Rehuteollisuuden näkökantoja Omavara -hanke, loppuseminaari 19.3.2013 Pekka Heikkilä Liiketoiminnan kehitysjohtaja, Raisioagro Oy
Taustaa Täydennysvalkuaisen tarpeesta alle 20 % on kotimaista Rypsirouhe/-puriste on märehtijöiden tärkein valkuaisrehu Yksimahaisilla soijarouhe on tärkein valkuaisrehu Muualla Euroopassa tilanne ei ole oleellisesti parempi Eurooppalainen kotieläintuotanto on liian paljon amerikkalaisen soijan varassa Toisaalta valkuainen (soija) on vientimaille tärkeä tuote sekä osa kansainvälistä työnjakoa ja perinteistä vapaakauppaa. Kehittyvät taloudet tarvitsevat kuitenkin yhä enemmän soijansa itse. Euroopan pellon tuotanto epätasapainossa: energia/valkuainen/kesanto
Kolme tapaa lisätä valkuaisrehuomavaraisuutta 1. Lisätään rypsin/rapsinviljelyä 2. Lisätään palkokasvien viljelyä 3. Tuotetaan viljasta etanolia/tärkkelystä ja saadaan sivutuotteena viljavalkuaisrehua Kokonaisvalkuaistaseeseen vaikuttaa myös viljan ja nurmen valkuaispitoisuus (ja sen säilöntä) Myös palkoviljat erittäin tervetulleita rehuteollisuuteen. Tarjonta vs. kysyntä (saatavuuden jatkuvuus) ollut takavuosina joskus ongelma
Kotimaista rypsiä tarvitaan lisää 1000 tn tuotetta 1000 tn valkuaista Rypsin-/rapsinsiemen, kotimainen 115 25 12,7 Rapsinsiemen, tuonti 165 36 18,4 Rapsirouhe, tuonti 150 50 25,5 Soijarouhe, tuonti 170 78 39,8 Herne, kotim. 12 2 1,0 Härkäpapu, kotim. 21 5 2,6 Yhteensä 633 196 100 Valk. omavaraisuus, % 16,3 Osuus valkuaisesta
Satotaso, kg/ha Rypsin ja rapsin viljelyala ja satotaso vaihtelevat Rypsin ja rapsin yhteenlaskettu viljelyala on 2000-luvulla ollut keskimäärin noin 80 tuhatta hehtaaria. Viljelyvarmuus ja satotaso vaikuttavat keskeisesti viljelijöiden viljelyhalukkuuteen. 2500 2000 1500 1000 500 Alin Ylin Keskim. 0 Rypsi Rapsi
Evolution of global compound feed production (Index 100 = 1999) Source: FEFAC / Feed International 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 EU-27 Other Europe Brazil China USA
Origin of proteins used for animal feeding in the EU-27 in 2007/08 Rapeseed meal 15% Coprah/Palmist 2% Cotton meal 0.5% Corn gluten feed 2% Pulses 2% Dried forage 3% Others 1% Fish meals 2% Source: FEFAC / PROLEA Sunflower meal 5% Soya meal 68%
EU-27 balance sheet for protein rich feed materials in 2007/08 Source: FEFAC / PROLEA EU production (*1,000 T) EU consumption (*1,000 T) Products Proteins Products Proteins Selfsufficiency Soyabean meal 798 303 38,220 17,823 2% Sunflower meal 4,932 789 4,503 1,246 63% Rapeseed meal 18,358 3,672 11,569 3,932 93% Cottonseed meal 564 183 260 105 174% Copra-Palm meal 0 0 2,812 506 0% Pulses 1,950 429 1,875 413 104% Dried forage 4,458 847 4,200 798 106% Corn gluten feed 2,369 497 2,910 611 81% Miscellaneous 410 62 713 217 29% Sub-Total 6,782 25,651 26% Fishmeal 445 307 810 559 55% Total 7,089 26,210 27%
Feed material consumption by the EU compound feed industry Dairy products 1% Pulses 5% Minerals, Additives & Vitamins 2% Dried forage 3% 1990 2005 All others 6.5% Feed cereals 32% Dairy products 1% Pulses 1.5% Mineral salts, Additives Dried forage & Vitamins 3% 1.5% All others 5% Feed cereals 47% Cakes & Meals 27% Cakes & Meals 25% Animal meals 3% Oils & Fats 2% Tapioca 5.5% Oils & Fats 1.5% Co-products from Food Industry 14.5% Source: FEFAC Co-products from Food Industry 12.5% Tapioca 0.5%
Ajankohtaista Rapsi.fi -infosivusto tärkeä keino lisätä/ylläpitää kiinnostusta öljykasveihin (vrt. myös Svensk Raps). Aktivoi viljelijöitä ja alan kaikkia toimijoita. Vuorovaikutteinen. Myös tutkimustietoa (mm.rypsinosteen hyödyntäminen). Öljyn kotimarkkina pienempi kuin valkuaisen (RMEvalmistusta ei kotimaassa). Kotimaisen viljelyn öljy mahtuu kuitenkin hyvin Suomen markkinoille. Neonikotinoidiratkaisu tärkeä, edelleen kesken Uusi soijatehdas aloittaa 2013 Lihaluujauhojen käyttö muutostilassa? Kalavarojen/kalajauhon käyttö. Myös fosforitasenäkökulma. GMO muutostilanne. Myös kestävyys (sustainability) -asiat
Merkittäviä tutkimushankkeita, joissa Raisioagro on mukana 1(2) Kotimaiset palkoviljat maidontuotannon omavaraisuuden tehostajana. Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos. Säilörehun korjuuajan vaikutus nurmisatoon ja lypsylehmien väkirehutäydennykseen. MTT, Kotieläintuotannon tutkimus. Hyvä Sato kilpailu. Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos.
Merkittäviä tutkimushankkeita, joissa Raisioagro on mukana 2(2) Kotimaisen valkuaisen käytön taloudelliset edellytykset lihasian ruokinnassa. MTT, Taloustutkimus. Valkuaisruokinnan voimakkuuden vaikutus immunokastroitujen karjujen ja leikkojen tuotantotuloksiin, käyttäytymiseen ja hyvinvointiin. MTT Taloustutkimus. Kotimaista valkuaista broilereille. MTT, Kotieläintuotannon tutkimus.
Kalanrehujen typen hyväksikäyttö on tehostunut! Typen hyväksikäyttö, % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: Raisioagro 2012
Märehtijä hyödyntää tehokkaasti elintarviketeollisuuden sivujakeita Monet elintarviketeollisuuden sivujakeet, joita ihminen ei suoraan pysty käyttämään ravintonaan, muuntuvat lehmän rehuna arvokkaaksi ihmisravinnoksi: Juurikasleike ja melassi Leseet Perunarehu Mäski Etanolirankki Rypsirouhe
Rypsin, härkäpavun ja herneen käytön rajat (%) sikojen ruokinnassa Porsaat, < 25 kg Lihasiat, 25-55 kg Lihasiat, > 55 kg Tiineet emakot Imettävät emakot Rypsirouhe Vähän glukosinolaatteja Paljon glukosinolaatteja 0-(2) 7,5 3 Härkäpapu* 0-10 5-10 8-13 5-10 5-10 10 5 10 5 6 3 Herne* 5 5-12 7,5-22 7,5-20 7,5-20 *ilman lämpökäsittelyä - lämpökäsitelty sivu 15
Yhteenveto Koko Euroopan valkuaisomavaraisuus on luvattoman heikko. Suomen oloissa nopein tapa kehittää valkuaisomavaraisuutta on panostaa rypsin jalostukseen ja viljelyyn. Rypsissä on selvä synergia valkuaishuollon ja biopolttoaineiden välillä. Biopolttoainetuotannon sivujakeet ovat käyttökelpoisia rehuja. Palkokasvien lajikejalostukseen panostetaan. Ruokintaa tarkentamalla valkuaisen hyväksikäyttöä voidaan parantaa.