Sikojen ruokintasuositukset ja fytaasin vaikutus fosforin sulavuuteen
|
|
- Jarmo Korhonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sikojen ruokintasuositukset ja fytaasin vaikutus fosforin sulavuuteen Kirsi Partanen, Maija Karhapää, Susanna Särkijärvi, Samu Palander, Mikko Tuori ja Liisa Voutila
2 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Ensikoille energiaruokintasuositukset nopeaan ja hitaaseen kasvatukseen Kaikkien sikaryhmien fosforisuositukset tarkistettiin laskennallisesti Lihasikojen energianruokintasuositusten tarkistamistarve selvitetään Rajoituskokeen tulosten perusteella ruokintaa on rajoitettava loppukasvatuksessa Rajoitus aloitetaan noin 80 kg painossa Lopulliset tulokset energiasuosituksiin tulevat lähiviikkoina, koska kokeen tulokset on saatu vasta äskettäin laskettua Lisätään fytaasiselvityksen pohjalta fytaasilisän vaikutus rehujen fosforin sulavuuteen
3 Ensikoiden energiaruokintasuositukset Nopea kasvatus Hidas kasvatus Viikko Runsas ruokinta Rajoitettu ruokinta 1 1,30 1,30 3,5 2 1,40 1,40 3 1,60 1,60 3,0 4 1,80 1,80 5 2,00 2,00 2, ,20 2,40 2,20 2,40 ry /p v 2, ,60 2,80 2,60 2,70 1, ,95 3,00 3,00 3,00 2,80 2,80 2,80 2,80 1, Viikko 14 3,00 2,80 Sika 1/2010 Paino 1. viikon alussa n. 30 kg
4 Sikojen fosforin tarpeen tarkistaminen Suosituksia päivitettiin 2006 kasvatuskokeiden tulosten perusteella Suositusten riittävyys on tarkistettu laskemalla eri tuotantovaiheessa olevien sikojen sulavan fosforin tarve faktoriaalisesti Ylläpitoon Kasvuun Lisääntymiseen ja sikiöiden kasvuun Maidontuotantoon Sulavan fosforin tarpeen laskeminen, g/pv, perustuu Jondrevillen ja Dourmadin (2005) julkaisemiin yhtälöihin (INRA Anim. Prod. 18 (3): ) Lähtötietoina käytetty MTT:n ruokintakokeissa mitattuja kasvuja, rehunkulutusta ja emakoiden painon muutoksia eri porsimakertojen aikana
5 7,0 4,0 6,0 3,5 5,0 3,0 Tarve, g/pv 4,0 3,0 2,5 2,0 1,5 Tarve, g/ry 2,0 1,0 1,0 0,5 0,0 0,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 110,0 120,0 Paino, kg Ylläpitotarve, g/pv Kasvun tarve, g/pv Tarve yhteensä, g/pv 1- ja 2-rotusiat 3-rotusiat
6 Tiineen emakon sulavan fosforin tarve, g/pv. Tiineysviikko Emakon kasvu 1. porsimakerta 2,23 2,20 2,17 2,14 2,11 2,08 2. porsimakerta 1,77 1,75 1,73 1,71 1,69 1,67 3. porsimakerta 1,24 1,23 1,21 1,20 1,19 1,18 Ylläpito 1. porsimakerta 1,61 1,71 1,82 1,92 2,03 2,13 2. porsimakerta 2,05 2,13 2,22 2,31 2,40 2,48 3. porsimakerta 2,38 2,44 2,51 2,57 2,63 2,70 Sikiöiden kasvu 10 porsasta 0,00 0,00 0,12 0,76 1,86 2,63 12 porsasta 0,00 0,01 0,15 0,91 2,23 3,15 14 porsasta 0,00 0,01 0,17 1,06 2,60 3,68 Istukan kasvu 10 porsasta 0,00 0,01 0,04 0,04 0,03 0,02 12 porsasta 0,00 0,01 0,05 0,04 0,03 0,03 14 porsasta 0,00 0,01 0,06 0,05 0,04 0,03 Kokonaistarve 1. tiineys, 10 porsasta 3,84 3,93 4,16 4,86 6,03 6,86 2. tiineys, 12 porsasta 3,82 3,90 4,15 4,97 6,35 7,33 3. tiineys, 14 porsasta 3,61 3,68 3,95 4,88 6,46 7,58
7 Imettävän emakon sulavan fosforin tarve, g/pv. Porsimakerta Porsaita Pahnueen kasvu, g/pv Ylläpito 2,1 2,4 2,6 Maidontuotanto 12,9 13,9 14,7 15,4 16,0 16,4 16,6
8 Yhteenveto fosforisuosituksista Ei olennaisia muutostarpeita rehuyksikköä kohti annettuihin sulavan fosforin suosituksiin, mutta fosforin tarpeen esitystapa monipuolistuu: Sulavan fosforin tarve ilmoitetaan myös g/pv Emakoiden osalta päivätarpeessa huomioidaan porsimakerran ja porsastuotoksen vaikutus fosforin tarpeeseen Lihasioille annetaan 1-, 2- ja 3-vaiheruokinnan suositusten lisäksi monivaiheisen ruokinnan suositukset, mikä edesauttaa lannan fosforipitoisuuden vähentämistä Ks. Sika 2/2010 (ilmestyy maaliskuussa)
9 Lihasikojen energiaruokintasuositusten tarkentaminen Ruokinnan rajoitus -koe tehtiin kolmella erilaisella risteytyksellä MY-risteytykset 50 % hampshire-risteytykset 25 % duroc-risteytykset 3-vaiheruokinta: 9,6, 8,1 ja 7,0 g sulavaa lysiiniä/ry Koekäsittelyt: 1. Imisät vapaa ruokinta 2. Imisät rajoitus 80 kg painosta, maks. 2,9 ry/pv 3. Leikot vapaa ruokinta 4. Leikot rajoitus 65 kg painosta, maks 3,25 ry/pv 5. Leikot rajoitus 65 kg painosta, maks 2,9 ry/pv 6. Leikot rajoitus 80 kg painossa, maks. 3,25 ry/pv 7. Leikot rajoitus 80 kg painosta, maks. 2,9 ry/pv (ei H- & D-rist.)
10 Imisät kasvu ja rehuhyötysuhde Kasvu, g/pv Rehuhyötysuhde, ry/kg , ,75 2, , , ,55 2, , MY H D 2,40 MY H D Vapaa 80 kg / 2,9 ry/pv Vapaa 80 kg / 2,9 ry/pv
11 Imisät rehunkulutus ja lihaprosentti Rehunkulutus, ry/sika Hennessy-lihaprosentti , , , , , ,5 210 MY H D 58,0 MY H D Vapaa 80 kg / 2,9 ry/pv 2,75 2,63 2,65 ry/pv 2,48 2,56 2,57 ry/pv Vapaa 80 kg / 2,9 ry/pv
12 Leikot kasvu ja rehuhyötysuhde Kasvu, g/pv Rehuhyötysuhde, ry/kg , , , , , , , , MY H D 2,40 MY H D Vapaa 65 kg / 3,25 ry/pv 65 kg / 2,9 ry/pv 80 kg / 3,25 ry/pv 80 kg / 2,9 ry/pv Vapaa 65 kg / 3,25 ry/pv 65 kg / 2,9 ry/pv 80 kg / 3,25 ry/pv 80 kg / 2,9 ry/pv
13 Leikot rehunkulutus ja lihaprosentti Rehunkulutus, ry/sika Hennessy-lihaprosentti , , , MY H D 56,5 MY H D Vapaa 65 kg / 3,25 ry/pv 65 kg / 2,9 ry/pv 80 kg / 3,25 ry/pv 80 kg / 2,9 ry/pv Vapaa 65 kg / 3,25 ry/pv 65 kg / 2,9 ry/pv 80 kg / 3,25 ry/pv 80 kg / 2,9 ry/pv
14 Rotu Ruokinta Myynti- Suku- Kierto- Myyntikate, Vapaaseen puoli kate, /sika nopeus /sikapaikka ruokintaan verrattuna MY Vapaa Imisä 25,90 3,71 96,09 MY 80 kg / 2,9 ry/pv Imisä 29,60 3,64 107,74 11,66 MY Vapaa Leikko 22,70 3,89 88,30 MY 80 kg / 3,25 ry/pv Leikko 25,30 3,72 94,12 5,81 MY 80 kg / 2,9 ry/pv Leikko 24,80 3,72 92,26 3,95 MY 65 kg / 3,25 ry/pv Leikko 25,00 3,85 96,25 7,95 MY 65 kg / 2,9 ry/pv Leikko 26,20 3,69 96,68 8,38 H Vapaa Imisä 22,80 3,47 79,12 H 80 kg / 2,9 ry/pv Imisä 23,60 3,55 83,78 4,66 H Vapaa Leikko 21,00 3,71 77,91 H 80 kg / 3,25 ry/pv Leikko 24,30 3,74 90,88 12,97 H 65 kg / 3,25 ry/pv Leikko 21,90 3,73 81,69 3,78 H 65 kg / 2,9 ry/pv Leikko 20,30 3,64 73,89-4,02 D Vapaa Imisä 26,30 3,55 93,37 D 80 kg / 2,9 ry/pv Imisä 23,90 3,69 88,19-5,17 D Vapaa Leikko 19,10 3,89 74,30 D 80 kg / 3,25 ry/pv Leikko 23,10 3,63 83,85 9,55 D 65 kg / 3,25 ry/pv Leikko 19,40 3,75 72,75-1,55 D 65 kg / 2,9 ry/pv Leikko 21,10 3,63 76,59 2,29 Kiertonopeus = 365 / (kasvatusaika + 2 x keskihajonta + 7)
15 Rehujen fosfori ja sen käyttökelpoisuus sialle Fosfori varastoituu kasvien siemeniin pääasiassa fytiinihappona (myo-inositoliheksafosfaatti, IP6), jota yksimahaisten eläinten ruuansulatusentsyymit eivät juuri pysty pilkkomaan Fytiinihappo esiintyy kasveissa K- ja Mg-suoloina, ja se muodostaa helposti komplekseja muiden positiivisesti varautuneiden ionien kanssa (Ca, Zn ja Fe) Viljojen ja valkuaisrehujen fosforista yleensä yli puolet, mutta jopa yli 90 % voi olla sitoutuneena fytiinihappoon
16 Rehujen P, fytiinihappo ja luontaisen fytaasin aktiivisuus Vuoden 2009 viljasadosta ja vakuaisrehuista näytteitä Fosforipitoisuus ICP:llä (Luh Hung ja Schutte 1985) Fytiinihappo ICP:llä rautasaostuksen jälkeen (Plaami ja Kumpulainen 1991) Fytaatti-P / kokonais-p = fytiinihappo x 28,2 % / P Fytaasiaktiivisuus ISO 20024:29 menetelmän mukaan
17 P ja fytaatti-p Rehu N P (g/kg KA) Fytiinihappo (g/kg KA) Fytaatti P/ P Ohra 17 3,4 ± 0,2 (3,0 3,7) 9,5 ± 0,8 (7,8 11,1) 0,79 ± 0,05 Vehnä 9 3,7 ± 0,4 (3,1 4,5) 11,0 ± 1,5 (8,4 13,6) 0,84 ± 0,07 Kaura 13 3,4 ± 0,2 (3,1 3,7) 10,1 ± 0,6 (9,5 11,1) 0,83 ± 0,03 Herne 2 3,9 ± 0,7 (3,4 4,5) 10,2 ± 2,4 (8,4 11,9) 0,72 ± 0,04 Härkäpapu 5 5,7 ± 0,3 (5,7 6,1) 16,3 ± 1,7 (14,3 17,8) 0,80 ± 0,05 Rypsin siemen 2 7,0 ± 0,2 (6,8 7,1) 23,5 ± 0,2 (23,4 23,6) 0,95 ± 0,03 Rypsipuriste 2 11,3 ± 1,1 (10,5 12,0) 32,4 ±1,8 (31,1 33,7) 0,81 ± 0,03 Rypsirouhe 1 11,0 31,6 0,81 Soijarouhe 1 6,4 16,9 0,74
18 Fytiinihappo, g/kg KA Kaura Ohra Vehnä Lin. (Ohra) Lin. (Vehnä) Lin. (Kaura) 3 3,2 3,4 3,6 3,8 4 4,2 4,4 4,6 P, g/kg KA
19 Soijarouhe Rypsirouhe Härkäpapu Herne Kaura Vehnä Ohra 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 Fytaatti-P / kokonais-p MTT 2009 INR-AFZ, 2002 Steiner ym Pontoppidan ym. 2007
20 Soijaoruhe Luontaisen fytaasin aktiivisuus U/kg KA Ohra Vehnä Kaura Herne Härkäpapu Rypsin siemen Rypsipuriste Rypsirouhe -200
21 Fytaasin vaikutus fosforin sulavuuteen Fosforin sulavuuteen vaikuttavat mm.: rehun fytiinihappopitoisuus luontaisen fytaasin aktiivisuus (tuhoutuu helposti lämpökäsittelyssä) Eläimen ikä, tuotantovaihe ja ruokinta Fytaasin vaikutusten arviointiin on erilaisia muuntokertoimia / yhtälöitä Fytaasin vaikutus ei ole lineaarista Substraatin määrä ja ominaisuudet Lukuisia erilaisia fytaasivalmisteita 3- ja 6-fytaaseja Tuotettu useilla eri mikrobeilla
22 Fytaasilisien vaikutus fosforin sulavuuteen % 30 % Natuphos 5000 G 10 0 Natuphos OptiPhos Phyzyme RonozymeP Phytzyme XP 5000 G Phyzyme XP TPT FTU/kg FTU/kg Kerr ym (maissi, soijaoruhe) Poulsen ym (ohra, vehnä, soija- ja rypsirouhe)
23 Rehun luontaisen fytaasin aktiivisuuden vaikutus fosforin sulavuuden paranemiseen y = -3E-05x 2 + 0,0505x P:n sulavuuden muutos y = -2E-05x 2 + 0,042x y = -1E-05x 2 + 0,0227x < >400 Polyn. (<200) Polyn. ( ) Polyn. (>400) Fytaasia, FTU/kg
24 P:n sulavuus, % Ohra Ohra lämpökäsitelty Kaura, myös lämpökäsitelty ja kuoreton Vehnä Vehnä lämpökäsitelty 20 0 % 50 % 100 % 150 % 200 % Fytaasilisäys, % standardiannoksesta P:n sulavuus, % Herne Härkäpapu Rapsirouhe Soijarouhe- ja proteiini 20 0 % 50 % 100 % 150 % 200 % Fytaasilisäys, % standardiannoksesta
25 Kokonaisfosforin vähimmäispitoisuudet, kun rehussa fytaasi 500 FTU/kg (Tybirk 2002) Kasviperäisen fosforin sulavuus Sulava P, g/fe 50% 55% 60% Porsaat 3,2 5,4 5,2 5,0 Tiineet emakot 2,7 4,9 4,6 4,4 Lihasiat ja imettävät emakot 2,2 4,1 3,9 3,7 Sulava P x 1,8 1,7 1,6
26 Yhteenveto fytaasin vaikutusten laittamisesta rehutaulukoihin Lisätään taulukoihin tärkeimpien rehujen osalta fytaatti- P:n osuus kokonaisfosforista ja luontaisen fytaasin aktiivisuus Fytaasin vaikutus fosforin sulavuuteen esitetään yhtälöiden avulla ottaen huomioon ainakin rehun luontaisen fytaasin aktiivisuus ja mahdollisesti myös fytaatti-p:n määrä Kokonaisfosforin suosituksesta luovutaan ja tilalle vähimmäispitoisuus, kun rehussa on lisättyä fytaasia Fytaasiselvityksestä tulee kevään aikana raportti internettiin
27 Kiitos
OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus
OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Tavoite: ihannevalkuainen Rehun valkuaisen koostumus mahdollisimman
LisätiedotRehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus
Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 4.4.2013 Sikojen rehutaulukoiden ja ruokintasuositusten päivitys ja uudistaminen Tavoitteet
LisätiedotSikojen ruokinnan vaikutus lannan ravinnesisältöön. Maija Karhapää
Sikojen ruokinnan vaikutus lannan ravinnesisältöön Maija Karhapää Sikojen optimoitu valkuaisruokinta Lihasika tarvitsee valkuaista/aminohappoja elintoimintojen ylläpitoon ja kasvuun Aminohappojen tulee
LisätiedotSikojen Ruokintasuositukset 2014
Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin
LisätiedotKolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset
Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset Tutkija Mikko Tuori, MTT/sikatutkimus Karjujen kasvunopeus kantakokeissa vv. 1995-2005 Kasvunopeus, g/pf 1125 1050 975 900 825 750 675 600 1995 1996 1997
LisätiedotViljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus
Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %
LisätiedotSikojen uudet ruokintasuositukset
Sikojen uudet ruokintasuositukset Hilkka Siljander-Rasi, Kirsi Partanen, Maija Karhapää ja Sini Perttilä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Mari Heinonen ja Olli Peltoniemi Helsingin yliopisto
LisätiedotSikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014
Sikojen Rehutaulukko 2014 Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 20.5.2014 Uusi sikojen rehutaulukko netissä 15.5.2014 Käyttöperiaatteet netissä samanlaiset kuin aikaisemmin Voit
LisätiedotPalkokasvit sikojen ruokinnassa
Palkokasvit sikojen ruokinnassa Hilkka Siljander-Rasi Palkokasveista on moneksi -työpaja Hämeenlinna 12.12.2016 Vilja: puolet sikojen valkuaistarpeesta Täydennys: soija, palkokasvit, rypsi, puhtaat aminohapot
LisätiedotSikojen ruokintasuositukset 2014
MTT Kotieläintuotannon tutkimus 10.6.2015 Sikojen ruokintasuositukset 2014 Sikojen energiaruokintasuositukset on annettu megajouleina (MJ) nettoenergiaa (NE) päivässä, MJ NE/d. NE-arvo on laskettu EvaPig
LisätiedotEnsikoiden ruokinta. Kansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihantuotantoketju -hanke. Kimmo Kytölä Soile Kyntäjä
Ensikoiden ruokinta Kimmo Kytölä Soile Kyntäjä Kansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihantuotantoketju -hanke Emakoiden uudistaminen ja ensikoiden kasvatus teemapäivä Ensikoiden ruokinta Ensikon kasvatuksen
LisätiedotRuokintastrategiat fosforin ja typen määrän vähentämiseksi sikojen lannassa. Maija Karhapää, Tiina Kortelainen ja Hanne Damgaard Poulsen
149 Ruokintastrategiat fosforin ja typen määrän vähentämiseksi sikojen lannassa Maija Karhapää, Tiina Kortelainen ja Hanne Damgaard Poulsen 149 Ruokintastrategiat fosforin ja typen määrän vähentämiseksi
LisätiedotLAITOS RAPORTTI. Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin.
RAPORTTI Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin. H an n e D a m gaa r d P ou l s en Tutkimusinstituutin johtaja Pvm : 24. syyskuuta 201 0 Sivu 1 / 5 Taustaa:
LisätiedotSikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä
Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Nykyisessä sikojen energia-arvojärjestelmässä puutteita
LisätiedotFytaasi ja uusi rehuarvojärjestelmä. Maija Karhapää
Fytaasi ja uusi rehuarvojärjestelmä Maija Karhapää Fytiinihappo ja fytaasi Fytiinihappo (myo-inositoli heksafosforihappo) on fosforin (P) pääasiallisin varastomuoto siemenissä. Viljojen fosforista 72 95
LisätiedotLöytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi?
Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? HAMK Mustiala Tulevaisuustyöpaja teemana Valkuaisomavaraisuuden lisääminen 6.2.2013 Ilmo Aronen T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Täydennysvalkuaisen
LisätiedotLihasikojen todellinen kasvupotentiaali ja uusimmat kasvatuskokeet
Lihasikojen todellinen kasvupotentiaali ja uusimmat kasvatuskokeet Hilkka Siljander-Rasi, Luonnonvarakeskus Käytännönläheinen tutkimus sikatilalla -hanke Lihasikojen kasvatus- ja ruokintateemapäivä Lihasikojen
LisätiedotLaatuvilja rehuksi. Kimmo Kytölä #Kaura8000. Knowledge grows
Laatuvilja rehuksi Kimmo Kytölä 25.1.2017 #Kaura8000 Knowledge grows A-Rehu Oy Seinäjoki Koskenkorva Varkaus Mynämäki 1.2.2017 2 A-Rehu Oy Omistajat: Atria Suomi Oy 51% Itikka osk 20 % Lihakunta 20 % Pohjanmaan
LisätiedotHERNEKÖ SUOMEN MAISSI?
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA
LisätiedotTopigs Norsvin ja DanBred hybridien vertailu
Topigs Norsvin ja DanBred hybridien vertailu Eläinaineksen tehokas hyödyntäminen - hanke Maija Karhapää, Tapio Helenius, Timo Hurme ja Jarkko Niemi, Luke Hilkka Siljander-Rasi ja Terhi Luukkonen, Finnpig
LisätiedotHärkäpapu siipikarjan rehuna
Härkäpapu siipikarjan rehuna OMAVARA-hankkeen loppuseminaari 19.3.2013, Raisio Erja Koivunen 1 Kotimaiset rehuvalkuaiskasvit siipikarjan ruokinnassa Aikaisemmissa hankkeissa tutkittua MTT:llä on aikaisemmissa
LisätiedotTAPELIN LUOMUSIKA Tilan historiaa 1969 lihasikalan rakentaminen 240 lihasialle ja vaihto lypsylehmistä lihasikoihin, peltoa n. 16 ha 1982 sukupolven vaihdos 1999 Yhdistelmäsikalan rakentaminen 70 emakolle
LisätiedotPalkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta
Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta Edellytykset Suomen valkuaisomavaraisuudelle Ilmo Aronen, Raisioagro Oy @IlmoAronen Kaikki eläimet tarvitsevat täydennysvalkuaista Täydennysvalkuaisella
LisätiedotUuden valkuaisarvojärjestelmän toimivuus kolmirotulihasioilla
Uuden valkuaisarvojärjestelmän toimivuus kolmirotulihasioilla S o i l e K y n t ä j ä, H i l k k a S i l j a n d e r - R a s i, J a r k k o N i e m i Kirjoittajat: Copyright: Luonnonvarakeskus (Luke) Julkaisija:
LisätiedotPORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO
1/2012 PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO UUDEN SUKUPOLVEN MAATALOUS- KAUPPA Potra-ruokintaohjelman tavoitteena on: parempi päiväkasvu ja rehuhyötysuhde porsaiden painohajonnan kaventuminen
LisätiedotICOPP hanke Uusien luomuvalkuaisrehujen sulavuus sioilla: Sinisimpukkajauho Mustasotilaskärpäsen toukkajauho
ICOPP hanke Uusien luomuvalkuaisrehujen sulavuus sioilla: Sinisimpukkajauho Mustasotilaskärpäsen toukkajauho Tiina Kortelainen, Mikko Tuori, Hilkka Siljander-Rasi, Kirsi Partanen, MTT Kotieläintuotannon
LisätiedotRatkaisuja lihasikojen kasvatuksen tehostamiseen
Ratkaisuja lihasikojen kasvatuksen tehostamiseen Jarkko Niemi, Kirsi Partanen, Liisa Pesonen ja Jarmo Valaja Sikatalouden tulosseminaari 2.6.2010 Lihaketju-hanke, työpaketti 4: Työkaluja sianlihaketjun
LisätiedotImmunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen
Immunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen Liisa Voutila, Katri Virtanen, Jarkko Niemi, Anna Ollila, Claudio Oliviero, Anna Valros, Mari Heinonen, Olli Peltoniemi Tausta Normaaliteuraspainoisen kastroimattoman
LisätiedotPalkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen
Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu
LisätiedotMikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna
Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko
LisätiedotMinna Tanner, ProAgria Kainuu
Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian
LisätiedotMaatalouden Tutkimuskeskus. Sikatalouskoeaseman tiedote N:o 2. Timo Alaviuhkola. Herne ja härkäpapu lihasikojen rehuna.
Maatalouden Tutkimuskeskus Sikatalouskoeaseman tiedote N:o 2 Timo Alaviuhkola Herne ja härkäpapu lihasikojen rehuna Hyvinkää 1979 HERNE JA HÄRKÄPLPU ILIEASIKO-JW-REHUNA Palkakaavien-viljely on 1970-luvulla
LisätiedotAjankohtaisia asioita
Ajankohtaisia asioita -Tuloksia -Rehuarvojärjestelmän muutos -Kansall. Laatujärjestelmä, Suvali -Rehukirjanpito, Tilaneuvonta Riitta Pietilä ProAgria Länsi-Suomi ProAgrian sikatalouden tulosseminaarissa
LisätiedotUuden valkuaisarvojärjestelmän toimivuus kolmirotulihasioilla
Uuden valkuaisarvojärjestelmän toimivuus kolmirotulihasioilla Soile Kyntäjä 1), Hilkka Siljander-Rasi 1), Jarkko Niemi 2) 1) Luonnonvarakeskus, Vihreä teknologia, Sika- ja siipikarjaelinkeinot, 01300 Vantaa
LisätiedotKotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus
Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa Jarkko Niemi MTT taloustutkimus OMAVARA-hankkeen loppuseminaari, Raisio 19.3.2013 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen
LisätiedotPalkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon
Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste
LisätiedotHyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä
Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut
LisätiedotRehuteollisuuden näkökantoja
Rehuteollisuuden näkökantoja Omavara -hanke, loppuseminaari 19.3.2013 Pekka Heikkilä Liiketoiminnan kehitysjohtaja, Raisioagro Oy Taustaa Täydennysvalkuaisen tarpeesta alle 20 % on kotimaista Rypsirouhe/-puriste
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
LisätiedotHerne lisää lehmien maitotuotosta
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun
LisätiedotSuomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen
Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Oikea tiivistevalinta tuottaa ympäristöä säästäen Sikojen vilja-tiivisteruokinnassa on tärkeää
LisätiedotPalkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Laura.puhakka@helsinki.fi 6.2.
Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Laura.puhakka@helsinki.fi 6.2.2013 Puhakka/ Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa 7.2.2013 1 Johdanto
LisätiedotKotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon
Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,
LisätiedotTaulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-
Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Nurmisäilörehsäilörehsäilörehviljaseos Puna-apila- - Ohra-kaura- Rypsi- ja Rehuarvot kuiva-aineessa rapsirouhe Kuiva-aine, g/kg
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa
LisätiedotKannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä. Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut
Kannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut Räätälöidyllä ruokinnalla tehokasta ja taloudellista kasvua Sikojen ruokinnassa on tärkeää varmistaa optimaalinen
LisätiedotKotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa
Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Tutkimustuloksia Luomuinfo Suomen maatalousmuseo Sarka 25.4.2012 Erja Koivunen 1 Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Potentiaalisia kotimaisia
LisätiedotSika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen
Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu Kirsi Partanen Tarve uudistua Monitieteinen lähestymistapa Yhteistyö kotimaassa ja kansainvälisesti Toimintaympäristön muutos Budjettirahoituksen supistuminen Omista
LisätiedotSianrehujen rehuarvojärjestelmät Pohjoismaissa: voiko rehuarvoja muuntaa järjestelmästä toiseen?
Sianrehujen rehuarvojärjestelmät Pohjoismaissa: voiko rehuarvoja muuntaa järjestelmästä toiseen? Rehuarvo kuvaa rehun energia ja valkuaisarvoa sikojen ruokinnassa. Euroopassa on käytössä useita erilaisia
LisätiedotLuomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan
ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti
LisätiedotPalkokasvit lypsylehmien rehuna
Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia
LisätiedotHyödyllinen puna-apila
Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden
LisätiedotLihasian ruokinnan teemapäivä
Lihasian ruokinnan teemapäivä Seinäjoki 13.10.2016 Pasi Pohjois-Koivisto AtriaSika Lihasikalan parhaat käytännöt Lihasikaruokinnan kivijalka Rehuraaka-aineiden analysointi Rehun varastointi varastosiilojen
LisätiedotKotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa
Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Siipikarjan terveys päivät Ikaalisten kylpylä 22.3.2012 Erja Koivunen 1 Soijarouheelle vaihtoehtoisia valkuaisen lähteitä siipikarjan ruokinnassa Rypsirouhe
LisätiedotPalkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille
Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus Jokioinen Mistä nauta saa valkuaista? Typpi Nurmisäilörehu ja vilja tärkeimmät lähteet! Valkuaistäydennysrehut:
LisätiedotHyötyykö lihasika säilörehusta?
05.11.2014 Hyötyykö lihasika säilörehusta? Hilkka Siljander-Rasi, Erja Koivunen Kirsi Partanen MTT Kotieläintuotannon tutkimus Paul Bikker Wageningen University Research, NL ICOPP Improved contribution
LisätiedotEMAKOT, PORSAAT JA LIHASIAT SIKOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TERVEET ELÄIMET JA HYVÄ TULOS
2013 EMAKOT, PORSAAT JA LIHASIAT SIKOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TERVEET ELÄIMET JA HYVÄ TULOS RUOKINNAN RAISIOSTA AMMAT TITAITOA 2 OIKEA RUOKINTA TUO TEHOKKUUTTA SISÄLLYS Siitoseläinten ruokinta Ensikosta
LisätiedotKaura lehmien ruokinnassa
Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty
LisätiedotRehuarvoseminaari Viikki, Helsinki. Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus
Rehuarvoseminaari 19.3.2010 Viikki, Helsinki Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus Ohjelma 19.3.2010 9.00 Kahvi 9.30 Verkkopalvelu monipuolistuu / Märehtijöiden päivitykset, prof. Marketta
LisätiedotHärkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina
Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI 21.4.2015 Tohtorikoulutettava Laura Puhakka www.helsinki.fi/yliopisto 29.4.2015 1 Tässä
LisätiedotRehuarvojärjestelmä. Ruokintasuositukset. Kesän 2004 päivitys. Valkuaissuositukset
Rehuarvojärjestelmä Kuva: Eeva Saarisalo Eläinten ravintoaineiden tarve kuvataan ruokintasuosituksissa Rehutaulukoiden avulla arvioidaan rehujen ravintoaineiden sisältö Laskentaperusteet Taulukkoarvot
LisätiedotRyhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa
Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Tehtävänne on tutkia Elonkierron sikoja, niiden käyttäytymistä ja ravintoa. Käyttäkää hyväksi 1 Tutkimus A: Sikojen aitaus (aitaukseen meno kielletty) 1. Tarkkailkaa
LisätiedotAperehuruokinnan periaatteet
Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa
LisätiedotNaudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke
Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii?
LisätiedotMTT Kotieläintuotannon tutkimus
MTT Kotieläintuotannon tutkimus 15.5.2014 Sikojen rehuarvojen laskentaperusteet 1. Energia-arvo Sikojen rehujen energia-arvo perustuu nettoenergiaan (NE) ja ilmoitetaan megajouleina kilogrammassa kuiva-ainetta
LisätiedotStrategian perusteet
Strategian perusteet Visio Suomessa tuotetaan kannattavasti kysyntää vastaava määrä puhdasta ja turvallista, kuluttajien arvostamaa sianlihaa eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön kannalta kestävillä tuotantotavoilla.
LisätiedotProteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.
Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.2016 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Taustaa
LisätiedotKansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihantuotantoketju -hanke
Kansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihantuotantoketju -hanke Emakoiden uudistaminen ja ensikoiden kasvatus teemapäivä Tapahtumakalenteri Facebook Tavotteetsiemennysvalmiille ensikoille Genetiikka DanAvel
LisätiedotMM M SIKOJEN RUOKINTAOPAS SIKOJEN RUOKINTA JA HOITO
2011 2012 UOKINNAN RUO RAISIOSTA AM A MM M MMA MA AI T OA TO T TA ATTITA SIKOJEN RUOKINTAOPAS SIKOJEN RUOKINTA JA HOITO UOKINNAN RUO RAISIOSTA AM A MM M MMA MA AI T OA TO T TA ATTITA TERVEET ELÄIMET JA
LisätiedotLöytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy
Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä 14.3.2012 Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Kaikki eläimet tarvitsevat lisävalkuaista Lisävalkuaisella tarkoitetaan rehuvalkuaista,
LisätiedotLihasian yksi- ja kolmivaiheruokinnan vaikutus kannattavuuteen ja tuotannollisiin parametreihin
Ida Nygård Lihasian yksi- ja kolmivaiheruokinnan vaikutus kannattavuuteen ja tuotannollisiin parametreihin Opinnäytetyö Syksy 2017 SeAMK Ruoka Agrologi (AMK) 1 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön
LisätiedotVäkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen
Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen Lihanautojen tehokas ja taloudellinen loppukasvatus 24.11.2014, Ikaalinen Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 20.11.2014 Esityksen sisältö Rehuvilja ja
LisätiedotOpti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta
Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta TUOTTAVUUTTA OPTI-PEKONI-RUOKINTARATKAISULLA Tarkkaan suunniteltu ruokinta ja emakoiden kunnon seuranta mahdollistavat uudessa genetiikassa
LisätiedotKokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa
Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa - Rehuviljaa entistä edullisemmin Rehvi-hanke Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Johdanto Viljelykiertoesimerkki
LisätiedotPalkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa
Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus, Jokioinen Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta Hämeenlinna 12.12.2016 Luonnonvarakeskus
LisätiedotSikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta
Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen
LisätiedotKOTIMAISEN VALKUAISTUOTANNON NÄKYMÄT. Tarmo Kajander, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä
KOTIMAISEN VALKUAISTUOTANNON NÄKYMÄT Tarmo Kajander, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä 1 Valkuaistilanteesta Mitä on tapahtunut viime vuosina Kohti kesää 2018 Valkuaistilanteesta Mitä on tapahtunut
LisätiedotHintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus
Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Johdanto Sika- ja siipikarjatalouteen yritysten taloudelliset tulokset vaihtelevat
LisätiedotPalkokasveja kokoviljasäilörehuihin
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen Leppävirta 21.2.2013 Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin Seokset, korjuuaika, säilöntä, rehuarvot ja käyttö ruokinnassa Prof. Marketta Rinne MTT Maa-
LisätiedotLIHAKARJAN RUOKINTAOPAS
V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet
LisätiedotVäkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen - mistä kannattaa maksaa?
Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen - mistä kannattaa maksaa? Loppukasvatuksen taloudelliset vaihtoehdot ruokinnassa 25.3.2013, Kannonkoski Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 26.3.2013 VÄKIREHUT
LisätiedotMarkkinakehityksestä yleensä
Markkinakehityksestä yleensä lihan kulutus kasvaa globaalisti, kaksinkertaistuu vuoteen 2040. Broileri, nauta Eussa kulutus vakaa. Sika laskussa, broiler nousussa. Suomessa vastaava. Mitä Suomessa tapahtuu?
LisätiedotValkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2
Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Palkokasvit
LisätiedotKantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta
Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen
LisätiedotKivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa
Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat
LisätiedotHevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure
Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure Riikka Keskinen, Johanna Nikama, Susanna Särkijärvi, Marianna Myllymäki, Aaro Närvänen, Markku Saastamoinen ja Jaana
LisätiedotSRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa
SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa S-rehu 13-17 % suositus Rehuherne 18-24 % Härkäpapu säilörehu 22-26 % Virna 16-22 % Sinimailanen 16-23 % Apilasäilörehu ja laidun 14-17 % Eläinten tarpeet
LisätiedotAPERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA
APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA Kannonkoski 23.2.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon tutkimus SISÄLTÖ Ruokintasuositukset uudistuivat mikä muuttuu
LisätiedotKokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä
Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä EuroMaito webinaari 7.6.2017 Auvo Sairanen, Luke Maaninka Kokovilja EDUT HAASTEET Hyvä suojakasvi nurmelle Tehostaa lietteen ravinteiden käyttöä Kertakorjuu laskee
LisätiedotBroilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola
Hankeaika 10.10.2007-31.12.2012 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Broilerin rehustuksen koostumus Valkuaisaineet Aminohapot Vehnän rehuarvo broilerille
LisätiedotKauran käyttö kotieläinten ruokinnassa
Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa FI 2013 Kaura Kauran viljelyllä ja rehukäytöllä on pitkät perinteet Suomessa. Yli neljäsosa Suomessa tuotetusta viljasta on a. Puhdas maaperä ja viileä ilmasto soveltuvat
LisätiedotEvaPig. Yhtälöt ja kertoimet
EvaPig www.evapig.com Yhtälöt ja kertoimet Versio 1.3 Päivitys 16.2.2015 Sisältö Vastuuvapauslauseke... 3 Tekijät ja kiitokset... 3 Johdanto... 4 Yksiköt ja lyhenteet... 4 Kelpoisuuden tarkistaminen...
LisätiedotPalkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa
Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa Kaisa Kuoppala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Kotoista valkuaista lypsylehmien ruokintaan palkoviljat ja palkokasvipitoiset nurmet tehokkaaseen
LisätiedotKanojen ruokinta luomussa
Kanojen ruokinta luomussa LUOMUKANANMUNIEN TUOTANTO PIENKANALASSA HY/RURALIA-INSTITUUTTI 28.11.2013 Ulla Holma SISÄLTO Kanan ravinnontarve Rehuntuotanto omalla tilalla Kanojen yleisimmät luomurehut Luomussa
LisätiedotKARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma. Mari Timonen Sanna Timonen. Työnohjeistuskansion laatiminen Nurmeksen Porsaalle
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mari Timonen Sanna Timonen Työnohjeistuskansion laatiminen Nurmeksen Porsaalle Opinnäytetyö Tammikuu 2014 OPINNÄYTETYÖ Tammikuu 2014 Maaseutuelinkeinojen
LisätiedotHerne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo
Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit
LisätiedotValkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen
Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun
LisätiedotNurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus
Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,
LisätiedotHIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi
HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin
Lisätiedot