ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10586 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Seutumalli Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Länsi-Suomen suuralueosio Toimintalinja 3 : Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Projektin vastuuhenkilön nimi Vesa Saarikoski Sähköpostiosoite vesa.saarikoski@jao.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Taina Saarikko Sähköpostiosoite taina.saarikko@jao.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Seutumalli-hankkeen lähtökohtana on ollut kehittää ammatillisen koulutuksen toteutustapoja yhdessä alueen lukioiden sekä yritysten kanssa ja luoda yhteistyönä seutulähtöinen koulutusmalli. Tämän seutumallin avulla lisätään koulutuksen joustavia suoritusmahdollisuuksia. Pitkän aikavälin tavoitteena on turvata ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ja koulutuksen työelämävastaavuus sekä tiivistää koulutusta tuottavien tahojen alueellista yhteistyötä. Hankkeen tavoitteet: 1) Luoda ja vakiinnuttaa käyttöön seutulähtöinen koulutusmalli sekä ammatillisiin perustukintoihin että lukion oppimäärään. Opinnoista 60 opintoviikkoa voidaan toteuttaa kotipaikkakunnalla. 2) Kehittää työpaikalla tapahtuvaa oppimista painottava koulutusmalli. Opinpolusta työpaikalla tapahtuvaa oppimista vähintään 40 opintoviikkoa. 3) Kehittää koulutusmalli jossa ammattitaitoa täydentävät opinnot (yhteisten aineiden opinnot) voidaan toteuttaa kotipaikkakunnalla. 4) Varmentaa työssäoppimispaikkojen laatu opetussuunnitelman ja ammattiosaamisen näyttöjen EURA JÄRJESTELMÄ 1/11

2 näkökulmasta. Kehittämistyössä mukana 45 yritystä, kaikista työpaikoista laaditaan tai päivitetään oppimisympäristöanalyysi (työssäoppimispaikka-analyysi) ja työpaikkaohjaajien ohjausvalmiudet varmennetaan. 5) Kehittää tietoverkon hyödyntämistä joustavien koulutusmahdollisuuksien parantamisessa. Luodaan uusia verkkokursseja (10 kurssia) toisen asteen yhteistyönä ja kehitetään ohjauskäytänteitä. 6) Luodaan ohjauskäytäntö, jonka avulla varmistetaan laadukas ohjaus riippumatta siitä toteutetaanko seutulähtöistä koulutusmallia opiskelupaikkakunnalla vai kotipaikkakunnalla Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat olleet mukaan tulleiden kuntien lukioiden ja kunnissa olevien muiden koulutusyksiköiden opettajat ja opinto-ohjaajat, kunnissa toimivien yritysten ja julkisyhteisöjen työpaikkaohjaajat sekä mukana olevien koulutuskuntayhtyminen opettajat ja opinto-ohjaajat. Hanketoimijoiden itsearvioinnin ja hankkeeseen tehdyn vertaisarvioinnin mukaan Seutumalli -hankkeen toiminnan lähtökohdat, tavoitteen asettelu ja kohderyhmien nimeäminen on hanketyöskentelyn näkökulmasta onnistunut hyvin. Toiminta on ollut projektisuunnitelman mukaista, tavoitteet on hankkeen loppuun mennessä saavutettu ja alueen koulutusta tuottavien tahojen yhteistyö on lisääntynyt. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Seutumalli -hankkeessa eri hanketoimijoiden ja osatoteuttajien välinen yhteistyö on onnistunut hyvin. Osatoteuttajien kanssa sovittiin hankkeen alussa yhteisesti kaikista toimintatavoista (osapuolten roolit, vastuut ja velvollisuudet). Kaikille toimijoille on pidetty perehdytystilaisuus ja hankkeelle tehtävästä työstä on tehty kaikkien kanssa kirjallinen sopimus (toimenkuva ja resurssit). Hanketyötä tekevän henkilön esimies perehdytettiin hankkeen tavoitteisiin, toimintaan ja hankehallinnointiin (mm. palkanmaksu ja työajanseuraaminen sekä raportointi). Perehdytyksen toteutti hankkeelle nimetty projektipäällikkö. Säännöllisillä tapaamisilla (toimijoiden muodostamat seututiimit sekä osatoteuttajatapaamiset) ja verkossa olevalla oppimisalustalle (Optima) laaditulla kaikkien hanketoimijoiden ja osatoteuttajien käytössä olevalla yhteisellä sivustolla mahdollistettiin tiivis ja hyvä yhteistyö toimijoiden välillä. Hankkeen toimijat rekrytoitiin asiantuntemuksen mukaisesti suhteessa tavoitteisiin. Osa toimijoista keskittyi työssäoppimisen määrän ja laadun parantamiseen, osa yhdistelmäopintojen kehittämiseen ja osa verkkokurssien laadintaa ja verkko-pedagogiikan laadun parantamiseen. Toimijat ovat edustaneet työssäoppimista ohjaavia opettajia, ammattiaineiden opettajia, ammattitaitoa täydentävien aineiden opettajia, opinto-ohjaajia sekä verkko-oppimisen asiantuntijoita (verkkokurssien laatimiseen tukea, tarkoitukseen kehitettiin myös 1 uusi verkkokurssi). Toimijat rekrytoitiin pääsääntöisesti lukuvuodeksi kerrallaan, näin toimijoiden määrää ja asiantuntemusta voitiin joustavasti kohdentaa suhteessa tavoitteiden etenemiseen. Keskeiset toimijat on rekrytoitu suoraan koko hankeajalle. Koko aikana hankkeesta on maksettu palkkaa yhteensä 51 hankehenkilölle. Toiminnan hajauttaminen useille eri toimijoille/kehittämistyötä tekeville henkilöille kuvastaa hankkeen pyrkimystä jalkauttaa kehittämistyö eri toimipisteisiin/oppilaitoksiin, juuri sinne mihin toiminnankin tulee juurtua pysyväksi käytännöksi hankkeen päätyttyä. Kohderyhmään kuuluvien toimijoiden rekrytointi eteni suhteessa kehittämistoimintojen etenemisen ja EURA JÄRJESTELMÄ 2/11

3 laajeneminen mukana. Kohderyhmään kuuluvia henkilöitä toiminnassa oli mukana yhteensä 174 henkilöä. He tekivät hankkeelle yhteensä 1117 työpäivää (keskimäärin n. 6,4 työpäivää/osallistuja), mikä kuvastaa erittäin suurta sitoutuneisuutta hankkeen toimintaan ja tavoitteisiin. Työpaikkojen henkilöstö oli aktiivisesti kehittämässä työssäoppimispainotteista opinpolkua, työssäoppimisen laatua ja työpaikkaohjaajakoulutuksen toteuttamistapoja. Kohderyhmään kuuluvien lukioiden henkilöstö oli erittäin aktiivisesti kehittämässä yhdistelmäopintojen malleja, mallien arviointia ja parantamista sekä juurruttamassa kehitettyjä malleja pysyväksi käytännöksi. Hankkeessa oli mukana 39 erikokoista yritystä, osa pieni ja osa isoja useamman toimipisteen yrityksiä. Lisäksi kehittämistyössä oli mukana 9 muuta organisaatiota (lähinnä alueen kuntia ja kaupunkeja ja terveydenhuollon kuntayhtymiä). Hanketoimijat (sekä Jyväskylän ja Jämsän ammattiopistojen että Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen) ja oman toiminta-alueen kohderyhmiin kuvat yritykset ja lukiot pitivät useita yhteisiä tapaamisia ja työseminaareja, joissa hankkeen tavoitteiden mukaista kehittämistä tehtiin. Hankkeen keskeisten yhteistyöyritysten ja yhteistyölukioiden edustajat osallistuivat aktiivisesti sekä ohjausryhmän toimintaan että hankkeen edistämiseen omissa organisaatioissaan. Ohjausryhmän jäsenet ovat mm. antaneet kehittämisideoita ja palautetta, mahdollistaneet oman henkilöstönsä osallistumisen hankkeeseen ja he ovat tiedottaneet hankkeesta kohderyhmille. Seutumalli -hanke on tehnyt aktiivista yhteistyötä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän muiden Esr-hankkeiden kanssa. Erityisesti yhteistyötä on tehty sellaisten hankkeiden kanssa, joiden tavoitteet tukevat Seutumalli - hankkeen tavoitteiden toteutumista. Hankkeet ovat järjestäneet yhteisyönä mm. tiedotustilaisuuksia sekä työseminaareja. Hankkeen alussa sille laadittiin arviointisuunnitelma. Hanketta on arvioitu koko sen toiminnan ajan suunnitelman mukaisesti. Saatuja palautteita ja hanketoimijoiden tekemiä itsearviointeja on analysoitu ja toimintaa on kehitetty tehtyjen yhteenvetojen perusteella. Kaikki palautteet käsiteltiin ohjausryhmässä. Myös ohjausryhmä arvioin hankkeen etenemistä kokouksissaan ja toimintaa suunnattiin ja kehitettiin palautteen perusteella. Hankkeeseen ei sisältynyt kansainvälistä yhteistyötä. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankkeen viestintä on toteutunut viestintäsuunnitelma mukaisesti. Tiedottaminen on tukenut hyvin hankkeen tunnettuutta sekä hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Hankkeen tavoitteista, toiminnasta ja tuloksista on tiedotettu sekä sisäisille (hankkeessa mukana olevat organisaatiot) että ulkoisille kohderyhmille. Sisäisesti tiedottamista on kohdennettu erityisesti sekä ammatillisen koulutuksen että lukiokoulutuksen johto-, ohjausja opetushenkilöstölle sekä mukana olevien työpaikkojen työpaikkaohjaajille. Lisäksi tiedottamista on tehty alueen kunnissa (opetustoimi, vaikuttajatahot, työpaikat, kuntalaiset) sekä erilaisille sidosryhmille sekä alueellisesti että valtakunnallisesti (mm. koulutuksen järjestäjät, kehittämisyhtiöt ja hanketoimijat). Tiedottamisen (tilaisuudet joista on kerätty nimilistat) avulla on hankkeen aikana tavoitettu yhteensä 1633 henkilöä. EURA JÄRJESTELMÄ 3/11

4 Erilaisten tilaisuuksien lisäksi tiedottamista on tehty hankkeessa mukana olevien organisaatioiden wwwsivuilla ( ja hanke-esittelyt sekä yhdistelmäopintojen sivusto) ja hankkeessa laadittujen ja julkaistujen oppimisalustalla (optima) olevien verkkokurssien avulla. Verkkokursseista on sisäisesti tiedotettu myös henkilöstön intranetissa. Verkon kautta tavoitettujen henkilöiden määrää on vaikea tarkasti arvioida, mutta tietoisuus mm. laadituista kursseista on levinnyt ja yhteydenottoja lisäinformaation saamiseksi on tullut lukuisia. Lisäksi hankkeessa on järjestetty useita työ- ja tiedotusseminaareja, joiden avulla tietoa toiminnasta ja tuloksia on levitetty. Myös työpaikkaohjaajakoulutuksiin on sisältynyt tiedotuksellinen osuus, joka on kohdentunut työpaikan koko henkilöstöön. Seutumalli-hanketta on esitelty Keskisuomalaisen Vipuvoimaa Keski-Suomeen liitteessä Lisäksi Keskisuomalaisen artikkelissa ( ) Työssäoppiminen, Ahkeralle viihtyisä työpaikka oli esillä laajennettu työssäoppiminen ja artikkeliin haastateltiin hankkeen toiminnassa mukana olevia toimijoita. Helsingin sanomissa ollessa artikkelissa ( ) Kaksoistutkinto on vielä harvojen herkkua, oli esillä yhdistelmäopinnoista mm. kolmoistutkinto, artikkeliin haastateltiin Jao:n yhdistelmäopinnoista vastaavaa koulutuspäällikköä, joka on keskeisessä roolissa juurruttamassa kehitettyjä koulutusmalleja pysyväksi käytännöksi. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Hankkeen hidas käynnistyminen (mm. päätöksen viivästyminen sekä kouluympäristön lukukausisidonnainen vuosisuunnittelu) aiheutti toiminnan viivästymistä hankkeen alussa. Hitaasta käynnistymisestä ja hankkeen alkuvaiheessa suunnitelman mukaisen toiminnan ennakoitua hitaammasta toteutumisesta johtuen, ohjausryhmän päätöksen mukaisesti hankkeelle haettiin vuoden 2010 aikana jatkoaikaa saakka. Jatkoajan hakemisen avulla turvattiin hankkeen tavoitteiden saavuttaminen ja kehitettyjen toimenpiteiden juurruttaminen. Hankkeessa toteutettiin projektisuunnitelman mukainen vertaisarviointi. Arviointi toteutettiin suunnitelman mukaisesti hankkeen loppuvaiheessa (syyskuu 2011). Vertaisarvioinnista saadut kokemukset ja toiminnasta saadut palautteet olivat erittäin kehittäviä. Kokemuksen perusteella vertaisarviointi sopii hankkeen toiminnan arviointiin ja kehittämiseen erittäin hyvin, mutta arvioinnin toteuttamisen ajankohta olisi hyvä olla aikaisemmassa vaiheessa. Tehokkainta olisi toteuttaa arviointi kahteen kertaan, ensimmäisen kerran kun hanketta on kulunut n. 1/3 osa ja toiseen kertaan kun n. 2/3 ajasta olisi kulunut. Näin ensimmäisellä kerralla saatujen huomioiden toimeenpanoon jäisi aikaa ja toisaalta toisella kerralla voisi arviointia suunnata tuloksiin ja juurruttamiseen tähtääviin toimenpiteisiin. EURA JÄRJESTELMÄ 4/11

5 8. PROJEKTIN TULOKSET Seutumalli -hankkeen toiminta on ollut projektisuunnitelman mukaista ja sille asetetut tavoitteet on saavutettu. Hankkeen aikana on luotu ammatillisen tutkinnon työssäoppimista painottava seutumalli, kahden ammatillisen tutkinnon yhdistävä seutulähtöinen yhdistelmäopintomalli ja lukioiden kanssa yhteistyössä on kehitetyt seutulähtöisiä ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhdistäviä yhdistelmäopintomalleja (vaihtojaksot, kahden tutkinnon seutulähtöinen malli ja kolmoistutkintomalli). Alueen koulutusta tuottavien tahojen yhteistyö on lisääntynyt. Seutumallin (työssäoppimispainotteinen koulutusmalli ja yhdistelmäopintojen koulutusmallit) kehittäminen ja mallintaminen on tehty 15 eri perustutkintoon (useisiin koulutusohjelmaopintoihin). Seutulähtöisessä koulutusmallissa opinnoista omalla kotipaikkakunnalla voidaan suorittaa jopa 60 opintoviikkoa (esim. kolmoistutkintomalli = 40 ov lukio-opintoja ja 20 ov työssäoppimista). Työssäoppimispainotteisessa koulutusmallissa kotipaikkakunnalla voidaan suorittaa tutkinnosta ja alueen työpaikoista riippuen pääsääntöisesti n. 40 opintoviikkoa. Työelämältä tulleiden toiveiden ja palautteiden perusteella on kotikuntapainotteista oppimista tukemaan kehitetty myös ammatillisia tutkinnon osia (mm. Himosopinnot). Lisäksi Jämsän ammattiopistossa on kehitetty kahden ammatillisen perustutkinnon yhdistelmäopintoja vastaamaan työelämältä tulleisiin ammattitaitohaasteisiin (mm. pienyrittäjyys). Ammatilliset yhdistelmäopinnot mallinnettiin kahvilamerkonomille (hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinnon ja liiketaloudenperustutkinnon yhdistelmä) sekä komposiitti-metallille (muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon ja kone- ja metallialanperustutkinnon yhdistelmä). Kotikuntapainotteisen oppimisen tueksi on laadittu yhteensä 9 uutta ammattitaitoa täydentävien opintojen verkkokurssikokonaisuutta. Verkko-opinnot tukeva aikaan ja paikkaan sitomatonta kotipaikkakunnalla tapahtuvaa ammatillisen perustutkinnon mukaista ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten aineiden) opiskelua. Ammattitaitoa täydentävien opintojen seutulähtöisen mallin suunnittelussa on mukana olleet alueen lukiot. Ammatillisten aineiden kotikuntapainotteisen oppimisen tueksi on laadittu 4 uuttaa verkkokurssikokonaisuutta. Kaikki hankkeessa tuotetut verkkokurssit on luettavissa internetissä Optima - oppimisalustalla osoitteessa: optima.jao.fi, tarvittava tunnus on: seutumalli ja salasana: vierailija. Työssäoppimisen laadun varmentamisen työvälineiksi on kehitetty työpaikkaohjaajien koulutusta ja materiaaleja sekä oppimisympäristöanalyysikäytänteitä (työpaikka-analyysi). Kaikista mukana olevista yrityksistä ja työpaikoista on tehty yhdessä työpaikkaohjaajien kanssa oppimisympäristöanalyysit, joiden avulla työssäoppimista voidaan suunnata juuri oikeassa koulutuspolun vaiheessa juuri oikeaan ja sopivaan työpaikkaan. Analyysejä on tehty erityisesti puualan, prosessitekniikan, rakennusalan ja talotekniikan perustutkintoihin POKEssa (osa koulutusmallin työssäoppimispainotteiseksi suunnittelua). Työpaikoille on järjestetty tarpeen mukaista työpaikkaohjaajakoulutusta. Hankkeessa on koulutettu toiminta-alueelle 156 uutta työpaikkaohjaajaa (tekniikan aloilta, sosiaali- ja terveysalalta sekä palvelualoilta). Työpaikkaohjaajakoulutuksen tueksi on laadittu MaRaTa-alan Työpaikkaohjaajan opas ja kehitetty 2 uuttaa verkkokurssikokonaisuutta: Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov ja Sote-alan työssäoppimisen aineisto. Lisäksi EURA JÄRJESTELMÄ 5/11

6 yhteistyössä TopTrainerTeam -hankkeen toimijoiden kanssa on kehitetty "Työpaikkaohjaajakoulutuksen suorituspassi" työpaikkaohjaajakoulutuksen toteuttamistapa. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen toimijat ovat yhdessä kehittäneet yhdistelmäopintojen (kahden tutkinnon opinnot kotikuntapainotteisesti, kolmoistutkinto sekä lukiolaisille suunnatut ammatilliset vaihtojaksot) seutulähtöisiä koulutuspolkuja. Kolmoistutkinnon toteuttamisen prosessi on selkeytetty ja mallinnettu: kolmoistutkinnosta tiedottaminen, hakuprosessi, opinpolun rakentaminen, ohjaus, yhteistyö ammatillinen koulutuksen ja lukiokoulutuksen henkilöstön välillä. Kahden tutkinnon kotikuntapainotteista suorittamista on myös mallinnettu. Lukiolaisille suunnattuihin vaihtojaksoihin on kehitetty kaksi uutta kokonaan verkko-oppisena toteutettavaa yhden opintoviikon mittaista vaihtojaksoa. Näillä verkkokursseilla on osaltaan vastattu lukioilta tulleisiin toiveisiin ja palautteisiin joustavista yhteistyömuodoista. Yhdistelmäopintoihin ohjaamisen/hakeutumisen tuleksi on julkaistu sähköistä materiaalia sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän sivulla: että Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen sivuilla: Molempien oppilaitoksen sivuilla on julkaistu yhdistelmäopintoihin liittyviä hakeutumisohjeita, infoja, oppaita ja Hops-pohjia. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Hanketoimijoiden itsearviointikysely (laadittu Inka -järjestelmään) työvälineeksi hankkeiden arviointiin. Hanketoimijoiden itsearviointikysely on kehitetty Seutumalli -hankkeen ja TopTrainerTeam-hankkeen yhteistyönä. Kyselyn laadinnassa on hyödynnetty Kehittymisen kulmakivet, Alueosaaja-hankkeen loppuraporttia (Ritsilä J. & Storhammar E. Opetusministeriön julkaisuja 2008:28). Työpaikkaohjaajakoulutuksen verkkomateriaali ja Työpaikkaohjaajakoulutuksen suorituspassi -malli. Molemmat mallit tukevat erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tpo-koulutusta sekä joustavia tpokoulutuksen suoritusmahdollisuuksia. Työpaikkaohjaajakoulutuksen suorituspassin keskeisenä ajatuksen on arvostaa ja tehdä näkyväksi ohjaajalla jo ennestään olevaa osaamista tunnistamalla ja tunnustamalla osaaminen, näin koulutusajat lyhenevät ja koulutuksessa voidaan keskittyä vielä puuttuvaan osaamiseen. Lisäksi on laadittu työpaikkaohjaajakoulutuksen yhtenäinen palautekysely osaksi Inka-järjestelmää Seutumallin ja TopTrainerTeamin yhteistyötä. Työssäoppimisen ja työpaikkaohjaajakoulutuksen tueksi MaRaTa-alan Työpaikkaohjaajan opas ja SoTe-alan työssäoppimisen materiaalipankki (verkkomateriaali). Työvälineitä työssäoppimisen laadun kehittämiseen. Kahden ammatillisen perustutkinnon yhdistelmäopintomallit. Ammatillisilla yhdistelmäopinnoilla vastataan työelämältä nousseisiin osaamisvaatimuksiin ja tuetaan laaja-alaisen ammatillisen osaamisen omaavan työvoiman saatavuutta. Kolmoistutkintomallit. Hankkeessa on laadittu lukion ja ammatillisen koulutuksen toimijoiden yhteistyössä suunnittelema ja mallintama joustava kolmoistutkinnon suorittamismalli ja siihen liittyvä tiedotus, hakeutumis- ja ohjauskäytäntö. Kolmoistutkintomallin tueksi on laadittu yhdistelmäopintojen opas, wwwsivut, opiskelijahallintajärjestelmän yhdistelmäopintojen välilehdet sekä yhdistelmäopintojen EURA JÄRJESTELMÄ 6/11

7 prosessikuvaukset. Vaihtojaksomallit (lukiolaisille suunnatut 1-7 ov:n ammatilliset jaksot). Hankkeessa on laadittu vaihtojaksoihin liittyvä tiedotusmalli ja hakeutumiskäytänne. Uusina myös kokonaan verkko-opetuksena toteuttavat yhden opintoviikon vaihtojaksot. Seutulähtöisen oppimisen tuleksi on laadittu useita uusia verkkokursseja. Verkkokurssit mahdollistavat aikaan ja paikkaan sitomattoman opiskelun ja mahdollistavat ammatillisen tavoittein opiskelun integroituna oman kotipaikkakunnan lukioryhmään. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Hankkeessa on ollut mukana sekä mies- että naisvaltaisia aloja ja hankkeen toimijat ovat edustaneet molempia sukupuolia. Työpaikkaohjaajakoulutuksen joustavat toteuttamismuodot (verkkokurssit ja koulutuksen suorituspassi) ovat lisänneet erityisesti pienten työpaikkojen ja kauempana koulutusyksiköistä sijaitsevien työpaikkojen työpaikkaohjaajien mahdollisuuksia osallistua koulutukseen. Syntyneet työssäoppimista painottavat koulutusmallit lisäävät toiminta-alueella olevien pienten paikkakuntien (paikkakunnat joissa ei ole omaan ammattilista koulutusta tuottavaa toimipistettä) työpaikkojen tasa-arvoisia mahdollisuuksia rekrytoida ammattitaitoisia työntekijöitä. Kotikuntapainotteiset koulutusmallit lisäävät nuorten tasa-arvoisia mahdollisuuksia saada koulutuspalveluita läheltä omaan asuinpaikkaansa. Erityisesti alueen lukioiden kanssa yhdessä kehitetyt yhdistelmäopintojen toteutusmallin ovat monipuolistaneet nuoren henkilökohtaisia opinpolkuja ja tukeneet nuoren sitoutumista oman kotikunnan työpaikkoihin. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Keskeisin Seutumalli -hankkeen luoma hyvä käytäntö on opiskelijoiden yksilöllisiä valintoja yhä monipuolisemmin mahdollistavat ja työelämäntarpeisiin vastaavat yhdistelmäopinnot: erityisesti lukion ja ammatillisen koulutuksen toimijoiden yhteistyössä suunnittelema ja mallintama joustava kolmoistutkinnon suorittamismalli. Kolmoistutkinnolla tarkoitetaan koko lukion oppimäärän, ylioppilastutkinnon sekä ammatillisen perustutkinnon suorittamista. Kolmoistutkintomalli mallinnettiin (markkinointi, hakeminen, valinta, opintojen jaksotus lukio-opintojen ja ammatillisten opintojen välillä, verkko-opinnot, työssäoppimiset sekä opintojen ohjauskäytänteet) hankkeen aikana yhteensä 8 perustutkintoon (useisiin koulutusohjelmaopintoihin). Luodussa mallissa opiskelija on 3 ensimmäistä vuotta oman kotipaikkakunnan lukion opiskelija tehden välillä ammatillisia opintoja (joko kontakti oppimista ja/tai verkko-opintoja) ja neljännen vuoden ammatillisen oppilaitoksen opiskelija. Kolmen ensimmäisen vuoden pääpaino on lukioopinnoissa ja neljännen vuoden ammatillisissa opinnoissa. Ammatillisiin opintoihin liittyvät työssäoppimiset tehdään mahdollisuuksien mukaan omalla kotipaikkakunnalla. Kolmoistutkinnon toteutuminen on aina hyvin yksilöllinen toteutusmalli (siihen vaikuttaa mm. onko lukio iso vai pieni onko suoritettava perustutkinto EURA JÄRJESTELMÄ 7/11

8 yksi- vai monisarjainen ja millaisia yksilöllisiä valintoja opiskelija tekee). Kuvattuja kolmoistutkinnon seutumalleja voidaan levittää sovellettavaksi uusiin perustutkintoihin. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Hankkeessa kehitetyt koulutusmallit (ammatillisen perustutkinnon seutulähtöinen koulutusmalli, yhdistelmäopintojen mallit: vaihtojaksokäytänteet, seutulähtöinen kahden tutkinnon koulutusmalli, kolmoistutkinnon koulutusmalli ja ammatilliset yhdistelmäopinnot) on juurrutettu pysyväksi vaihtoehtoiseksi koulutuksen suorittamismalliksi ja koulutusmalleja tullaan hankkeen jälkeen edelleen kehittämään. Eri toimintamalleille ja prosessien eri vaiheille on nimetty vastuuhenkilöt oppilaitoksen normaalista toiminnasta. Vastuuhenkilöt on perehdytetty mallien toimintaan, prosessikuvaukset ja toimintaohjeet on laadittu ja niiden päivittämiseen on nimetty henkilöt. Luotujen koulutusmallien kehittämistyössä oli mukana keskeiset toimijatahot (organisaation toimintatapojen mukaisesti pääsääntöisesti pysyvissä työsuhteessa olevat henkilöt), näin kehittynyt osaaminen jää organisaatioon hankkeen päättymisen jälkeen. Oppilaitoksen johto on ollut sitoutuneesti mukana kehittämistyössä. Seutumallien vakiinnuttamisen lisäksi yksittäiset hankkeessa kehitetyt toimintatavat: laaditut sähköiset itsearviointi- ja palautekyselyt, verkkokurssit, oppaat ja työpaikkaohjaajakoulutuksen toimintatavat on levitetty kaikkien ko. asiaa tekevien/opettavien henkilöiden tietoisuuteen ja käyttöön, toimintatavat tulevat kehittymään edelleen. Työpaikkaohjaajakoulutuksen suorituspassi -toimintatapa kehitettiin yhteistyönä valtakunnallisen Esrhankkeen (TopTrainerTeam) kanssa. Hanke jatkuu edelleen ja mallin kehittäminen ja jalkauttaminen jatkuu myös sen hankkeen toiminnassa. Alueellisesti hankkeen tuloksia on jaettu kaikkien tutkintojen ja kaikkien oppilaitoksien käyttöön. Mallien markkinointi on osa normaalia koulutuksen markkinointia (mm. opinto-ohjaajille laaditut aineistot, aineistot ja Hakijan oppaat). Yhdistelmäopintojen joustavat mallit ovat herättäneet kiinnostusta yli toiminta-alueen, mallien kokemuksia on levitetty hyödynnettäväksi. Hanketoimijoilta kerätyn itsearvioinnin mukaan toimijat arvioivat hankkeen kehittäneen omia toimintatapoja (paljon tai erittäin paljon, 90% vastaajista) ja he hyödyntävät hankkeen aikana hankkimaansa osaamista (paljon tai erittäin paljon 100% vastaajista) ja verkostoja (paljon tai erittäin paljon 67% vastaajista) myös hankkeen jälkeen. Itsearvioinnin mukaan hanke on myös kehittänyt oman oppilaitoksen ja oppilaitoksen toiminta-alueen toimintaa (paljon tai erittäin paljon 100% vastaajista). EURA JÄRJESTELMÄ 8/11

9 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 76 % ,08 76 % Kuntien rahoitus ,00 19 % ,74 19 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus ,00 5 % ,16 5 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Seutumalli -hankkeessa ammatilliset oppilaitokset, lukiot ja yritykset kehittivät yhteistyössä koulutusmalleja, jotka mahdollistavat opintojen suorittamisen pääosin kotipaikkakunnalla. Näiden seutulähtöisten koulutusmallin avulla lisätään koulutuksen joustavia suoritusmahdollisuuksia. Pitkän aikavälin tavoitteena on turvata ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ja koulutuksen työelämävastaavuus sekä tiivistää koulutusta tuottavien tahojen alueellista yhteistyötä. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän koordinoima hanke toteutettiin Hankkeessa oli mukana Jyväskylän ammattiopisto, Jyväskylän aikuisopisto, Jämsän ammattiopisto, Pohjoisen Keski- Suomen oppimiskeskus ja Keski-Suomen alueen lukiot ja yritykset. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat olleet mukana olevien lukioiden ja kunnissa olevien muiden koulutusyksiköiden opettajat ja opintoohjaajat, kunnissa toimivien yritysten ja julkisyhteisöjen työpaikkaohjaajat sekä mukana olevien koulutuskuntayhtyminen opettajat ja opinto-ohjaajat. Seutumalli -hankkeen toiminta on ollut projektisuunnitelman mukaista ja sille asetetut tavoitteet on saavutettu. Hankkeen aikana on luotu ammatillisen tutkinnon työssäoppimista painottava seutumalli, kahden ammatillisen tutkinnon yhdistävä seutulähtöinen yhdistelmäopintomalli ja lukioiden kanssa yhteistyössä on kehitetyt seutulähtöisiä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistäviä yhdistelmäopintomalleja (vaihtojaksot, kahden tutkinnon seutulähtöinen malli ja kolmoistutkintomalli). Alueen koulutusta tuottavien tahojen yhteistyö on lisääntynyt. Seutumallien (työssäoppimispainotteinen koulutusmalli ja yhdistelmäopintojen koulutusmallit) kehittäminen ja mallintaminen on tehty useisiin eri perustutkintoihin. Seutulähtöisessä koulutusmallissa opinnoista omalla kotipaikkakunnalla voidaan suorittaa jopa 60 opintoviikkoa (esim. kolmoistutkintomallissa 40 ov lukioopintoja ja 20 ov työssäoppimista). Työssäoppimispainotteisessa koulutusmallissa kotipaikkakunnalla voidaan suorittaa tutkinnosta ja alueen työpaikoista riippuen pääsääntöisesti n. 40 opintoviikkoa. Kotikuntapainotteisen oppimisen tueksi on laadittu yhteensä 9 uutta ammattitaitoa täydentävien opintojen verkkokurssikokonaisuutta. Verkko-opinnot tukeva aikaan ja paikkaan sitomatonta kotipaikkakunnalla tapahtuvaa oppimista. Ammatillisten aineiden kotikuntapainotteisen oppimisen tueksi on laadittu 4 uuttaa verkkokurssikokonaisuutta. EURA JÄRJESTELMÄ 9/11

10 Työssäoppimisen laadun varmentamisen työvälineiksi on kehitetty työpaikkaohjaajien koulutusmalleja ja materiaaleja sekä oppimisympäristöanalyysikäytänteitä. Kaikista mukana olevista yrityksistä ja työpaikoista on tehty yhdessä työpaikkaohjaajien kanssa oppimisympäristöanalyysit, joiden avulla työssäoppimista voidaan suunnata juuri oikeassa koulutuspolun vaiheessa juuri oikeaan työpaikkaan. Työpaikoille on järjestetty tarpeen mukaista työpaikkaohjaajakoulutusta. Hankkeessa on koulutettu 156 uutta työpaikkaohjaajaa. Työpaikkaohjaajakoulutuksen tueksi on laadittu MaRaTa-alan Työpaikkaohjaajan opas ja kehitetty 2 uuttaa verkkokurssikokonaisuutta: Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov ja Sote-alan työssäoppimisen aineisto. Lisäksi yhteistyössä TopTrainerTeam -hankkeen toimijoiden kanssa on kehitetty "Työpaikkaohjaajakoulutuksen suorituspassi" työpaikkaohjaajakoulutuksen yksilöllinen toteuttamistapa. Työpaikkaohjaajakoulutuksen suorituspassin keskeisenä ajatuksen on arvostaa ja tehdä näkyväksi ohjaajalla jo ennestään olevaa osaamista tunnistamalla ja tunnustamalla osaaminen. Malli soveltuu erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten työpaikkaohjaajien kouluttamiseen. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen toimijat ovat yhdessä kehittäneet yhdistelmäopintojen (kahden tutkinnon opinnot kotikuntapainotteisesti, kolmoistutkinto sekä lukiolaisille suunnatut ammatilliset vaihtojaksot) seutulähtöisiä koulutuspolkuja. Kolmoistutkinnon toteuttamisen prosessi on selkeytetty ja mallinnettu: tiedottaminen, hakuprosessi, opinpolun rakentaminen, ohjaus, yhteistyö ammatillinen koulutuksen ja lukiokoulutuksen henkilöstön välillä. Luodussa mallissa opiskelija on 3 ensimmäistä vuotta oman kotipaikkakunnan lukion opiskelija tehden välillä ammatillisia opintoja (joko kontakti oppimista ja/tai verkko-opintoja) ja neljännen vuoden ammatillisen oppilaitoksen opiskelija. Kolmen ensimmäisen vuoden pääpaino on lukio-opinnoissa ja neljännen vuoden ammatillisissa opinnoissa. Ammatillisiin opintoihin liittyvät työssäoppimiset tehdään mahdollisuuksien mukaan kotipaikkakunnalla. Lukiolaisille suunnattuihin vaihtojaksoihin on kehitetty kaksi uutta kokonaan verkko-oppimisena toteutettavaa yhden opintoviikon mittaista vaihtojaksoa. Yhdistelmäopintoihin ohjaamisen/hakeutumisen tueksi on julkaistu sähköistä materiaalia sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän sivulla: että Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen sivuilla: AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Hankkeen asiakirjat säilytetään Jyväskylän koulutuskuntayhtymän keskusarkistossa: Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Keskusarkisto (keskusarkistonhoitaja Tarja Myllylä) Sepänkatu 3 Pl Jyväskylä Osatoteuttajana olleen Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen toiminnasta syntyneet asiakirjat EURA JÄRJESTELMÄ 10/11

11 säilytetään Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän arkistossa: Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Keskusarkisto (arkistonhoitaja Seija-Liisa Suomi) Piilontie Äänekoski Päiväys ja allekirjoitus Vesa Saarikoski johtaja EURA JÄRJESTELMÄ 11/11