SODANKYLÄN KUNTA Vilkas, viihtyisä, kehittyvä Lapin tähtikunta Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2017 2018 Käsitelty kh 15.12.2015 401, liite 1 Hyväksytty kv 07.01.2016 4, liite 1
Sisällysluettelo 1. TALOUSKATSAUS... 5 1.1. Yleinen taloudellinen tilanne... 5 1.1.1. Uusi kuntalaki... 6 1.1.2. Sote-uudistuksen eteneminen... 6 1.1.3. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus... 8 1.2. Sodankylän väestö ja työllisyys... 8 1.3. Sodankylän taloudellinen tilanne... 13 1.3.1. Talouden tasapainottaminen... 20 2. SODANKYLÄN STRATEGIA... 22 2.1. Kuntastrategia pähkinänkuoressa... 22 2.2. Toiminnan painopisteet 2014 2016 ja strategian arviointi... 23 2.3. Hyvinvointijohtaminen osana talousarviota ja tilinpäätöstä... 24 3. HENKILÖRESURSSIT... 26 3.1. Organisaatiorakenne... 26 3.2. Henkilöstökustannukset... 27 4. TALOUSARVION PERUSTEET... 29 4.1. Talousarvion rakenne ja sitovuustasot... 29 4.2. Vastuut ja tilivelvollisuudet... 30 4.3. Talousarvion toimeenpano ja toteutumisen seuranta... 32 4.4. Elinkeino- ja kehittämisrahaston käyttö... 33 5. KÄYTTÖTALOUSOSA... 34 5.1. TARKASTUSLAUTAKUNTA... 34 5.2. KESKUSVAALILAUTAKUNTA... 36 5.3. KUNNANHALLITUS... 37 5.3.1. Yleishallinto... 39 5.3.2. Kehittämispalvelut... 42 5.3.3. Maaseutupalvelut... 46 5.4. PERUSTURVALAUTAKUNTA... 50 5.4.1. Sosiaalipalvelut... 53 5.4.2. Vanhuspalvelut... 58 5.4.3. Perusterveydenhuolto... 63 5.4.4. Erikoissairaanhoito... 68 5.4.5. Ympäristöterveydenhuolto... 71 2
5.5. SIVISTYSLAUTAKUNTA... 73 5.5.1. Koulutus ja opiskelu... 75 5.5.3. Vapaa-ajan palvelut... 77 5.5.5. Sompion kirjasto... 80 5.5.4. Varhaiskasvatus... 83 5.6. TEKNINEN LAUTAKUNTA... 86 5.6.1. Yhdyskuntatekniikka... 88 5.6.2. Tilapalvelu... 91 5.7. YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA... 95 5.8. SODANKYLÄN KUNTA: YHTEENVETO... 99 5.8.1. Tuloslaskelma... 99 5.8.2. Rahoituslaskelma...100 5.8.3. Nettomenot vastuualueittain...101 6. INVESTOINTIOHJELMA VUOSILLE 2016-2018...102 7. KUNTAKONSERNI...108 7.6. Konserniyhtiöille ja -yhteisöille asetetut tavoitteet...109 7.7. Konserniohjaukselle asetetut tavoitteet...110 7.8. Tytäryhtiöt...111 7.8.1. Asentopuulaaki Oy...111 7.8.2. Lämpö Oy Juurakkotuli...113 7.8.3. Sodankylän Vesi Oy...115 7.8.4. Tähtikunta Oy...117 7.8.5. Tähtikuitu Oy...119 3
Kuvioluettelo Kuvio 1 Sodankylän väkiluku 2008-2018... 9 Kuvio 2 Asukasluku indeksoituna 2003 2014 (2003 = 100)... 9 Kuvio 3 Ikärakenne 31.12.2014... 10 Kuvio 4 Väestöllinen huoltosuhde 31.12.2014... 10 Kuvio 5 Sodankylän väestö kylittäin 2004-2014... 11 Kuvio 6 Työpaikkojen määrä toimialoittain... 12 Kuvio 7 Työttömien määrä 2008-2014... 12 Kuvio 8 Tuloveroprosentin kehitys 2003-2016... 13 Kuvio 9 Toimintakatteen (itseisarvo) kehitys 2003 2016... 13 Kuvio 10 Verotulojen kehitys 2003-2016... 14 Kuvio 11 Käyttötalouden valtionosuuksien kehitys 2003-2016... 15 Kuvio 12 Vuosikatteen kehitys 2003-2014... 15 Kuvio 13 Tilikauden tulos 2003 2016... 16 Kuvio 14 Konsernin kertynyt yli-/alijäämä 2003-2014... 16 Kuvio 15 Lainakannan kehitys 2003-2016... 17 Kuvio 16 Kuntakonsernin lainakanta 31.12.... 18 Kuvio 17 Suhteellisen velkaantuneisuuden kehitys 2003-2014... 19 Kuvio 18 Kumulatiivisen tulorahoitusjäämän kehitys 2002-2015... 19 Kuvio 19 Luottamushenkilöorganisaatio... 26 Kuvio 20 Viranhaltijaorganisaatio... 26 Kuvio 21 Kunnan henkilöstömäärä 31.12.2014... 27 Kuvio 22 Vakanssien jakautuminen toimialoittain 2016... 27 4
1. TALOUSKATSAUS 1.1. Yleinen taloudellinen tilanne Valtiovarainministeriön kesäkuussa julkaistussa suhdanne-ennusteessa arvioidaan, että bruttokansantuote (BKT) kasvaa kuluvana vuonna vain hieman, 0,3 prosenttia, ja että heikko kasvu pitää työttömyyden yhä pienehkössä nousussa. Seuraavalle vuodelle ministeriö ennakoi pientä teollisuustuotannon piristymistä, mikä olisi vetänyt kokonaistuotannon 1,4 prosentin vuosikasvuun ja kääntänyt työttömyyskehityksen laskevalle uralle. Tämä merkitsee Suomelle neljättä perättäistä supistuvan talouskasvun vuotta. Kuntatalousohjelman mukaan kuntataloutta on leimannut viime vuodet jatkuva kireys, mihin ovat vaikuttaneet heikko suhdannetilanne ja verotulojen hidastunut kasvu, valtiontalouden tervehdyttämistoimenpiteet, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääminen, muuttoliike sekä ikääntymiskustannusten asteittainen nousu. Kuntatalousohjelma on uusi julkisen talouden ohjausjärjestelmä, jolla tuetaan hallitusohjelman toimeenpanoa. Kunnat ja kuntayhtymät ovat viime vuosina tehneet säästöjä ja tehostaneet toimintaansa. Vaikka kuntien väliset erot ovat suuria, kokonaistasolla kuntatalous on ollut viime vuodet kirjanpidollisesti tasapainoinen; vuosikate on muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta ollut käyttöomaisuuden poistoja suurempi. Kireästä taloustilanteesta huolimatta kuntatalouden investoinnit ovat kasvaneet jatkuvasti. Käyttötalouden kaventunut liikkumavara on johtanut kuntatalouden investointien omarahoitusosuuden alentumiseen, minkä seurauksena kuntien velka on vuosi toisensa jälkeen noussut. Myös kuntaverotusta on jouduttu kiristämään. Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasemaa kuvaava rahoituslaskelman tunnusluku toiminnan ja investointien rahavirta on ollut viimeksi positiivinen vuonna 2006. Vuosina 2010 2014 keskimäärin kahdella kolmesta kunnasta toiminnan rahavirta ei riittänyt kattamaan nettoinvestointeja. Yksittäisten kuntien rahoitusasemien vuosittainen vaihtelu on kuitenkin ollut suurta. Hallitus pyrkii tasapainottamaan julkista taloutta ja osana sitä kuntataloutta useilla toimenpiteillä, jotka ajoittuvat sekä alkaneelle vaalikaudelle että sitä pitemmälle aikavälille. Hallitusohjelman liitteessä 6 on toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tuottaa kustannussäästöä tai vahvistaa kuntatalouden tulopohjaa vuosina 2016 2019. Nämä toimet toteutetaan etupainotteisesti. Julkisen talouden suunnitelmaan sisällytetyt hallitusohjelman liitteen 6 mukaiset toimet on huomioitu kuntatalousohjelmassa. Tämän lisäksi hallituksen tavoitteena on karsia kuntien kustannuksia 1 mrd. eurolla vähentämällä kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Valmisteilla olevan toimenpideohjelman aikajänne ulottuu yli vaalikauden, mutta säästövaikutuksia odotetaan syntyvän jo kuluvan vaalikauden aikana. Toimenpideohjelman vaikutuksia ei ole sisällytetty kuntatalousohjelmaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtämisellä kunnilta uusille itsehallintoalueille tavoitellaan pitkällä tähtäimellä merkittäviä julkisen talouden säästöjä. Kuntatalouden osalta uudistus lievittää väestön ikääntymisestä johtuvia pitkän aikavälin menopaineita. Soteuudistuksen ja hallitusohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden tuottavuusvaikutuksia ei ole arvioitu kuntatalousohjelmassa. 5
Kuntien ja kuntayhtymien investointitarpeet ovat edelleen mittavat, ja investointien on arvioitu pysyvän lähivuodet korkealla tasolla. Edellä kuvattu vuosikatekehitys huomioon ottaen tämä johtaisi kuntatalouden velan kiihtyvään kasvuun. Kuntatalouden rahoitustasapainon kannalta keskeisin kysymys on, miten käyttötaloudesta saataisiin lisää liikkumavaraa investointien rahoitukseen niin, että työn verotus ei kiristyisi ja velka kasvaisi. Tältä osin kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen tulee toteuttaa. Olennaista on myös saada konkretisoitua kaikki hallitusohjelman säästötoimenpiteet. Myös kunnilla on suuri vastuu kuntatalouden tasapainottamisesta muun muassa rakenteellisia uudistuksia toteuttamalla ja tuottavuutta nostamalla. Kuntien ja kuntayhtymien investointien priorisoinnilla, oikealla ajoituksella ja laadukkaalla toteutuksella on suuri merkitys. Kuntien tuleekin jatkossa kyetä nostamaan investointien omarahoitusosuutta. Kuntatalouden sopeutuksessa tulee huomioida myös hallitusohjelman tavoitteet liittyen työn verotuksen keventämiseen. Seuraavassa kuntatalouden kehitystä tarkastellaan 1.5.2015 voimaan astuneen kuntalakiuudistuksen, 9.11.2015 julkaistun sote-uudistuksen sekä tulevan toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistuksen näkökulmasta. 1.1.1. Uusi kuntalaki Uusi kuntalaki on astunut voimaan 1.5.2015. Merkittävä osa sen säännöksistä tulee sovellettavaksi vasta seuraavan valtuustokauden alusta eli 1.6.2017 lukien. Kuntalaki on edelleen kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Kuntalain tarkoituksena on edistää kunnan asukkaiden itsehallinnon ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista sekä kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Kunnan toimintaa tulee ohjata kokonaisuutena riippumatta siitä, hoidetaanko tehtäviä kunnan omassa organisaatiossa, kuntayhtymässä, kunnan omistamassa yhtiöissä tai ostopalveluina. Kuntien uusia lakisääteisiä velvoitteita ovat muun muassa kuntastrategian laatiminen, johtajasopimuksen tekeminen kunnan ja kuntajohtajan välillä, kuntayhtymän alijäämän kattaminen sekä kunnan toiminnan kannalta keskeisten asiakirjojen, päätöspöytäkirjojen sekä sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten julkaiseminen kunnan verkkosivuilla. Uusi kuntalaki edellyttää myös, että eräiden luottamushenkilöiden sekä kunnanjohtajan, kunnanhallituksen ja lautakuntien esittelijöiden tulee ilmoittaa sidonnaisuuksistaan. Asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet laajenevat. Kunnan on asetettava vanhusneuvoston lisäksi nuorisovaltuusto sekä vammaisneuvosto. Jatkossa kunnassa toimivilla yhdistyksillä ja yrityksillä on aloiteoikeus. 1.1.2. Sote-uudistuksen eteneminen Valtioneuvoston viestintäosasto julkaisi hallituksen 9.11.2015 tekemän päätöksen soteuudistusta ja itsehallintoalueita koskevista linjauksistaan ja aluejaon perusteista. Maahan pe- 6
rustetaan 18 itsehallintoaluetta, joista 15 järjestää itse alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Kolme muuta itsehallintoaluetta järjestävät lain perusteella sosiaali- ja terveyspalvelunsa tukeutuen toiseen itsehallintoalueeseen. Itsehallintoalueille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi muita tehtäviä. Jatkossa julkinen hallinto järjestetään Suomessa kolmella tasolla, jotka ovat valtio, itsehallintoalue ja kunta. Tämä vähentää merkittävästi erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavien ja kuntien yhteisten lakisääteisten organisaatioiden määrää, kun tehtävät siirtyvät lähes 190 eri vastuuviranomaiselta 18 itsehallintoalueelle. Itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille 1.1.2019. Jos itsehallintoalue arvioi kantokykynsä riittämättömäksi sote-palveluiden järjestämiseen, se voi hakea valtioneuvostolta mahdollisuutta järjestää palvelut sopimalla niistä toisen itsehallintoalueen kanssa. Hallitus lisää julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon tuotannon monipuolisuutta. Itsehallintoalue tuottaa tarvittavat sosiaali- ja terveyspalvelut itse tai yhdessä muiden itsehallintoalueiden kanssa tai voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Itsehallintoalueiden omaa tuotantoa johtavat ammattijohtajat erillään sote-palveluiden järjestämistä koskevasta päätöksenteosta. Itsehallintoalueen pitää arvioida oman palvelutuotannon tarkoituksenmukaisuutta verrattuna yksityisen ja kolmannen sektorin tuotantoon sekä yhteistyöhön muiden alueiden kanssa. Oman palvelutuotannon ja yksityisiltä toimijoilta ostettujen palvelujen laatu- ja kustannustietojen on oltava yhtäläisellä tavalla julkisesti vertailtavissa. Valmistelussa luodaan menettelyt, joilla turvataan uusien toimijoiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet tarjota palveluita. Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköitä on jatkossa 12 sairaalassa. Muut nykyiset keskussairaalat tarjoavat suppeampaa ympärivuorokautista päivystystä sekä antavat erikoistuneita palveluita. Näin maan eri osissa on saatavissa päivystysapua ympäri vuorokauden tulevaisuudessakin. Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta yksinkertaistetaan ja yksilön valinnanvapautta lisätään. Valmistelu on aloitettu marraskuussa 2015. Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö, jonka tavoitteena on nopeuttaa asiakkaan hoitoon pääsyä. Valinnanvapauden myötä käyttäjä voi itse valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Valinnanvapaus on jatkossa pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa. Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista ja valinnanvapautta laajentava lainsäädäntö on tarkoitus saada voimaan 1.1.2019. Valinnanvapauden tarkoituksena on vahvistaa erityisesti perustason palveluita ja turvata nykyistä nopeampi hoitoon pääsy. Asiakkaan valinnan mahdollisuus turvataan yhtenäisillä palveluiden laatuperusteilla ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla. Hallituksen linjaukset ovat pohjana valmisteltaessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia ja itsehallintoaluelakia. Kevään 2016 lausuntokierroksen jälkeen hallitus päättää lakeja koskevasta yksityiskohtaisesta kannastaan. Linjausten tarkoituksena on luoda edellytykset palvelujärjestelmän uudistumiselle ja julkisen talouden kestävyysvajeen vähentämiselle 3 7
miljardilla eurolla. Lisäksi tavoitteena on palvelujen yhdenvertainen laatu ja saatavuus perustuslain mukaisesti. Uudistuksen myötä valtion ohjausta vahvistetaan. Valtioneuvosto päättää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämispäätöksestä itsehallintoalueiden esitysten ja niiden kanssa käytävien neuvotteluiden pohjalta. Järjestämispäätöksessä päätetään julkisesta palvelulupauksesta ja strategisista kehittämistavoitteista. Lisäksi valtioneuvosto päättää valtakunnallisten ja alueellisten erityisyksiköiden ja yliopistollisten sairaaloiden ja muiden osaamiskeskusten tehtävistä ja työnjaosta. Valtioneuvosto myös ohjaa laajakantoisia investointeja ja tuotantorakennetta sekä varmistaa valinnanvapauden toteuttamisen. Itsehallintoalueiden yhteistyölle ja tehokkaalle toiminnalle luodaan puitteet yhteen toimivilla tietojärjestelmillä. Lisäksi perustetaan itsehallintoalueiden omistama valtakunnallinen yhteishankintayksikkö ja yhteiset valtakunnalliset tukipalvelut. Itsehallintoalueet perustetaan monitoimialaisiksi. Itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi 1.1.2019 lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät ja lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Itsehallintoalueen ylintä päätösvaltaa käyttää suoralla vaalilla valittu valtuusto. Hallitus päättää tammikuussa 2016 aluehallintouudistuksen valmistelusta ja itsehallintoalueille siirrettävistä tehtävistä. Lisäksi päätetään tiettyjen alueellisten tehtävien mahdollisesta siirtämisestä kunnille. 1.1.3. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus Seuraavaksi on tarkoitus toteuttaa myös ammatillisen koulutuksen reformi. Siinä uudistetaan ammatillisen koulutuksen toimintalainsäädäntö, rahoitusjärjestelmä sekä säätely- ja ohjausjärjestelmä uudenlaiseksi kokonaisuudeksi, jonka lähtökohtana ovat osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja elinikäinen oppiminen. Reformin uudistukset tulevat voimaan pääsääntöisesti vuoden 2018 alussa. Osauudistuksia toteutetaan jo vuoden 2017 alusta. Ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä toteutettavat toimintaprosessien uudistaminen, toimintaa jäykistävien rakenteiden ja raja-aitojen purkaminen, koulutuksen järjestäjärakenteen kehittäminen, uusien digitaalisten oppimisratkaisujen hyödyntäminen sekä hajanaisten resurssien kokoaminen ja niiden käytön tehostaminen vähentävät kuntien menoja. 1.2. Sodankylän väestö ja työllisyys Sodankylän kunnan asukasmäärä kasvoi 1980- ja 1990-luvuilla aina vuoteen 1995 saakka. Vuonna 1996 väkiluku kääntyi lisääntyneen poismuuton takia selvään laskuun. Vuonna 2010 väestön väheneminen pysähtyi. Kunnan väkiluku on kasvanut vuosina 2011: + 28 as; 2012: +29 as; 2013: +50 as; sen jälkeen on tapahtunut käänne: 2014: -64 as; 31.10.2015-60 as. 8
Sodankylän asukasluku on vähentynyt vuoteen 2010 asti voimakkaasti. Tämän jälkeen on tapahtunut kasvuvaihe vuoteen 2013 asti, jonka jälkeen asukasmäärä on jälleen vähentynyt. Kuviossa 1 esitetään kunnan asukasluvun muutos tilastokeskuksen 30.10.2015 julkaiseman tilaston mukaisesti. Vuodesta 2015 luvut ovat tilastokeskuksen ennuste. 8 900 8 880 8 860 8 840 8 820 8 800 8 780 8 760 8 740 8 720 Kuvio 1 Sodankylän väkiluku 2008-2018 Seuraavassa esitetään Sodankylän kunnan asukasluvun kehitys vuosina 2003 2014 verrattuna samankokoisiin kuntiin, Lappiin ja koko maahan. 110 Asukasluku indeksoituna (2003=100) 105 100 95 90 85 80 75 2003 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Sodankylä 6001-10000 as. kunnat Lappi Koko maa Kuvio 2 Asukasluku indeksoituna 2003 2014 (2003 = 100) 9
Kuviosta 2 ilmenee, että Sodankylän kunnan asukasluku on viime vuosina kehittynyt positiivisemmin kuin Lapin kunnissa ja vastaavankokoisissa kunnissa yleensä, mutta kääntynyt vuoden 2013 jälkeen samalle heikkenevälle kehitystrendille. Seuraavassa kuviossa 3 on nähtävillä Sodankylän ikärakenne. Kunnassa on jonkin verran vähemmän alle 14-vuotiaita kuin vertailukohteissa. Ikääntyvän väestön määrä sen sijaan on vastaavalla tasolla kuin samankokoisissa kunnissa Suomessa. Ikärakenne 31.12.2014, % Sodankylä 6,5 7,0 62,8 13,0 10,7 6001-10000 as. kunnat 7,7 9,4 59,2 12,9 10,9 Lappi 7,2 8,2 62,7 11,9 10,0 Manner-Suomi 7,8 8,6 64,0 10,8 8,5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 0-6 v. 7-14 v. 15-64 v. 65-74 v. 75 v.- Kuvio 3 Ikärakenne 31.12.2014 Kuviossa 4 esitetään kunnan väestöllinen suhde, joka osoittaa alle 14-vuotiainen ja yli 65-vuotiainen määrän suhteessa työikäisten (15 64 -vuotiaat) määrään. Huoltosuhde Sodankylässä on parempi kuin samankokoisissa kunnissa keskimäärin, mutta samaa tasoa kuin Lapissa yleensä. Väestöllinen huoltosuhde 31.12.2014 (0-14 v. + yli 64 v. sataa 15-64 v. kohti) Sodankylä 21,4 37,7 59,1 6001-10000 as. kunnat 28,9 40,1 68,9 Lappi 24,6 34,9 59,6 Manner-Suomi 25,6 30,2 55,8 0 10 20 30 40 50 60 70 80 0-14 v. / (15-64 v./100) Yli 64 v. / (15-64 v./100) Kuvio 4 Väestöllinen huoltosuhde 31.12.2014 10
Seuraava taulukko (kuvio 5) kuvaa Sodankylän asukasluvun alueellista jakautumista ja väestökehitystä kylittäin kymmenen vuoden ajalta. Taulukosta ilmenee, että Sodankylän kunta on monitaajamainen, ja kunnan asukkaista 64 % asuu kirkonkylällä tai sen läheisyydessä. Suurimmat kylät ovat Sattanen, Vuotso ja Vaalajärvi. Pääosa asukasluvun kasvusta viime vuonna on tapahtunut kirkonkylässä. Vuosi 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Yhteensä asukkaita 9336 9216 9081 8982 8872 8801 8779 8806 8834 8884 8820 Pohjoisosa 1084 1062 1056 1048 1010 1001 1019 1027 1034 1027 993 Vuotso (Purnumukka) 336 328 320 310 306 308 326 335 339 332 323 Lokka 98 98 99 97 91 95 88 90 86 87 86 Petkula (Madetkoski) 111 104 105 105 99 96 99 95 96 92 84 Moskuvaara 52 49 48 47 45 47 46 46 44 42 39 Kersilö 67 65 65 69 67 65 64 63 59 57 56 Rajala 98 94 99 95 95 89 84 81 81 78 77 Sattanen 322 324 320 325 307 301 312 317 329 339 328 Itäosa 544 532 579 574 587 560 559 553 552 543 533 Kelujärvi (Puolakkav.) 286 276 255 254 259 250 243 237 232 232 227 Siurunmaa 59 55 54 54 51 47 46 45 47 44 46 Orajärvi 199 201 270 266 277 263 270 271 273 267 260 Kirkonkylä (+ymp.) 5763 5723 5634 5599 5568 5540 5495 5506 5549 5653 5681 Järvikylät 1309 1272 1270 1235 1175 1161 1164 1160 1150 1129 1094 Jeesiö 175 182 180 178 170 167 161 155 161 155 151 Vaalajärvi 318 315 315 307 288 286 291 291 289 299 300 Riipi 170 153 156 146 141 134 130 136 133 126 116 Hinganmaa (Kaarto) 75 75 70 69 62 63 67 66 68 61 59 Syväjärvi (Heinäperä) 202 194 199 203 186 177 180 181 178 175 163 Sassali 71 65 65 59 56 60 60 63 64 63 63 Uimaniemi (Murtomaa) 51 47 49 46 48 43 44 41 41 39 38 Kierinki 126 124 121 110 110 114 118 116 110 113 105 Kukasjärvi 54 54 52 53 57 57 57 56 52 50 49 Unari 67 63 63 64 57 60 56 55 54 48 50 Eteläosa 636 627 542 526 532 539 542 560 549 532 519 Aska 221 230 91 88 90 96 92 88 84 78 78 Lismanaapa 47 40 38 39 32 29 31 31 33 31 32 Torvinen 129 126 116 118 120 124 119 128 124 130 127 Vuojärvi 89 86 84 81 84 85 85 84 90 91 84 Seipäjärvi 58 58 57 54 55 53 50 48 48 44 40 Raudanjoki 92 87 84 81 79 83 77 75 63 65 63 Luosto * * 72 65 72 69 88 106 107 93 95 Kuvio 5 Sodankylän väestö kylittäin 2004-2014 Seuraavassa taulukossa (kuvio 6) tarkastellaan Sodankylän työpaikkojen kehitystä ja jakaantumista toimialoittain. Eniten työpaikkoja on julkishallinnossa mukaan lukien puolustusvoimat, ja voimakkaimmin työpaikkojen määrä on kasvanut terveys- ja sosiaalipalveluissa. 11
2011 2011 2012 2012 2013 2013 kpl % kpl % kpl % Työpaikat yhteensä 3 501 100 3 628 100 3 578 100 Maa-, metsä- ja kalatalous 355 10,1 363 10,0 330 9,2 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto 47 1,3 47 1,3 44 1,2 Kaivostoiminta ja louhinta 146 4,2 336 9,3 411 11,5 Teollisuus 159 4,5 149 4,1 129 3,6 Rakentaminen 173 4,9 192 5,3 195 5,4 Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus- ja varastointi; 450 12,9 435 12,0 471 13,2 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 180 5,1 206 5,7 189 5,3 Informaatio ja viestintä 43 1,2 37 1,0 39 1,1 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 23 0,7 19 0,5 21 0,6 Kiinteistöalan toiminta 54 1,5 48 1,3 48 1,3 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; 199 5,7 210 5,8 183 5,1 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 289 8,3 299 8,2 225 6,3 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak. 453 12,9 367 10,1 376 10,5 Koulutus 187 5,3 186 5,1 183 5,1 Terveys- ja sosiaalipalvelut 527 15,1 528 14,6 537 15,0 Muut palvelut 169 4,8 170 4,7 168 4,7 Toimiala tuntematon 47 1,3 36 1,0 29 0,8 Kuvio 6 Työpaikkojen määrä toimialoittain Työttömien määrä on Sodankylässä pääasiassa vähentynyt vuosina 2008 2012, mutta on alkanut lisääntyä vuodesta 2013 työ- ja elinkeinoministeriöstä saatujen tietojen mukaan (kuvio 7). Työttömiä oli 567 henkilöä (13,6 %) 30.10.2015. 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Työttömiä työnhakijoita 488 532 468 434 409 492 561 Työttömyysaste, % 11,8 13,2 11,6 10,2 10,2 12,4 13,9 Kuvio 7 Työttömien määrä 2008-2014 Seuraavassa kuviossa 8 on nähtävillä tuloveroprosenttien kehitys vuosina 2003 2016. Kuva osoittaa, että Sodankylän veroprosentti on ollut lähes kymmenen vuoden ajan samalla tasolla, mutta sitä korotettiin 0,5 %:lla 20 %:iin vuonna 2013. Veroprosentti Sodankylässä ylittää vuonna 2014 maan keskitason 0,25 prosenttiyksiköllä jääden kuitenkin alle Lapin kuntien keskiarvon. 12
2003 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 21,00 20,50 20,00 19,50 19,00 18,50 18,00 17,50 Sodankylä 6001-10000 as. kunnat Lappi Koko maa 17,00 16,50 Kuvio 8 Tuloveroprosentin kehitys 2003-2016 1.3. Sodankylän taloudellinen tilanne Seuraavassa tarkastellaan Sodankylän kunnan taloudellista tilannetta keskeisten tunnuslukujen avulla verraten Lapin, Manner-Suomen ja vastaavan kokoisten kuntien (6001-10 000 asukasta) tilanteeseen. Tunnusluvut esitetään euroina asukasta kohti. Tarkastelussa hyödynnetään toimintakatetta, verotulokertymää, valtionosuuksien määrää, vuosikatetta, tilikauden tulosta, kertynyttä tulosta, velkaantuneisuutta, lainanmäärää ja kertynyttä tulorahoituksen alijäämää. 8 000 Toimintakate (itseisarvo), /as. 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2003 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Sodankylä 6001-10000 as. kunnat Lappi Koko maa Kuvio 9 Toimintakatteen (itseisarvo) kehitys 2003 2016 13
Kunnan tuloslaskelman välituloksena esitettävä toimintakate on toimintatulojen ja -menojen erotus, esitetään itseisarvona. Toimintakate kuvaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Kuviosta 9 ilmenee, että Sodankylän toimintakate on vertailukohteita korkeampi. Kuviosta 10 näkyy, että Sodankylän verotulojen kertymä asukasta kohti on viime vuosina ollut vertailukohteisiin nähden korkeampi. 4 500 Verotulot, /as. 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2003 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Sodankylä 6001-10000 as. kunnat Lappi Koko maa Kuvio 10 Verotulojen kehitys 2003-2016 Valtionosuudet kohdistuvat sekä peruspalveluiden järjestämiseen tarvittaviin käyttötalousmenoihin että investointimenoihin. Käyttötalouden valtionosuudet asukasta kohti ovat Sodankylässä lähes kaksinkertaiset maan keskiarvoon verrattuna, kuten kuviosta 11 ilmenee. Ne ylittävät myös selvästi Lapin ja vastaavan kokoisten kuntien keskiarvon. Seuraavassa esitetään käyttötalouden valtionosuuksien kehitys asukasta kohti vuosina 2003 2016. 14
Käyttötalouden valtionosuudet (TP), /as. 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2003 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Sodankylä 6001-10000 as. kunnat Lappi Koko maa Kuvio 11 Käyttötalouden valtionosuuksien kehitys 2003-2016 Vuosikate on tuloslaskelman välisumma, joka kuvaa riittävätkö kunnan toimintatulot, verotulot ja käyttötalouden valtionavut kattamaan kunnan toimintamenot. Vuosikate kertoo myös, paljonko rahaa jää jäljelle lainanlyhennyksiä ja investointeja varten. Tasapainoinen talous edellyttää, että vuosikate on positiivinen. Vuosikatteen ollessa miinusmerkkinen kunnan tulot eivät riitä edes käyttötalousmenojen kattamiseen. Kuviossa 12 esitetään vuosikatteen kehitys asukasta kohti vuosina 2003-2016. Vuosikate on ollut tarkastelujaksona aina positiivinen jääden pääsääntöisesti maan keskitason alapuolelle. 700 Vuosikate, /as. 600 500 400 300 200 100 0-100 2003 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Sodankylä 6001-10000 as. kunnat Lappi Koko maa Kuvio 12 Vuosikatteen kehitys 2003-2014 15
Tilikauden tulos kertoo tarkemmin kunnan talouden tasapainosta. Tilikauden tulos voi väliaikaisesti olla alijäämäinen, mutta silloin kunnalla täytyy olla kertynyttä ylijäämää ja edellyttää toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. Seuraavassa kuviossa 13 esitetään tilikauden tuloksen kehitys asukasta kohti vuosina 2003-2016. Tilikauden tulos on vaihdellut positiivisesta negatiiviseen sekä on noudattanut valtakunnallista kehitystrendiä. 500 Tilikauden tulos, /as. 400 300 200 100 0-100 -200-300 2003 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Sodankylä 6001-10000 as. kunnat Lappi Koko maa Kuvio 13 Tilikauden tulos 2003 2016 Kuvio 14 osoittaa kertyneen tilikauden tuloksen kehityksen asukasta kohti koko kuntakonsernissa. Sodankylän konsernin kumulatiivinen tulos on ollut pitkään alijäämäinen, mutta kehittynyt positiiviseksi tarkastelujakson loppupuolella. 1 500 Konsernin kertynyt yli-/alijäämä, /as. 1 000 500 0-500 -1 000 2003 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Sodankylä 6001-10000 as. kunnat Lappi Koko maa Kuvio 14 Konsernin kertynyt yli-/alijäämä 2003-2014 16
Sodankylän kunnan talouden romahdus 1990-luvulla näkyy kuvion 14 alkuvuosissa. Trendi on nähtävissä valtakunnallisesti, mutta talouden heikentyminen ilmeni kuntataloudessa syvempänä Lapissa kuin muualla Suomessa. Sodankylän kertynyt tulos on kääntynyt vuonna 2011 ylijäämäiseksi, saavuttaen tarkastelujakson loppupuolella saman tason kuin Suomessa keskimäärin. Sodankylän kunnan lainakanta asukasta kohti on viime vuosina ollut valtakunnallista tasoa ja ollen jonkin verran vastaavan kokoista kuntaa suurempi. Seuraavassa kuviossa 15 kunnan lainakantaa ja sen kehitystä asukasta kohti on tarkasteltu vuoden viimeisenä päivänä. Sodankylän lainakanta on viime vuosina selvästi kasvanut ja on vertailujakson lopussa maan keskitasoa. 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 Lainakanta 31.12, /as. 0 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Sodankylä 6001-10000 as. kunnat Lappi Koko maa Kuvio 15 Lainakannan kehitys 2003-2016 Koko kuntakonsernia tarkasteltaessa lainamäärä asukasta kohti on esitetty kuviossa 16. Otettaessa konserni huomioon suurenee Sodankylän lainakanta selvästi asukasta kohti suhteessa vertailukuntiin ja on maan keskitason yläpuolella. Merkille pantavaa on myös konsernin lainakannan määrä suhteessa vastaavan kokoisiin kuntiin: Sodankylän kuntakonsernin lainamäärä on tarkastelujakson alussa yli kaksinkertainen, mutta ero on kaventunut muiden kuntien lainamäärän kasvaessa tasaisesti. 17
Konsernin lainakanta 31.12., /as. 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2003 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Sodankylä 6001-10000 as. kunnat Lappi Koko maa Kuvio 16 Kuntakonsernin lainakanta 31.12. Lainakantaa tarkasteltaessa on myös perusteltua ottaa huomioon kunnan antolainat ja takaukset. Sodankylän kunta päättänyt ottaa 5.994.000 euroa lainaa vuosille 2014 2016 lainatakseen sen edelleen omistamalleen yhtiölle, Tähtikuitu Oy:lle, valokuituverkon rakentamiseksi. Kunnan lainamäärä kasvaa suunnittelukauden 2018 loppuun mennessä 35,8 milj.euroon, kun se vuoden 2014 tilinpäätöksessä oli 26,4 milj.euroa, mikäli näköpiirissä olevat investoinnit, mukaan lukien hyvinvointikeskus (terveyskeskus), toteutuvat. Kunnan lainakannan kasvu johtaa kunnan velkaantumiseen. Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista (kuluvan vuoden toimintatuotot + verotulot + käyttötalouden valtionosuudet) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kuviosta 17 on nähtävissä, että viime vuosina Sodankylän talous on kehittynyt velkaantuneisuuden näkökulmasta kuitenkin muuta maata paremmin ollen muun Lapin tasolla. 18
Suhteellinen velkaantuneisuus, % 60 50 40 30 20 10 0 2003 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Sodankylä 6001-10000 as. kunnat Lappi Koko maa Kuvio 17 Suhteellisen velkaantuneisuuden kehitys 2003-2014 Seuraavassa kuviossa 18 esitetty kumulatiivinen tulorahoitusjäämä asukasta kohti kuvaa kehitystä, jonka mukaisesti Sodankylän kunnan velkaantuminen on jatkunut ja kasvanee jatkossakin. Kuvio 18 Kumulatiivisen tulorahoitusjäämän kehitys 2003-2016 19
1.3.1. Talouden tasapainottaminen Kunnassa on laadittu talouden tasapainottamisohjelma 2015 2017, jonka kunnanhallitus merkitsi tiedokseen ja hyväksyi työpaperikseen 9.12.2014 392. Kunnassa on toteutettu syksyllä 2015 yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut kunnanhallituksen päätöksen 29.9.2015 292 pohjalta. Neuvotteluiden tarkoituksena on ollut yhteistoiminnassa henkilökunnan kanssa suunnitella rakenteellista uudistusta ja vaihtoehtoja talouden tasapainottamiseksi. Yt-neuvottelut etenivät pääluottamusmiesten kanssa sovitun aikataulun mukaisesti, ja ne päättyivät 24.11.2015. Viimeisen yt-neuvottelun 18.11.2015 tulos oli yksimielinen ja tiivistyy työnantajan esityksen mukaisesti seuraavasti: Sodankylän kunnan talouden tasapainottamistarve suunnittelukaudella 2016 2018 on tämän hetkisen kuntien kustannuskehitys ja verotulo- ja valtionosuusennusteet huomioon ottaen kokonaisuudessaan noin 2.200.000 euroa. Taloutta esitetään tasapainotettavaksi 2016 2018 yhteensä 1.497.000 euroa seuraavasti: 1.357.000 euroa toteutetaan toimintamenojen leikkauksina ja 140.000 euroa toimintatulojen lisäyksenä. Menoleikkaukset (1.357.000 euroa) kohdistuvat toimialoille seuraavasti (euroa): Hallinto- ja kehittämispalvelut 250000 Tekniset palvelut 470000 Sivistyspalvelut 330000 Perusturvapalvelut 307000 Menoleikkaukset kohdistuvat vuosittain seuraavasti (euroa): 2016 355000 2017 515000 2018 487000 Menoleikkaukset jakaantuvat kustannuslajeittain seuraavasti (euroa): Henkilöstö 422000 Kiinteistö 140000 Tietohallinto 250000 Ostopalvelut 190000 Muut kustannukset 355000 Henkilöstökustannusten vähennys 422.000 euroa vuosien 2016-2018 aikana vastaa noin 10 henkilön vähennystä jakaantuen toimialoittain seuraavasti (henkilötyövuotta): Tekninen 3 Sivistys 2 Perusturva 5 Henkilöstövähennykset toteutetaan eläköitymisten kautta ja henkilöiden tehtävänkuvia muuttamalla. 20
Loput talouden tasapainottamistarpeesta 700.000 euroa esitetään toteutettavan kunnan organisaatiorakenneuudistuksen ja kumppanuuksien kautta. Uudistus koskee sekä henkilökuntaa että luottamushenkilöorganisaatiota. Organisaatiouudistuksesta saavutettava kustannushyöty realisoituu vuodesta 2019 alkaen. Organisaatiorakenneuudistus on tarkoitus valmistella siten, että se astuu voimaan seuraavan valtuustokauden alusta (1.6.2017). Organisaatiomuutos valmistellaan yhteistoiminnassa henkilökunnan kanssa, kun poliittinen periaatepäätös muutoksen edistämiseksi on saatu. Käsitellessään kunnanhallituksen alaisen toiminnan talousarviota 8.12.2015 376 kunnanhallitus päätti, että kolmen henkilön siirtymistä kunnasta yhtiön palvelukseen suunnittelukaudella ei jatkovalmistella ja että hallinto- ja kehittämispalveluihin kohdistetaan kolmen henkilön vähennys suunnittelukaudella eläköitymisten kautta. Yt-neuvottelujen kautta valmistellut toimintamenojen leikkaukset ja toimintatulojen lisäykset (20.000 euroa) sekä henkilöstövähennykset esitetään talousarviokirjassa toimialoittain ja vastuualueittain kohdassa Olennaiset muutokset. Vastaavasti hallinto- ja kehittämispalveluihin kohdistettu erillisleikkaus henkilöstömenoissa on kirjattu vastuualueittain kohtaan Olennaiset muutokset. Olennaiset muutokset -kohtaan on kunnanhallituksen 15.12.2015 401 päätöksen johdosta päivitetty seuraavien muutosten osalta: sivistystoimelle lisätään 65.000 euroa kotihoidontuen kuntalisää varten, jota maksetaan vuonna 2016 entisin ehdoin ja tekniselle toimelle lisätään 35.000 euroa Lokka-Mäntypään tien auraukseen yt-neuvottelun tuloksesta poiketen. 21
2. SODANKYLÄN STRATEGIA 2.1. Kuntastrategia pähkinänkuoressa Toiminta-ajatus Miksi Sodankylän kunta on olemassa? Hyvän elämän edellytysten luominen alueen asukkaille Arvot Mitkä arvot ohjaavat ja tukevat? Ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen vastuullisuus Joustavuus Kehitysvisio 2020 Millaiselta Sodankylä haluaa näyttää vuonna 2020? Strategiset päämäärät Mikä mahdollistaa Sodankylälle kehitysvision 2020 saavuttamisen? Hallitusti kasvava ja kansainvälinen Keski-Lapin asiointi- ja palvelukeskus, jossa on hyvät liikenneyhteydet ja ihmisten turvallista elää, asua ja yrittää. Kunnan asukasluku kehittyy positiivisesti Elinkeinorakenne on monipuolinen Peruspalvelut järjestetään tehokkaasti Menestystekijät Missä tekijöissä Sodankylän on onnistuttava, jotta strategiset päämäärät ja niiden kautta kehitysvisio 2020 toteutuu? 1. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet 2. Viihtyisä elinympäristö 3. Henkilökunnan hyvinvointi ja tuloksellisuus 7. Myönteinen, yhtenäinen ja aktiivinen viestintä 4. Luottamushenkilöorganisaation laadukas toiminta 6. Aktiivinen yhteistyö 5. Ajantasaiset investoinnit 22
Sodankylä haluaa olla vuonna 2020 hallitusti kasvava ja kansainvälinen Keski-Lapin asiointi- ja palvelukeskus, jossa on hyvät liikenneyhteydet ja ihmisten turvallista elää, asua ja yrittää. Se on kehitysvisiomme, jonka eteen teemme määrätietoista kehitystyötä. Visiomme tavoittelemista ohjaavat arvot: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen vastuullisuus sekä joustavuus. Ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen vastuullisuus tarkoittaa käytännössä, että luonnonympäristö, ihmiset ja talous otetaan päätöksenteossa samanaikaisesti huomioon. Niiden toteutuminen edellyttää tasapainoisten, oikeudenmukaisten ja luovien ratkaisujen etsimistä luonnon, ihmisten ja talouden huolenpidossa. Tarvitaan joustavuutta. Sodankylässä pidetään tärkeänä uusien mahdollisuuksien näkemistä, tulevaisuuteen suuntautuvaa ajattelua ja toimintaa yli hallinnollisten rajojen. Kysymys on joustavuudesta, joka on tärkeää erityisesti kunnan peruspalveluita järjestettäessä. 2.2. Toiminnan painopisteet 2014 2016 ja strategian arviointi Koska Sodankylän kunta on nyt muiden kuntien lailla merkittävän kuntarakenne- ja sote-uudistuksen edessä, kunnan kehittämisvoimavarat kohdistetaan erityisesti nykyisten palvelutuotantotapojen kuvaamiseen ja vaihtoehtoisten tapojen selvittämiseen. Kuntastrategiaan 2014 2020 on lähivuosien painopisteiksi kirjattu seuraava: 2014-2015 kuntakonsernin rakenteen uudistaminen, palvelutuotannon virtaviivaistaminen, johtamisen kehittäminen ja toiminnan tehostaminen 2016 kuntastrategian päivitys ottaen huomioon valtakunnallisen kuntarakenne- ja sote-uudistuksen eteneminen Kuntastrategiassa on asetettu päämääriksi kunnan asukasluvun kehittyminen positiivisesti, elinkeinorakenteen monipuolisuus sekä peruspalveluiden järjestämisen tehokkaasti. Kuntastrategia edellyttää, että toiminta- ja talousesitystä laadittaessa on osoitettava, mihin strategisiin tavoitteisiin vuositason toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet pohjautuvat. Myös kehittämisprojektien ja strategian välinen yhteys on tärkeää esittää. Strategisessa ohjauksessa hyödynnetään tunnistettuja menestystekijöitä. Kuntastrategian toteutuminen edellyttää, että strategiaa täsmennetään toimintokohtaisilla osastrategioilla, ohjelmilla, suunnitelmilla tai vastaavilla pitkän tähtäyksen suuntaviivoilla. Eri strategioiden tulee liittyä kiinteästi toisiinsa, jotta kuntastrategian ohjausvaikutus säilyy. Kuntastrategia antaa suuntaviivat esimerkiksi elinkeinopoliittiselle ohjelmalle, hyvinvointisuunnitelmalle, henkilöstöstrategialle ja viestinnän linja- 23
uksille. Vastaavasti hyvinvointisuunnitelman tulisi ohjata palvelustrategiaa, jota kautta johdetaan painopisteet tarkennetuille ohjelmille, kuten varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelmalle tai ikääntymispoliittiselle ohjelmalle. Kuntakentässä tapahtuvia muutoksia seurataan jatkuvasti ja kuntastrategian päivitystarvetta arvioidaan muutosten edellyttämällä tavalla. Kuntastrategian toteutumisen arviointi tapahtuu pääasiassa strategisiin päämääriin asetettujen tavoitteiden avulla ja päivitystarpeen arviointi tehdään vuosittain vähintään toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä. Kuntastrategian ajantasaisuutta on arvioitu toiminnan ja talouden suunnittelun yhteydessä. Erityisesti syksyn 2015 yt-neuvotteluiden aikaan käytiin tulevaisuuteen suuntautuvaa keskustelua: millaiseksi kunnan perustehtävä muuttuu, millainen kunta Sodankylä haluaa olla tulevaisuudessa ja miten se tehdään. Kunnan uudelleen asemointia ja suuntaamista tarkasteltiin ottaen huomioon muun muassa - kunnan asukasluvun kääntyminen laskuun, - kaivosteollisuuden heikentyneet näkymät, - biotalouteen, matkailuun ja muun elinkeinoelämän kehittämiseen sisältyvä potentiaali, - vuonna 2015 voimaan astunut kuntalaki sekä - 1.1.2019 voimaan astuva sote-uudistus. Suunnittelu pohjautui nykyiseen kuntastrategiaan, jossa peruspalveluiden järjestäminen tehokkaasti korostuu strategisena päämääränä. Yt-neuvottelujen edetessä vahvistui tarve Sodankylän profiloitumisesta vilkkaasta, viihtyisästä ja kehittyvästä kunnasta entistä innovatiivisempaan suuntaan. Organisaatiorakenneuudistuksen valmistelutehtävä ja talouden tasapainottamisratkaisujen hakeminen edellyttivät totutuista ajattelumalleista luopumista. Syntyi luonnos organisaatiorakenteesta, jossa hallinnollisten raja-aitojen madaltaminen ja johtamiskokonaisuuksien määrä vähenee 2-3 tehtäväalueeseen. Myös talouden tasapainottaminen sisälsi strategisten vaihtoehtojen arviointia: määrärahaleikkaukset, jatkuva palveluverkoston ja -prosessien kehittäminen, kumppanuuksien kehittäminen sekä organisaatiorakenneuudistus; mitä heikkouksia ja vahvuuksia kussakin vaihtoehdossa on. Sodankylän kuntastrategia tulee päivittää. Päivityksessä tulee ottaa huomioon 1.5.2015 voimaan astunut kuntalaki, joka edellyttää, että kunnassa on oltava kuntastrategia ( 37) ja että kunnan toimintaa johdetaan valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti ( 38). Myös talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan ( 110). 2.3. Hyvinvointijohtaminen osana talousarviota ja tilinpäätöstä Hyvinvointijohtaminen on esitetty kiinteänä osana Sodankylän kunnan vuosikelloa (kh 15.4.2014 113, liite 2). Vuosikellossa on kuvattu, miten toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta etenee vaiheittain sekä vaiheet kiinnittyvät toinen toisiinsa. Hyvinvointi- ja turvallisuusjohtaminen on nähty osana kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua siten, että hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma valmistellaan osana talousarviota sekä arvioidaan hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen kunnan tilinpäätöksen yhteydessä. Kuntalaisten hyvinvointia edistetään monella tavalla ja monella taholla. Sodankylässä on monia hyvinvoinnin edistämistä tukevia ohjelma ja suunnitelmia. Kuntalaisten hy- 24
vinvoinnin ja turvallisuuden eteen tekevät työtä monet tahot, kuten poliisi, pelastuslaitos, seurakunta, yritykset, kyläyhdistykset, vapaaehtoisjärjestöt, ja muut kolmannen sektorin toimijat. Kunnassa on myös lakisääteisiä toimijoita, kuten lapsiasian-, vanhus- ja vammaisneuvosto, jotka työskentelevät erityisryhmien hyvinvoinnin edistämiseksi. Hyvinvointi- ja turvallisuustyön resurssien käyttöä on perusteltua tehostaa ja yhteistyötä lisätä. Kunnanhallitus on päättänyt 14.10.2014 asettaa hyvinvoinnin ja turvallisuuden yhteistyöforumin, johon on kutsuttu edustajat kunnan eri toimialojen lisäksi mm. poliisista, pelastuslaitoksesta, seurakunnasta, yrittäjä- ja kyläyhdistyksestä, lapsiasiain-, vanhus- ja vammaisneuvostosta sekä tarvittaessa muista organisaatioista, jotka nähdään tarpeelliseksi hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyön edistämiseksi Sodankylässä. Yhteistyöforumin on tarkoitus kokoontua vähintään kaksi kertaa vuodessa ja ottaa osaa kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun ja seurantaan vuosikellossa esitetyllä tavalla. Kunnanhallitus on vahvistanut talousarvion laadintaohjeen yhteydessä 17.6.2014 seuraavat painopisteet kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi: 1) ennaltaehkäisy, 2) uudet toimintamallit, kuten teknologiaratkaisut ja kotisairaala, 3) yhteistyö kunnan eri hallintokuntien kesken sekä järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa sekä 4) palveluiden kustannustehokkuuden parantaminen. Hyvinvoinnin ja turvallisuuden yhteistyöforum on kokoontunut vuoden 2015 aikana kahdesti: 30.4. ja 2.9. Kokoonpanoa on laajennettu ensimmäisessä kokouksessa sovitulla tavalla. Kokouksessa 30.4. sovittiin, että turvallisuus- ja hyvinvointiforum esittää kunnan vuoden 2016 hyvinvoinnin ja turvallisuuden kehittämisen painopisteeksi kotona asumisen tukemisen. Asiaa on viety eteenpäin kunnan johtoryhmän kautta huomioon otettavaksi talousarviovalmistelussa. Forumin kokousten pohjalta on tehty kartoitusta olemassa olevista palveluista ja toimintamalleista, jotka kytkeytyvät vanhusten kotona asumisen tukemiseen tai niitä voidaan hyödyntää kehitystyössä. Tavoitteena on palvelukokonaisuuden parempi näkyvyys ja sitä kautta resurssien parempi hyödyntäminen. Hyvinvointijohtaminen vaatii vielä panostamista, jotta se tiivistyy entisestään osaksi toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa. Lakisääteisen hyvinvointikertomuksen laatiminen on käynnistynyt Kuntaliiton sähköiselle alustalle. Hyvinvointikoordinaattori, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa hyvinvointikertomuksen laatiminen, aloittaa kunnan palveluksessa 1.1.2016. Hyvinvointitavoitteiden kohdentuminen vastuualueittain sekä niiden toteutuminen on pyritty esittämään käyttötalousosassa kohdassa Vaikuttavuustavoitteet/muutos hyvinvoinnissa. 25
3. HENKILÖRESURSSIT 3.1. Organisaatiorakenne Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuusto 35 valtuutettua Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta 5 jäsentä 5 jäsentä Kunnanhallitus 9 jäsentä Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta 11 jäsentä 11 jäsentä 9 jäsentä 9 jäsentä Ympäristöterveydenhuollon jaosto 7 jäsentä Toimitusjaosto (Tielautakunta) 3 jäsentä Viranhaltijaorganisaatio Kunnanjohtaja Johtoryhmä Yhteistyötoimikunta Työsuojelutoimikunta Hallinto- ja kehittämispalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yleishallinto Sosiaalipalvelut Koulutus ja opiskelu Yhdyskuntatekniikka Kehittämispalvelut Vanhusten palvelut Vapaa-ajanpalvelut Tilapalvelut Maaseutupalvelut Perusterv.huolto Sompion kirjasto Ympäristötoimi Erikoissairaanhoito Varhaiskasvatus Ympäristöterv.huolto Kuvio 19 Luottamushenkilöorganisaatio Merkittävin organisaatiorakennemuutos on toteutettu teknisissä palveluissa, jossa yhdyskuntatekniikka on nimetty omaksi vastuualueekseen ja ruokapalvelut on siirretty osaksi tilapalveluja vuoden 2016 alusta lukien. 26
3.2. Henkilöstökustannukset Toiminnan ja talouden suunnittelun 2016-2018 yhteydessä on laadittu erillinen henkilöstöja koulutussuunnitelma, joka käsitellään yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa. Talousarviokirjaan aiemmin sisältynyt vakanssiluettelo on siirretty edellä mainittuun henkilöstösuunnitelmaan. Sodankylän kunnan palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa 747 henkilöä. Palvelusuhteiden määrä jakaantuu toimialoittain seuraavasti: Hallinto- ja Perusturvapalveluluvelut Sivistyspalve- Tekniset pal- kehittämispalvelut Yhteensä 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 muutos % Vakinaiset 46 39 245 243 173 175 78 79 542 536-1,1 Sijaiset ja määräaikaiset 19 24 88 92 70 65 29 30 206 211 +2,4 Työllistetyt 1 0 5 14 5 0 6 1 17 15-11,8 Yhteensä 66 66 338 338 248 248 113 113 765 762-0,4 Yhteensä ilman työllistettyjä 65 63 333 335 243 240 107 109 748 747-0,1 Kuvio 21 Kunnan henkilöstömäärä 31.12.2014 Sodankylän kunnan vakanssit (vakituiset virat ja toimet) on tarkistettu ja vakanssiluettelot vahvistettu kunnanhallituksessa vuonna 2014. Kunnassa on vuonna 2015 ollut yhteensä 608,53 vakanssia. Tavoitteena on, että vakanssien määrä kokonaisuudessaan vähenee hallitusti. Vakanssien määrä jakautuu toimialoittain seuraavasti: toimiala vahvistettujen vakanssien määrä 2015 täytetty 2015 täytetty 2016 Hallintopalvelut 41 37,6 38 Kehittämispalvelut 4,6 4,6 4,6 Perusturvapalvelut 262 261 262 Sivistyspalvelut 195,7 195,7 196,7 Tekniset palvelut 105,23 105,23 104,23 yhteensä 608,53 604,13 605,53 Kuvio 22 Vakanssien jakautuminen toimialoittain 2016 27
Henkilöstökustannukset vuonna 2016 ovat yhteensä 26.939.019 euroa. Kustannukset ovat kehittyneet ja jakautuneet henkilökustannuslajeittain seuraavasti: TP 2014 TA 2015 KÄYTTÖ 2015 ARVIO 3 0.11.2 0 15 2 016 Viranhaltijain kk-palkat 8 459 220 9 216 765 8 523 712 9 201 615 Työsuhteisten kk-palkat 12 259 589 13 182 264 12 155 508 13 516 107 Tunti- ja urakkapalkat 117 349 80 800 107 024 82 500 Erilliskorvaukset 2 308 968 2 347 840 1 853 737 2 287 693 Sairauslomasijaiset 530 783 604 870 378 404 442 411 Vuosilomasijaiset 823 522 962 099 829 649 834 300 Muut sijaiset 1 796 338 30 929 212 296 38 715 Asiantuntijapalkkiot 14 591 4 600 27 113 3 500 Ansionmenetyskorvaukset 26 731 19 700 20 897 24 200 Luottamushenkilöiden palkkiot 148 833 153 430 104 113 138 730 Vammaisten avustajan palkat 7 980 - - - Äitiysloma- ja hoitovapaasij. 331 486 189 487 274 878 111 000 Koulutussijaiset 35 690 93 525 50 638 85 900 Varahenkilöpalkat 12 677 31 839 28 666 31 946 Jaksotetut palkat 63 933 164 146-140 402 Yhteensä 26 937 691 27 082 294 24 566 635 26 939 019 Kuvio 23 Palkkojen ja palkkioiden jakautuminen kustannuslajeittain 2014-2016 (ilman sosiaalikuluja) Palkkojen kehitys asukasta kohti esitetään seuraavassa: Kuvio 24 Palkkojen kehitys 2003-2016 28
4. TALOUSARVION PERUSTEET Sodankylän kunnan talousarvio ja -suunnitelma on laadittu kunnanhallituksen vahvistamien suunnittelun perusteiden ja talousarvion laadintaohjeen pohjalta (kh 28.4.2015 141). Talousarvion rakenne pohjautuu Kuntaliiton suositukseen (Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja -suunnitelma 2011). 4.1. Talousarvion rakenne ja sitovuustasot 1.5.2015 voimaan astuneen kuntalain 110 mukaisesti Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalousja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tavoitteet on pyrittävä asettamaan siten, että ne kattavat tehtäväalueen perustehtävät ja ovat toteutettavissa niihin osoitetuilla voimavaroilla. Myös tavoitteiden sitovuustason tulee olla selkeä: strateginen (valtuusto ja lautakunnat) ja operatiivinen (toimialajohto). Talousarviossa 2015 on asetettu määrärahat ja tuloarviot ensisijaisesti bruttomääräisenä Kuntaliiton suosituksen mukaisesti. Bruttoperiaate tarkoittaa, että menot ja tulot budjetoidaan erikseen määrärahoina ja tuloarvioina. Menettely on perusteltu silloin, kun tehtävä rahoitetaan pääsääntöisesti verorahoituksella. Myös silloin, kun tehtävän menot eivät riipu siihen kohdistuvista tuloista, on bruttoperiaate ensisijainen, vaikka tulojen määrä olisi merkittävä. Käyttötalousosa Käyttötalousosassa asetetaan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toimielimittäin, sekä osoitetaan näiden tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tavoitteiden sitovuus määräytyy organisaatiotason mukaisesti ja on todettu kunkin toimialueen kohdalla kohdassa Toimielin / sitovuus. Sitovia tavoitteita ovat toimintatulot ja toimintamenot sekä lisäksi palkkamäärärahat, jotka ovat myös erikseen sitovia. Tämä tarkoittaa, että palkkamäärärahoja ei saa käyttää muuhun toimintaan eikä muita menoja palkkoihin. Sitovia tavoitteita 29
ovat myös kuntastrategiaan liitetyt kehittämistavoitteet, tuotantotavoitteet ja vaikuttavuustavoitteet. Sitovat tavoitteet on taulukoissa merkitty keltaisella (harmaalla) pohjavärillä. Käyttötalousosan tavoitteiden sitovuustasot ovat seuraavat: Valtuustoon nähden sitova taso on toimialataso, joita ovat hallinto- ja kehittämispalvelut, perusturvapalvelut, sivistyspalvelut ja tekniset palvelut. Lautakuntaan nähden sitova taso on vastuualuetaso, jotka on luetteloitu kohdassa 4.2. Tilivelvolliset viranhaltijat. Vastuualueen tavoitteet esitetään talousarviokirjassa lisäinformaationa ja perusteluna valtuustolle. Toimialajohtoon nähden sitova taso on tulosyksikkötaso, joihin vastuualueet jakautuvat. Tulosyksikkötason tavoitteita ei esitetä talousarviokirjassa. Investointiosa on hankekohtaisesti sitova valtuustoon nähden. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille, ja niitä voidaan muuttaa vain valtuuston päätöksellä. Investointiosassa esitetään myös kokonaiskustannusarvio koko suunnittelukaudelle, jonka valtuusto hyväksyy taloussuunnitelmassa. Jos hankkeen tai hankkeen osan toteutuminen viivästyy talousarvioon arvioidusta, on investoinnin rahoitustarve jaksotettava ja hyväksytettävä valtuustolla uudelleen. Investointiosa Pysyvien vastaavien omaisuushankinnan arvonlisäveroton euroraja on 10 000 (pienhankintaraja). Tätä pienemmät yksittäiset hankinnat tulee hankkia käyttötalouden määrärahoilla. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa esitetään kokonaismenot ja -tulot vähennyslaskukaavan mukaisena laskelmana, joka päättyy tilikauden tulokseen. Lisäksi tuloslaskelmaosassa on esitetty tilikauden tuloksen käsittelyä koskeva suunnitelma. Rahoitusosa Rahoitusosassa osoitetaan suunnitteluvuoden arvioidut rahan lähteet ja arvioitu rahan käyttö. Rahoitusosa on esitetty osana kunnan tulos- ja rahoituslaskelmaa. 4.2. Vastuut ja tilivelvollisuudet Valtuusto, kunnanhallitus ja kunnanjohtaja vastaavat kunnan ja kuntakonsernin johtamisesta. Kunnan toiminnot on hoidettava taloudellisesti ja niin, että vastuu tavoitteiden toteuttamisesta ja tuloksellisuudesta on selkeä. Kunnan organisaatio jaetaan toimialoihin, vastuualueisiin ja tulosyksikköihin. Toimialat ovat hallinto- ja kehittämispalvelut, sivistyspalvelut, perusturvapalvelut sekä tekniset palvelut. Kehittämispalvelut toimii suoraan kunnanjohtajan alaisuudessa. 30