta: 1. Reagointialttius ja herkkyys Lapsen viestien huomaaminen yhteydessä mm. vanhemman mielialaan viestien tulkitseminen yhteydessä mm. sisäiseen mielikuvaan lapsesta ja kykyyn pohtia lapsen mielen ja käyttäytymisen yhteyttä oikea vastaus oikea ajoitus, timing 2. Ennustettavuus, contingency
15 Kun vauvan kokemus on vanhemman mielessä Hoiva vastaa samanaikaisesti vauvan ruumiillisiin ja tunnetilan tarpeisiin Vauvalle avautuu kokemus, että toinen voi pyrkiä ymmärtämään ja jakamaan hänen kokemuksiaan mielessään Alatunnistetiedot tähän
16 Vahvuutta vanhemmuuteen : kun vauvan mieli on vanhemman mielessä Teorettisena viitekehyksenä mentalisaatioon perustuva työskentely: kyky ajatella kuinka ajattelee, kyky ajatella mitä tuntee kyky pitää mieli mielessä (Larmo) Reflektiivinen kyky on mentalisaatiota käytännössä - aina vuorovaikutuksen palveluksessa, ylläpitää ja suojaa vuorovaikutusta
17 Mentalisaatio ja kiintymyssuhteet Perustuu inhimilliseen pyrkimykseen kurkistaa näkyvän taakse pyrkimykseen ymmärtää ja tulkita käyttäytymistä Kehityksellinen saavutus, joka mm. riippuu varhaisesta vuorovaikutuksesta On osoitettavissa, että turvallisen kiintymyssuhteen ja varhaisen sosiaalisen ymmärtämisen välillä on yhteyttä. Huom: mind-mindedness, mindfullness Alatunnistetiedot tähän
18 Vanhemman mentalisaatiokyky muuntajana kun vanhemmalla on turvallinen ja joustava sisäinen työmalli hän kykenee paremmin vastaamaan lapsensa tarpeisiin ja tavoittamaan lapsen tunteita varhaiset kokemukset sisäinen työmalli mentalisaatio ja reflektiivinen kyky vuorovaikutus lapsen kanssa lapsen kiinnittyminen
19 Mentalisaation kehittyminen the easy way Äidin turvallinen vuorovaikutusmalli erittää oxitosinia vuorovaikutuksessa vauvan kanssa (= vauvan tarvitsevuus herättää myönteisiä tunteita äidissä)- vastavuoroinen ja kannatteleva vastaus vauvan tarpeisiin- vauvalle kehittyy toisen asteen representaatio minätilasta kehittää itsesäätelyä helpottaa mentalisaation kehittymistä- resilience to stressful social experience (Fonagy, Bateman & Luyten 2011) Alatunnistetiedot tähän
20 Mikä reslienssi? Edustaa psyykkistä kimmoisuutta, kykyä selviytyä ja toipua Kyky selviytyä kehitysvaiheeseen liittyvistä haasteista ilman ylipääsemättömiä ongelmia Kehittyy kun elämässä on sopivasti haasteita ja mahdollisuuksia käsitellä niitä. Ei kehity ilman haasteita, eikä jos vaikeuksia on liikaa liian varhain eikä niitä käsitellä (mielen kohdistaminen kohti ja merkityksen antaminen) Alatunnistetiedot tähän
21 Mentalisaation dimensiot Sisäinen, tiedostamaton versus tiedostettu ja ponnistuksen tulos (implicit-explicit) Itse-orientoitunut-orientoitunut toista kohti (selforiented versus other oriented) Kohdistunut käyttäytymisen ja mielen kytkemiseen Kognitiivisena toimintana versus affektiivisena toimintana Alatunnistetiedot tähän
22 Mentalisaatio on helppoa teoriassa On vaikeampaa läheisissä, tärkeissä ihmissuhteissa Haasteellista ajatella mitä tuntee samanaikaisesti kun tuntee Vaikeutuu stressitilassa, väsyneenä, masentuneena jne. Ei voi perustua yleistyksiin Alatunnistetiedot tähän
23 RF vanhemmuudessa On avoin ponnistus, näkyy verbaalisesti ja toiminnan tasolla Vuorovaikutuksen palveluksessa Mahdollistaa monipuolisia, joustavia, oikeudenmukaisia ja positiivisa mielikuvia vauvasta ja itsestään vanhempana Auttaa toimimaan sensitiivisesti vuorovaikutuksessa Tukee lapsen kehitystä Alatunnistetiedot tähän
24 Vanhemmuuden RF-ulottuvuudet Self focused RF: kyky havaita ja työstää sitä, että omalla mielen sisällöllä ja tunnetilalla on vaikutusta lapseen Child focused RF: kyky havaita ja työstää sitä, että lapsen tunnetilalla on vaikutus itseen Dynamic focused RF: kyky havaita ja työstää kuinka vuorovaikutukseen vaikuttaa lapsen ja oma mielen sisältö, back and forth ( ping-pong ) - tai jopa monimutkaisemmassa yhteydessä kaikki perheenjäsenet toisiinsa Alatunnistetiedot tähän
25 Lapsen tunne-elämän kehitys Ensimmäisten kuukausien aikana vauva tarvitsee vastavuoroista peilaamista Hieman kehittyneempi vauva haluaa vähemmän tarkan peilin, ns. marked mirroring jossa äiti/vanhempi peilaa samanaikaisesti ymmärtävänsä miltä vauvasta tuntuu sekä sen, että hänellä itsellään on erilainen ja erillinen tunne Vauvan mielen teoria kehittyy (toisella on tunteva, ajatteleva mieli)
26 Vauvan mielenteoria kehittyy Vauva oppii, että äiti ja isä suhtautuu samaan asiaan eri tavalla Vauva oppii, että sama äiti suhtautuu eri asioihin eri tavalla Orastava ero sisäisen ja ulkoisen todellisuuden välillä on hahmottumassa Alatunnistetiedot tähän
27 Perheryhmien tavoitteena on vahvistaa vanhempien kykyä havainnoida ja ymmärtää vauvan tarpeita ja tunteita ja vastata niihin vahvistaa sekä äidin että isän vuorovaikutussuhdetta lapseen tukea lapsen kehitystä edistävää tasavertaista vanhemmuutta tukea vanhempien parisuhdetta lapsen syntymän jälkeisessä muutoksessa edistää vanhempien keskinäistä tukea 02/2011
28 Reflektiivinen kyky suhteessa lapseen tarkoittaa vanhemman kykyä pohtia ja ymmärtää lapsensa näkyvän käyttäytymisen taustalla olevaa kokemusta, tarvetta tai tunteita erilaisissa tilanteissa. mahdollistaa monipuoliset, myönteiset mielikuvat lapsesta ja itsestä vanhempana. on edellytys sille, että vanhempi voi toimia sensitiivisesti ja rauhallisesti suhteessa lapseen. 02/2011
29 Reflektiivisyyden vahvistaminen ryhmissä Oleellisia -mutta universaalisia piirteitä: turvallinen ja pysyvä ryhmä, turvallinen ja pohtimista vahvistavat ohjaajat, tunteiden vastaanottamista ja säätelyä, kunnioittava ilmapiiri ja strukturoitu interventio Alatunnistetiedot tähän
30 Oleellisia ja erityisiä piirteitä Perherymä (äiti, isä, vauva tai mikä tahansa perhekonstellaatio), Tutkitaan mielikuvia, pohditaan ihmisten välistä dynamikkaa, olemme uteliaita, opimme havaitsemaan Käytämme episodeja reflektiivisyyden vahvistamiseen Pohtiminen ja ihmettely tärkeämpää kuin tietäminen Alatunnistetiedot tähän
31 Kiitos! Alatunnistetiedot tähän
32 Alatunnistetiedot tähän
Mirjam Kalland. Reflektiivinen kyky vanhemmuudessa näkökulma varhaisen vanhemmuuden tukemiseen
11.5.2012 Mirjam Kalland Reflektiivinen kyky vanhemmuudessa näkökulma varhaisen vanhemmuuden tukemiseen Teemat Äidiksi ja isäksi kehittyminen Kiintymyssuhteet vanhemmuuden ydin Mentalisaatiokyky ja reflektiivisyys
LisätiedotMentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa
Mirjam Kalland 15.3.2013 Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa Responsiivisyys luovassa suhteessa- seminaari Kokoavia ajatuksia 1. Yhä enemmän tieteellistä näyttöä siitä, kuinka varhainen
LisätiedotMentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa
Mentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa - teoriaa, käytäntöä ja hoidollisia näkökulmia Nina Pyykkönen psykoterapian erikoispsykologi, PsL lasten ja nuorisopsykoterapeutti ryhmäpsykoterapeuttikoulutuksessa
LisätiedotMentalisaatiokyvyn kehittyminen
Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos
LisätiedotMitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland
Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta
LisätiedotNäkökulmia vuorovaikutukseen ja varhaisen vanhemmuuden tukemiseen
27.2.2013 Mitä vauva toivoo - hanke Mirjam Kalland Näkökulmia vuorovaikutukseen ja varhaisen vanhemmuuden tukemiseen Teemat Yhteiskunnalliset lähtökohdat Kiintymyssuhteet vanhemmuuden ydin Mentalisaatiokyky
Lisätiedot25.10.2012 Mirjam Kalland. Reflektiivinen kyky vanhemmuudessa näkökulma varhaisen vanhemmuuden tukemiseen
25.10.2012 Mirjam Kalland Reflektiivinen kyky vanhemmuudessa näkökulma varhaisen vanhemmuuden tukemiseen Teemat Projektin lähtökohdat Kiintymyssuhteet vanhemmuuden ydin Mentalisaatiokyky ja reflektiivisyys
LisätiedotVauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen?
Finlandia-talo 30.9.2016 Anne Viinikka Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Lapset ensin. Mitkä mahtavat olla lasta suojaavia tekijöitä tässä perheessä. Mitenköhän voisin
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotNuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti
Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen
LisätiedotVARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
LisätiedotVarhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys
Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio
LisätiedotPäihteet ja vanhemmuus
Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti
LisätiedotMirjam Kalland KT, dosentti, pääsihteeri 21.10.2014. Mitä tarkoittavat mentalisaatio ja reflektiivinen kyky?
Mirjam Kalland KT, dosentti, pääsihteeri 21.10.2014 Mitä tarkoittavat mentalisaatio ja reflektiivinen kyky? Lähtökohta 1. Yhä enemmän tieteellistä näyttöä siitä, kuinka varhainen stressi vaurioittaa psyykkistä
LisätiedotVUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry
VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotMielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen
Hyviä kohtaamisia päiväkodissa 15.3.2017 Anne Viinikka Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Lapset ensin. Kuumaa keskustelua - päivähoito vs. kotihoito Ja jos ollaan päiväkodissa, miten siellä varmistetaan
LisätiedotMentalisaatioon perustuva työskentely vauva- pikkulapsiperheiden kohtaamisessa.
Mirjam Kalland Lastensuojelupäivät Kohtaamisen taito alaseminaari 30.9.2014 Mentalisaatioon perustuva työskentely vauva- pikkulapsiperheiden kohtaamisessa. Back to basics: Just as children are absolutely
LisätiedotMiksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa?
Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Päihdeongelmien hoitoon erikoituneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan johtaja Pia Kotanen Avopalveluyksikkö Liinan va vastaava sosiaalityöntekijä
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotKOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen
KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla
LisätiedotReflektiivinen työskentelyote perhehoitotyössä. Arja Lång ja Helena Pennanen
Reflektiivinen työskentelyote perhehoitotyössä Arja Lång ja Helena Pennanen Reflektiivinen kyky tarkoittaa kykyä katsoa käyttäytymisen takana oleviin kokemuksiin ja kykyä ymmärtää, että näkyvän käyttäytymisen
LisätiedotReflektiivisyys nuoren kohtaamisessa
Välineitä työhön, ajankohtaista arkeen seminaari nuorten parissa toimiville 31.10.2014 MLL Hämeen piiri Päivi Naukkarinen, perhetoiminnan koordinaattori Reflektiivisyys nuoren kohtaamisessa Kunnioitus,
LisätiedotKIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI
KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI Monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät THL 30.11.2017 Tarja Keltto/ KM, Erik.toim.ter.,hankekoordinaattori Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, tarja.keltto@vamlas.fi
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotTARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ
9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän
LisätiedotAvaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla
Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien
LisätiedotIloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä
Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä
LisätiedotSILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta
SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta Porvoo 8.11.2017 SILTA SUHTEESEEN Vuorovaikutuksellinen (ajattelu) malli biologisen perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Vuorovaikutuksessa
LisätiedotMirjam Kalland Järjestöt hyvinvoinnin luojina
Mirjam Kalland 14.08.2013 Järjestöt hyvinvoinnin luojina Esityksen palapelin osat Yhteisön resilienssi mitä se on? Sosiaalisen pääoman ulottuvuuksista Reflektiivisyyden yhteydet resilienssiin Järjestöt
LisätiedotOhjaaminen ja mentalisaatio
Ohjaaminen ja mentalisaatio Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Elina Kärkölä, HuK, puheterapeutti, itsenäinen ammatinharjoittaja Mentalisaatio on kahden kokemusmaailman, oman mielen ja toisen mielen
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
LisätiedotLapsi mielessä kokemuksia Vahvuutta vanhemmuuteen vauvaperheryhmätoiminnasta
Lapsi mielessä kokemuksia Vahvuutta vanhemmuuteen vauvaperheryhmätoiminnasta Me kaikki toivomme elämältä hyviä, turvallisia ja pysyviä ihmissuhteita Ne ovat erityisen tärkeitä pienelle lapselle ja hänen
LisätiedotADOPTIO-ODOTUS KASVUA VANHEMMUUTEEN
ADOPTIO-ODOTUS KASVUA VANHEMMUUTEEN Adoptioperheet ry www.adoptioperheet.fi 3.4.2013 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Odotan vai odotanko? Saako / voiko
LisätiedotLapsuuden kiintymyssuhteet elämänkaaren eväsrepussa
Lapsuuden kiintymyssuhteet elämänkaaren eväsrepussa Mistä kaikki alkoi? Bowlby (1944) tutki 44 nuoren varkaan varhaislapsuutta ja totesi, että 17 oli ollut vähintään kuukauden erossa äidistään varhaislapsuudessa,
LisätiedotSosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa
Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014, Helsinki Minna Rytkönen, TtT, Th minna.rytkonen@uef.fi Sosioemotionaalinen
LisätiedotHuostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta
Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian
LisätiedotVarhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus
Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Luento 2007 Marja Schulman Marja Schulman 1 Äidin kannattelukyky Kun äidin kannattelun voimavarat riittävät 1. äiti suojaa vauvaa liian voimakkailta ärsykkeiltä,
LisätiedotMirjam Kalland 12.9.2014 Päivähoidosta varhaiskasvatukseen- seminaari. Mistä syntyy laadukas varhaiskasvatus?
Mirjam Kalland 12.9.2014 Päivähoidosta varhaiskasvatukseen- seminaari Mistä syntyy laadukas varhaiskasvatus? Varhaiskasvatuksen eri lähtökohdat Leikin ja lapsuuden itsenäinen merkitys erillisenä ajanjaksona
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotMENTALISAATIO JA REFLEKTIIVINEN KYKY
MENTALISAATIO JA REFLEKTIIVINEN KYKY NINA PYYKKÖNEN, PSL ERIKOISPSYKOLOGI, YKSILÖ- JA RYHMÄPSYKOTERAPEUTTI TYÖNOHJAAJA, JOOGAOPETTAJA MIND DYNAMICS OY Mitä on mentalisaatio? Mentalisaatio tarkoittaa ihmisen
LisätiedotVanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille
Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille Osaava vanhemmuus-hanke Marja Uotila, projektipäällikkö psykoterapeutti, sairaanhoitaja, työnohjaaja Suomen Mielenterveysseura Vanhemmuuden perusta Vanhemman
LisätiedotKuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET
Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Reflektiosta Reflektio on tärkeää kaikissa aikuisten, lasten, vanhempien ja ammatti-ihmisten
LisätiedotEsipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen
SISÄLLYS Esipuhe... 13 1 JOHDANTO... 17 Varhaiskasvatuksen muuttuvat tuulet... 17 Lapsen silmin -mallin perusperiaatteet... 18 Kaikki lähtee lapsen perustarpeista... 20 Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
LisätiedotVarhainen tukihyvinvoinnin. lapselle
Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen
LisätiedotLAPSI, VANHEMMAT JA KIINTYMYS SATEENKAARIPERHEESSÄ
LAPSI, VANHEMMAT JA KIINTYMYS SATEENKAARIPERHEESSÄ Sateenkaariperheet ry 21.1.2014 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon sisältö Lapsen kehityksen peruspilareita
LisätiedotSä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotMENTALISAATIO VUOROVAIKUTUKSEN VAHVISTAMISESSA
MENTALISAATIO VUOROVAIKUTUKSEN VAHVISTAMISESSA 6.11.2017 1 YDINASIAT Mentalisaation ymmärtäminen ja kehittäminen kaikissa ihmissuhteissa edistää hyvää, joustavaa ja vakaampaa vuorovaikutusta Herkkyys ja
LisätiedotMiten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen?
Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen? Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapian ja theraplay-terapian kouluttaja; kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
LisätiedotKIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN
KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,
LisätiedotHyvinvoiva kansalainen työelämässä
Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys
LisätiedotNäkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki
Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Poika Kevätpörriäisessä 1972 Mitä eroa on miehillä ja naisilla? Miehet kuolee
LisätiedotSYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo
SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden
LisätiedotSinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa
Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun
LisätiedotHELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS
HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva
LisätiedotOdotusaika. Hyvät vanhemmat
Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään
LisätiedotLapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro
Lapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro Mirjam Kalland Varhaiskasvatuksen professori, Helsingin yliopisto 21.11.2018 Eri tasoiset sopimukset Julistus (declaration) ei juridisesti sitova Tahdonilmaisu,
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotMielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen
Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Lapset ensin. Mielenlukutaitoa! Opas turvallisen lapsiryhmän rakentamiseen Mielenlukutaitoa! on varhaiskasvattajille tarkoitettu opas mentalisaatioon perustuvasta työtavasta.
Lisätiedot8.9.11 Mirjam Kalland. Lapsen kasvun ja kehityksen keskeiset tarpeet
8.9.11 Mirjam Kalland Lapsen kasvun ja kehityksen keskeiset tarpeet Perusasiaa lapsen tarpeista Lapsi tarvitsee turvallisuu/a, jatkuvuu/a ihmissuhteissa ja e/ä joku pitää häntä mielessään ja hänen mielensä
LisätiedotSyrjäytymiskierteen katkaiseminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy. Mirjam Kalland VI Valtakunnalliset neuovolapäivät
Syrjäytymiskierteen katkaiseminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy Mirjam Kalland VI Valtakunnalliset neuovolapäivät 2.11.2004 Esitelman päätemat syrjäytymiseen johtuvat riskitekijät syrjäytymisen ennaltaehkäisy
LisätiedotMentalisaatiosta eväitä lapsen kohtaamiseen ja kiusaamisen ehkäisyyn
Mentalisaatiosta eväitä lapsen kohtaamiseen ja kiusaamisen ehkäisyyn Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Yksilö- ja ryhmäpsykoterapeutti työnohjaaja Aluksi Ihminen haluaa olla rakastettu sen puuttuessa
LisätiedotTERVETULOA ISYYTEEN Materiaali isäksi kasvamisen tueksi
TERVETULOA ISYYTEEN Materiaali isäksi kasvamisen tueksi "Just like a plant needs light and space to grow, a child needs love and freedom to unfold. - Sigrid Leo Oma lapsuus ja vanhemmat Vanhempana olemiseen
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan
LisätiedotPerhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa
1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä
LisätiedotVAHVUUTTA VANHEMMUUTEEN- PERHERYHMÄT RAUMALLA Heli Savolainen
VAHVUUTTA VANHEMMUUTEEN- PERHERYHMÄT RAUMALLA 30.11.2017 Heli Savolainen 1 * MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO on ollut toimintamallin kehittäjä yhteistyössä Folkhälsanin, Ensi- ja turvakotien liiton ja
LisätiedotPikkulapsen seksuaalisuus
Pikkulapsen seksuaalisuus Tunteita ja turvallisuutta Erityisasiantuntija Psykoterapeutti (YET), seksuaaliterapeutti (ET, NACS), työnohjaaja Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka Seksuaalikehityksen tasot
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotPerhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa
Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Mika Niemelä, FT Vaa/van erityistason perheterapeu: Toimiva lapsi & perhe - koulu=aja Tutkija: Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Terveyden ja hyvinvoinninlaitos,
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotKeskeiset ongelmat narsistisessa häriössä
Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotOrastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa
Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa Seija Stocklin Erityissosiaalityöntekijä Psykoterapeutti Sofian Riihenkulma 4, 00700 Helsinki Johdanto Omat varhaiset, myönteiset hoivakokemukset; jokainen
Lisätiedot22.10.2014 M.Andersson
1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen
LisätiedotYksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1
Yksilöllinen vuorovaikutusleikki 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Taustaa tarve löytää uusia menetelmiä autististen lasten kuntouttavaan päivähoitoon tunneelämän ja vastavuoroisen leikin tukemiseksi juuret Theraplayssa,
LisätiedotLapsen ja kasvattajan välinen suhde:
Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden
LisätiedotVISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN
Lisätiedot14.4.2010 Mirjam Kalland. Päiväkoti lapsen kehitysympäristönä
14.4.2010 Mirjam Kalland Päiväkoti lapsen kehitysympäristönä Mitä tiedetään? Päivähoidon vaikutuksista lasten kehitykseen runsaasti tutkimusta Tulokset tulkittava harkiten Päivähoidossa tapahtuvan kiusaamisen
LisätiedotVANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA
VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta
LisätiedotMikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut
Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja
LisätiedotMitä tiedämme vuorovaikutuksen hoitamisen merkityksestä
Mitä tiedämme vuorovaikutuksen hoitamisen merkityksestä Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapian ja theraplay-terapian kouluttaja; kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
LisätiedotVarhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys
Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen
LisätiedotAdoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström
Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen
LisätiedotVARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN KANNATTAA- KOKEMUKSIA JA TULOKSIA. Rovaniemi 2.11.2007 Merja-Maaria Turunen
VARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN KANNATTAA- KOKEMUKSIA JA TULOKSIA Rovaniemi 2.11.2007 Merja-Maaria Turunen VAVU-Helsinki 1999 2005 Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen lastenneuvolatyössä Hankkeen
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
LisätiedotVahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet
Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen
LisätiedotEtelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1
Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotLapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja
Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti
LisätiedotJärki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa
Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.
LisätiedotKOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily
KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa
LisätiedotTYÖKIRJA TUKEMASSA REFLEKTIOTA JA AMMATILLISTA KASVUA VAUVAPERHETYÖSSÄ
Opinnäytetyö (Turun AMK) Sosiaalialan koulutusohjelma Lapsi-, nuoriso- ja perhetyö 2011 Marjo Hyry & Mirva Puumala TYÖKIRJA TUKEMASSA REFLEKTIOTA JA AMMATILLISTA KASVUA VAUVAPERHETYÖSSÄ OPINNÄYTETYÖ (AMK)
LisätiedotArjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY
Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,
LisätiedotROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin
ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT
Lisätiedot