Kuntotarkastus RS 3. Pitkäpääntie Loviisa Vetotie 3 A FI Vantaa p Y-tunnus:

Kuntotarkastus RS 3 Pitkäpääntie 278 07930 Loviisa 05.08.2016 Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 030 670 5500 www.raksystems.fi Y-tunnus: 0905045-0

1 YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1990 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalo, jota on laajennettu 2004. Rakennus on perustettu maanvaraisten betonianturoiden ja kevytsoraharkkosokkeleiden varaan. Alapohjarakenteena on teräs/betonirakenteinen (ns. liittolaatta) alta tuulettuva alapohja, jonka päällä on puukoolaus ja lämmöneristys. Ulkoseinät ovat puurakenteisia ja puuverhoiltuja. Ensimmäisen ja toisen kerroksen välinen välipohja on puurakenteinen. Kattomuotona on harjakatto ja katteena on tiilikate. Yläpohja on puurakenteinen. Lämmönlähteenä on sähkölämmitys, lämmönjako tapahtuu ja kattolämmityselementeillä ja sähkövastuslattialämmityksillä. Ilmanvaihtojärjestelmänä on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmön talteenotolla. Rakennukseen suoritetut korjaus ja huoltotoimenpiteet on lueteltu liitteenä olevassa alkuhaastattelulomakkeessa. Merkittävimmät korjaus-, kunnostus- ja huoltotoimenpiteet kohdistuvat rakennuksen vierustojen maanpintojen kallistusten korjaamiseen, sadevesien ohjauksen puutteiden korjaamiseen, takapäädyn julkisivuverhouksen huoltomaalaukseen, ikkunoiden vesipeltien epätiiveyskohtien korjaamiseen, yläpohjan tuuletuksen tehostamiseen (myös yläpohjan viistoilta osilta), ilmanvaihtohormien putkiliitosten korjaus yläpohjatilassa ja ilmanvaihtoputkien putkiliitosten korjaus yläpohjatilassa. Merkittävimmät jatkotutkimustarpeet liittyvät mm. alapohjan tuuletustilan tarkastamiseen/tutkimiseen, salaojien toiminnan selvittämiseen ja yläpohjarakenteiden kunnontarkastamiseen yläkerran viistoilta osilta. Ikääntymisestä johtuen tulee varautua kattolämmityksen uusimistarpeeseen. Kohteessa on betonilaatan yläpuolinen puulattiarakenne. Ko. rakenteessa on riskinä sisäilman kosteuden tiivistyminen rakenteisiin. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi kuntotarkastuksen suoritusohjeessa. Rakenteen kunto suositellaan selvitettäväksi erillisellä kuntotutkimuksella. Kohteessa on vinot yläpohjarakenteet, minkä vuoksi yläpohjarakenteiden kuntoa ei voida kuntotarkastusmenettelyllä riittävän kattavasti selvittää. Kokemuksen mukaan sisäilman kosteus voi tiivistyä haitallisessa määrin yläpohjarakenteisiin ja aiheuttaa vaurioita. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi kuntotarkastuksen suoritusohjeessa. Yläkerran aulan sisäkatossa ja osin myös ulkoseinällä havaittiin vesivalumajälkiä, joiden syynä on todennäköisesti kosteuden tiivistyminen yläpohjarakenteeseen. Suositellaan rakenteen kunnon jatkotutkimista. Kohteessa on kattoikkunoita. Talvella kattoikkunat ovat yleensä lumen peitossa, minkä seurauksena sulava lumi ja jää sulaessaan aiheuttavat merkittävän kosteusrasituksen ikkunalle ja ikkunan tiivisteisiin kohdistuu jopa vedenpaine. Kattoikkunoiden kohdalla vinojen sisäkattojen tuuletus ei yleensä toimi, mikä lisää riskiä kattoikkunoita ympäröivien rakenteiden vaurioille. Kattoikkunaa ympäröivien rakenteiden kuntoa ei kuntotarkastusmenettelyllä voida selvittää riittävän kattavasti. Suositellaan rakenteen tarkastamista. Rakenteiden sisällä piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei voida täysin pois sulkea pääosin rakenteita rikkomattomin menetelmin tehdyssä tarkastuksessa. 2 / 29

2 OLEELLISIMMAT HAVAINNOT Viite Havainto Huolto Korjaus/ uusiminen Lisätutkimus Tietokortti 9. 9. 9. 9. Kosteusjälki sokkelissa takaoven oikealla puolella Alapohjan tuuletustilan tarkastaminen/tutkiminen Rakennuksen vierustan maanpintojen kallistukset Betonilaatan yläpuolinen puulattiarakenne, kuntotutkimus 10. Salaojituksen vähäinen peitesyvyys 10. Salaojien toiminnan selvittäminen 10. Sadevesien ohjauksen korjaaminen 11. Takapäädyn julkisivuverhouksen huoltomaalaus 12. Ikkunoiden vesipeltien liitosten epätiiveys 14. Yläpohjan tuuletuksen puutteet 14. 14. Ilmanvaihtohormien putkiliitokset yläpohjatilassa Vinon yläpohjarakenteen kunto, kuntotutkimus 14. Yläpohjan höyrynsulun puutteet 14. Kattoikkunat, kuntotutkimus 19. Kattolämmityselementit ovat lähellä käyttöikänsä loppua Mahdollinen korjaustarve riippuu lisätutkimuksissa tai käytössä esille tulevista asioista. Tietoa rakenteeseen liittyvistä riskitekijöistä on liitteenä olevassa tietokortissa. Taulukkoon on koottu vain olennaisimmat riskit, sekä lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty pelkästään havaintojen yhteydessä. 3 RAJAUKSET Vesikate voitiin katon jyrkkyydestä johtuen tarkastaa vain harjalta sekä tikkailta havainnoiden. Osa yläpohjasta on viistoa katteen suuntaista ja tältä osin ei yläpohjaa voitu tarkastaa. 4 MUUTA - 3 / 29

5 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Tarkastuksen tilaajat Jutta Kaksonen Raatihuoneenkatu 13 A1-2 06100 Porvoo Kiinteistötoimisto Jutta Kaksonen LKV Oy Kohteen omistaja Monika Grönqvist Pitkäpääntie 278 07930 Loviisa Sami-Ville ja Päivi Halonen Santatööritie 14 07230 Monninkylä Tarkastuspäivä 05.08.2016 Tarkastaja Ilmoitettu pinta-ala 267 m 2 Ilmoitettu rakennusvuosi Risto Grönberg, Insinööri 1990 Kohdetyyppi Omakotitalo Käyttötarkoitus Asuinrakennus Tarkastuksen syy Tilaajat halusivat selvittää rakennuksen kunnon ennen asuntokauppaa. Läsnä olleet Tilaaja Jutta Kaksonen Tilaajat Sami-Ville ja Päivi Halonen Bo Grönqvist, omistajan edustaja Kuntotarkastaja Risto Grönberg, Raksystems Insinööritoimisto Oy Tarkastushetken sää RH % C g/m 3 Sääolosuhde Ulkoilma 61 24 13,3 Puolipilvinen Huoneilma 64 24 13,9 Olosuhteet ennen tarkastusta Kesäiset Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Pintakosteudentunnistin Gann Hydrotest LG1 Suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittalaite Vaisala HMI41 ja HMP42, Kesäkuu 2016 Puunkosteusmittari Tramex Moisture Meter, Toukokuu 2016 Oras vedenvirtaamatesteri Käyttöveden lämpötilamittari 4 / 29

6 RAKENNETYYPIT JA LVI-TEKNIIKKA Tarkastuksessa käytössä olleet lähtötiedot Kerrosluku 2 Rakennustapa Perustukset ja alapohja Ulkoseinät ja julkisivut Vesikatto Yläpohja Tulisijat Lämmitysjärjestelmä Ilmanvaihto Vesi- ja viemärilaitteisto Käytettävissä olleet asiakirjat Loppukatselmus Paikalla rakennettu Perustukset: Maanvaraiset betonianturat Alapohja: Kantava kiviainesrakenteinen alapohja, alapuolella matala tuuletustila ja yläpuolella lämmöneristys ja puukoolaus Ulkoseinät: Puurakenteinen Julkisivupinnoite: Puuverhous Väliseinät: Levyrakenteiset Välipohjat: 1.krs / 2.krs: Puurakenteinen Kattomuoto: Harjakatto Vesikate: Tiilikate Puurakenteinen Takat 2 kpl ja puuhella Lämmöntuotto: Sähkölämmitys Lämmönjako: Sähkökattolämmitys ja sähkövastuslattialämmityksiä. Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmön talteenotolla Käyttövesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan): Käyttövesiliittymä Jätevesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan): Jätevesiviemäriliittymä Pääpiirustuksia Rakennepiirustuksia Myyntiesite Loppukatselmuspöytäkirja ei ollut käytössä Kappaleen 6 tiedot eivät ole tarkastajan havaintoja, vaan ne on saatu asiakirjoista, jotka on lueteltu yllä tai mikäli tiedot perustuvat johonkin muuhun tietolähteeseen on tietolähde esitetty. Tähdellä (*) merkityt rakennetiedot perustuvat asiakkaalta saatuihin tietoihin. Risuaidalla (#) merkityt rakennetiedot perustuvat tarkastajan rakenteiden pinnoilta tehtyihin arvioihin sekä rakenneavauksien kohdilta tehtyihin havaintoihin. Kappaleessa 6 ei oteta kantaa siihen mitkä ovat todelliset rakenteet tai järjestelmät. 5 / 29

Kuvassa olevat talon rakenteet ovat esimerkinomaisia, eikä kaikkia kuvassa olevia rakenteita/järjestelmiä ole jokaisessa talossa. Taloissa voi olla myös rakenteita/järjestelmiä, joita ei ole esitetty tässä esimerkissä. Kuvan tarkoituksena on esitellä yleisesti talon rakenteita/järjestelmiä, eikä se vastaa välttämättä tarkastettua kohdetta. 6 / 29

7 KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Alkuhaastattelu Omistajalle on tilauksen yhteydessä toimitettu kirjallinen haastattelulomake ennen tarkastusta täytettäväksi. Lomakkeesta ilmenevät haastattelussa esitetyt kysymykset ja niihin annetut vastaukset käyttäjän havainnoista kohteen käytön aikana sekä kohteeseen tehdyistä korjauksista. Lomake on raportin liitteenä. 8 HAVAINTOJEN ESITTÄMISTAPA, RAPORTIN SISÄLTÖ JA TULKINTA Luentaohje Kuntotarkastushavainnot otsikon alla käsitellään asiapapereista saatuja tai esim. tilaajan ilmoittamia rakennetyyppejä, sekä kuntotarkastuksessa tehtyjä havaintoja ja toimenpide-ehdotuksia. Raportissa käytetään termiä kuntotarkastuksen suoritusohje, jolla tarkoitetaan Rakennustiedon Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä suoritusohjetta KH 90-00394 vuodelta 2007. Mahdolliset perusteet suositellulle toimenpiteelle, kuten viittaukset ohjeisiin tai määräyksiin on esitetty kursiivitekstillä. Sisältöön liittyvää Korjausohjeiden tulkinta Tekniset käyttöiät Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH 90-00403 kortti). Raportin lopussa olevassa kappaleessa Tekniset käyttöiät, tarkastusvälit ja kunnossapitojaksot on kerrottu yleisimpien järjestelmien ja rakenneosien tekninen käyttöikä, tarkastusväli ja kunnossapitojaksot. Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset ovat yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. 7 / 29

9 PERUSTUKSET, SOKKELIT, ALAPOHJAT JA RAKENNUKSEN VIERUSTA MAANPINNAN TASOEROT RAKENTEISIIN Tasoerot (tarkkuus ± 5 cm) Ei tarkastettavissa cm min Alueet, missä tasoero on riittämätön Maanpinta-sokkelin yläreuna 15 Maanpinta-lattiataso 35 Maanpinta-seinän puurungon alareuna - PERUSTUKSET JA SOKKELIT: Sokkeleissa ei havaittu rakenteellisesti merkittäviä halkeamia. Takaoven oikealla puolella havaittiin sokkelissa kosteuden aiheuttamaa maalipinnan kupruilua. Suositellaan sokkelin pinnoitteen korjaamista ja kosteuden syyn poistamista. Perusmuurin vedeneristyksestä ei tehty havaintoja maanpinnan yläpuolella. Ei aiheuta toimenpiteitä. RYÖMINTÄTILA/TUULETTUVA ALAPOHJA: Rakennekuvien mukaan alapohjarakenteena on kantava betonirakenteinen (liittolaatta) alta tuulettuva alapohja, jonka yläpuolella on puukoolaus ja lämmöneristys. Rakennekuvien mukaan alapohjan tuuletusväliksi on suunniteltu 45 mm. Alarinteen puoleisella osalla oli alapohjan tuuletusta varten tuuletussäleikköjä, muilla osin rakennusta ei tuuletusaukkoja ollut. Tarkastuksen yhteydessä irrotettiin yksi tuuletussäleikkö. Säleikön takana oli näkyvillä alumiininen ns. kurttuputki. Putkeen oli tiivistynyt kosteutta. Kauemmas tuuletustilaan ei ko. kohdasta nähty. Rakennuksen alapohjan tuuletustila suositellaan tarkastettavaksi esim. videokuvaamalla alapohjaa tuuletusputkien kautta. VIERUSTAT Rakennuksen vierustalla on painanteita, joiden kohdalla rakennuksen vierustan maanpinta viettää rakennuksen suuntaan. Nykyisten suositusohjeiden mukaan rakennuksen vierustan maanpinta suositellaan muotoiltavaksi 1:20 sokkelista poispäin viettäväksi vähintään kolmen metrin matkalla ( korkeusero vähintään 0,15 m ) ( RakMk C2 Kosteus ). Suositellaan rakennuksen vierustan maanpintojen kallistusten korjaamista. RISKIRAKENTEET Kohteessa on betonilaatan yläpuolinen puulattiarakenne. Riskinä on sisäilman kosteuden tiivistyminen rakenteisiin. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi kuntotarkastuksen suoritusohjeessa (KH 90-00394). Rakenteen kuntoa ei voida kuntotarkastusmenettelyllä riittävän kattavasti selvittää. Rakenteen kunto suositellaan selvitettäväksi rakennetta avaamalla erillisellä kuntotutkimuksella. 8 / 29

1. Takaoven vierustalla sokkelin maalipinta kupruilee 2. Alapohjan tuuletusputki 9 / 29

10 SADEVESIEN POISTOJÄRJESTELMÄ JA SALAOJAT SALAOJIEN TASOEROT MITATTUNA TARKASTUSKAIVOISTA Tasoerot cm min Alueet, missä tasoero on riittämätön Salaojan yläpinta maanpinta 35 Salaojan yläpinta perustustaso (perustuu rakennepiirustuksiin) - - = ei voitu arvioida tai mitata SALAOJAJÄRJESTELMÄ Tarkastuksessa on yksi salaojan tarkastuskaivo näkyvillä. Ko. tarkastuskaivosta mitattuna salaojituksen peitesyvyys oli niukka (35 cm), mikä lisää salaojien jäätymisriskiä. Salaojien peitesyvyyden tulisi nykyisten ohjeiden mukaan olla suurempi kuin 50cm. Pienempää peitesyvyyttä kuin 0,5 m maanpinnasta ei tulisi käyttää silloinkaan, kun salaojaputken yläpuolella on leveydeltään ja paksuudeltaan riittävä routaeristys. Lisäksi salaojaputkien tulisi olla rakennuksen anturaa alempana. Suositellaan salaojien toiminnan seuraamista erityisesti keväisin, jotta mahdollinen salaojien jäätyminen havaitaan, sekä salaojan korkeusaseman selvittämistä suhteessa perustusten anturoiden tasoon. Salaojien toimintaa ei ole saatujen tietojen mukaan tarkastettu viimeiseen viiteen vuoteen. Salaojat suositellaan tarkastettavaksi säännöllisesti KH-kortin mukaan viiden vuoden välein ja tarkastuskaivot kerran kahdessa vuodessa. Suositellaan salaojien toiminnan tarkastamista kuvaamalla tai painehuuhtelemalla salaojat. SADEVESIJÄRJESTELMÄ Rakennuksen vesikaton sade- ja sulamisvesiä ei ole johdettu kauttaaltaan pois rakennuksen vierustoilta, mikä lisää perustusten ja alapohjarakenteiden kosteusrasitusta. Lisäksi katon sadevesiä johdetaan salaojakaivoihin. Katon sadevedet suositellaan johdettavaksi rakennuksen vierestä sadevesiverkostoon, avo-ojaan tai vähintään 3 m etäisyydelle rakennuksesta niin, ettei rakennuksen rakenteille eikä naapuritonteille aiheudu haittaa. Kattovesiä ei saa johtaa rakennuksen salaojajärjestelmään. (RakMK C2 Kosteus 1998). Kattovesien poisjohtaminen voidaan järjestää esimerkiksi betonisilla kouruilla tai maanalaisilla umpinaisilla putkilla. Sade- ja pintavesiä ei saa johtaa salaojajärjestelmään. Suositellaan vesikaton sade- ja sulamisvesien poisjohtamisen järjestämistä. 3. Salaojien tarkastuskaivoa 4. Sadevesien ohjausta 10 / 29

11 ULKOSEINÄT, JULKISIVUT JA PARVEKKEET PUUVERHOUS Takapäädyssä julkisivuverhouksen pinnoite on paikoin hilseillyt/haalistunut. Julkisivujen puuosat suositellaan huoltomaalattavaksi 6 12 vuoden välein. Suositellaan takapäädyssä verhouksen huoltokäsittelyä. PARVEKKEET Parvekkeessa ei havaittu huomautettavaa. Ei toimenpiteitä. 5. Julkisivua 6. Julkisivua 7. Parveketta 11 / 29

12 IKKUNAT JA ULKO-OVET PUITTEET, KARMIT JA LASIT Alkuperäisen osan ikkunat ovat 3-puitteisia ja 3-lasisia. Laajennusosan ikkunat ovat puu- ja metallirakenteisia. Laajennusosalla ikkunoissa on sisäpuitteessa eristyslasielementti ja ulkopuitteessa yksi lasi. Ikkunoissa ja ulko-ovissa ei havaittu huomautettavaa. VESIPELLIT Ikkunapeltien nurkkasaumoissa sekä liitoksissa ikkunapuitteisiin havaittiin epätiiveyskohtia. Tarkastuksessa ei havaittu ikkunoiden alapuolisissa pintarakenteissa kosteuden aiheuttamia jälkiä tai pintakosteudentunnistimella kosteutta. Ikkunapellityksien tiiveyden puutteista johtuen vesiä voi päästä pellityksen alapuolisiin rakenteisiin. Suositellaan ikkunapeltien asennusten korjaamista ja peltien alustan rakenteiden tarkastamista pistokokeen omaisesti. 8. Ikkuna 9. Ulko-ovi 10. Ikkunan vesipellin liitos ikkunapieleen on epätiivis 12 / 29

13 VESIKATTO JA VARUSTEET RAJAUS: Vesikate voitiin katon jyrkkyydestä johtuen tarkastaa vain harjalta sekä tikkailta havainnoiden. VESIKATE Katteessa ei havaittu merkittäviä vaurioita. Tiilikatteen pinnalla havaittiin alkavaa sammaloitumista. Tiilikatteen sammaloituminen voi lyhentää katteen käyttöikää. Suositellaan vesikatteen puhdistamista alkavasta sammal-/jäkäläkasvustosta. 11. Vesikatetta 12. Vesikatetta 13 / 29

14 YLÄPOHJA, ULLAKKO RAJAUS: Osa yläpohjasta on viistoa katteen suuntaista ja tältä osin ei yläpohjaa voitu tarkastaa. KÄYNTI ULLAKOLLE Käynti ullakolle on järjestetty yläkerran aulan katossa olevan luukun kautta. YLÄPOHJAN TUULETUS Yläpohjatilaan ei ole tuuletusaukkoja päädyissä ja räystäsrakenne on umpinainen eikä siinä ole tuuletusaukkoja. Yläpohjan tuuletusedellytykset ovat niukat. Suositellaan ullakon tuuletuksen tehostamista. HAVAINNOT YLÄPOHJATILA Yläpohjan lämmöneristeitä siirreltäessä havaittiin, että osa ilmanvaihtohormeista on alumiinista ns. kurttuputkea. Putkien liitoksissa on käytetty teippauksia mm. ilmastointiteippiä. Yläkerran aulan sisäkatossa havaittiin kosteuden aiheuttamaa jälkeä ja tarkastuksessa saadun tiedon mukaan yläaulan katon kosteusjäljen syynä on IV-putken liitoksen vuoto yläpohjassa. Ilmanvaihtohormien putkiliitokset on suositeltavaa tehdä muhvi- tai pantaliitoksina. IV-putkien osalta kasto kohta ilmanvaihto. RISKIRAKENTEET Kohteessa on osittain vinot yläpohjarakenteet, minkä vuoksi yläpohjarakenteiden kuntoa ei voida kuntotarkastusmenettelyllä riittävän kattavasti selvittää. Kokemuksen mukaan sisäilman kosteus voi tiivistyä haitallisessa määrin yläpohjarakenteisiin ja aiheuttaa vaurioita. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi kuntotarkastuksen suoritusohjeessa (KH 90-00394). Ullakolla havaittiin, että yläpohjan viistojen osien tuuletus oli pääosiltaan lämmöneristeiden tukkimaa. Läheltä yläpohjan käyntiluukkua siirrettiin yläpohjan lämmöneristystä ja ko. kohdassa havaittiin tuuletuksen puutteiden aiheuttamia tummentumia sekä aluskatteessa, että osin myös yläpohjan puurakenteissa. Yläkerran aulan sisäkatossa lähellä ulkoseinää havaittiin kosteuden aiheuttamia jälkiä, mitkä viittaavat kosteuden tiivistymiseen yläpohjarakenteissa. Suositellaan rakenteen kunnon ja vaurioiden laajuuden selvittämistä. Yläpohjan viistojen osien tuuletuksen tehostamiseen tulee varautua suurentamalla viistojen osien tuuletusväliä. Havainnon mukaan yläpohjassa on ilmansulkuna käytetty maitotuotteiden pakkauspahveja. Pakkauspahveja ei ole tarkoitetut käytettäväksi yläpohjarakenteiden höyrynsulkuna. Höyrynsulun tehtävä on ehkäistä yläpohjan ilmavuotoja ja ilmankosteuden liikettä rakenteen suuntaan. Yläpohjassa havaittiin ilmavuodon merkkejä (tummumia). Höyrynsulkujen puutteiden esiintymisen laajuutta ja ilmavuotojen sijaintia ei voida selvittää kuntotarkastuksessa. Suositellaan puutteiden laajuuden selvittämistä esimerkiksi lämpökamerakuvauksella sekä rakenteiden kunnon tutkimista ja puutteiden ja/tai vaurioiden korjaamista. Kohteessa on kattoikkunoita. Talvella kattoikkunat ovat yleensä lumen peitossa, minkä seurauksena sulava lumi ja jää sulaessaan aiheuttavat merkittävän kosteusrasituksen ikkunalle ja ikkunan tiivisteisiin kohdistuu jopa vedenpaine. Kattoikkunoiden kohdalla vinojen sisäkattojen tuuletus ei yleensä toimi, mikä lisää riskiä kattoikkunoita ympäröivien rakenteiden vaurioille. Kattoikkunaa ympäröivien rakenteiden kuntoa ei kuntotarkastusmenettelyllä voida selvittää riittävän kattavasti. Suositellaan rakenteen tarkastamista. 14 / 29

13. Yläpohjaa 14. Yläpohjaa 15. Vinon yläpohjan tuuletusta 16. Ilmanvaihtoputkien liitoksia yläpohjassa 17. Yläpohjan viiston osan tuuletus on lämmöneristeiden tukkimaa 18. Pakkauspahvia yläpohjassa 15 / 29

15 PESUHUONE JA SAUNA RAKENTEET JA PINNOITTEET Lattiarakenteet ja -pinnoitteet Seinärakenteet ja -pinnoitteet Kattopinnoitteet Kiviainesrakenteinen ja pinnoitteena laatat. Kivi-/puurakenteinen ja pinnoitteena pesuhuoneessa laatat sekä saunassa paneeli sekä alareunassa laatoitus. Puurakenteinen ja pinnoitteena paneeli. VEDENERISTYS Vedeneristystä ei havaittu. Tilaan on omistajan mukaan asennettu nykyaikainen vedeneristys. Vedeneristyksen laajuutta ja kuntoa ei voida tarkastaa rakennetta rikkomatta. LATTIAKAIVO Pesuhuoneen lattiakaivon kannen kehyksen malli on sellainen ettei vedeneristyksen vientiä lattiakaivoon voitu varmistaa, eikä tiiveyden varmistamista voida tehdä rikkomatta kaivon rakenteita. LATTIAKALLISTUS Suihkutilassa havaittiin lattian kallistuksissa puutteita lattiakaivon vierellä. Riittämätön kaato vaatii veden poistamista lattiakaivoon esimerkiksi lastalla. RakMK-21099: 7.3.1.2 Lattian kaltevuuden tulee olla vähintään 1:100. Vesilaitteet ja lattiakaivot sijoitetaan siten, ettei vesi valu märkätilan lattialta muihin tiloihin. ILMANVAIHTO Ilmanvaihdon toiminnassa ei havaittu puutteita. KOSTEUSHAVAINNOT Pesu- ja löylyhuoneen lattiat ja seinien alareunat kartoitettiin kosteudentunnistimella 0,2-0,5 m havaintopiste välillä ja pesuhuoneen seinien yläosat havaintopisteiden välillä 1 m. Kosteutta havaittiin pesuhuoneen suihkunurkkauksen seinissä ja lattiassa suihkun roiskevesialueella sekä lattiakaivon ympärillä. Tarkastuksen yhteydessä selvitettiin suihkutilassa suihkun puoleisen seinän kosteus varaajatilan puolelta mittaamalla seinän levytyksen kosteutta. Varaajatilan puolelta mitattuna ei seinässä havaittu haitallista kosteutta. Seinän levyrakenteissa ei myöskään havaittu viitteitä rakenteellisista vaurioista. Mittapiste RH (%) T ( C) g/m 3 Tasaantumisaika Mittauspäivä Varajatilan ja suihkun välinen seinä 68 23 14 > 15 minuuttia 05.08.2016 Ulkoilma 61 24 13.3 > 15 minuuttia 05.08.2016 Sisäilma 64 24 13.9 > 15 minuuttia 05.08.2016 HAVAINNOT PESUHUONE Pesuhuoneen lattialaatoituksessa havaittiin lattiakaivon vierustalla alustaansa puutteellisesti kiinnittyneitä tai irronneita kopo laattoja. Kopo laatat eivät aiheuta toimenpiteitä niin kauan kuin saumat ovat ehjät ja laatat eivät irtoa kokonaan. Laatat suositellaan kiinnitettäväksi mikäli ne kokonaan irtoavat. HAVAINNOT SAUNA Saunaan on asennettu infrapunasauna. 16 / 29

19. Pesuhuonetta 20. Saunaa 17 / 29

16 WC LATTIAKAIVO Wc-tiloissa ei ole lattiakaivoja. ILMANVAIHTO Tilaoissa on poistoilmaventtiilit. KOSTEUSHAVAINNOT Lattiat ja seinien alareunat sekä seinäpinnat vesipisteen ympärillä kartoitettiin kosteudentunnistimella 0,2-0,5 m havaintopiste välillä. Ei havaittu kosteutta. HAVAINNOT Yläkerran wc:n lavuaaritason laatoitus oli irti alustastaan. Suositellaan laatoituksen korjaamista. 21. Alakerran wc 22. Yläkerran wc 18 / 29

17 KEITTIÖ ALLASKAAPPI Allaskaapissa ei havaittu huomautettavaa. ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmareitti hormiin. KOSTEUSHAVAINNOT Lattiat ja seinien alareunat sekä seinäpinnat vesipisteen ympärillä kartoitettiin kosteudentunnistimella 0,2-0,5 m havaintopiste välillä. Ei havaittu kosteutta. HAVAINNOT Astianpesukoneen alapuolelle ei ole asennettu valumasuojakaukaloa. Nykyisten ohjeiden (RakMK C2) mukaan lattiakaivottomissa tiloissa astianpesukoneen alla tulee olla valumasuoja, joka ohjaa mahdollisen vesivuodon näkyville ja estää valumaveden pääsyn seinän ja lattian liitoskohdan kautta rakenteisiin. Suositellaan valumasuojakaukalon asentamista astianpesukoneen alle. 23. Keittiötä 19 / 29

18 MUUT ASUINTILAT JA ASUMISTA PALVELEVAT TILAT KOSTEUDEN AIHEUTTAMAT JÄLJET MUISSA TILOISSA Yläkerran aulan katossa havaittiin kosteuden aiheuttamia jälkiä. Katso kohta 14. yläpohja. HAVAINNOT KOSTEUDENTUNNISTIMELLA Seinien alareunat, lattiat ja vesipisteiden lähellä olevat seinä ja lattiapinnat kartoitettiin kosteudentunnistimella 1-3 m havaintopiste välillä. Kosteutta ei havaittu. HYÖNTEISET/TUHOELÄIMET Tiloissa ei havaittu viitteitä hyönteisistä tai tuhoeläimistä tai niiden aiheuttamista vahingoista. AUTOTALLI Tarkastuksen kohteena olevassa rakennuksessa ei ole autotallia. TEKNINEN TILA Seinien alareunat ja lattiat kartoitettiin kosteudentunnistimella epäilyttävissä kohdissa 1.0 3.0 m havaintopistevälillä. Ei havaittu huomautettavaa. TULISIJAT Laajennusosan takan luukun toinen lasi on rikki. Suositellaan rikkoutuneen luukunlasin uusimista. MUUT TILAT Ei havaittu viitteitä rakenteellisista vaurioista. 24. Laajennusosan takka 25. Alkuperäisen osan takka 20 / 29

19 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ Lämmitysjärjestelmässä ei pintapuolisessa tarkastelussa havaittu vauriota tai huomautettavaa. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Kattolämmityselementit ovat lähellä teknisen käyttöikänsä loppua ja niiden uusimistarpeeseen tulee varautua. Sähkölämmityslaitteiden elinkaari normaalirasituksessa on 25-30 vuotta (ST 97.00, Sähkö- ja tietojärjestelmien kuntotutkimus, 2005). 21 / 29

20 ILMANVAIHTO SISÄILMANLAATU Sisätiloissa ei ollut havaittavissa poikkeavia hajuja tarkastuksen aikana. VENTTIILEIDEN VIRTAUS Ilmanvaihtoventtiilien ilmanvirtaussuunnat tarkastettiin merkkisavulla ja merkkisavulla tarkasteltuna ei havaittu puutteita venttiilien ilmavirtauksissa. HAVAINNOT Ilmanvaihtojärjestelmän toiminnan kannalta on oleellista se että se on aina päällä. Samoin kanavisto ja venttiilit tulee pitää puhtaina, varsinkin tulopuolen kanavisto ja venttiilit. Laitteiston suodattimet tulee puhdistaa ja vaihtaa valmistajan ohjeen mukaan. Ilmanvaihtokoneen kondenssiovesien poistoputki on johdettu IV-koneen alla olevaan vaatesäilytyskoriin. Suositellaan ilmanvaihtokoneen kondensiovesien poisjohtamisen järjestämistä. Ullakolla havaittiin, että ilmanvaihtohormeina on (ainakin osittain) käytetty alumiinisia ns. kurttuputkia. Alumiinisia joustoputkia ei suositella käytettäväksi ilmanvaihtohormeina mm. niiden huonon puhdistettavuuden ja huonon palonkestävyyden vuoksi. Alumiinisten joustoputkien uusimis-/vaihtotarpeeseen tulee varautua. 26. Ilmanvaihtokonetta 22 / 29

21 VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTO VESIMITTARI Vesimittari sijaitsee teknisessä tilassa saunan takana. KÄYTTÖVESIVARAAJA Varaaja sijaitsee teknisessä tilassa saunan takana. Varaaja on alkuperäinen. VEDENVIRTAAMA Sekoittajien virtaamissa ei havaittu oleellisia eroja RakMK D1:n ohjearvoihin. Suositusvirtaama suihkuille, kodinhoitohuoneen ja keittiön sekoittajille on 12 l/min ja lavuaareille 6 l/min. Ei havaittu huomautettavaa. VEDEN LÄMPÖTILA Veden lämpötilaksi mitattiin 55 C. Asumisterveysohjeen (s. 91, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1) mukaan lämpimän vesijohtoveden tyydyttävä lämpötila on +55 C. Välttävä lämpötila on +50 C. Välttävän lämpötilan alittuessa on ryhdyttävä korjaustoimiin alhaisen lämpötilan aiheuttaman mahdollisen terveyshaitan poistamiseksi. Tapaturmien välttämiseksi lämminvesikalusteista saatavan veden lämpötila ei saa olla yli +65 C. KÄYTTÖVESIJÄRJESTELMÄ Käyttövesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan) Käyttövesiliittymä Käyttövesiputket (näkyvillä osin) Kuparia Vesijohdoissa ei havaittu viitteitä vaurioista tai puutteita näkyvillä osilla. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ Jätevesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan) Jätevesiviemäriliittymä Viemäriputket (näkyvillä osin) Muovia näkyvillä osilla Näkyvillä osilla viemäreissä ei havaittu viitteitä vaurioista tai puutteita. 27. Varaajan alustaa 23 / 29

22 SÄHKÖT Silmämääräisesti tarkasteltuna ei havaittu vaurioita tai puutteita sähköjärjestelmän näkyvillä osilla. RAKSYSTEMS INSINÖÖRITOIMISTO OY Vantaa 10.08.2016 Risto Grönberg Insinööri AKK 0306705517 Liitteet Alkuhaastattelulomake Betonilaatan yläpuoliset puulattiarakenteet Tuulettumaton vino yläpohjarakenne Kattoikkunat 24 / 29

YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA RS 3 VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Kuntotarkastusraportissa on esitetty korjaussuosituksia havaittujen vaurioiden korjaamiseksi. Korjaussuositukset eivät ole sellaisenaan riittäviä työohjeita, vaan lähes aina vaurioiden oikean korjaamistavan määritteleminen vaatii yksityiskohtaisen korjaussuunnitelman laatimisen. Yleisenä lähtökohtana korjaamisessa ovat nykyiset rakennusmääräykset ja ohjeet, joita sovelletaan käyttötarkoituksen ja kohteen vaatimusten mukaan. Ennakoivat huoltotoimet ja vaurioiden korjaaminen viipymättä säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli tarkastuksessa on havaittu vaurioita tai puutteita, eikä ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio yleensä laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi myös muodostaa haitan asumiselle. YLEISTÄ TARKASTUKSEN SISÄLLÖSTÄ Jotta raportin lukija ymmärtäisi kuntotarkastuksen sisällön ja periaatteet, tulisi lukijan tutustua myös Rakennustieto Oy:n julkaisemaan KH 90-00393 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä Tilaajan ohjeeseen. Ohje on toimitettu tilaajalle tilauksen yhteydessä tai se on luettavissa osoitteessa www.raksystems.fi. Tilaajan ohjeessa on esitetty mm. tarkastuksen sisältö, epävarmuustekijät, vastuut ja rajaukset. Kuntotarkastustilauksen yhteydessä tilaajalle on toimitettu myös Raksystemsin Kuntotarkastuksen RS³ Tuotekuvaus, jossa on määritelty lyhyesti Kuntotarkastuksen RS³ suoritustapa. Kuntotarkastus on suoritettu pääosin pintapuolisesti, aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin noudattaen KH 90-00394 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä. Suoritusohjetta ja Kuntotarkastuksen RS³ Tuotekuvausta. Suoritusohje on saatavissa mm. Rakennustiedon kirjakaupoista. Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin sekä tarkastuksen yhteydessä asiakirjoista, omistajalta, isännöitsijältä tai käyttäjältä saatuihin tietoihin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumisterveellisyyteen oleellisesti vaikuttaviin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Kuntotarkastuksesta huolimatta ei voida pois sulkea sitä mahdollisuutta, että rakennuksessa voi esiintyä piileviä vaurioita, joita ei tarkastusmenetelmien tai -olosuhteiden rajoissa ja tarkastuksen pääasiallisen pintapuolisuuden vuoksi ole voitu havaita. Kuntotarkastusmenettelyllä ei yleensä voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa, toimivuutta tai olemassaoloa. Koska rakenteita ei avata, ei rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita välttämättä voida havaita, ellei niistä ole kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Epäilyttävissä tapauksissa esitetään lisätutkimustarve, mikäli rakenteiden kunto olisi syytä selvittää tarkemmin. Kuntotarkastusraportissa esitettyjen lisätutkimussuositusten perusteena on tarkastajan kohteessa tekemä riskihavainto tai yleisesti käytössä oleva tieto kyseisen rakenteen vaurioriskialttiudesta. Lisä- tai jatkotutkimussuosituksien noudattaminen on tärkeää, jotta rakenteiden todellinen kunto saadaan selvitettyä eikä kaupan osapuolille jää epäselvyyttä rakennuksen mahdollisista korjaustarpeista. Raportissa suositellut tutkimukset tai tarkastukset suoritetaan eri tilauksesta, mikäli ne eivät kuulu KH 90-00394 Suoritusohjeen mukaan kuntotarkastuksen sisältöön. Rakennuksissa saattaa olla myös osia, joita ei ole voitu tarkastaa, koska niihin ei ollut pääsyä tai ne olivat lumipeitteen alla. Nämä osat jäävät tarkastuksen ulkopuolelle, koska tarkastusraportti koskee vain tilannetta tarkastushetkellä. Niiden tarkastuttaminen tilanteen tai olosuhteiden salliessa on yleensä myös suositeltavaa. Laatoitetuissa lattia- ja seinäpinnoissa esiintyy tavanomaisesti kosteutta kosteudentunnistimella havainnoitaessa, jos pinnat ovat olleet säännöllisesti roiskevedelle alttiina. Kyseiset kosteushavainnot eivät välttämättä tarkoita kosteusvaurioita tai korjaustarvetta. Mikäli laatoituksen alla on toimiva kosteuden- tai vedeneriste, saattaa kosteus olla pelkästään laattojen ja eristeen välissä, mikä on laattapinnoitteelle ominaista. Vedeneristeiden olemassaoloa tai kuntoa ei pintapuolisessa tarkastelussa, kuten kuntotarkastuksessa voida yleensä selvittää. Tilanteessa, jolloin märkätilat ovat olleet hyvin pitkään käyttämättöminä, ei kosteudentunnistimella voida arvioida rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä kosteusvaurioituneita rakenteita eikä rakenteen kosteusteknistä toimivuutta normaalin käytön aikana. Johtopäätöksissä esiintyvät viittaukset nykyisiin rakennusmääräyksiin tai ohjeisiin eivät tarkoita, että ne olisivat vanhassa rakennuksessa voimassa takautuvasti ja jälkikäteen velvoittavia. Viittaukset määräyksiin ovat ohjeena siihen tasoon, mitä nykyisin pidetään hyvänä rakennustapana ja niiden noudattaminen on siksi yleisesti suositeltavaa pyrittäessä hyvään ja turvalliseen rakennuksen ylläpitoon. 25 / 29

ASBESTI RAKENNUSMATERIAALEISSA Asbestin käyttö rakentamisessa on ajoittunut pääasiassa ajanjaksolle 1940 1990, minä aikana useat suomalaiset rakennusmateriaalit ovat sisältäneet asbestia. Suomen rakennusaineteollisuus lopetti asbestipitoisten tuotteiden valmistuksen 1988 jälkeen. Asbestipitoisten tuotteiden maahantuonti, valmistus ja myynti on ollut kiellettyä 1.1.1993 alkaen. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa on kielletty kokonaan 1.1.1994. Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessaaiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Kuntotarkastuksen RS³ sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen RS³ sisältöön ei kuulu radonmittauksia. MIKROBIKASVUSTO Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, voi rakenteissa mahdollisesti olla mikrobikasvustoa (kansanomaisesti hometta ). Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään ulkonäköhaitta. Mahdollinen haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa pitkäaikaisesti yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. KUNTOTARKASTAJAN VASTUU, VIRHEEN OIKAISEMINEN JA KUNTOTARKASTUKSESTA REKLAMOINTI Kuluttajalle suoritettavassa kuntotarkastuksessa kuntotarkastajan vastuu määräytyy kuluttajansuojalain mukaisesti. Yritykselle suoritettavassa kuntotarkastuksessa suositellaan noudatettavaksi Konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 1995. Tarkemmin tarkastuksen osapuolten vastuista on kerrottu kuntotarkastuksen tilaajan ohjeessa (KH 90-00393, luku 8). Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa tapahtunut virhe. Kaikista virheistä tilaajan tulee reklamoida kirjallisesti kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (yleensä neljän kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta tai siitä, kun se olisi pitänyt havaita). 26 / 29

TEKNISET KÄYTTÖIÄT, TARKASTUSVÄLIT JA KUNNOSSAPITOJAKSOT KÄSITTEET Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä ja on yleistävä. Tarkastusväli on aikaväli, jonka kuluttua rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kunto ja toimivuus on tarkastettava. Tarkastusvälien tulee olla sellaisia, että tarkastuskohde pysyy kunnossa tarkastusten välisen ajan. Kunnossapitojaksolla tarkoitetaan keskimääräistä aikaväliä, jonka jälkeen määrätty kunnossapitotoimenpide toistetaan. Kunnossapito on rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen korjaamista osittain uusimalla, täydentämällä, kunnostamalla tai pinnoittamalla. NIMIKE Tekninen käyttöikä / v Tarkastusväli / v Kunnossapitojakso / v RAKENNUSTEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT PIHA-ALUEEN RAKENTEET Salaojajärjestelmä, rakennettu ennen vuotta 1999 40 2 5 Salaojajärjestelmä, rakennettu v. 1999 jälkeen 50 2 5 Piha-alueen asfalttipinnoitteet 20 5-12 Betoniset pihakiveykset 25 4-10 Roudaneristys (perusmuurin ulkopuolinen) 50 ALAPOHJARAKENTEET Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, ei lämmöneristettä betonilaatan alapuolella Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, lämmöneriste myös betonilaatan alapuolella Kantava betonilaatta - yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, ei alapuolista lämmöneristettä 40 5-10 50 5-10 40 5-10 Puurakenteinen kantava alapohja (ns. rossipohja) 50 5 Perusmuurin vedeneristys kumibitumikermieriste 30 Perusmuurin vedeneristys kuumabitumisively 20 Perusmuurin vedeneristys - muovinen perusmuurilevy 50 JULKISIVUT Lautaverhous 50 5 5-20 Rappaus 50 5 10-20 Metallilevyverhous 40 5 15-20 Kuitusementtilevy 50 5 20 IKKUNAT JA ULKO-OVET Puuikkunat 50 2 6-10 Puu-alumiini-ikkuna 60 5 10 Puu-ulko-ovet 40 5-15 27 / 29

IKKUNAT JA ULKO-OVET PARVEKKET JA TERASSIT Puurakenteiset parvekkeet 50 5-20 Puiset pihatasot ja ulkoterassit 20 12 kk VESIKATOT JA VESIKATON VARUSTEET Kumibitumikermi, 1-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms. 25 1 10 Kumibitumikermi, 2-kerroskate, tasakatto 30 1 10 Kumibitumikermi, 2-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms. 30 1 10 Kumibitumikermi, 3-kerroskate 35 1 10 Bitumikermikate (käyttöikä saavutettu, poistunut tuotannosta 1980-luvulla) saavutettu Sinkitty ja maalattu rivipeltikate 60 1-5 10-15 Profiilipeltikate 40 5 10-15 Tiilikate 45 5 10 Kuitusementtikate 30 1 5-10 Räystäskourut ja syöksytorvet 25-40 12 kk 10 Kattokuvut 30 3 5-7 Kattoikkunat 50 5 5-7 KUIVIEN TILOJEN PINNOITTEET Lattia, muovimatto, vinyylilaatta, korkkipinnoite tai linoleum 30 Lattia, tekstiilimatto 20 Keraaminen laatta 50 Lattia, lautaparketti 25 5-15 Lattia, alustaansa liimattu parketti tai lautalattia 40 5-15 Lattialaminaatti 15 Seinien maalaus ja tapetointi 20 Kattopinnoitteiden pintakäsittely 30 MÄRKÄTILOJEN LATTIARAKENTEET JA -PINNOITTEET Muovimatto 20 3 5-10 Kosteussulkusively ja laatoitus 15 3 Bitumivedeneriste ja laatoitus 30 3 Nykyaikainen vedeneriste ja laatoitus, rakennettu v. 1999 jälkeen 30 3 MÄRKÄTILOJEN SEINÄRAKENTEET JA -PINNOITTEET Kosteussulkusively, levyrakenne ja laatoitus 15 3 tarvittaessa Kosteussulkusively, kiviainesrakenne ja laatoitus 18 3 tarvittaessa Vedeneriste ja laatoitus 30 3 tarvittaessa 28 / 29

MÄRKÄTILOJEN SEINÄRAKENTEET JA -PINNOITTEET Muovitapetti 12 3 Muovipinnoitettu pelti 30 3 Pesuhuoneen panelointi 12 3 Saunan panelointi 20 3 MÄRKÄTILOJEN KATTOPINNOITTEET Katon pintakäsittely (pesuhuone, kylpyhuone tms.) 20 5 10-15 KIINTOKALUSTEET Kuivissa tiloissa olevat kaapistot 25 Märkätilojen kaapistot 15 LVI-TEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT Öljysäiliö, muovia, sisätiloissa 50 10 10 Öljysäiliö, muovia, maassa 40 10 10 Öljysäiliö, terästä, sisätiloissa 40 10 10 Öljysäiliö, terästä, maassa betonibunkkerissa 30 10 10 Öljysäiliö, terästä, ulkona 40 10 10 Savupiiput, tiilipiippu 50 12 kk Savupiiput, elementeistä tehty keraaminen piippu 50 12 kk Lämmitysputkisto, teräsputket, lattialämmitys saavutettu Lämmitysputkisto, kupariputket, lattialämmitys märkätilassa 40 12 kk Lämmitysputkisto, muovipinnoitetut kupariputket, lattialämmitys 50 12 kk Lämmitysputkisto, muovi- ja komposiittiputket 50 12 kk Käyttövedenlämmittimet 20-30 Vesijohdot, kupariputket 40-50 10-15 Vesijohdot, muoviputket 50 10-15 Vesijohdot, galvanoidut teräsputket (käyttöikä saavutettu) saavutettu Jätevesiviemärit, valurautaputket 50 Jätevesiviemärit, muovi- tai komposiittiputket 50 Niiden rakenteiden osalta, joita ei ole mainittu tässä taulukossa, löytyy lisätietoa Rakennustietosäätiön julkaisemasta käyttöikäjaksotus-ohjeesta (KH 90-00403) 29 / 29

Tietokortti Betonilaatan yläpuoliset puulattiarakenteet YLEISTÄ BETONILAATAN YLÄPUOLISISTA PUULATTIA RAKENTEISTA yleisesti mm. 1940 1980 luvuilla. Mikäli kosteutta pääsee maaperästä betonilaattaan, voi lämmöneristeisiin ja puurakenteisiin syntyä vaurioita. Lisäksi sisäilman vesihöyryn on mahdollista ko. rakenteessa tiivistyä betonilaatan ja lämmöneristeen rajapintaan. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi KH 90-00394 (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007) kortissa, jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen suorittamisesta. Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto tulee selvittää rakennetta avaamalla. Pelkkä pintapuolinen ja aistinvarainen arviointi tai pintojen kosteuskartoitus pintatunnistimella ei ole riittävä menetelmä riskirakenteen kunnon selvittämiseksi. BETONILAATAN YLÄPUOLISEN PUULATTIARAKENTEEN VAURION AIHEUTTAJIA päällä oleviin rakenteisiin. Syynä tähän on yleensä puutteellisesti toimiva tai kokonaan puuttuva salaojitus ja liian hienojakoinen (kapillaarinen) täyttömaa-aines betonilaatan alla. osteuden tiivistyminen lämmöneristeen ja betonilaatan rajapintaan. vasta ryömintätilasta tai kylmästä kellaritilasta voi myös kulkeutua kosteaa ilmaa epätiiviyskohtien kautta alapohjarakenteeseen. enteen alla olevan kiviainesrakenteen välistä puuttuu kosteuseristys. t. RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN ERILLISELLÄ KUNTOTUTKIMUKSELLA selvittäminen ja kunnon tutkiminen sekä siihen mahdollisesti liittyvän riskin realisoitumisen toteaminen edellyttää aina rakenteen avaus ta ja sen tarkastamista riittävässä laajuudessa. Koska vaurioituminen ko. tyyppisessä rakenteessa alkaa lattian lämmöneristeen ja sen alla olevan betonilaatan rajapinnasta, vaatii rakenteen kunnon tarkempi selvittäminen rakenteen avaamista. Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina tapauskohtaisesti. Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä. www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0

ESIMERKKI RISKIRAKENTEESTA: Ponttilaudoitus t. levytys ja pintamateriaali Puukoolaus Lämmöneriste Betonilaatta Putkistot Hienojakoinen alustäyttö Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 15092015 aspalvelu@raksystems.fi www.raksystems.fi p. 030 670 5500 Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).

Tietokortti Tuulettumaton vino yläpohjarakenne YLEISTÄ TUULETTUMATTOMISTA VINOISTA YLÄPOHJARAKENTEISTA enteita käytetään rakentamisessa edelleen ja se on tyypillinen rakenneratkaisu mm. 1½-kerroksisissa rakennuksissa. Rakenteen kosteusteknisen toiminnan kannalta tärkein asia on rakenteen riittävä tuulettuminen. Tämän päivän tietämyksen mukaan yläpohjarakenteen ja vesikatteen välissä tulisi olla vähintään 100 mm:n tuuletusväli. Aikaisemmin tuuletusvälin vaatimukset ovat olleet pienemmät. Mikäli rakenteen tuuletus on puutteellinen voi sen seurauksena sisäilman kosteus tiivistyä yläpohjarakenteisiin, mistä pitkällä aikavälillä voi seurauksena olla rakenteen vaurioituminen. Tuulettumaton vino yläpohjarakenne on luokiteltu riskirakenteeksi KH 90-00394 (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007) kortissa jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen suorittamisesta. Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto tulee selvittää rakennetta avaamalla. Pelkkä pintapuolinen ja aistinvarainen arviointi tai pintojen kosteuskartoitus pintatunnistimella ei ole riittävä menetelmä riskirakenteen kunnon selvittämiseksi. TUULETTUMATTOMAN VINON YLÄPOHJARAKENTEEN VAURION AIHEUTTAJIA osteuden tiivistyminen yläpohjarakenteisiin, mikä yleensä johtuu puutteellisesta tuuletuksesta ja sisäpuolisen höyrynsulun puuttumisesta tai sen epätiiveydestä. RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN ERILLISELLÄ KUNTOTUTKIMUKSELLA selvittäminen ja kunnon tutkiminen sekä siihen mahdollisesti liittyvän riskin realisoitumisen toteaminen edellyttää aina rakenteen avausta ja sen tarkastamista riittävässä laajuudessa. Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina tapauskohtaisesti. Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä. www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0

ESIMERKKI RISKIRAKENTEESTA: Konesaumattu peltikate Kantavat palkit/kattoristikot Ruodelauta 22x100 k200 Täytepohjalauta Tuuletusrako 20 mm Muovi/tervapahvi Lämmöneriste (mineraalivilla/puru) Riittämätön tuuletusrako Pintamateriaali Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 15092015 Höyrynsulun puuttuminen aspalvelu@raksystems.fi www.raksystems.fi p. 030 670 5500 Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).

Tietokortti Kattoikkunat YLEISTÄ KATTOIKKUNOISTA seurauksena sulava lumi ja jää sulaessaan aiheuttavat merkittävän kosteusrasituksen ikkunalle ja ikkunan tiivisteisiin kohdistuu jopa vedenpaine. Myös poikkeukselliset sääolosuhteet lisäävät rakenteen kosteusrasitusta. Kattoikkunavalmistajan huolto-ohjeiden mukaan kattoikkunan ympärystä tulisi pitää talvisin lumesta ja jäästä vapaana. Käytännössä tämä on kuitenkin mahdotonta, minkä vuoksi kattoikkunoiden vuotaminen jossain vaiheessa niiden elinkaarta on mahdollista ja todennäköistä. Kattoikkunoiden kohdalla vinojen yläpohjarakenteiden tuuletus ei yleensä toimi, mikä lisää riskiä kattoikkunoita ympäröivien rakenteiden vaurioille. VAURION AIHEUTTAJIA KATTOIKKUNOISSA esikatteeseen ja aluskatteeseen voi olla epätiivis. orkeus vesikatteesta on puutteellinen. öty, roskia ikkunoiden väleissä ja vieressä. seurauksena sulava lumi ja jää sulaessaan aiheuttavat merkittävän kosteusrasituksen ikkunalla ja ikkunan tiivisteisiin kohdistuu jopa vedenpaine. atto-osuuksilla yläpohjan tuuletus on yleensä tukossa kattoikkunan kohdalta. tyypillisesti puutteellisuuksia tai höyrynsulkua ei ole pielissä ollenkaan. Samoin pielien lämmöneristyksessä voi olla puutteitta. Seurauksena on yleensä kosteuden tiivistyminen kattoikkunaa ympäröiviin rakenteisiin ja mahdollisesti myös jään muodostusta yläpohjan tuuletusväliin kattoikkunan ympärillä, minkä seurauksena ikkunan ja yläpohjan rakenteissa voi olla piileviä kosteusvaurioita. äli ikkuna on asennettu tilaan, jossa on uima-allas tai pesuhuone, korostuu höyrynsulun puutteista aiheutuva riski erityisesti, koska märkätiloissa ja allashuoneissa sisäilman vesihöyrymäärä on kuivia asuintiloja merkittävästi suurempi. RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN ERILLISELLÄ KUNTOTUTKIMUKSELLA öivien rakenteiden selvittäminen ja tutkiminen sekä niihin mahdollisesti liittyvien riskien realisoitumisen toteaminen edellyttää aina rakenteen avausta ja tarkastamista riittävässä laajuudessa. Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina tapauskohtaisesti. Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä. www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0

ESIMERKKI RISKIRAKENTEESTA: Pieni ylösnostokorkeus Sulava lumi jäätyy Tuuletusväli on tukossa ikkunan alareunassa Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 26032015 aspalvelu@raksystems.fi www.raksystems.fi p. 030 670 5500 Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).