Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta



Samankaltaiset tiedostot
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

AKTIIVISEMPI ARKI-luento

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

AKTIIVISEMPI ARKI-työpaja

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä

Henkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta

Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti

suhteessa suosituksiin?

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti

Henkilöstöliikuntabarometri

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa

Askel arkiaktiivisuuteen

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Lasten fyysinen aktiivisuus

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

Kokemuksia istumisen vähentämisestä työyhteisöissä

Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta

SUOMALAISTEN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA KUNTO KATSAUS: Terveysliikunnan suositukset täyttyvät heikosti

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

MENNÄÄN ULOS TEKEE LUMILINNAA! EI NYT JAKSA. TYTTÖ 4 v. ISÄ 42 v. POIKA 15 v. ÄITI 42 v.

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto

LIIKUNNALLISEN TOIMINTA- KULTTUURIN KEHITTÄMINEN

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät UKK-instituutti

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

Laatua liikuntaneuvontaan

Lapsia liikuttava kaupunki

Aktiivisuusmittari* Tulokset palvelevat myös työterveyshuoltoa ja yhteenvetojen muodossa koko organisaatiota.

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

TYÖPAIKKAVALMENTAJAT TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄJINÄ - UKK-instituutin osahanke

Liikkuva opiskelu -ohjelma

LISÄÄ LIIKETTÄ AMMATTIIN OPISKELUN TUEKSI

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Työhyvinvointi 15 osp

Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480

Henkilöstöliikuntabarometri 2015

Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä!

Liikkumisohjelma. Valtuustoseminaari Projektipäällikkö Minna Paajanen

Ilo kasvaa liikkuen Varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma

Aloitustilaisuus

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

Hyvinvointi ja liikkuminen

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Kävelyn ja pyöräilyn merkitys terveyden näkökulmasta Lisää arkiliikkumista

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Arvokas työelämä juhlaseminaari Tiina Mellas Case Lemminkäinen Liikunnalla työhyvinvointia tiiviinä osana yrityksen strategiaa

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

KAIKIN KEINOINKO työpaikkaterveyden edistämistä?

Mitä on viisas liikkuminen ja miksi se koskee myös työpaikkoja? Taneli Varis, Motiva Oy

ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LIIKUNTA TUTKIMUSTEN VALOSSA

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 288. Vastaajien määrä: 288

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Liikkuva työpaikka Tulokset

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

KYKYVIISARI tulkinta Rautalankaohjeet

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo

Kävelyn ja pyöräilyn merkitys terveyden näkökulmasta Kuopio Liisamaria Kinnunen, kehittämispäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Selvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin Hannu Tuuri, Marja Katajavirta

HYVINVOINTIANALYYSI XAMK

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Elintavat. TE4 abikurssi

Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Työterveyslaitos Jaana Laitinen ja Eveliina Korkiakangas

Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

SALLI Salon liikkuvat lapset -kehittämishanke

LitT Anneli Pönkkö & LitT Arja Sääkslahti

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

KORKEAKOULULIIKUNNAN BAROMETRI

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Transkriptio:

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne sopivat henkilöstöliikunnan toimintamuodot?

Henkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnista huolehtimista ja työkyvyn varmistamista Hommat sujuvat, esimiestyö on täyspäistä ja kunto riittää töiden tekemiseen! Työkyky -talomallin on kehittänyt professori Juhani Ilmarinen Lähde: Työterveyslaitos

Ihmisten elämäntavat ovat muuttuneet radikaalisti Ravinnon kerääjästä ja saalistajasta on tullut teknologisten innovaatioiden keskellä elävä istumatyöläinen. Nykyihmisen elinolosuhteet ovat muuttuneet fyysisesti entistä vähemmän kuormittaviksi ja me ihmiset niiden myötä passiivisiksi. Hyvinvoinnin myötä olemme kuin vahingossa oppineet viettämään suuren määrän ajastamme istuen.

Monta syytä lisätä liikettä

15 64-vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain runsas 10% suomalaisista liikkuu suositusten mukaisesti: Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua 11,4 % 15,5 % Ei säännöllistä liikuntaa Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin 2 t 30 min reippaasti TAI 1 t 15 min rasittavasti. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikehallintaa ainakin 2 kertaa viikossa. (UKK-instituutin Liikuntapiirakka 2009) Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa, ei tarpeeksi lihaskuntoa 37,3 % 5,4 % 18,5 % 12 % Vain verkkaista ja rauhallista kestävyysliikuntaa Reipasta tai rasittavaa kestävyysliikuntaa ja/tai lihaskuntoa, mutta ei riittävästi Ainakin 2 pv/vko lihaskuntoharjoittelua, ei tarpeeksi kestävyysliikuntaa Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (Raportti 2/2009 THL) Husu ym. 2011. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010. (OKM:n julkaisuja 2011:15)

Tarvitsemme sekä istumisen vähentämistä että liikunnan lisäämistä! Istuminen Yleinen aktiivisuus, liikuskelu Liikunta ja urheilu * Viikossa 168 tuntia, joista valveillaoloaikaa on noin 115 tuntia työ 40 h, työmatkat 5-10 h, vapaa-aika 60-70 h Jos 115 tunnista käyttää kuntoliikunnan harrastamiseen esimerkiksi 3 5 tuntia viikossa, jää jäljelle 110 112 tuntia. Tämä tarkoittaa, että vaikka liikuntaan käytetyt 3 5 tuntia ovat tärkeitä, niin vielä tärkeämpiä elimistön toimintojen ja energiankulutuksen kannalta ovat jäljelle jäävät 110-112 tuntia. *Kuva muokattu Vasankarin esittämän fyysisen aktiivisuuden janan (2012) pohjalta. Teoksessa: Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. (STM:n julkaisuja 2013:10)

Mitä on henkilöstöliikunta? Työnantajan tukema omaehtoinen liikunta vapaa-ajalla Kilpailutoiminta Ryhmäliikuntatunnit ja liikuntatapahtumat Liikunta pienryhmissä terveysperusteisesti Työmatkaliikunta Taukoliikunta ja muu fyysinen aktiivisuus työpaikalla Kuva muokattu Fogelholm ym. 2007: Tervettä liikettä, 78, TTL.

Kuinka lisäämme liikettä Työmatkoille Organisaatiotasolla Yksikkötasolla Vapaa-ajalle Yksilötasolla Työpäivään

Toimintaa suunnitellessa on hyvä pitää mielessä erilaiset työt, osallistujat ja tarpeet Liikunnallisesti aktiiviset kuinka pidämme heidät aktiivisina ja tuemme harrastusta? Ovat todennäköisesti aktiivisimpia työnantajan tuen käyttäjiä ja omaehtoisia liikkujia. 1. Liikuntamäärä ei riittävä mikä innostaisi liikkumaan lisää/säännöllisemmin/monipuolisemmin? Millainen yhteinen toiminta voisi antaa uusia ideoita? Liikuntaa harrastamattomat mitä voimme tehdä alkuun pääsemiseksi (työterveyden tuki, matalan kynnyksen ryhmät, aktivointiprosessit ym.)? Millaisiin aktiviteetteihin myös heidän on helppoa tulla mukaan? Eivät välttämättä lähde liikkeelle pelkällä omaehtoisen liikkumisen taloudellisella tuella.

Onkohan se nyt ihan tehokasta työntekoa, jos kävellen palaveerataan...? Mitä vanhemmatkin ajattelevat, jos täällä kesken päivää jumpataan? Eikö sitä taukoliikuntahetkeä ole vaikeaa järjestää? Toimintaamme ohjaavat uskomukset ja tottumukset saattavat rajoittaa kehon ja mielen liikettä, ellemme yhdessä pysähdy ajattelemaan - ja toimimaan toisin!

Pihatalkoot? Kokouksia ja tapaamisia seisten tai kävellen? Lajikokeilu kehittämispäivään? Mitä siis voisimme tehdä? Työmatkaliikunnan olosuhteet kuntoon ja pyörä alle? Yhdessä jumppaan tai lenkille kerran viikossa? Yhteinen taukoliikunta? Lasten kanssa? Liikunnallekin vuosisuunnitelma? Kiva kampanja? Yhdessä tapahtumaan? Aktiivisena ulko- ja sisäleikeissä? Työympäristön mahdollisuudet käyttöön?

http://www.sport.fi/tyoyhteisot KIITOS ja aktiivisia hetkiä vuoteen 2014 töissä, työmatkoilla ja vapaa-ajalla!