EURAN KUNTA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS KAUTTUAN LOHILUOMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, kortteli 435, kiinteistö 2:811 Selostus koskee 5.3.2014 päivättyä ja 17.6.2014 tarkistettua asemakaavan muutosehdotusta Vireilletulo 27.1.2014 Luonnos nähtävillä 21.3.-21.4.2014 Ehdotus nähtävillä.. -..2014
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 4 1.1. Tunnistetiedot... 4 1.2. Kaava-alueen sijainti... 4 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 5 1.4. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 5 2. TIIVISTELMÄ... 5 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2. Asemakaavan muutoksen keskeinen sisältö... 5 2.3. Asemakaavan toteuttaminen... 5 3. LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2. Luonnonympäristö... 6 3.1.3. Pohjavesialue... 6 3.1.4. Rakennettu ympäristö... 6 3.1.5. Maanomistaja... 6 3.2. Suunnittelutilanne... 7 3.2.1. Kaava-aluetta koskevat kaavat... 7 3.2.2. Muut...10 4. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUVAIHEET...10 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve...10 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset...10 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö...10 4.3.1. Osalliset...10 4.3.2. Vireilletulo...10 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt...10 4.4. Asemakaavan tavoitteet...11 4.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet...12 4.5.1. Luonnosvaiheen lausunnot, mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen...12 5. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS...12 5.1. Kaavan rakenne...12
3 5.1.1. Mitoitus...12 5.1.2. Katu- ja kunnallistekninen järjestely...12 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen...12 5.3. Aluevaraukset...13 5.3.1. Korttelialueet...13 5.4. Kaavan vaikutukset...13 Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin...13 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset...13 6. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS...13 6.1. Toteuttaminen ja ajoitus sekä seuranta...13
4 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Kunta Eura 50 Kylä Kauttua 406 Kortteli 435 (osa) Kiinteistö Kristerinrinne 2-811 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta AR Asemakaavalla muutoksella muodostuu: Kunta Eura 50 Kylä Kauttua 406 Kortteli 435 (osa) Tontit 1-3 Erillispientalojen korttelialuetta AO Asemakaavan muutoksen tunnus: Kaavan laatija REJLERS Oy Antinkatu 15 B 28100 Pori Aloite tai hakija Sijoitusyhtiö Vekoto Oy 1.2. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Euran kunnassa Kauttuan Lohiluoman asuntoalueella, Kristerintien varrella, noin kaksi kilometriä Kauttuan keskustasta kaakkoon. Asemakaavamuutos koskee Kauttuan Lohiluoman asemakaava-alueen kiinteistöä 2:811 Kristerinrinne korttelissa 435. Muutosalueen pinta-ala on 0,5487 ha. Suunnittelualueen sijainti.
1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Kauttuan Lohiluoman asemakaavan muutos, kortteli 435 kiinteistö 2:811 Kauttuan Lohiluoman rakennuskaava on vuodelta 1991. Kaava ei ole suunnittelualueen osalta toteutunut ja kiinteistö on rakentamaton. Aloitteen tekijä, sijoitusyhtiö Vekoto Oy, on esittänyt kaavamuutosta tarkoituksena muuttaa osa korttelin 435 rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta (AR) erillispientalojen korttelialueeksi (AO). 1.4. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Seurantalomake 2. Asemakaavan muutoskartta 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4. Asemakaavan poistokartta 5. Valmisteluvaiheen lausunnot, mielipiteet ja kaavoittajan vastineet niihin 6. Luontoarvoja koskeva lausunto 7. Maisemaan soveltuvuuden arviointi 5 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulo: 27.1.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 21.3.2014 alkaen koko kaavaprosessin ajan. Valmisteluvaiheen aineisto nähtävänä: 21.3. 21.4.2014 Kaavaehdotus nähtävänä: Hyväksymispäätös: Täydennetään kaavaprosessin edetessä. 2.2. Asemakaavan muutoksen keskeinen sisältö Korttelin 435 rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta (AR) muutetaan erillispientalojen alueeksi (AO) kiinteistön 2:811 Kristerinrinne osalta. Kaava vaikuttaa rakennettuun ympäristöön tiivistäen taajamarakennetta. Uudisrakentamisessa korostetaan alueelle soveltuvaa ja laadukasta rakentamista alueen kulttuurihistorialliset arvot huomioon ottaen. Alue on tärkeää pohjavesialuetta. Asemakaavaan on lisätty määräys, jolla kielletään kaikki pohjaveden laatua ja määrää heikentävät toimenpiteet. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Rakentaminen on mahdollista heti kaavamuutoksen tultua lainvoimaiseksi. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutosalue sijaitsee Euran Kauttualla Pyhäjärven pohjoisosan tuntumassa Kristerintien varrella. Suunnittelualueen maasto on melko tasaista, loivasti etelään viettävää metsikköä. Kristerintien eteläpuolella on omakotitaloja 1940-luvulta, mm. kolme suojeltavaksi osoitettua asuintaloa. Alueen pohjois- ja kaakkoispuolella on 1960-luvulla rakennettuja rivitaloja. Alueen pinta-ala on 0,5487 ha.
6 Ilmakuva alueelta Kiinteistöpalvelu. 3.1.2. Luonnonympäristö Suunnittelualue on melko tasaista sekametsää. 3.1.3. Pohjavesialue Suunnittelualue on tärkeää pohjavesialuetta. 3.1.4. Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Suunnittelualue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY), Kauttuan ruukki- ja paperitehdasyhdyskunta, Lohiluoma. Lohiluoman alue on alun perin rakennettu Ahlströmin paperitehtaan toimihenkilöiden asuntoalueeksi Pyhäjärven rannalle. Kristerintien eteläpuolella on kolme kaavassa suojelumerkinnällä merkittyä asuinrakennusta 1940-luvulta. Yksi niistä, Alvar Aallon suunnittelema yli-insinöörin asuinrakennus, on maakunnallisesti merkittävä rakennetun ympäristön kohde, Insinööritalo (RKY 2009, kohde n:o 050012). Suunnittelualueen pohjois- ja kaakkoispuolelle rakentuneet rivitalot ovat 1960-luvulta. Kristerintien varren muut pientalot ovat eri aikakausilta. Palvelut Kauttuan keskustan palvelut sijaitsevat noin kahden kilometrin etäisyydellä. Euran keskustan palvelut ovat noin 3,5 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Virkistys Suunnittelualueella ei ole virkistysaluetta. Säkylän Pyhäjärvi on aivan alueen tuntumassa. Pyhäjärven ranta-alueet on kaavassa osoitettu virkistysalueeksi. Rantaa myötäilevä kevyen liikenteen reitti, uimaranta ja pienvenesatama-alue ovat lähietäisyydellä. Pääosa Säkylän Pyhäjärveä on luonnonsuojelualuetta, Natura 2000 (FI0200161). Liikenne Suunnittelualuetta sivuaa vähäliikenteinen asuntokatu Kristerintie, joka liittyy alueen koillispuolella keskustaan vievään Hiittenkarintiehen. Tekninen huolto Alueella on kunnallinen vesi- ja viemärijärjestelmä sekä sähköverkko. 3.1.5. Maanomistaja Suunnittelualueen maanomistaja on sijoitusyhtiö Vekoto Oy.
7 3.2. Suunnittelutilanne 3.2.1. Kaava-aluetta koskevat kaavat Maakuntakaava Kauttuan alueella on voimassa ympäristöministeriön 30.11.2011 vahvistama Satakunnan maakuntakaava. Vahvistettu maakuntakaava kumoaa alueella voimassa olleen seutukaavan. Maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä 13.3.2013. Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikenneväyläalueita, virkistys- ja puistoalueita sekä erityisalueita. Muut aluetta koskevat merkinnät: Kaupunkikehittämisen kohdevyöhyke (kk). Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuja, niiden osia tai muita yhdyskuntia koskevia kehittämispolitiikan alueidenkäytöllisiä periaatteita. Merkinnällä osoitetaan niitä vyöhykkeitä, joihin kohdistuu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita. Matkailun kehittämisvyöhyke (mv-2). Merkinnällä osoitetaan vyöhykkeitä, joihin kohdistuu merkittäviä matkailun kehittämistarpeita. Merkinnällä osoitetaan merkittävät kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeet. Pohjavesialue (pv). Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät ja siihen soveltuvat pohjavesialueet. Suunnittelualueen läheisyyteen, sen lounaispuolelle on osoitettu maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (kh): 050012 Insinööritalo, Lohiluoma. Ote Satakunnan maakuntakaavasta (1:100 000). Musta rengas kuvaa suunnittelualueen sijaintia.
Yleiskaava Euran oikeusvaikutuksettomassa keskustan osayleiskaavassa 2010 alueelle on osoitettu: Pientalovaltainen asuntoalue (AP). Asuntoalue, jossa asuminen sijoittuu rivi- tai omakotitaloihin. Pohjavesialue (pv). Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon pohjavesien suojeluun liittyvät näkökohdat. Lisäksi suunnittelualueen läheisyyteen, sen lounaispuolelle on osayleiskaavassa osoitettu suojelukohde (SR 40). Järjestysnumero viittaa suojelualueluetteloon (LIITE 8B). Suojelukohteen laajuus ja arvo on selvitettävä yksityiskohtaisen kaavoituksen ja/tai rakentamisen yhteydessä. 8 Ote Euran keskustan oikeusvaikutuksettomasta osayleiskaavasta 2010. Musta rengas kuvaa suunnittelualueen sijaintia. Euran keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Euran kunta on käynnistänyt oikeusvaikutteisen Euran keskustan osayleiskaavan laatimisen. Osayleiskaava on kuulutettu vireille 26.9.2013 ja se laaditaan aluevarausosayleiskaavana, joka ohjaa alueen asemakaavoitusta ja asemakaavamuutoksia. Osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläoloaika on 21.2. 24.3.2014. Tavoitteena on, että kaava viedään hyväksymiskäsittelyyn marraskuussa 2014.
9 Ote Euran keskustan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan luonnoksesta (päivätty 31.1.2014). Asemakaava Kaavamuutosalueella on voimassa Kauttuan Lohiluoman rakennuskaava, joka on vahvistettu Turun ja Porin lääninhallituksessa 5.12.1991. Suunnittelualue on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR). Ote Euran kaavayhdistelmästä. Suunnittelualue on rajattu punaisella.
10 3.2.2. Muut Kiinteistö ja tonttijako Euran kunnan alueella kiinteistörekisteriä ylläpitää Maanmittauslaitos. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. Pohjakartta Alueen pohjakartta MK 1:2000 on Euran kunnan pohjakartta. Kartta täyttää 23.12.1999 annetun kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset. Rakennusjärjestys Alueella noudatetaan Euran kunnanvaltuuston 12.12.2011 hyväksymää Pyhäjärviseudun rakennusjärjestystä. Rakennusjärjestys on tullut voimaan 17.1.2012. 4. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUVAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Tavoitteena on vastata pientalotonttien kysyntään ja muuttaa rivitalojen korttelialuetta (AR) erillispientalojen korttelialueeksi (AO). 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavatoimikunta: 27.1.2014, 5 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Osallisia ovat alueen omistajat, käyttäjät ja kaikki, joiden elämään ja oloihin kaavalla saattaa olla vaikutuksia. Osallisia: - alueen maanomistajat ja lähialueiden asukkaat - paikallisyhdistykset - Euran kunnan hallintokunnat, joiden toimialaa hanke koskee - Varsinais-Suomen ELY -keskus - Satakuntaliitto - Satakunnan Museo 4.3.2. Vireilletulo Euran kunnan kaavatoimikunta on kokouksessaan 27.1.2014 5 päättänyt kaavamuutoksen käynnistämisestä. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä koko kaavaprosessin ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan yhtä aikaa kaavan valmisteluaineiston kanssa nähtäville. Osalliset voivat esittää mielipiteensä kirjallisesti tai suullisesti kaavaluonnoksesta sen nähtävilläolon aikana. Saadun palautteen pohjalta laadittu asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot. Nähtävillepano kuulutetaan paikallislehdessä ja ehdotus on nähtävillä Euran kunnantalolla kolmenkymmenen päivän ajan. Osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavasta sen nähtävilläolon aikana (MRA 27 ). Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan vastineet ja asemakaavaa tarvittaessa tarkistetaan. Euran kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan, minkä jälkeen kaavaan tyytymätön voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen.
Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavamuutosluonnoksesta on pyydetty tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Viranomaisneuvottelu pidetään tarvittaessa asemakaavan ehdotuksen oltua julkisesti nähtävillä. 4.4. Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa osa korttelin 435 rivitaloaluetta (AR) erillispientalojen alueeksi (AO). Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen oikeudellinen asema perustuu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden oikeusvaikutuksiin, joista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL). Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt edustavat maamme kehitysvaiheita ja ovat historian kuvastajia. Kyse on sekä perinteen säilyttämisestä että alueiden kehittämisestä niiden ominaisluonnetta ja erityispiirteitä vahvistavalla ja niihin sopeutuvalla tavalla. On tärkeää, ettei näillä alueilla tapahdu muutoksia tai rakentamista, joka on olennaisesti ristiriidassa niiden kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) otetaan huomioon asemakaavoituksessa siinä määrin kuin kaavamuodon tehtävä edellyttää ja mahdollistaa. Asemakaavoituksessa VAT sovitetaan osaksi kunnan osa-alueen alueidenkäytön yksityiskohtaista järjestämistä. Asemakaavoituksessa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden rooli ja merkitys on yleensä muita kaavamuotoja vähäisempi. Kuitenkin myös asemakaavoituksessa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet voivat nousta jopa keskeisiksi lähtökohdiksi, mikäli asemakaavoituksella ollaan ratkaisemassa valtakunnallisesti merkittäviä kysymyksiä. Kaavan lähtökohtia ohjaavat Satakunnan maakuntakaava Euran keskustan osayleiskaavan ollessa oikeusvaikutukseton sekä asemakaavan tarkastelu yleiskaavan sisältövaatimusten pohjalta. Asemakaavan sisältövaatimukset Maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä on vaalittava, eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös yleiskaavan sisältövaatimukset. Yleiskaavan sisältövaatimukset Yleiskaavan sisältövaatimukset on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain 39:ssä. Sen mukaan yleiskaavassa on otettava huomioon: yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön 11
12 kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. 4.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaavamuutosalueen käyttötarkoitus säilyy asuinalueena. Alueelle osoitetaan kolme erillispientalotonttia. Rakennusoikeus korttelialueella ei muutu. 4.5.1. Luonnosvaiheen lausunnot, mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Lausunnon antoivat kasvatus- ja opetuspalvelut, perusturvalautakunta, tekninen lautakunta, Satakunnan Museo, Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Satakuntaliitto. Luonnosvaiheessa saatiin kolme mielipidettä. Tiivistelmä lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoittajan vastine niihin, liite 5. Luontoarvoja koskeva lausunto, Luontopalvelu Kraakku, liite 6. - Luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen Vekoto Oy:n toimeksiannosta on tehty selvitys alueen luontoarvoista. Selvityksen lisäksi on tehty maisemaan soveltuvuuden arviointi havainnekuvineen, liite 7. 5. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne 5.1.1. Mitoitus Asemakaavamuutoksen pinta-ala on 0,5487 ha. Erillispientalojen korttelialueen suurin sallittu kerrosluku on yksi (I) ja tehokkuusluku e=0,2. Tonteille on toteutettava autopaikkoja 2 ap / asunto. Aluevaraukset AO yhteensä 0,5487 ha. 5.1.2. Katu- ja kunnallistekninen järjestely Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta katu- ja kunnallistekniseen järjestelyyn. 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Suurin sallittu rakennusoikeus ei kaava-alueella muutu. Kaava vaikuttaa rakennettuun ympäristöön tiivistäen taajamarakennetta. Uudisrakentamisessa korostetaan alueelle soveltuvaa ja laadukasta rakentamista alueen kulttuurihistorialliset arvot huomioon ottaen. Kaavan yleismääräyksissä on esitetty alueella käytettävät materiaalit ja värisävyt. Istutettavalla alueen osalla tulee vanhoja puita säilyttää usean puun ryhmissä. Alueen osalla, jossa suojelumerkintä (s), on oleva maanpeitekasvillisuus ja puusto säilytettävä. Aluetta koskevista suunnitelmista ja toimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Kaavaratkaisu ei vaikeuta valtiollisia alueidenkäyttötavoitteita kulttuuri- ja luonnonperinnön, virkistyskäytön ja luonnonvarojen osalta. Yleiskaavallisten sisältövaatimusten toteutuminen Kaavaratkaisu ei ole ristiriidassa yleiskaavan sisältövaatimusten suhteen. Alueelle osoitettu asuminen sijaitsee yhdyskuntarakenteen kannalta suotuisasti lähellä ympäröiviä asuinalueita ja palveluita. Asemakaavamääräyksen muuttaminen ei heikennä asumisen tarpeita alueella. Kaavaratkaisu ei muodosta estettä liikenteen, energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiselle järjestämiselle ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Kaavalla ei ole vaikutusta alueen turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön.
Ratkaisussa otetaan huomioon ympäristön arvot niin, ettei kohtuutonta haittaa ympäristölle aiheudu. Kaavalla pyritään huomioimaan ympäröivä kulttuurihistoriallisesti arvokas asuinalue. 5.3. Aluevaraukset 5.3.1. Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue. 13 5.4. Kaavan vaikutukset Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Kaavalla ei ole merkittäviä toiminnallisia vaikutuksia, sillä suunnittelualue säilyy edelleen asuinalueeksi osoitettuna. Kristerintien varsi on kaavoitettu pääosin pientaloille. Kaavamuutos eheyttää pientalovaltaisen Kristerintien katunäkymää ja muuttaa taajamakuvaa tältä osin pienipiirteisemmäksi. Liikenteelliset vaikutukset Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia. Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin Alue on mustikkatyypin kangasmetsää, joka ei ole luonnonsuojelulain tai metsälain mukainen arvokas luontotyyppi. Alueelta ei myöskään löytynyt luonnonsuojelulailla suojeltuja kasvilajeja. Luontoselvityksen perusteella alue sopii luontoarvojensa puolesta kaavaehdotuksessa suunniteltuun käyttöön. Asemakaavan muutos sijaitsee pohjavesialueella. Luokitukseltaan alue on vedenhankintaa varten tärkeää pohjavesialuetta. Alueelle sijoitetaan vain kevyttä rakentamista eli asuinrakentamista, jonka kuormitus verrattuna esim. palvelualueisiin on pientä. Kaavan yleismääräyksissä on kielletty kaikki pohjaveden laatua ja määrää heikentävät toimenpiteet. Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinympäristöön. 5.5. Kaavamerkinnät ja määräykset Merkinnät ja määräykset on esitetty liitteessä 2. 6. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1. Toteuttaminen ja ajoitus sekä seuranta Toteuttaminen on mahdollista, kun kaavamuutos astunut voimaan. Euran kunnan rakennusvalvontaviranomainen valvoo alueen rakentumista. Porissa 5.3.2014, tarkistettu 17.6.2014 REJLERS Oy Antinkatu 15 B 28100 Pori Kirsti Kanerva arkkitehti SAFA 040 8011 653 kirsti.kanerva@rejlers.fi Anne Karlsson arkkitehti SAFA 044 3422 526 anne.karlsson@rejlers.fi