KESTÄVÄ VALKUAISRUOKINTA

Transkriptio

1 KESTÄVÄ VALKUAISRUOKINTA KOTIELÄINTUOTANNOSSA Marjukka Lamminen Raisio Oyj:n tutkimusseminaari Marjukka Lamminen / marjukka.lamminen@helsinki.fi 1

2 SISÄLTÖ Rehustuksen kestävyyden arviointi Kotieläintuotannon kolme kestävyysstrategiaa Tavanomaisten ja uusien valkuaisrehujen kestävyys Marjukka Lamminen / marjukka.lamminen@helsinki.fi 2

3 RUOKINNAN JA KESTÄVYYDEN YHTEYS - Länsimaisessa ruokavaliossa eläintuotteista saadaan 18 % energiasta ja 39 % proteiinista - Kuitenkin jopa % länsimaisen ruokavalion ympäristökuormituksesta johtuu eläinperäisistä tuotteista - Rehuntuotanto ja eläinten ruokinta on merkittävin tekijä, joka vaikuttaa kotieläintuotannon ympäristökuormitukseen Kestävyyttä on vaikea ellei mahdoton parantaa jos rehustus on pielessä Tuotos, eläintuotteiden laatu, päästöt, terveys, hyvinvointi, hedelmällisyys.. Marjukka Lamminen / marjukka.lamminen@helsinki.fi 3

4 KOTIELÄINTEN KESTÄVÄ RUOKINTA - Tasapainoinen kaikkien ravintoaineiden suhteen - Ei sisällä yhdisteitä tai ainesosia jotka ovat haitallisia eläimelle - Sisältää eläimen tuotostasoon nähden sopivasti sulavaa energiaa ja valkuaista - Tuottaa eläintuotteita, jotka ovat ihmisille terveellisiä ja turvallisia - Rehun tuotannossa ja ruokinnassa huomioidaan kaikki kestävyyden osa-alueet - Eettisyys, ympäristö, talous ja kulttuuriset ja sosiaaliset vaikutukset Marjukka Lamminen / marjukka.lamminen@helsinki.fi 4

5 REHUNTUOTANNON KESTÄVYYDEN ARVIOINTI Ympäristö Etiikka Siedettävä Kestävä Yhteiskunta Toteuttamiskelpoinen Oikeudenmukainen Talous Marjukka Lamminen / marjukka.lamminen@helsinki.fi 5

6 REHUNTUOTANNON KESTÄVYYDEN ARVIOINTI Tukee luonnon monimuotoisuuden säilymistä Metsien tuhoutumisen ja maaperän kulumisen välttäminen Vesivarojen kulutuksen ja saastumisen minimointi Ympäristö Ilmansaasteiden ja kasvihuonekaasupäästöjen minimointi Etiikka Paikallisten rehuvarojen hyödyntäminen Tuotteita, joihin ihmisillä on varaa Paikallisen tieto-taidon säilyttäminen Ei kilpaile ihmisravinnon kanssa Ei pahenna oikeudellisia lakikiistoja Yhteiskunta - Ruokahävikin uudelleenhyödyntäminen - Ruokaviljan käytön vähentäminen Kestävä Talous Sosiaaliset ja ympäristöhaitat lasketaan mukaan rehun hintaan Tuotannosta enemmän hyötyä kuin haittaa kaikille sidosryhmille Ei lisää hintojen epävakautta Marjukka Lamminen / marjukka.lamminen@helsinki.fi 6

7 RUOKINNAN KESTÄVYYS Maittavuus Rehuntuotannon kestävyys Sulavuus Ravintoaineiden pitoisuus Energian ja valkuaisen tasapaino Valkuaisen pötsihajoavuus Aminohappokoostumus Säilönnällinen laatu Typen ja fosforin hyväksikäyttö Terveys, hedelmällisyys Ruokinnan vaikutus eläimeen ja eläintuotannon päästöihin Salmonella, mykotoksiinit, haitta-aineet.. Ruokinnan vaikutus eläintuotteen laatuun ja terveellisyyteen Vitamiinit, kivennäisaineet Rasvahappokoostumus Eläintuotteen rasvaisuus Lihan ja kananmunan keltuaisen väri Maidon valkuaispitoisuus Maku Lihan mureus 7

8 KOTIELÄINTUOTANNON KESTÄVYYSSTRATEGIAT Tehokkuus Riittävyys Eheys Fokus Muutokset tuotannossa Muutokset kulutuksessa Muutos ruokasysteemin rakenteissa Tavoite Ympäristökuormituksen pienentäminen teknologian avulla, tuotantoa tehostamalla ja optimoimalla Ympäristökuormituksen pienentäminen eläintuotteiden kulutusta pienentämällä Ympäristökuormituksen pienentäminen paremmin integroitujen ja ekologisesti järkevämpien tuotantoketjujen kautta Ratkaisuesimerkkejä Eläinlaji jota suositaan Tuotannon tehostaminen ruokinnan optimoinnin kautta, teknologiset ratkaisut päästöjen vähentämiseksi Yksimahaiset Kotieläintuotannon ja lihankulutuksen vähentäminen, kasvis- tai kasvispainotteinen ihmisruokavalio Ei tuotantoeläimiä lainkaan tai mahdollisimman vähän Ihmis- ja eläinravitsemuksen eriyttäminen, korjuutähteiden, jätteiden, nurmen ja sivuvirtojen hyödyntäminen rehuna, luomu, kiertotalous Märehtijät; kaikkien lajien jalostuksessa painottuu tehokkuus käyttää Marjukka Lamminen / marjukka.lamminen@helsinki.fi 8

9 KOTIELÄINTUOTANNON KESTÄVYYSSTRATEGIAT Tehokkuus Riittävyys Eheys Esimerkkejä menestyksen mittareista Tarvittava maa-ala (ha) / 1kg maitoa, lihaa tai kananmunia Lihantuotannon määrä kg/vuosi/henkilö Eläinten tuottama ihmisravinnoksi kelpaava valkuainen (kg) / eläinten kuluttama ihmisravinnoksi kelpaava rehun valkuainen (kg) Vahvuudet - Pyrkii korjaamaan tuotantosysteemien heikkoudet tehostamisen ja optimoinnin avulla - Ihmisravitsemuksen muuttaminen parantaa ihmisten terveyttä ja hyvinvointia - Tasapuolisempi ja reilumpi ruokasysteemi - Ruokasysteemi ei ole niin altis häiriöille (resilienssi) Puutteet Heikkoudet Haasteet - Nykyisiä kulutustottumuksia ja tuotantotapoja ei kyseenalaisteta - Tuotannon eettisyys ja eläinten hyvinvointi - Tuotannon teollistuminen perheviljelmien kustannuksella - Eläintuotannon kulttuurinen ja sosiaalinen merkitys sivuutetaan täysin - Kotieläinten roolia luonnon monimuotoisuuden tukijana ei tunnusteta - Jäsentymätön ja monimutkainen strategia - Tehokkuuden ja toimivuuden osoittaminen voi olla haastavaa - Vaatii uudenlaisia ajatusja toimintatapoja Marjukka Lamminen / marjukka.lamminen@helsinki.fi 9

10 KOTIELÄINTUOTANNON KESTÄVYYSSTRATEGIAT - Kaikissa strategioissa on puutteita, heikkouksia ja haasteita - Yksikään strategia ei yksinään pysty ratkaisemaan erittäin monimutkaisia ja monisyisiä kestävyysongelmia - Tarvitaan kaikkien strategioiden yhtäaikaista hyödyntämistä - Vastakkainasettelun aika on ohi - Toisaalta eri strategioiden välillä voi olla myös ristiriitoja - Esim. tehokkuus vs. eheys: - Karkearehun ja sivuvirtojen hyödyntäminen rehuna saattaa heikentää eläinten ruokinnan laatua, jonka vuoksi tuotostaso pienenee ja päästöt liha- tai maitokiloa kohden saattavat lisääntyä Marjukka Lamminen / marjukka.lamminen@helsinki.fi 10

11 VALKUAISRUOKINTA ERI STRATEGIOISSA - Tehokkuus: - Rehukasvien suuret valkuaissadot - Sulavan energian ja valkuaisen tasapainon optimointi - Aminohappokoostumuksen tasapainotus - Sulavuuden ja pötsihajoavuuden optimointi rehun koostumusta ja prosessointia muokkaamalla - Riittävyys: - Valkuaisrehun käytön minimointi tai ei valkuaisrehua lainkaan - Eheys: - Valkuaisrehut, jotka eivät kilpaile ihmisravitsemuksen kanssa (sivutuotteet, jätteet, yksisoluvalkuainen, nurmen fraktiointi, hyönteiset, levä..) - Paikallisesti tuotetut valkuaisrehut (omavaraisuus) - Palkokasvien typensidonnan hyödyntäminen ja fosforin kierrätys (lihaluujauho) Marjukka Lamminen / marjukka.lamminen@helsinki.fi 11

12 VALKUAISREHUJEN KESTÄVYYS: SOIJA VS. MIKROLEVÄ Viljelyhistoria Soija 1700-luvulla Euroopassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa Mikrolevä Tutkimustieto alkoi lisääntyä Maankäyttö Vesijalanjälki Energiatehokkuus Kasvihuonekaasupäästöt Huolena suorat ja epäsuorat maankäytön muutokset (sademetsä, cerrado) 287 m 3 /GJ (polttoaine) m 3 /t (polttoaine) 2523 m 3 /t (soijarouhe) Soijaa suurempien satojen vuoksi tarvitaan vähemmän maa-alaa Ei tarvitse viljavaa maata Tutkimuksesta riippuen paljon tehokkaampi tai paljon tehottomampi kuin soija? 1-87 m 3 /GJ (polttoaine) m 3 /t (polttoaine) kg CO 2 eq/kg soijaa kg CO 2 eq/kg mikrolevää Marjukka Lamminen / marjukka.lamminen@helsinki.fi 12

13 VALKUAISREHUJEN KESTÄVYYS: SOIJA VS. MIKROLEVÄ Soija Mikrolevä Valkuaissato kg RV/ha/v kg RV/ha/v Teoreettinen maksimi: kg RV/ha/v Aminohappokoostumus Vähemmän metioniinia Enemmän histidiiniä Enemmän metioniinia Vähemmän histidiiniä Pötsihajoavuus 0,75 (hvo) Lajista riippuen pienempi tai suurempi kuin soija? Maitotuotos N hyväksikäyttö Vähintään yhtä hyvä kuin soija Vähintään yhtä hyvä kuin soija P hyväksikäyttö? Maittavuus Hyvä Huono Hinta 0,3-0,4 /kg Noin soijaa kalliimpi Marjukka Lamminen / marjukka.lamminen@helsinki.fi 13

14 MIETTEITÄ LOPUKSI: - (Valkuais)ruokinnan kestävyyden mittaus on haastavaa - Mittareita löytyy resurssien hyväksikäytön tehokkuuden ja ympäristöpäästöjen mittaamiseen - Miten mitataan: Yhteiskunnalliset/sosiaaliset vaikutukset? Biodiversiteetti? Maankäytön muutokset? - Kotieläintuotannon kestävyyttä parannettaessa huomioitava yhtä aikaa kaikki kolme eri strategiaa: - Tehokkuus, riittävyys ja eheys - Optimointi on haastavaa ja ristiriitoja on, mutta kestävyys ei ainakaan parane sillä että jokin osa-alue jätetään huomioimatta kokonaan - Yhteiskunnallinen keskustelu on tärkeää! Marjukka Lamminen / marjukka.lamminen@helsinki.fi 14

15 KIITOS! VASTAAN MIELELLÄNI KYSYMYKSIIN Kuva: Ulf Bodin/Flickr CC BY-NC-SA Marjukka Lamminen / marjukka.lamminen@helsinki.fi 15

16 LÄHTEET - Allievi, F., Vinnari, M. & Luukkainen, J Meat consumption and production analysis of efficiency, sufficiency and consistency of global trends. Journal of Cleaner Production 92, Costa, D.F.A., Quigley, S.P., Isherwood, P., McLennan, S.R. & Poppi, D.P. Supplementation of cattle fed tropical grasses with microalgae increases microbial protein production and average daily gain. Journal of Animal Science 94: Davis ym Meeting future food demand with current agricultural resources. Global Environmental Change 39: Garnett, T Three perspectives on sustainable food security: Efficiency, demand restraint, food systems transformation. What role for life cycle assessment? Journal of Cleaner Production 73, Food and Agriculture Organization of the United Nations FAOSTAT Database. Rooma, Italia. Luettu : - Index Mundi. Soijan hinta. Luettu Lamminen, M., Halmemies-Beauchet-Filleau, A., Kokkonen, T., Simpura, I., Jaakkola, S. & Vanhatalo, A Comparison of microalgae and rapeseed meal as supplementary protein in the grass silage based nutrition of dairy cows. Animal Feed Science and Technology 234: Lamminen, M., Halmemies-Beauchet-Filleau, A., Kokkonen, T., Jaakkola, S. & Vanhatalo, A Microalgae as a substitute for soya bean meal in the grass silage based dairy cow diets. Energy and protein metabolism and nutrition: 5th EAAP International Symposium on Energy and Protein Metabolism and Nutrition. Skomial, J. & Lapierre, H. (toim.). Wageningen: Wageningen Academic Publishers, s (EAAP publication ; nro 137) - Makkar, H.P.S Animal nutrition in a 360-degree view and a framework for future R&D work: Towards sustainable livestock production. Animal Production Science 56: Makkar, H.P.S. & P. Ankers Towards sustainable animal diets: A survey-based study. Animal Feed Science and Technology 198: Masojídek ym Photosynthesis in microalgae. Teoksessa: Richmond, A. & Hu, Q. (toim.), Handbook of Microalgal Culture: Applied Phycology and Biotechnology. 2. painos. Wiley Blackwell, Oxford. s Mekonnen, M.M. & Hoekstra, A.Y The green, blue and grey water footprint of crops and derived crop products. Hydrology and Earth System Sciences 15: Taelman, S.E., De Meester, S., Van Dijk, W., da Silva, V. & Dewulf, J Environmental sustainability analysis of a protein-rich livestock feed ingredient in The Netherlands: Microalgae production versus soybean import. Resources, Conservation and Recycling 101: Usher, P.K., Ross, A.B., Alonso Camargo-Valero, M., Tomlin, A.S. & Gale, W.F An overview of the potential environmental impacts of large-scale microalgae cultivation. Biofuels 5: Webster, J Animal Husbandry Regained: The Place of Farm Animals in Sustainable Agriculture. Routledge, Abingdon, Oxon, UK. 243 p. - White, D., Rudy, A.P. & Gareau, B.J Environments, Natures and Social Theory: Towards a Critical Hybridity. Palgrave, London, UK. 251 p. - Yang, J., Xu, M., Zhang, X., Hu, Q., Sommerfeld, M. & Chen, Y Life-cycle analysis on biodiesel production form microalgae: Water footprint and nutrients balance. Bioresource Technology 102: Marjukka Lamminen / marjukka.lamminen@helsinki.fi 16