ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero KESELY/837/ /2010 Käsittelijä Elina Tolonen Puhelinnumero Projektikoodi S10761 Tila Valmis PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Kiihdytyskaista - joustavammat koulutusmahdollisuudet nuorille Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Länsi-Suomen suuralueosio Toimintalinja 3 : Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy Projektin vastuuhenkilön nimi Leena Kaikkonen Sähköpostiosoite leena.kaikkonen@jamk.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Mari Kolu Sähköpostiosoite mari.kolu@jamk.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Projektin lähtökohtana oli hallitusohjelmassa esitetty huoli nuorten siirtymisestä työelämään aiempaa vanhempina. OECD:n selvityksissä oli todettu sama ilmiö. Syinä muutokseen työelämään siirtymissä olivat mm. koulutusaikojen pidentyminen, osallistuminen työelämään opintojen ohella ja siirtymävaiheissa pidetyt välivuodet. Pitkä siirtymäkausi koulutuksesta työelämään ei aina kuitenkaan johdu esim. koulutuksen pitemmästä kestosta vaan syynä voivat olla myös liian monimutkaiset, joustamattomat ja kapeat koulutuspolut. Hallitusohjelman mukaan koulutusten keskeyttämistä pitäisi pystyä vähentämään ja ammatillisen koulutuksen arvostusta ja houkuttelevuutta pitäisi lisätä. Kiihdytyskaista -projektin lähtökohtana oli nuorten ikäluokkien koulutusaikojen tiivistäminen ja nopeampi siirtyminen työelämään. Projektin lähtökohta oli ajankohtainen ja vastasi hyvin yhteiskunnallisiin ja koulutuspoliittisiin kysymyksiin. Tavoitteena olivat: 1) Opintojen ohjauksen yhteistyön kehittäminen ja monipuolistaminen eri koulusasteiden välillä. 2) Nuorten ammatillisen osaamisen monipuolistaminen ja vahvistaminen. EURA JÄRJESTELMÄ 1/10

2 3) Työelämän sitominen entistä tiiviimmin opintoihin, siten että oppimisympäristöt olisivat monipuolisia ja yhä suurempi osa opinnoista olisi mahdollista suorittaa muualla kuin oppilaitoksessa. 4) Opetussuunnitelmien kehittäminen siten, että ristiinopiskelu eri koulutusasteiden välillä olisi mahdollista. Ammatillisella toisella asteella oli tavoitteena kehittää ammattikorkeakouluun valmentavia opintoja ja ammattikorkekoulussa tavoitteena oli avoimen ammattikorkeakoulun opintotarjonnan kehittäminen. 5) Luoda aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen käytäntöjä siten, että niitä hyödynnetään toiselta asteelta ja työelämästä tulevien opiskelijoiden osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa. 6) Koulutuksen rakenteiden ja sisältöjen kehittäminen siten, että ne mahdollistavat mahdollisimman joustavat opinpolut. Projektin varsinaisina kohderyhminä olivat projektissa mukana olevien koulutusorganisaatioiden henkilöstö ja keskisuomalaisten yritysten ja työelämän organisaatioiden henkilöstö. Välillisiä kohderyhmiä olivat ammatillisen toisen asteen opiskelijat ja ammattikorkeakouluopiskelijat. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projektin valmisteluun osallistuivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä ja Jämsän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun johto ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän johto tapasivat projektiin liittyen syksyllä 2007, jonka jälkeen yhteinen projektivalmistelu aloitettiin. Projektin valmistelua jatkettiin vuonna 2008, jolloin mukaan tulivat Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä ja Jämsänseudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä. Projektin valmistelussa mukana olleet organisaatiot muodostivat luontevan yhteistyöverkoston Keski- Suomessa, kattaen keskeiset toimijat sekä ammatilliselta toiselta asteelta että ammattikorkeakoulusta. Projektin toteutuksesta vastasivat ohjausryhmä, projektiryhmä ja työryhmät. Projektin alussa eri osapuolista koostuvassa projektiryhmässä konkretisoitiin toimenpiteitä, joiden avulla pyrittiin tavoitteisiin. Projektiryhmän kokouksiin osallistuivat: Jyväskylän ammattikorkeakoulun restonomien ja rakennusinsinöörien koulutuksesta vastaavat koulutuspäälliköt, koulutuksen kehittittämispäällikkö, ammattillisen opettajakorkeakoulun johtaja, Jyväskylän ammattiopiston rehtori, yksikönjohtajia ja kehittämisjohtaja sekä Pohjoisen Keski-Suomen Oppimiskeskuksen yksikönjohtaja. Toiminnan käynnistyessä aktiivisemmin vuoden 2009 syyslukukaudella projektiryhmän muodostivat projektissa työskentelevät asintuntijat. Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista seurattiin ja tarkennettiin noin kolmen kuukauden välein projektiryhmän kokoontumisissa. Projektin käytännön toiminta toteutui työryhmätyöskentelynä. Kussakin työryhmässä oli asiantuntijoita eri organisaatioista ja molemmilta koulutusasteilta. Työryhmät kehittivät oman asiantuntemusalansa osalta projektin tavoitteeksi asetettuja asioita: alakohtaista opetussuunnitelmatyötä tehtiin rakennustekniikassa, restonomikoulutuksessa, luonnonvara-alalla, kielten ja viestinnän opinnoissa sekä matemaattisissa aineissa. Työryhmien toimijoina oli alan opettajia ja koulutuspäälliköitä. Kukin organisaatio nimesi edustajansa työryhmiin. Koulutusorganisaatioiden henkilöstö vastasi mm. opetussuunnitelmien kehittämisestä, opintojen ohjauksesta EURA JÄRJESTELMÄ 2/10

3 sekä osaamisen tunnistamisen käytäntöjen kehittämisestä ja toteuttamisesta. Ohjauksen yhteistyötä kehitettiin opintojen ohjauksesta vastaavan henkilöstön yhteisissä kokoontumisissa. Työskentelyn aluksi kartoitettiin hyviä käytäntöjä ja ongelmakohtia ohjauksessa. Kehittämisen kohteiksi valittiin ohjausmateriaalin kehittäminen, vierailujen ja esittelyjen käytännön toteutuksiin liittyvien esteiden kartoitus ja poistaminen sekä opo-verkoston luominen. Tavoitteena oli luoda toisen asteen ja ammattikorkeakoulun välisen ohjauksen nivelvaiheeseen sujuvat käytännöt. Saarijärvi-Viitasaaren seutukunnalla Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen välinen yhteistyö toteutui opetussuunnitelmatyönä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun osalta kehittäminen kohdistui opetussuunnitelmiin, osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöihin ja harjoittelun ohjaukseen. Projektin kustannuksista kohdistui 4,61% Saarijärvi-Viitasaari seudun kehittämistyöhön. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Projektisuunnitelmassa tiedotuksen kanavia olivat: sähköposti, intranet, kokoukset, projektin www-sivut, henkilökohtaiset kontaktit, julisteet, messut, seminaarit, artikkeli(t), projektijulkaisu, oma levittämisseminaari sekä osallistuminen muiden seminaareihin ja tiedotusvälineiden hyödyntäminen. Toteutusvaiheessa projektin ulkoisen tiedotuksen kohderyhmäksi oli määritelty opiskelijat, koulutusorganisaatiot ja työelämän organisaatiot. Tulosten levittäminen tuli kohdistua koulutusorganisaatioihin ja työelämän organisaatioihin. Tiedotus on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Projektin tiedot ovat olleet Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän ammattiopiston ja Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen verkkosivuilla. Hanketta on esitelty kahdessa erillisessä julisteessa. Hankkeen tuloksista on kerrottu sanomalehti Keskisuomalaisen artikkeleissa ja TV:ssä alueuutisissa. Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen osalta on esitelty "ammatti-tet" -toimintaa ja lähiruokateemalla toteutettua Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen yhdessä suunnittelemaa koulutusta. Jyväskylän ammattioppilaitoksen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyönä toteuttamista erillisopinnoista on ollut juttu Keskisuomalaisessa. Tiedonkulku toimijoiden kesken on toteutunut kokouksissa ja sähköpostiviesteillä. Oppilaitosten intraneteissä on tiedotettu hankkeen ajankohtaisista asioista. Kiihdytyskaistan verkkolehdessä on julkaistu artikkeleita, joissa kerrotaan hankkeen tuloksista. Henkilökohtaisissa kontakteissa ja erilaisissa koulutustilaisuuksissa on tiedotettu hankkeen etenemisestä, saavutetuista tuloksista ja hyvistä käytännöistä. Esimerkkejä koulutustilaisuuksista: Projektin tuloksista on tiedotettu Mikkelin, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan opettajankoulutusohjelman opiskelijoille (opettajaopiskelijoista valtaosa toimii opettajina alueiden ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa, muut toimivat alansa työtehtävissä). Hankkeen toteutuksesta ja tuloksista tiedotettiin Keski-Pohjanmaan Ahot-koulutuksen osallistujille (Seinäjoen oppimiskeskuksen ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen henkilöstöä). Näyttötutkintomestari- ja työpaikkaohjaajakoulutuksiin osallistujille, harjoittelun ohjaajille, oppisopimusopiskelijoiden ohjaajille ja Taitajakisojen valmistelukokouksen osallistujille on kerrottu hankkeen tuloksista kunkin kohderyhmän substanssin näkökulmasta. Lisäksi oppilaitosten henkilöstön kokouksissa ja koulutustilaisuuksissa on kerrottu hankkeesta. EURA JÄRJESTELMÄ 3/10

4 Projekti oli esillä Osaajat kohtaavat -tapahtumassa 2010 Jyväskylässä sekä toukokuussa 2011 Quicker Steps -seminaarissa Espoossa. Seminaariin osallistui suomalaisten ammattikorkeakoulujen lisäksi edustajia eurooppalaisista korkeakouluista. Seminaarin teemana oli eurooppalaisten nuorten nopeampi siirtyminen koulutuksesta työelämään ja koulutuksen työelämävastaavuus. Kiihdytyskaistaa esiteltiin posterinäyttelyssä, sekä seminaariin liittyvissä keskusteluissa. Jyväskylän, Tampereen ja Pirkanmaan ammattiopistojen sekä Tampereen ammattikorkeakoulun opintojen ohjauksen henkilöstöjen kokoontumisissa on esitelty Kiihdytyskaista-hankkeen tuloksia. Erityisesti kiinnostusta ovat herättäneet ammattikorkeakouluopintoihin suuntaavat ja valmentavat opinnot sekä erillisopintoina toteutettavat ammattikorkeakouluopinnot Taitaja kisojen yhteydessä järjestettiin kaksi tietoiskua hankkeen tuloksista. Projektin tuloksista kertova seminaari toteutettiin yhdessä Uusi ura opettajana -hankkeen kanssa maaliskuussa Seminaarikutsu lähettiin sähköpostilla myös Diakonia-ammattikorkeakoulun Pieksämäen yksikköön, Humanistisen ammattikorkeakoulun Jyväskylän ja Äänekosken yksiköihin, Keski-Suomen opistoon, Jyväskylän kristilliseen opistoon ja Jyväskylän kotitalousoppilaitokseen. Seminaaria oli mahdollisuus seurata netissä. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite ONGELMAT JA SUOSITUKSET Projektin toteutusvaiheessa ongelmaksi muodostui sekä projektihenkilöstön että asiantuntijoiden vaihtuvuus. Projektilla oli neljä eri projektisihteeriä ja ammatillisen opettajakorkeakoulun asiantuntijatkin vaihtuivat kesken projektin. Muutokset johtuivat luonnollisista syistä kuten esimerkiksi äitiyslomasta ja toiseen työpaikkaan siirtymisistä. Projektin tulosten juurruttaminen ja normaaliksi käytännöksi vieminen on osoittautunut haasteelliseksi tehtäväksi. Oppilaitosorganisaatioissa vaikuttaisi olevan rakenteellisia ja myös asenteellisia esteitä, joiden näkyväksi saattaminen ja muuttaminen ei ole onnistunut toivotulla tavalla tässä hankkeessa. Esimerkiksi osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjen konkretisoituminen edellyttää, että opetussuunnitelmassa olevat opintojaksojen tavoitteet ovat osaamisperustaisia. Ammattikorkeakouluissa kuhunkin koulutusohjelmaan laaditaan vuosittain opetussuunnitelma, jonka työstämisessä on mukana lukuisa joukko opettajia. Vankat perinteet kuvata opintojaksojen tavoitteita sisältöjen hallinnan kautta näkyvät nykyisissä opetussuunnitelmissa. On osoittautunut vaativaksi tehtäväksi muuttaa ajattelu sisältöjen hallinnasta osaamisen osoittamiseen. Kiihdytyskaista II -projektissa jatketaan osaamistavoitteisten opetussuunnitelmien kehittämistä. Projektin tavoitteena oli järjestää työpaikkakouluttajakoulutusta, erityisesti ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ohjaajille. Osoittautui kuitenkin, että työpaikkojen henkilöstöä oli vaikea saada osallistumaan koulutuksiin, jotka edellyttivät useamman tunnin kestävää työstä poissaoloa. Kun ongelma havaittiin, ryhdyttiin kehittämään vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa koulutus. Restonomin koulutusohjelmassa kehitettiin EURA JÄRJESTELMÄ 4/10

5 malli, jossa ammattikorkeakoulun opettajat soittivat työpaikoille ohjauspuheluita. Puheluihin suunniteltiin yhtenäinen sisältörunko, jonka avulla käsiteltiin keskeisiä opiskelijan ohjaukseen liittyviä kysymyksiä. Rakennustekniikan koulutusohjelmassa harjoittelusta vastaavien opettajien kanssa laadittiin kysymyspatteristo, joka toimi työpaikkakäynneillä keskustelurunkona. Kysymysten tehtävänä oli suunnata keskustelua harjoittelun ohjauksen kannalta keskeisiin asioihin. Projektin päätösvaiheessa kokemuksia analysoitiin eri avainhenkilöiden kanssa ja samalla valmistauduttiin jatkohankkeeseen, jotta siinä pysytään mahdollisimman sujuvasti jatkamaan rakenteisiin vaikuttamista ja hankkeen myötä syntyneiden hyvien käytäntöjen juurruttamista ja levittämistä. 8. PROJEKTIN TULOKSET Projektin tavoitteet toteutuivat pääosiltaan. Erityisen hyvin onnistuttiin ammattikorkeakouluopintoihin valmentavien ja suuntaavien opintojen suunnittelussa. Niitä toteutettiin molemmissa ammatillisissa oppilaitoksissa ja niiden toteutus on vakiintunut osaksi oppilaitosten normaalia opintotarjontaa. Samaten ohjauksen yhteistyöverkoston toiminta käynnistyi hyvin. Opintotarjonnan ristiin opiskelumahdollisuus avoimen ammattikorkeakoulun kautta konkretisoitui erillisopintojen toteutuksessa myös hyvin. Opintojen sujuvoittaminen ja nopeuttaminen ammattikorkeakoulussa oli haasteellinen osuus projektin toteutusta. Hankkeessa tarkasteltiin rakennustekniikan ja restonomikoulutuksen opetussuunnitelmissa olevia osaamistavoitteita. Havaittiin, että opetussuunnitelmia tulee kehittää edelleen siten, että osaamistavoitteista tulee selkeämpiä. Selkeät osaamistavoitteet mahdollistavat luotettavan osaamisen arvioinnin. Hankkeen aikana ammattikorkeakoulun eri aloilla järjestettiin tilaisuuksia, joissa kuvattiin kunkin alan omia osaamisen tunnistamisen käytäntöjä ja tutustuttiin muiden alojen käytäntöihin. Opiskelija-caseja käytettiin apuna kartoitettaessa erilaisia keinoja osaamisen näkyväksi tekemiseen. Yleinen havainto oli, että osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen laajempi hyödyntäminen opintojen hyväksilukemisessa kaipaa vielä asenteellisten ja rakenteellisten esteiden madaltamista. Esimerkkejä projektin tuloksista: Alakohtaiset työryhmät, joihin kuhunkin on kuulunut asiantuntijoita sekä toiselta asteelta että ammattikorkeakoulusta, ovat tehneet opetussuunnitelmatyötä ja kehittäneet ammattikorkeakouluun valmentavia opintoja ammatilliselle toiselle asteelle. Jyväskylän ja Jämsän ammattiopistot ovat Kiihdytyskaista-hankkeen aikana keskittyneet joustavien opintopolkujen kehittämiseen ammatillisesta perustutkinnosta ammattikorkeakouluopintoihin. On luotu käytäntöjä, jotka auttavat nuorta suunnittelemaan mahdollisia jatko-opintoja, lisäämään jatko-opinnoissa tarvittavia valmiuksia ja valmistautumaan pääsykokeisiin sekä saamaan lisää tietoja ammattikorkeakouluopinnoista. Aine- ja alakohtaisissa tiimeissä sekä ohjauksen työryhmässä on analysoitu nykyisiä käytäntöjä ja ideoitu uusia. Jyväskylän ammattiopistossa valinnaisten opintojen tarjottimelle on kehitetty ammattikorkeakouluopintoihin valmentavia opintoja. Yhdeksän uutta opintojaksoa on suunnattu jatko-opintoja miettiville opiskelijoille. Näitä valinnaisia opintoja on mahdollisuus tehdä osana tutkintoa opiskelun alusta alkaen. Opintojaksojen sisältöjen suunnittelu on tehty yhdessä ammattikorkeakoulun opettajien kanssa. Osa opinnoista toteutetaan verkko-oppimisalustalla, näin opiskelijat ovat voineet kehittää myös jatko-opinnoissa tarvittavia verkkoopintovalmiuksiaan. EURA JÄRJESTELMÄ 5/10

6 Jatko-opintoihin suuntaavia opintojaksoja on laadittu matemaattisiin aineisiin (algebra, fysiikka, geometria ja pääsykoepreppauksia eri aloille), kieliin (englanti, ruotsi) ja (kirjalliseen) viestintään. Lisäksi opiskelijoiden valittavana on Suunta jatko-opintoihin -opintojakso, jonka tavoitteena on selkeyttää omia urasuunnitelmia. Myös ammattikorkeakouluopintojen esittelyä perustutkinnon opiskelijoille on kehitetty. Opiskelijat ovat käyneet ohjatusti tutustumassa ammattikorkeakouluopintoihin ja koulutusesittelyjä on järjestetty myös omassa oppilaitoksessa. Jyväskylän ammattiopisto on ollut mukana toteuttamassa Jyväskylän ammattikorkeakoulun esittelyvideoita ammatillisen väylän kautta tekniikan aloille hakeville. Videot tulevat olemaan opinto-ohjaajien käytössä jatko-opintoja esiteltäessä. Ammattikorkeakoulun opintojen suorittaminen on mahdollistettu osana perustutkintoa. Opiskelijat ovat voineet osallistua Avoimen ammattikorkeakoulun tarjoamiin opintoihin osana omia opintojaan. Jyväskylän ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon opiskelijoille on lisäksi järjestetty erillisryhmät ammattikorkeakoulun kolmen opintokokonaisuuden opiskeluun: Asiakkuus sosiaali- ja terveysalalla (5 op), Seksuaaliterveyden edistäminen (5 op) ja Gerontologisen hoitotyön perusteet (5 op). Jyväskylän ammattiopisto on kustantanut kyseiset opintojaksot ja ne ovat olleet opiskelijoille maksuttomia. Nämä valinnaiset opinnot ovat kiinnostaneet opiskelijoita, ja jokaiseen kolmeen kokonaisuuteen on osallistunut yli 20 opiskelijaa. Yksittäisiin opintojaksoihin avoimessa ammattikorkeakoulussa osallistui hankkeen aikana yhteensä 24 opiskelijaa, osallistujia oli eri aloilla, painottuen erityisesti hyvinvointialan sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opintojaksoille. Näiden yhdistelmäopintojen avulla (ammattikorkeakoulun opinnot osana ammatillista perustutkintoa) on lisätty opiskelijoiden joustavia henkilökohtaisia opinpolkuja ja tehty siirtymä jatko-opintoihin helpommaksi. Suoritetut opinnot ovat hyväksiluettavissa myöhemmin osana ammattikorkeakoulututkintoa. Opiskelijat ovat saaneet konkreetin ja realistisen kuvan ammattikorkeakouluopintojen luonteesta. Ristiinopiskelu on mahdollistunut myös toiseen suuntaan, eli ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat voineet opiskella ammattiopistossa. Jamkin Rakennustekniikka aloitti koulutusyhteistyön Jyväskylän ammattiopiston Rakennustekniikan kanssa siten, että Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijat voivat suorittaa työturvallisuuskortin ja tulityökortin Jyväskylän ammattiopiston koulutuksessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijat maksavat koulutuksen kustannukset itse. Syksyn 2011 ja alkukevään 2012 aikana koulutettiin tällä tavoin kaksi työturvallisuusryhmää sekä kaksi tulityökorttiryhmää. Ryhmissä oli 20 osallistujaa, joten koulutukseen osallistui yhteensä 80 opiskelijaa. Kokemukset tällä tavoin järjestetystä koulutuksesta ovat hyviä. Jyväskylän ammattiopiston kanssa onkin sovittu alustavasti, että koulutusta jatketaan samassa muodossa syksyllä Tavoite on saada tästä yhteistoiminnasta jatkuvaa. Työpaikkaohjaajakoulutusta on toteutettu Jyväskylän ammattiopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun rakennustekniikan yhteistyönä, jossa päävastuu on ollut Jyväskylän ammattiopistolla. Koulutuksia toteutettin kahdelle erilliselle ryhmälle. Jyväskylän ammattikorkeakoulun verkko-sivuille on tuotettu materiaalia työpaikkaohjaajien työskentelyn tueksi. Materiaali on koostunut videoista ja kirjallisista osuuksista. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa kokeiltiin luonnonvara-alalla ja rakennustekniikassa mobiilliohjauksen EURA JÄRJESTELMÄ 6/10

7 soveltuvuutta harjoittelun ohjauksessa. Mobiiliohjauksen tarkoituksena oli harjoittelun monipuolistaminen ja työelämässä tapahtuvan oppimisen hyödyntäminen laajemmin. Pohjoisen Keski-Suomen Oppimiskeskuksen asiantuntijat osallistuivat projektin työryhmiin suunnitellen oman opiskelijajoukkonsa ja organisaationsa tarpeisiin vastaavia kokonaisuuksia. Jatko-opinnoista kiinnostuneille opiskelijoille toteutettiin "Uramylly-kurssi", ammattikorkeakouluopinnot tulivat tutuksi myös lähiruokaviikolla, joka toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun restonomikoulutuksen kanssa. Matematiikan valmiuksia kehitettiin preppauskurssilla. Kielten opiskeluun kehitettiin verkkopohjaisia materiaaleja yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän ammattiopiston kanssa. Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksessa toteutettiin koko koulutusorganisaatiota koskeva iso uudistus siirryttäessä valinnaisten opintojen yhteistoiminta-ajan käyttöön. Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen opiskelijat ovat vierailleet kaksi kertaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun fysiikan laboratoriossa Kiihdytyskaista-hankkeen aikana. Vierailut ovat tapahtuneet keväällä 2010 ja Niiden tarkoituksena on ollut madaltaa kynnystä hakea jatko-opintoihin ammatillisen peruskoulutuksen jälkeen. Vierailuilla opiskelijat ovat saaneet tietoa Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, päässeet tutustumaan talon eri osastoihin ja työskentelemään fysiikan laboratoriossa. Viimeisin vierailu painottui laboratoriotöihin. Opiskelijat tekivät ryhmissä fysiikan kokeita ja saivat tuntuman jatko-opinnoissa tutuiksi tuleviin fysiikan ilmiöihin. Kokemukset vierailuista ovat niin kannustavat, että Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksessa aiotaan jatkaa fysiikan laboratoriovierailuja hankkeen päätyttyäkin. Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksessa ohjausta tehostettiin järjestämällä jatko-opintomessut. Näytteilleasettajia oli eri ammattikorkeakouluista, kuten Jyväskylästä, Mikkelistä, Kuopiosta ja Seinäjoelta. Myös Humanistinen ammattikorkeakoulu oli edustettuna. Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus esittäytyivät myös. Messut oli suunnattu Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen kaikkien yksiköiden opiskelijoille, lukiolle ja koko seutukunnalle. Äänekosken lukio ei ensimmäisellä kerralla päässyt osallistumaan päällekkäisyyksien vuoksi, mutta jatkossa ajankohta sovitaan niin, että myös lukion opiskelijat voivat osallistua messuihin. EURA JÄRJESTELMÄ 7/10

8 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Opetussuunnitelmatyö on toteutettu koulutusasteiden rajat ylittävänä yhteistyönä. Työpaikkaohjaajakoulutukseen liittyviä materiaaleja muutettiin verkkopohjaiseksi. Opintojen ohjauksen kehittäminen oppilaitosten rajat ylittävänä yhteistyönä vahvistaa opiskeluasteelta seuraavalle siirtymisen joustavuutta. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projekti oli sukupuolineutraali. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Oppilaitosyhteistyö, koulutusasteiden välinen yhteistyö, koulutusalakohtaiset tiimit, keskusteleva projektityö, kaikki projektitoimijat kokoava yhteistyö. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Ammatillisten oppilaitosten valinnaisten opintojen tarjonta on laajentunut vahvistamaan jatko-opinnoissa tarvittavaa osaamista. Oppilaitokset vastaavat opintojen toteuttamisesta. Avoimen amk:n tarjonta on tullut näkyvämmäksi toiselle asteelle. JAMKin yksiköt ja avoin amk vastaavat opintotarjonnan totettamisesta ja tiedottamisesta. Toimintamallit ja käytännöt ovat muodostuneet osaksi normaalia organisaatioiden toimintaa. Juurruttaminen ja käytäntöjen levittäminen jatkuu Kiihdytyskaista II -hankkeessa. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 84 % ,51 84 % Kuntien rahoitus ,00 16 % ,42 16 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Projektin tavoitteena oli joustavoittaa nuorten koulutusmahdollisuuksia siirryttäessä ammatilliselta toiselta asteelta ammattikorkeakouluun. Projektissa kehitettiin sekä ammatillisten oppilaitosten että ammattikorkeakoulun toimintaa. Ammatillisissa oppilaitoksissa keskityttiin ammattikorkeakouluopintoihin valmentavien ja suuntaavien opintojen suunnitteluun. Ammattikorkeakoulussa kehittäminen kohdentui osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöihin. Lisäksi selvitettiin ammattikorkeakouluopintojen suorittamismahdollisuuksia ammatillisten opintojen kuluessa. Ohjauksen yhteistyöverkostossa kehitettiin EURA JÄRJESTELMÄ 8/10

9 ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden tarpeisiin vastaavia ammattikorkeakouluopintoihin tutustumismahdollisuuksia. Projektin päätoteuttajana oli Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä. Projektin ohjausryhmän lisäksi projektin asiantuntijoiden muodostamassa projektiryhmässä käydyt keskustelut edesauttoivat projektin etenemistä. Kolmesta neljään kertaa vuodessa kokoontuneessa projektiryhmässä tarkasteltiin tavoitteiden toteutumista ja tarkennettiin seuraavien kuukausien toimintaa. Kehittämistyö toteutui teemakohtaisissa työryhmissä, joiden jäseninä oli opettajia sekä ammattikorkeakoulusta että ammatillisista oppilaitoksista. Teemaryhmiä olivat mm. matemaattisten aineiden, kielten ja viestinnän ja työpaikkaohjauksen ryhmät. Projektin alussa ja projektin kuluessa tehtiin kysely sellaisille ammattikorkeakoulun opiskelijoille, joilla oli edeltävänä tutkintona ammatillinen tutkinto. Kyselyissä selvitettiin opiskelijoiden kokemuksia ammattikorkeakouluopintoihin liittyen. Ammattikorkeakoulun opettajille tehtiin kysely hyväksilukemisen käytäntöihin liittyen. Kyselyjen tuloksia hyödynnettiin projektin toiminnan suuntaamisessa. Projektin päätuloksia ovat: 1) Ammattikorkeakouluopintoihin suuntaavat opinnot toteutuvat osana ammatillisten oppilaitosten opetussuunnitelmaa ja siihen liittyen rakenteelliset ratkaisut opintojen järjestelyissä siten, että opintojen valinnaisuus mahdollistuu. 2) Toisen asteen opiskelijoiden mahdollisuus suorittaa ammattikorkeakouluopintoja erillisopintoina. 3) Ohjauksen verkoston kehittämistyön tuloksia hyödynnetään ammattikorkeakoulun ohjaussuunnitelmassa. 4) Ohjaukseen valmistettiin tukimateriaalia, jota voidaan hyödyntää sekä ammattikorkeakouluopintoihin tutustumisessa että työpaikkaohjauksessa. 5) Osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvä problematiikka on konkretisoitunut ja ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmia voidaan kehittää siltä osin. Projektin toiminnasta ja tuloksista tiedotettiin Kiihdytyskaista-verkkolehdessä ( 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Kirjanpitoaineisto, ohjausryhmän pöytäkirjat ja muu tarpeellinen toimintaan liittyvä aineisto säilytetään Jyväskylän ammattikorkeakoulun arkistossa, Rajakatu 35, Jyväskylä. Osatoteuttajat säilyttävät toiminan tarkastuksen kannalta tarpeelliset aineistot omissa arkistoissaan. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä,viitaniementie 1 A, PL 472, Jyväskylä. Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, Piilolantie 17, PL 41, Äänekoski. EURA JÄRJESTELMÄ 9/10

10 Päiväys ja allekirjoitus Ulla Mutka Johtaja EURA JÄRJESTELMÄ 10/10