ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 28.03.2014 Diaarinumero KESELY/830/05.02.07/2011 Käsittelijä Arja Tuohimetsä Puhelinnumero 0295 024 677 Projektikoodi S11980 Tila Valmis 01.04.2014 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Kiihdytyskaista II Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Länsi-Suomen suuralueosio Toimintalinja 3 : Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä 01.05.2012 Päättymispäivämäärä 31.12.2013 2. PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Jyväskylän ammattikorkeakoulu Projektin vastuuhenkilön nimi Leena Kaikkonen Sähköpostiosoite leena.kaikkonen@jamk.fi Puhelinnumero 040 532 3162 3. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Sinikka Blom Sähköpostiosoite sinikka.blom@jamk.fi Puhelinnumero +358043527500 4. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Projektin lähtökohtana on ollut koulutusjärjestelmän toiminnan tehostaminen sekä koulutuksen läpäisyn parantaminen siten, että koulutukseen käytettävä kokonaisaika ja nivelvaiheet lyhenevät, päällekkäiskoulutus vähenee sekä aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen tehostuu. Tavoitteena on ollut kehittää koulutuksen rakenteita, opetussuunnitelmia ja opiskelun sekä opintojen ohjausta ja toteutusta toisella asteella, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. Projektin tavoitteena on ollut jatkaa Kiihdytyskaista- joustavat koulutusmahdollisuudet nuorille- hankkeessa kehitettyjen käytänteiden levittämistä ja kehittämistä. Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän (Jyväskylän ja Jämsän ammattiopistot sekä lukiokoulutus) ja Jyväskylän yliopiston henkilöstö (erityisesti ohjaustyötä sekä opetussuunnitelmatyötä tekevät). Projektin välillisiä kohderyhmiä ovat olleet toisen asteen opiskelijat, ammattikorkeakouluopiskelijat, EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/10
yliopisto-opiskelijat sekä työelämän organisaatiot. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projekti on ollut jatkohanke, joten Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu ovat olleet mukana hankkeen suunnitteluvaiheesta alkaen. Hankkeen levittämisluonnetta kuvaten Jyväskylän yliopisto tuli hankkeeseen mukaan vuoden 2013 alkupuolella hankkeen viimeisen toimintavuoden aikana Keski-suomen ELY-keskuksen aloitteesta. Projektin toteutuksesta vastasivat projektiryhmä ja työryhmät. Projektipäällikkö on vastannut koko hankkeen koordinoinnista ja käytännön toteutuksesta. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän toimintaa on koordinoinut heidän oma projektipäällikkönsä, samoin Jyväskylän yliopistolla on ollut oma tämän hankkeen vastuuhenkilö. Hankkeessa mukana olevat eri organisaatioiden asiantuntijat ovat kehittämistyössä toimineet sovittujen vastuualueiden mukaan. Projektin alussa eri osapuolista koostuvassa projektiryhmässä konkretisoitiin toimenpiteitä, joiden avulla pyrittiin tavoitteisiin. Projektiryhmän kokouksiin osallistuivat Jyväskylän ammattikorkeakoulun eri koulutusalojen koulutuspäälliköiden tähän hankkeeseen nimeämät vastuuhenkilöt. He käytännössä koordinoivat koulutusalansa yhteistyötä oman alan sisäistä yhteistyötä sekä oman organisaatioin eri alojen välistä yhteistyötä. Koulutusalojen vastuuhenkilöt vastasivat myös koulutusorganisaatioiden välisestä ja alakohtaisesta yhteistyöstä. Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista seurattiin noin kolmen kuukauden välein projektiryhmän kokoontumisissa, ala- tai aihekohtaisissa kokouksissa ja tapaamisissa sekä ohjausryhmän kokouksissa. Projektin käytännön toiminta toteutui kaikkien alojen asiantuntijoiden muodostamissa yhteisissä työryhmissä, saman alan yhteisissä työryhmissä sekä ala- ja tehtäväkohtaisina työpareina. Eri koulutusorganisaatioiden toimijoista muodostuneissa työryhmissä oli eri alojen ja yhteisten aineiden opettajia ja opintojen ohjauksen henkilöstöä. Hankkeessa mukana olevat eri organisaatioiden asiantuntijat ovat kehittämistyössä toimineet sovittujen vastuualueiden mukaan. Hankkeessa on jatkettu mm. erillisopintojen levittämistä ja kehittämistä sekä ammattikorkeakoulun eri alojen että yliopiston toteuttamissa kurkistusopinnoissa osana joustavia opintopolkuja. Opintojen ohjauksen käytänteiden levittäminen ja kehittäminen on toteutunut Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukio- ja ammatillisen koulutuksen sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulujen opintojen ohjauksen kesken. Samoin on tehty suunnittelu- ja kehittämistyötä opetussuunnitelmien ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjen kehittämisessä osana joustavia koulutusmahdollisuuksia. Yhteistyön onnistuneisuutta kuvaa vuoden 2013 aikana laajentunut Jyväskylän ammattikorkeakoulun EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/10
opetussuunnitelman osaamistavoitteiden mukaisten erillisopintojen tarjonta ammattikorkeakoulun eri yksiköissä. Aiemmin jo erillisopintoja toteuttaneen hyvinvointiyksikön lisäksi vuoden 2013 aikana erillisopintoja kehittivät ja toteuttivat Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoiminta- ja palvelujen sekä teknologian yksiköt. Jyväskylän ammattiopiston tekniikan koulutusohjelmien ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun teknologiayksikön koulutusalojen ristiinopiskelun mahdollisuuksien ja erillisopintojen tarjonnan kehittäminen ovat esimerkkejä hyvästä aine- ja alakohtaisesta opetuksen ja ohjauksen kehittämisyhteistyöstä. Kaikkien hankkeen toimijoiden yhteistyön onnistuneisuutta kuvaa yhteisesti suunniteltu ja toteutettu hankkeen päätösseminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikin kampuksella marraskuussa 2013. Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun Kiihdytyskaista II hankkeen ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Keski-Suomen Lukio- hankkeen yhteistyönä siten, että ne järjestivät Jyväskylän ammattikorkeakoulun kansainvälisten opiskelijoiden vierailuja kahteen maakunnan lukioon kertomaan kokemuksiaan vaihto- opiskelijana. Lisäksi kielten opetuksen sekä eri koulutusorganisaatioiden käytänteiden ja kansainvälisyyden yhteistarkastelun toteutumiseksi suunniteltiin ja toteutettiin PLAZA-iltapäivänä keväällä 2013 edellisten hankkeiden yhteistyönä. Päivään osallistui kielten opettajia Jyväskylän koulutuskuntayhtymästä, Jyväskylän yliopistosta, Keski-Suomen lähialueen lukioista sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Tässä tapaamisessa kielten opettajat sopivat seuraavan PLAZA- kielten opettajien tapaamisen siten, että Jyväskylän yliopiston kielten opettajat järjestävät keväällä 2014 vastaavan tapaamisen. Kansainvälisyys on toteutunut myös Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Cedefop- kumppaneiden ammattikorkeakouluvierailun ja Kiihdytyskaista II hankkeen toiminnan esittelyssä syksyllä 2013. Lisäksi Koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkija on haastatellut hankkeen opiskelijoita, opettajia ja projektipäällikköä kansainväliseen Bremenin yliopiston tutkimukseen. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankkeen tiedottaminen ja julkisuus on toteutettu suunnitellusti. Hankkeen toteuttajien sisäisissä tiedotus- ja koulutustilaisuuksissa on hankkeesta tiedotettu kohderyhmän mukaan. Kiihdytyskaista II hankkeen ajankohtaisia kuulumisia, toimintaa ja sen tuloksia on levitetty Jyväskylän kuntayhtymän että Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteisissä tilaisuuksissa sekä ammatillisen opettajakorkeakoulun yhteisissä suunnittelu- ja kehittämispalavereissa. Hanke on ollut esillä myös ammatillisen opettajakorkeakoulun alueellisissa opettajankoulutusryhmissä. Hankkeen tiedottamista ja viestintää on jatkettu edellisen hankkeen tapaan Kiihdytyskaistan verkkolehdessä. Vuosien 2012-2013 aikana julkaistiin 36 hankkeen teemoja, toimintaa sekä tuloksia avaavaa ja arvioivaa EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/10
artikkelia http://verkkolehdet.jamk.fi/kiihdytyskaista/. Sanomalehti Keskisuomalainen julkaisi marras-joulukuussa 2013 hankkeesta kaksi artikkelia, joista toinen oli lehden pääsivulla. Hankkeen päätösseminaarissa julkistettiin ja tiedotettiin hankkeen tuloksista. Päätösseminaari toteutui 26.11.2013 Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikin kampuksella. Päätösseminaarin ohjelman suunnitteluun osallistuivat kaikki hankkeessa mukana olleiden organisaatioiden toimijat. Päätösseminaarin ohjelman teemoina olivat hankkeen tavoitteiden mukaisesti ohjaus, joustavat opintopolut sekä osaamisen tunnistamisen ja tunnustaminen. Päätösseminaariin osallistui päivän aikana noin 70 henkilöä. Tilaisuuteen oli mahdollisuus osallistua myös verkkoyhteydellä. Päätösseminaarin nauhoitettu ohjelmakooste on katsottavissa JAMKin moniviestin- palvelun kautta kahden vuoden ajan. Siten hankkeen tulosten ja toiminnan julkisuus jatkuu vielä hankkeen päättymisen jälkeen. Linkki moniviestimeen on ohjattu Kiihdytyskaistan verkkolehteen http://verkkolehdet.jamk.fi/kiihdytyskaista/. Lisäksi Kiihdytyskaista II hankkeen ajankohtaisia kuulumisia, toimintaa ja sen tuloksia on levitetty ammattikorkeakoulun yhteisissä tilaisuuksissa sekä ammatillisen opettajakorkeakoulun yhteisissä suunnittelu- ja kehittämispalavereissa. Hanke oli esillä myös Jyväskylän ammatillisten opettajakorkeakoulun järjestämillä ammatillisten opettajakorkeakoulujen valtakunnallisilla yhteistyöpäivillä marraskuussa 2013. Tavoitteena oli hankkeen hyvien käytänteiden ja kokemusten jakamisen lisäksi keskusteluissa esiin tulevien hyvien ehdotusten ja kokemusten saaminen eri oppilaitosten ja organisaatioiden oppimisympäristöistä. Hankkeen päättymisen jälkeen Opettajalehdessä 1/2014 on ollut hankkeen projektipäällikön haastattelu, jossa ilmeni Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja ammatillisen opettajakorkeakoulun Kiihdytyskaista hankkeissa tehty monivuotinen yhteinen kehittämistyö Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen kanssa. Kansainvälisissä yhteyksissä hankkeen posteri oli esillä kansainvälisen Quicker Steps-Nuoret nopeammin työelämään- hankkeen päätösseminaarissa Jyväskylässä. Hanke on ollut esillä Hope- hankkeen arviointikokouksessa Vietnamissa, johon osallistuivat Jyväskylän ammattikorkeakoulun, ammatillisen opettajakorkeakoulun lisäksi Suomesta DIAKammattikorkeakoulun ja Centrian edustajat sekä hankkeen Nepalilaiset ja Vietnamilaiset partnerit sosiaali- ja terveysalojen korkeakouluista. Kansainvälisesti hanketta on levitetty Jyväskylän ammattiopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden yhteistyönä CEDEFOP- vieraille lokakuussa 2013. Lisäksi Koulutuksen tutkimuslaitos toteutti joulukuussa 2013 kansainväliseen Bremenin yliopiston koordinoimaan CEDEFOP- tutkimusyhteistyöhön liittyen Jyväskylän ammattikorkeakoulun kahden opiskelijan (ammattiopistoväylä/ylioppilastutkinto) ja opettajan haastattelun Kiihdytyskaista-opintoihin EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 4/10
liittyvistä kokemuksista. Tutkimukseen liittyvä yhteistyö jatkuu keväällä 2014 siten, että Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu järjestää yhdessä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän sekä Koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa englanninkielisen workshop- päivän. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite http://www.jamk.fi/projektit/1400, http://verkkolehdet.jamk.fi/kiihdytyskaista/ 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Jyväskylän ammattikorkeakoulun sisäisen toiminnan aikataulu, sisäisen kehittämistyön aikataulut ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ammatillisen koulutuksen sekä lukiokoulutuksen opintotarjonnan suunnittelu- ja toteutusaikataulujen yhteensovittaminen on ollut vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Jyväskylän yliopiston tarjoamiin verkossa toteutettuihin johdatus tilastotieteeseen- kurkistusopintoihin ilmoittautui 22 lukioiden opiskelijaa. Opinnot olivat tarjolla Jyväskylän koulutuskuntayhtymän toisen asteen verkko- opintosivuilla. Tämä saattaa selittää myös sitä, että yliopiston kurkistusopinnot eivät saavuttaneet ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Jatkossa yliopiston kurkistusopinnoista olisi hyvä informoida ammattikorkeakouluopiskelijoita myös suoraan heille suunnatuilla opintosivuillaan. Olennaista näyttäisi olevan eri organisaatioiden toimijoiden tietoisuuden lisääntyminen koulutusorganisaatioiden sisäisistä kehittämisprosesseista ja niiden vaikutuksista esimerkiksi opetussuunnitelman laadintaan, osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytänteisiin, ohjaukseen ja opiskelijoiden sekä opettajien käytännön arkeen. Jatkokehittelyssä olisi hyvä pohtia edelleen ratkaisuja siihen, miten yli organisaatioiden tarjolla olevat opinnot ovat aidosti opiskelijoiden saavutettavissa myös opetussuunnitelmien muuttuessa tai henkilöstön vaihtuessa. Hankkeessa pitkäkestoisissa toimenpiteissä aloittaneiden määrä on jäänyt tavoitteista, koska hankkeeseen osallistuminen ja hankkeessa tehtävä työ on sisällytettävä opettajan työsuunnitelmaan ja työaikaan. Suunnitellusta hanketyöstä laaditaan toimeksiantolomake, jonka perusteella opettaja kirjaa tekemänsä työn työajan seurantajärjestelmään. Näin ollen hankkeessa pitkäkestoisissa toimenpiteissä aloittaneeksi suunnitellut opintojen ohjauksen henkilöt ovat osallistuneet hankkeeseen suunnitellun työajan puitteissa hanketoimijoina. Hankkeen lyhytkestoisiin toimenpiteisiin osallistui 428 henkilöä. Puitesopimuksen aikaansaaminen osana joustavia koulutusmahdollisuuksia yli organisaatiorajojen on edelleen tarpeellinen jatkotyöskentelyn kohde. Puitesopimus perustelisi, antaisi tehtäväksi ja mahdollistaisi eri koulutusorganisaatioiden toimijoille käytännön yhteistyön areenat tavoitteena opiskelijoiden joustavien opintopolkujen toteutuminen. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 5/10
8. PROJEKTIN TULOKSET Projektin tavoitteet toteutuivat pääosiltaan hyvin. Aiemmin erillisopintoja toteuttaneen hyvinvointiyksikön lisäksi vuoden 2013 aikana erillisopintoja kehittivät ja toteuttivat Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoiminta- ja palvelujen sekä teknologian yksiköt. Edellisten opintojen mahdollistuminen ja käynnistyminen ovat osoitus hankkeen tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Erityisen hyvin onnistuttiin yli koulutusorganisaatioiden kesken joustavien opiskelumahdollisuuksien suunnittelussa ja toteutuksissa. Näistä esimerkkeinä ovat lähihoitajaopiskelijoille suunnatut ammattikorkeakouluopinnot (3x5 op), lukio- että ammatillisen koulutuksen opiskelijoille suunnitellut ja toteutuneet ammattikorkeakouluopinnot ( ICT-valmiudet (3op), lukio- opiskelijoille suunnitellut ja toteutuneet markkinoinnin perusteet (5op), Global Business Environment- opinnot (3op), ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden konetekniikan hitsauksen (5op) yhteinen projektityö ja sähköalan toisen asteen ja ammattikorkeakoulun yhteiset opiskelujärjestelyt yli kouluasteiden. Erillisopintojen tarjonta opiskelijoille laajeni myös Jyväskylän yliopiston toteuttaessa verkko-opintoina johdatus tilastotieteeseen (2op)kurkistusopinnot. Osa opinnoista on toteutunut ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun opiskelijoiden yhteisopintoina joko ammattikorkeakoulussa tai ammattiopistolla, osa lukio-opiskelijoiden ammattikorkeakouluopintoina ammattikorkeakouluympäristössä. Lisäksi on ollut eri alojen toiminnallisia kurkistusopintopäiviä esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun luonnonvara-alalla alueen lukioopiskelijoille. Yrittäjyysopintojen yhteinen tarkastelu on toteutunut 2013 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ammatillisen koulutuksen sekä lukiokoulutuksen että Jyväskylän ammattikorkeakoulun yrittäjyyskoordinaattoreiden ja alakohtaisten toimijoiden kesken. Hankkeessa mukana olevat ammatillisen opettajakorkeakoulun asiantuntijat ovat toimineet koollekutsujina ja kehittämisyhteistyön mahdollistajina. Yhtenä kehittämisyhteistyön tuloksena on sovittu yrittäjyysopinnoissa aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mahdollisuudesta ammattikorkeakouluopintoihin kuuluvissa kaikkien alojen yhteisessä yrittäjyysosaamisessa. Jatkossa ammattikorkeakoulun aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) tapahtuu ammattikorkeakoulussa koulutusohjelmissa opintojaksokohtaisesti. Toisen asteen ja ammattikorkeakoulun yrittäjyysosaamiseen liittyvää yhteistyötä jatketaan siten, että etsitään ratkaisuja siihen miten ammattikorkeakouluun tulleet opiskelijat voivat jatkaa toisen asteen koulutuksen aikana käynnistynyttä osuuskuntayrittäjyyttään JAMKissa. Tämä kehittämistyö jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen alakohtaisten yrittäjyyskoordinaattoreiden kesken sovitulla tavalla. Opintojen ohjauksen yhteistyö yli kouluasteiden ja yli koulutusalojen on vahvistunut ja juurtunut käytännön toiminnaksi. Opiskelijajärjestö(JAMKO) on ollut mukana ammattikorkeakoulun yhteisessä opetussuunnitelma- ja ohjaustyön prosessissa sekä AHOT- käytänteiden kehittämisessä. Näin hankkeen tavoitteiden mukaiseen toimintaan on saatu myös opiskelijoiden näkökulma. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 6/10
Hankkeen aikana on opiskelijoilta ja henkilökunnalta on saatu toiveita ja palautetta hankkeen toiminnan suuntaamisessa. Esimerkiksi opiskelijoille tehdyn haastattelukyselyn perusteella konetekniikan opiskelijoille suunniteltiin opinnot rullaamaan- ohjauskokonaisuus osana opiskelun tukea. Myös Jyväskylän ammattiopiston lähihoitajaopiskelijoilta saadun palautteen perusteella erillisten ammattikorkeakouluopiskelujen tueksi kehitettiin ja toteutettiin opiskelun tukimalli, jossa käytännön ohjauksesta vastaavat oman oppilaitoksen koulutusohjelman vastuuopettajat. Projektin hyvänä välillisenä tuloksena on myös eri hankkeiden kesken muodostunut yhteistyö yli koulutusrajojen, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Innovatiivisuutta on, kun hankkeessa on muodostunut koulutusalakohtaiset työparit/ tiimit sekä opoparit/tiimit yli organisaatiorajojen. Malli mahdollistaa eri toimijoiden sujuvan yhteistyön, ristiinopiskelun ja hyvin toimivan ohjauksen verkoston. Kun henkilöstö tuntee eri organisaatioiden käytännöt ja opetussuunnitelmat sekä opiskelumahdollisuudet voidaan laadukkaalla suunnitelmallisella ohjaustyöllä välttää ja poistaa opintojen päällekkäisyyksiä sekä tukea opiskelijoita löytämään opinnoissa motivoivia ja osaamista kartuttavia valintoja. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projekti on sukupuolineutraali. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Oppilaitosyhteistyö, kouluasteiden välinen yhteistyö, koulutusalakohtainen yhteistyö, eri koulutusalojen välinen yhteistyö, keskusteleva projektityö, kaikki projektitoimijat kokoava yhteistyö. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Eri koulutustasojen opintojen tarjonta on laajentunut vahvistamaan jatko- opinnoissa tarjottavaa osaamista. Toimintamallit ja käytännöt ovat muodostuneet osaksi organisaatioiden arjen toimintaa ja ne jatkavat yhdessä sovittujen käytänteiden toteutusta ja kehittämistä. Esimerkiksi aiemmin erillisopintoja toteuttaneen hyvinvointiyksikön lisäksi vuoden 2013 aikana erillisopintoja kehittivät ja toteuttivat Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoiminta- ja palvelujen sekä teknologian yksiköt. Eri alojen tarjoamat ammattikorkeakoulun erillisopinnot ovat juurtuneet käytännön toiminnaksi ja jatkuvat osana toisen asteen ja ammattikorkeakoulun yhteistyötä. Niiden toteutumista seurataan ja kehitetään edelleen hankkeen aikana käynnistyneissä alakohtaisissa koulutusasteiden rajat ylittävissä arviointi- ja kehittämiskokouksissa. Käytännön toimijoina jatkavat molempien kouluasteiden alakohtaiset ja opintojen ohjaajat. Hankkeessa muodostuneet alakohtaiset opoparit ja opintojen ohjaajien laaja verkosto jatkaa ohjausverkostotyötä yli koulutusasteiden kehittäen sitä edelleen. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 7/10
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytänteiden tarkastelu ja kehittäminen on juurtunut ammattikorkeakoulun arjen käytäntöihin ja se jatkuu siten luontevasti opetussuunnitelma- ja ohjaustyössä. Käytännön esimerkkinä tästä on ammattikorkeakoulun kaikkien alojen yhteiset yrittäjyysopinnot. Niissä on yhteisesti havaittu aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mahdollisuuksia. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) tapahtuu ammattikorkeakoulussa koulutusohjelmissa opintojaksokohtaisesti. Yhteistyö jatkuu siten, että etsitään ratkaisuja siihen miten ammattikorkeakouluun tulleet opiskelijat voivat jatkaa toisen asteen koulutuksen aikana käynnistynyttä osuuskuntayrittäjyyttään JAMKissa. Tämä kehittämistyö jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen alakohtaisten yrittäjyyskoordinaattoreiden kesken. Erillisopintojen lisäksi toisen asteen ja ammattikorkeakoulun opiskelijoiden alakohtaiset ristiinopiskelut jatkuvat liiketalouden ja teknologian aloilla. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun eri alojen vastuuopettajien yhteiset suunnittelu- ja arviointikokoontumiset ovat juurtuneet käytännön toimintaan. Näyttää myös siltä, että Jyväskylän yliopiston tarjoamat verkossa toteutuvat kurkistusopinnot ovat myös jatkossa avoimena ainakin lukiokoulutuksen opiskelijoille. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus 175 091,00 73 % 105 818,34 73 % Kuntien rahoitus 57 178,00 24 % 34 629,49 24 % Muu julkinen rahoitus 7 581,00 3 % 4 508,80 3 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä 239 850,00 100 % 144 956,63 100 % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Kiihdytyskaista II hanke oli levittämishanke, jossa jatkettiin ensimmäisessä Kiihdytyskaista- hankkeessa kehitetttyjen käytänteiden jatkokehittämistä ja levittämistä. Hankkeen tavoitteena oli monipuolistaa ja vahvistaa nuorten koulutusmahdollisuuksia yli koulutusasteiden luomalla joustavia opintopolkuja, kehittämällä toisen asteen koulutuksen ja korkeakoulun rakenteita, opetussuunnitelmia ja opintojen ohjausta. Projektissa kehitettiin sekä lukioiden, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulun että yliopiston toimintaa. Toisen asteen koulutuksessa keskityttiin erityisesti ammattikorkeakouluopintoihin suuntavien opintojen suunnitteluun ja toteutukseen siten, että opiskelijoille mahdollistuu omakohtainen kokemus EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 8/10
korkeakouluopinnoista ja samalla mahdollisuus hankkia korkeakoulun osaamistavoitteiden mukaista osaamista toisen asteen koulutuksen aikana. Opinnot suunnattiin sekä lukioiden että ammatillisen koulutuksen opiskelijoille. Lisäksi toisen asteen koulutuksessa kehitettiin opiskelun tukikäytänteitä erillisopintojen toteutusvaiheessa. Ammattikorkeakoulussa kehittäminen kohdentui osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöihin, ohjauksen käytänteisiin, opetussuunitelmatyöhön ja opiskelumahdollisuuksien luomiseen ja käytännön toteutukseen yli koulutusorganisaatioiden. Ohjauksen yhteistyöverkostoa lukioiden, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun välillä laajennettiin ja vahvistettiin. Projektin päätoteuttajana oli Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina Jyväskylän koulutuskuntayhtymä (lukio ja ammatillinen koulutus) sekä Jyväskylän yliopisto. Projektin ohjausryhmän lisäksi projektiryhmän kolmesta- neljään kertaan vuodessa toteutuneissa suunnitteluja arviointikokouksissa tarkasteltiin tavoitteiden toteutumista ja tarkennettiin seuraavien kuukausien toimintaa. Kehittämistyö tapahtui teema- ja alakohtaisissa työryhmissä tai työparityöskentelynä toisen asteen ja ammattikorkeakoulun opettajien sekä yliopiston edustajien kesken. Teemaryhmiä olivat mm. ohjauksen ja yrittäjyyden ryhmät. Alakohtaisia ryhmiä ja työpareja edustavat teknologian, hyvinvointialan sekä liiketalouden alat. Projektin päätuloksia ovat: 1) Ammattikorkeakouluopintoihin suuntaavat opinnot ovat laajentuneet toisen asteen lukiokoulutukseen sekä ammatilliseen koulutukseen osana opetussuunnitelmaa, jolloin opintojen valinnanmahdolisuus on suunniteltu opintojen rakenteisiin. 2) Ristiinopiskelu yli koulutusorganisaatioiden on mahdollistunut ja laajentunut 3) Ohjauksen verkoston ja alakohtaisen työparityöskentelyn kehittämistyön tuloksia on levitetty ja juurrutettu ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmiin sekä ammattikorkeakoulun kaikkien alojen yhteisessä ohjaussuunnitelmassa.4) Hanke on ollut kehittämässä ammattikorkeakoulun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytänteitä osallistumalla ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmatyöhön ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen lomakkeiden kehittämiseen.5) Eri alojen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen arviointimenetelmät sekä toimintamallit ovat kehittyneet ja selkiytyneet. 6) Hanke on kiinnostanut kansallisia ja kansainvälisiä koulutuksen ja koulutuksen tutkimuksen edustajia vastaten siten hankkeen levittämisluonteen tavoitteisiin. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 9/10
Kirjanpitoaineisto, ohjausryhmän pöytäkirjat ja muu tarpeellinen toimintaan liittyvä aaineisto säilytetään Jyväskylän ammattikorkeakoulun arkistossa, Rajakatu 35,40200 Jyväskylä. Osatoteuttajat säilyttävät toiminnan kannalta tarpeelliset aineistot omissa arkistoissaan. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Viitaniementie 1 A, PL 472, 40101 Jyvaskylä. Jyväskylän yliopisto. Kirjaamo, asiakirjanhallinta. PL 35(B) 40014 Jyväskylän yliopisto. Käyntiosoite: Seminaarinkatu 15,B- rakennus (Yliopiston kirjasto 1. krs) Päiväys ja allekirjoitus 28.03.2014 Ulla Mutka Johtaja EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 10/10