TUKEA OPPIMISEEN EVÄITÄ ELÄMÄÄN Perusopetuksen tuki -hankekokonaisuus Päijät-Hämeessä

TUKEA OPPIMISEEN EVÄITÄ ELÄMÄÄN Perusopetuksen tuki -hankekokonaisuus Päijät-Hämeessä

TUKEA OPPIMISEEN EVÄITÄ ELÄMÄÄN Perusopetuksen tuki hankekokonaisuus Päijät-Hämeessä Eija Kinnunen Liisa Usvaala Riitta Vesala Lahden alueen aluekeskusohjelman julkaisu

Lisätietoja: Hankekoordinaattori, Koulupsykologi Eija Kinnunen, p. 050-539 1660 Hankekoordinaattori, Erityisopettaja Liisa Usvaala, p. 050-555 6626 Lahden koulutuspalvelukeskus Vesijärvenkatu 11 A 15140 LAHTI Johtaja Riitta Vesala Lahden alueen aluekeskusohjelma Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Niemenkatu 73, 15140 LAHTI p. 03-8114 11, 050-594 998

Tiivistelmä Perusopetuksen tuki hankekokonaisuudessa on etsitty keinoja lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Hankekokonaisuus on ollut osa sisäasiainministeriön rahoittamaa Lahden alueen aluekeskusohjelmaa. Koulutoimet nähtiin keskeisiksi toimijatahoiksi, koska koulu tavoittaa kaikki lapset yhdeksän vuoden ajan. Kuntien yhteistyönä toteutettu hankekokonaisuus on kattanut koko Päijät-Hämeen maakunnan alueen. Se käynnistyi vuonna 2002 kahdeksan kunnan Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Nastolan, Kärkölän, Lahden ja Orimattilan, yhteistyönä. Syksyllä 2003 myös Artjärvi, Hartola, Padasjoki ja Sysmä tulivat mukaan. Hankekokonaisuus kytkettiin opetushallituksen kansalliseen LATU- projektiin. Perusopetuksen tuki -hankekokonaisuudessa ei ole keskitytty erityiskoulujen kehittämiseen vaan siihen, että kuntien koko perusopetuksella olisi valmiuksia vastata oppilaiden tuen tarpeeseen. Toiminnassa on kartoitettu, kokeiltu, kehitetty ja vakiinnutettu sellaisia opetusratkaisuja, joissa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat saavat ongelmiinsa apua tavallisessa oman alueensa peruskoulussa. Tämän ns. lähikouluperiaatteen lisäksi toiminnan lähtökohdiksi valittiin mahdollisimman varhainen puuttuminen sekä nivelvaiheyhteistyön kehittäminen. Uusien toimintatapojen avulla on haluttu välttyä erityiskoulupaikkojen lisäämispaineilta ja erityiskouluun siirron raskailta kustannuksilta. Toteutus jaettiin yhteiseen koordinaatio-osioon sekä kuntakohtaisiin toimenpiteisiin. Osa-aikaiset koulupsykologi ja erityisopettaja palkattiin koordinointityöhön ja kuntien yhteisten toimenpiteiden toteutukseen. Kunnissa kokeiltiin ja kehitettiin uudenlaisia, taloudellisempia ja oppilaiden tarpeita paremmin palvelevia opetusjärjestelyjä. Kokeiltaviksi toimenpiteiksi valittiin pienluokat, korjaavan opetuksen menetelmän käyttöönotto sekä opettajien työnohjaus. Korjaavassa opetuksessa lasten oppimis- ja ajattelutaitoja kuntoutetaan heidän omassa toimintaympäristössään. Opettajien valmiuksia kohdata erityistä tukea tarvitsevia oppilaita on parannettu koulutuksella ja konsultoinnilla. Merkittävin koulutusmuoto ovat olleet kaikille avoimet yleisimpiä erityisongelmia koskevat iltapäiväkoulutukset, joihin lukuvuosina 2002-2003 ja 2003-2004 osallistui yli 1400 ja lukuvuonna 2004-2005 tulee osallistumaan arviolta 700 opettajaa ja koulunkäyntiavustajaa. Korjaavan opetuksen menetelmien tuntemusta ja valmiuksia sen käyttöönotto lisättiin sekä projektin että opetushallituksen rahoittamilla viikon pituisilla menetelmäkoulutuksilla, joihin osallistui 127 opettajaa. Myös yksittäisiä koulutustapahtumia ja kehittämisseminaareja mm. oppilashuoltoryhmille ja pienten koulujen rehtoreille on järjestetty. Opettajien konsultaatiota, työnohjausta ja vertaistukitapaamisia on käynnistetty. Lisäksi perustettiin pedagoginen tukiverkosto, ns. Perttu-verkosto, johon kuuluu alueen erityisopetuksen asiantuntijoilta, erityiskouluja ja yksittäisiä erityisopettajia, jotka tarvittaessa antavat konsultaatiota alueen yleisopetuksen opettajille. Oppilaiden siirtymistä kouluasteelta toiselle on pyritty tekemään joustavammaksi. Tiedonsiirtoa helpottamaan kehitettiin lomakkeisto kaikkien kuntien käyttöön. Yhteistyössä ammatillisen toisen asteen Futuuri-projektin kanssa on kehitetty aluetason toimintamallia peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheeseen. Toiminnalle perustettiin internet-sivut tiedonvälityskanavaksi kouluille ja opetushenkilökunnalle. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuus päättyy vuoden 2005 alussa. Projektin aikana syntyneet toimintatavat on nähty merkityksellisiksi ja ne ovat jäämässä osaksi kuntien perustoimintaa. Lisäksi projektin aikana saavutettu kuntien koulutoimien myönteinen yhdessä tekemisen henki luo hyvät edellytykset yhteistyölle jatkossakin. Projektin toimintojen avulla on selkeästi parannettu yleisopetuksen koulujen valmiuksia toimia erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa, mikä on vähentänyt painetta erityiskouluihin ja Kaikuharjun koulussa järjestettävään korjaavaan opetukseen.

Sisällysluettelo Tiivistelmä Esipuhe 1 1. Johdanto 3 2. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuus 4 2.1 Käynnistäminen 4 2.2 Organisointi 5 2.3 Alkukartoitus 7 2.4 Arviointi 7 3. Kehittämis- ja kokeilutoiminta uudet erityisopetuksen toimintamallit 7 3.1 Korjaava opetus 8 3.2 Pienluokkatoiminta 11 3.2.1 Omaura-luokat 12 3.2.2 Pysäkkiopetus 13 3.2.3 Muu pienluokkatoiminta 14 3.2.4 Tutkimus pienluokkatoiminnasta 16 4. Koulutus opettajien erityisosaaminen 17 5. Konsultaatio osaamisen ja jaksamisen tuki 23 6. Koulupolku oppilaan tuen jatkumo 27 7. Tiedottaminen 29 8. Ohjausryhmä 30 9. Kustannukset ja rahoitus 31 10. Toiminta Perusopetuksen tuki -projektirahoituksen jälkeen 33 10.1 Perusopetuksen tukitoiminnan vakinaistuminen 33 10.2 Etappi-hanke 35 11. Projektikoordinaattorin kokemuksia 35 12. Yhteenveto hankekokonaisuuden tuloksista ja vaikuttavuudesta 40 Liitteet 1. Kyselylomake 2. Pienluokkien toiminnan arviointilomake 3. Perttu-verkosto 4. Korjaavan opetuksen esite 5. Yhteenveto projektin toimintoihin osallistuneiden määristä kunnittain lukuvuosina 2002-2003 ja 2003-2004

1 Esipuhe Lahden alueen aluekeskusohjelman yhdeksi painopisteeksi määriteltiin vuonna 2001 syrjäytymisen ehkäisy. Teema rajattiin lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyksi, koska sillä sektorilla nähtiin parhaat mahdollisuudet vaikuttavaan toimintaan. Aluekeskusohjelman piirissä toteutettiin lasten ja nuorten hankepaletti, jossa usean projektin avulla kehitettiin ja otettiin käyttöön uudenlaisia toimintamalleja neuvolasta nuorisorikollisuuden ja elämän kriisitilanteiden hoitoon. Merkittävimmän osan tästä hankepaletista muodosti Perusopetuksen tuki hankekokonaisuus. Koulu tavoittaa koko ikäluokan lähes joka arkipäivä ainakin yhdeksän vuoden ajan. Oppimisongelmat korreloivat selvästi syrjäytymisen kanssa. Koulussa, usein jo alaluokilla ilmenevät monet ongelmat ja vaikeudet, jotka myöhemmin kasautuvat vaikeasti ratkaistaviksi. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuuden lähtökohtana on ollut kuntien välisenä yhteistyönä kehittää ja ottaa sellaisia toimintamalleja, joiden avulla syrjäytymiskehitykseen voidaan puuttua tavallisissa koulussa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lahden koulutuspalvelukeskuksessa oli jo pitkään kypsynyt syrjäytymisen ehkäisyn ideoita, jotka aluekeskusohjelman kautta saatu sisäasiainministeriön projektirahoitus mahdollisti käytännön toiminnaksi. Vaikka ulkopuolinen rahoitus kattoi vain osan kustannuksista, se oli uusien toimintatapojen käyttöönoton kannalta ratkaiseva. Kun kokeilutoiminta on nähty tehokkaaksi, toimintaa on jatkettu osana kuntien perustoimintaa. Aluekeskusohjelma toi toiminnan kehittämiseen myös uuden tekijän, kuntayhteistyön. Hankekokonaisuuden alussa kaikki alueen koulutoimen- ja sivistystoimenjohtajat eivät edes tunteneet toisiaan. Toiminnan myötä epävarmuus ja ennakkoluulotkin ovat muuttuneet myönteisiksi kokemukseksi ja luottamukseksi, mikä näkyy yhteistyön jatkumisena ja laajenemisena myös hankekokonaisuuden ulkopuolella. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuus päättyy asteittain kevääseen 2005 mennessä. Sen tuloksena on syntynyt jatkuvan kuntayhteistyön lisäksi useita vakiintuneita ja edelleen kehittyviä käytäntöjä. Merkittävin tulos on kuitenkin ollut se, että toiminnalla on todella voitu ehkäistä ongelmien kasautumista ja syrjäytymistä. Paineet erityiskouluihin ovat selvästi vähentyneet, millä on myös kuntatalouden kannalta huomattava

2 merkitys. Yleishavaintona on todettu, että ongelmiin puuttuminen jo esikoulussa tai alaluokilla on tuloksellisinta ja myös edullisinta. Hankekokonaisuuden toteuttamiseen on osallistunut mittava joukko alueen opettajia ja muita koulutoimien henkilöstöä. Kuntien koulutoimen- ja sivistystoimien johto on ollut avainasemassa hankekokonaisuuden mahdollistamisessa. Erityiskiitoksen ansaitsevat hankekokonaisuuden koordinaattorit koulupsykologi Eija Kinnunen ja erityisopettaja Liisa Usvaala, jotka asiantuntevuudellaan ja innostuneisuudellaan ovat olleet luomassa hankekokonaisuuden sisältöä ja vastanneet sen käytännön toteuttamisesta. lokakuussa 2004 Riitta Vesala johtaja, Lahden alueen aluekeskusohjelma

3 1. Johdanto Lahden alueen aluekeskusohjelmaan kuuluvassa Perusopetuksen tukiprojektissa on etsitty keinoja lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn Päijät-Hämeessä. Projektissa on ollut mukana 12 kuntaa, kun projektin vuonna 2002 käynnistäneiden Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Nastolan, Kärkölän, Lahden ja Orimattilan lisäksi myös Artjärvi, Hartola, Padasjoki ja Sysmä ovat tulleet mukaan. Syrjäytymisen ehkäiseminen on haasteellinen, ajankohtainen tavoite. Tutkimusten mukaan huono-osaisuudella ja ongelmilla on taipumus kasautua: on esimerkiksi havaittu, että oppilailla, joilla on vaikeuksia lukemisessa, on usein ongelmia myös matematiikassa, sosiaalisissa taidoissa ja itsetunnossa. Samojen lasten vanhemmilla on itse koettuja puutteita vanhemmuudessa (esim. Vauras, 2004). Mikäli ongelmiin ei puututa, on syrjäytymiskierre valmis. Koulu tavoittaa kaikki lapset ja on sen vuoksi oivallinen puuttumisen foorumi. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuuden taustahankkeena oli opetushallituksen LATU- hanke, joka käynnistyi samaan aikaan ja lähtökohdaksi valittiin lähikouluperiaate, mahdollisimman varhainen puuttuminen sekä myös nivelvaiheyhteistyön kehittäminen. Lähikouluperiaatteella tarkoitetaan sitä, että myös erityistä tukea tarvitsevat lapset voivat käydä koulua omalla asuinalueellaan ja saada tarvitsemansa tuen omassa koulussaan. Kokemusten mukaan tiedettiin, että mitä varhaisemmassa vaiheessa oppilaiden erityisongelmiin puututaan, sitä kevyemmin toimenpiteiden ne voidaan voittaa. Nivelvaiheyhteistyöllä tarkoitetaan peruskoulun yhteistyötä päivähoidon kanssa ja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Toimintaperiaatteena on pidetty kuntien yhteistyötä. Tavoitteena ei ole ollut projektivaroin ylläpitää tukitoimintaa vaan ennen kaikkea luoda sekä alue- että kuntatasolle sellaisia uusia toimintatapoja, jotka jäävät elämään projektirahoituksen jälkeenkin. Projektin toiminnat voidaan jakaa neljään osioon: 1. Kehittämis- ja kokeilutoiminta uudentyyppiset opetusjärjestelyt vaihtoehtona erityiskoulu siirroille 2. Koulutus opettajien osaamisvalmiuksien parantaminen 3. Konsultaatio opettajien tuen järjestäminen 4. Koulupolku rakentaa lasta tukeva jatkumo päivähoidosta peruskouluun ja sieltä toiselle asteelle

4 2. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuus 2.1 Käynnistäminen Syksyllä 2001 ehdotus Lahden alueen aluekeskusohjelma hyväksyttiin mukaan kansalliseen aluekeskusohjelmaan. Lahden alueen ohjelmaasiakirjassa yhdeksi kehitettäväksi teemaksi oli määritelty syrjäytymisen ehkäiseminen. Erityisesti Lahden alueella, jossa 1990-luvun lama oli ollut erityisen syvä ja työttömyys korkea, syrjäytymisuhan nähtiin olevan yksi este alueen elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kehittymiselle. Lahden alueen aluekeskusohjelman ohjausryhmä tarkensi syrjäytymisen ehkäisyn toimenpiteet koskemaan erityisesti lapsia ja nuoria, koska nähtiin, että nuorempiin ikäryhmiin kohdennetuilla toimenpiteillä voidaan saada pysyviä ja merkityksellisiä tuloksia. Tavoitteeksi määriteltiin, että kaikki nuoret saavat peruskoulun päättötodistuksen ja jatkavat opiskeluja toisella asteella. Kuntien koulutoimet nähtiin keskeisiksi toimijatahoiksi, koska koulu tavoittaa kaikki lapset yhdeksän vuoden ajan. Lisäksi syrjäytyminen kytkeytyy tiiviisti oppimisongelmiin. Nyky-yhteiskunnassa toimiminen edellyttää paljon tietoja ja taitoja. Jos niitä ei fysiologisista, neurologisista tai sosiaalisista syistä ole kyetty hankkimaan, ajaudutaan helposti yhteisön ulkopuolelle. Työllistyminen ilman koulutusta on nykyisin epätodennäköistä. Oppimisongelmat korreloivat myös rikollisuuteen. Esimerkiksi huomattava osa vangeista kärsii erilaisista oppimisvaikeuksista. Syksyllä 2001 selvitettiin mahdollisia kehittämistoimia Lahden koulutoimen kanssa. Aluekeskusohjelman rahoituksella päätettiin toteuttaa lukuvuonna 2001-2002 Lahden Kärpäsen koulussa Oma Ura luokkakokeilu. Kokeilu muodosti pilottihankkeen, jossa arvioitiin tällaisen toimintamallin käyttökelpoisuutta syrjäytymisen ehkäisemisessä ja sovellettavuutta muuallekin alueelle. Kokeilu sinänsä osoittautui menestyksekkääksi, mutta samalla vahvistui käsitys, että syrjäytymiskehitys on nähtävissä jo aivan alaluokilta asti ja mahdollisimman varhainen puuttuminen ongelmiin olisi tehokkaampaa kuin tuen tarjoaminen vasta murrosiässä, kun ongelmat ovat jo kärjistyneet. Keväällä 2002 kutsuttiin Lahden alueen aluekeskusohjelman kahdeksan kunnan (Lahti, Heinola, Hollola, Nastola, Orimattila, Asikkala, Kärkölä,

5 Hämeenkoski) koulutoimen johto yhteen suunnittelemaan hankekokonaisuuden laajempaa toteuttamista. Päädyttiin toteuttamaan Perusopetuksen tuki -hankekokonaisuus, jossa ei keskitytä erityiskoulujen kehittämiseen vaan siihen, että kuntien koko perusopetuksella olisi valmiuksia vastata oppilaiden ongelmiin. 2.2 Organisointi Hankekokonaisuutta johtamaan perustettiin ohjausryhmä, johon kuuluvat kahdeksan kunnan koulutoimien johto, sosiaalitoimen ja toisen asteen koulutuksen edustajat, hankkeen koordinaattorit sekä aluekeskusohjelman edustaja. Ohjausryhmä on kokoontunut viisi kertaa vuodessa. Syksystä 2003 yhteistyötä on laajennettu kattamaan kaikki Päijät- Hämeen maakunnan kunnat, kun Artjärven, Hartolan, Padasjoen ja Sysmän kuntien koulutoimet liittyivät mukaan hankekokonaisuuden toteuttamiseen ja myös sen ohjausryhmään. Keväällä ohjausryhmässä suunniteltiin lukuvuonna 2002 2003 alkavaa toimintaa. Hankekokonaisuus jaettiin kuntien yhteiseen koordinaatioosioon sekä kuntakohtaisiin toimenpiteisiin. Päätettiin palkata kaksi osaaikaista koordinaattoria toteuttamaan kuntien yhteisiä toimenpiteitä ja tukemaan kuntien omaa kehittämistoimintaa. Tämän lisäksi päätettiin toteuttaa kuntakohtaisia kokeilutoimenpiteitä, joiden tarkoitus oli opettaa ja juurruttaa valittavia uudentyyppisiä toimintamalleja alueen koulutoimiin. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuuden osa-aikaisiksi koordinaattoreiksi valittiin hanketta alusta asti suunnitellut koulupsykologi Eija Kinnunen sekä erityisopettaja Liisa Usvaala. Koordinaattorit aloittivat toimintansa syyslukukauden alussa 2002. Ensimmäisenä lukuvuonna 2002-2003 kumpikin työskenteli hankkeessa puolipäiväisesti. Syksystä 2003, jolloin perustoiminta oli saatu käyntiin, Eija Kinnusen ja Liisa Usvaalan yhteinen työpanos väheni 23,5 viikkotuntiin. Koordinaattoreiden tehtävänä on ollut toteuttaa kuntien yhteisiä kehittämistoimia sekä tukea kuntakohtaisten toimenpiteiden toteuttamista. Koordinaattorit ovat osallistuneet kuntien kehittämishankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen kuntien toiveiden mukaisesti. On todettava, että hankekokonaisuuden tuloksellisuuden kannalta alueellisesti toimivien koordinaattoreiden työpanos on ollut välttämätön. Koordinaattorit päättävät työskentelynsä

6 vuoden 2004 lopussa, johon mennessä on tarkoitus sopia, kuinka kehitettyjä yhteisiä toimintatapoja jatketaan ilman erillistä projektirahoitusta. Todettiin, että kuntien kokeilutoiminta toisaalta edellytti yhteisen koordinaatiotoiminnan tukea, toisaalta kuntien yhteistyö mahdollisti sen, että kunnat voivat oppia toistensa kokemuksista. Kokeiltaviksi kuntakohtaisiksi toimenpiteiksi valittiin pienluokat ja oma ura luokat, korjaavan opetuksen menetelmän käyttöönotto sekä opettajien työnohjaus. Toiset kunnat aloittivat kokeilutoiminnan jo lukuvuoden 2002 2003 alussa, mutta toisten kuntien osalla kokeilutoiminta käynnistyi budjetti- ym. syistä vasta lukuvuonna 2003 2004. Ohjausryhmä totesikin, että yhden lukuvuoden pituinen toimenpidekokeilujakso on liian lyhyt, mikäli tavoitteena on käynnistää, saada kokemuksia, kehittää ja vakiinnuttaa uusia toimintamalleja. Syksystä 2004 alkaen kuntakohtaisille toimenpiteille kahdeksassa aluekeskusohjelmankunnassa ei ole enää kohdennettu projektirahoitusta, koska pilotointitoiminnasta on siirrytty vakituistamiseen. Sen sijaan neljässä myöhemmin yhteistyöhön liittyneessä kunnassa Artjärvellä, Hartolassa, Padasjoella ja Sysmässä projektirahoituksella tuetaan kuntakohtaisia toimenpiteitä lukuvuoden 2004-2005 aikana. Hankekokonaisuus kytkettiin alusta asti opetushallituksen kansalliseen LATU- projektiin, jossa Lahden ja Orimattilan kaupungit ovat mukana. LATU-projekti edistää seutukuntien, kuntien ja oppilaitosten mahdollisuuksia vastata koko ikäluokan koulutuksesta. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuuden tavoitteet ovat samat kuin LATU- hankkeessa: uudistaa koulujen ja oppilaitosten toimintaa ja opetustyön järjestämistä, edistää voimavarojen tarkoituksenmukaista kohdentumista, lisätä täydennyskoulutuksen avulla kaikkien opettajien valmiutta opettaa erilaisia oppilaita ja vähentää koulutuksesta syrjäytymistä. Projektin koordinaattorit ovat osallistuneet valtakunnallisen LATU- hankkeen koulutuksiin ja opetushallituksen järjestämään oppilashuollon kehittämiskoulutukseen. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuuden ansiosta LATU- projektin antia on voitu hyödyntää koko maakunnassa. Hankekokonaisuus rakennettiin siten, että se jaettiin lukuvuoden pituisiksi osahankkeiksi, jolloin hankkeen edetessä voitiin tarkistaa toteutettavia toimenpiteitä saatujen kokemusten pohjalta.

7 2.3 Alkukartoitus Projektikoordinaattorit vierailivat syyslukukauden 2002 aikana alueen kuntien rehtorikokouksissa, erityisopettajien kokoontumisissa ja kokeilujen suunnittelukokouksissa. Toteutettavista toimenpiteistä sovittiin projektin ohjausryhmässä, josta käsin myös ohjeistettiin projektihenkilöiden työtä. Opettajille järjestetyn ensimmäisen iltapäiväkoulutuksen yhteydessä alkusyksyllä 2002 tehtiin kysely alkutilanteen kartoittamiseksi. Kyselyyn vastasi 75 opettajaa. Vastausten perusteella voitiin arvioida, että yleisopetuksen luokissa on keskimäärin viisi lasta, jotka opettajien mielestä tarvitsevat erityistä tukea. Tueksi toivottiin työnohjausta, konsultaatiota, koulutusta ja oppilashuollon palveluita. Näitä lähdettiinkin kehittämään hankekokonaisuuden puitteissa.. 2.4 Arviointi Perusopetuksen tuki hankekokonaisuuden toiminnan arviointia on suoritettu lukuvuosittain hankkeen raportoinnin yhteydessä. Keväällä 2004 toteutettiin laajempi arviointi. Kaikille alueen kouluille lähetettiin kysely (liitteenä 1.), johon saatiin vastaukset kouluittain. Vastauksia oli kaikkiaan 81, useimmat koulujen yhteisiä, mutta joukossa myös yksittäisten opettajien vastauksia, jotka huomioitiin samalla tavoin kuin koulujenkin vastaukset. Pienluokkatoimintaa arvioitiin erillisellä kyselylomakkeella (liite 2.). Arvioinnin tulokset on esitetty tässä raportissa toimenpiteiden esittelyn yhteydessä. 3. Kehittämis- ja kokeilutoiminta uudet erityisopetuksen toimintamallit Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen lasten määrä on vuosi vuodelta kasvanut sekä valtakunnallisesti että myös Päijät-Hämeen alueella. Osittain muutos selittyy sillä, että myös lievemmät oppimisvaikeudet on huomioitu. Kyse on kuitenkin myös siitä, että on entistä enemmän runsaasti tukea tarvitsevia lapsia ja joukossa myös sellaisia, joita perinteiset erityisopetusjärjestelyt eivät auta. Toisaalta perinteinen erityiskoulusijoi-

8 tus saattaa joillekin lapsille olla liian raskasta palvelua, lapset tulisivat autetuiksi myös kevyemmillä, edullisemmilla keinoilla. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuuden keskeisenä tavoitteena oli kartoittaa, kokeilla, kehittää ja vakiinnuttaa sellaisia opetusratkaisuja, joissa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat saavat ongelmiinsa apua tavallisessa oman alueensa peruskoulussa. Näin vältytään erityiskoulupaikkojen lisäämispaineista ja erityiskouluun siirron raskaista kustannuksista. Samalla oppilaan kosketus normaaliin kouluyhteisöön säilyy, mikä tukee hänen minäkuvaansa ja itsetuntoaan, jotka taas vaikuttavat ongelmista selviytymiseen Tavoite: Etsitään uudenlaisia, kunkin kunnan palvelurakenteisiin soveltuvia, kustannuksia säästäviä erityisopetusmalleja, joita kokeillaan projektin tukemana. Hyvät mallit juurrutetaan osaksi kuntien erityisopetusta. Toteutus: Kokeiltavaksi ja kehittäviksi menetelmiksi valittiin korjaava opetus ja pienluokkatoiminta. Nastolassa pienluokkatoiminnan pohjalta kehitettiin ns. pysäkkiopetus. Seuraavassa näitä menetelmä ja toteutettuja toimenpiteitä on kuvattu tarkemmin. 3.1 Korjaava opetus Korjaava opetus on Kaikuharjun koulussa Lahdessa kehitetty oppimisvalmiuksien korjaamiseen tähtäävä malli. Korjaavan opetuksen avulla tuetaan lapsen oppimista yksilöllisesti siten, että oppilaan oppimispotentiaali saadaan käyttöön. Mallin avulla pyritään kehittämään oppimisvaikeuksista kärsivän oppilaan tarkkaavuutta, keskittymiskykyä ja kognitiivisia taitoja. Teoreettisena lähtökohtana on neurokognitiivinen oppimiskäsitys, johon on liitetty ohjaavan opetuksen didaktiikka. Menetelminä käytetään Bright Start ja Instrumental Enrichment -harjoitusohjelmia, tietokoneavusteisia harjoitusohjelmia ja Sherborne-liikuntaohjelmaa. Oppilaat harjoittelevat ensin oppimistaitojen tunneilla kognitiivisia toimintoja: itsesäätelyä, vertailua, luokittelua, tarkkaa havainnointia, sääntöjen ja ohjeiden noudattamista, oman työn suunnittelua ja omien ajattelu

9 prosessien tunnistamista ja kuvaamista. Motoristen harjoitusten sisältönä käytetään erilaisia liikunnallisia leikkejä, oman kehon säätelemistä vaativia harjoituksia, motoristen sarjojen hahmottamista ja oman toiminnan ohjaamista ohjeiden mukaan. Opittuja taitoja opetellaan soveltamaan myös tavallisiin koulutehtäviin. Korjaavassa opetuksessa lasten oppimis- ja ajattelutaitoja kuntoutetaan heidän omassa toimintaympäristössään. Korjaava opetus tukee perusopetuksessa olevan oppimishäiriöisen oppilaan oppimista ja ehkäisee mahdollista erityisopetussiirtoa, sillä tarkkarajaisilla täsmäohjelmilla on mahdollista korjata ne erityiset puutteet, joita heikosti prosessoivalla oppilaalla on. Oppilaat, joilla on oppimisvaikeuksia, tulevat korjaavaan opetukseen yleensä kahdesti viikossa kahdeksi tunniksi kerrallaan. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuudessa korjaavan opetuksen mallia on levitetty yleisopetuksen kouluihin ja muihin Lahden alueen kuntiin. Palaute kouluilta on ollut hyvää. Oppimistaidoista hyötyvät kaikki lapset, myös lahjakkaat. Kaikuharjun koulussa on tutkittu korjaavan opetuksen vaikutuksia. Kokeiluun osallistui 12 lasta, joiden kohdalla harkittiin siirtoa erityisluokalle. Vain kaksi lapsista tarvitsi myöhemmin erityisluokkapaikan, muut selvisivät korjaavan opetuksen ansiosta yleisopetuksessa. Esite korjaavasta opetuksesta on liitteenä 4. Tavoite Tavoitteena on ollut Lahdessa kehitetyn korjaavan opetuksen menetelmän levittäminen alueen muihin kuntiin luomalla valmiuksia menetelmän käyttöönotolle ja käynnistämällä korjaavan opetuksen ryhmiä. Päämääränä on vähentää erityisopetussiirtoja. Toteutetut toimenpiteet Korjaavan opetuksen käyttöönoton mahdollistamiseksi järjestettiin käytettävien menetelmien koulutusta. Koulutus on kuvattu tarkemmin luvussa 4.

10 Korjaavan opetuksen mallia kokeiltiin projektin taloudellisella tuella kuudessa koulussa: Heinolassa ja Hollolassa kahdessa koulussa, Hämeenkoskella ja Orimattilassa yhdessä. Heinolassa, Hollolassa ja Hämeenkoskella kokeilut aloitettiin syksyn 2002 kuluessa. Orimattilassa toiminta käynnistyi vuoden 2003 alussa. Padasjoella kaksi opettajaa on ryhtynyt antamaan korjaavaa opetusta syksyllä 2004. Lahdessa on lisäksi kunnan omalla rahoituksella tuettu mallin toteuttamista laaja-alaisen erityisopettajan työssä siten, että Kaikuharjun koulun opettaja on toiminut Bright Start tai Instrumental Enrichment - koulutuksen käyneen erityisopettajan työparina omassa koulussa yhteensä kuudella koululla puolen vuoden ajan. Projektin koordinaattori on ollut suunnittelemassa ja arvioimassa kokeilua. Korjaavan opetuksen mallin toteuttamista varten järjestettiin lukuvuonna 2002-2003 kaksi viikon mittaista koulutusta, joihin osallistui yhteensä 70 opettajaa alueen kunnista. Hankkeen toimesta toteutettuna koulutus kyettiin tuottamaan erittäin edullisesti. Kesällä 2004 opetushallitus rahoitti vastaavat koulutukset Päijät-Hämeen kesäyliopistossa. Korjaavan opetuksen mallin käyttöönoton tueksi järjestettiin lukuvuonna 2002-2003 konsultaatiota Kaikuharjun koululla. Syksystä 2003 alkaen korjaavassa opetuksessa mukana olleet opettajat ovat kokoontuneet säännöllisesti jakamaan kokemuksiaan ja omaa osaamistaan. Tulokset ja arviointi Korjaavan opetuksen menetelmien tuntemus ja valmiudet sen käyttöönottoon ovat merkittävästi lisääntyneet Päijät-Hämeessä. Hankekokonaisuuden toiminnan aikana 127 opettajaa on käynyt viikon mittaisen menetelmäkoulutuksen joko projektin tai opetushallituksen rahoituksella. Heinolassa on toteutettu korjaavaa opetusta Kirkonkylän ja Myllyojan kouluissa. Vanhempien mukaan edistymistä tapahtui jo ensimmäisenä lukuvuotena koulunkäynnissä ja kouluviihtyvyydessä. Koearvosanat parantuivat ja läksyjen teko alkoi sujua paremmin. Heinolassa korjaavaa opetusta on jatkettu syksyllä 2004 kolmella koululla oman rahoituksen turvin.

11 Hollolassa korjaavaa opetusta on toteutettu Tiilikankaan ja Pyhänimen kouluissa syksystä 2002. Jälkimmäisen koulun ryhmään kuului oppilaita myös Uskilan koulusta. Toinen ryhmä on toiminut jo kaksi vuotta ja oppilaitten kognitiivinen käyttäytyminen on selvästi muuttunut ja itsesäätely parantunut. Myös toisella koululla tulokset ovat olleet rohkaisevia, sillä monista oppimiseen liittyvistä vaikeuksista huolimatta ryhmän jokainen oppilas siirtyi seuraavalle luokalle. Myös luokkien opettajat ja vanhemmat ovat havainneet myönteisiä muutoksia lasten oppimisessa. Hollolassa sovellettua korjaavaa opetusta on jatkettu tuntikehyksenä puitteissa Pyhäniemen koulussa syksyllä 2004 oman rahoituksen turvin. Hämeenkoskella on toiminut kaksi ryhmää, joille kummallekin on järjestetty viikoittain kaksi tuntia korjaavaa opetusta. Tulokset ovat olleet kannustavia. Erityisesti oppilaitten hahmottamiseen liittyvät vaikeudet ovat helpottuneet. Toimintaa on soveltaen jatkettu syksyllä 2004 kunnan omin varoin. Orimattilassa korjaavan opetuksen menetelmänä on käytetty PREPmenetelmää, jonka tarkoituksena on lievittää tai korjata lukemisen, kirjoittamisen sekä matematiikan vaikeuksia ja tarkkaavaisuuden ongelmia. Lahden työparimallista on erittäin positiivisia kokemuksia. Erityisopettajat ovat päässeet heti soveltamaan käytäntöön teoriatietoa, jonka soveltaminen ilman kannustusta ja kokeneemman kollegan tukea olisi ollut vaikeaa. Kaikki kokeiluun osallistuvat opettajat jatkavat nyt mallin toteuttamista osana omaa työtään. 3.2 Pienluokkatoiminta Pienluokkatoiminta on tavallisessa koulussa toteutettu erityisluokka, jossa on tavallista vähemmän oppilaista. Pienluokkamallin avulla turvataan myös oppimisessaan runsaasti tukea tarvitseville lapsille mahdollisuus koulunkäyntiin omalla asuinalueella tai omassa koulupiirissä. Oppilaita integroidaan mahdollisuuksien mukaan yleisopetuksen ryhmiin. Matkakustannuksissa säästetään, kun koulumatkat lyhenevät. Integroinnin ansiosta useammat lapset pääsevät erityisopetuspalveluiden piiriin, kun erityisluokkaa käytetään vain niissä aineissa, joissa se on välttämätöntä. Kun pienluokan oppilaita on yleisopetuksen tunneilla, yleisopetuksen oppilaita vastavuoroisesti voidaan opettaa pienluokassa.

12 Tavoite: Tavoitteena oli pienluokkatoimintaan tutustuminen ja sen käyttöönotto alueen kunnissa käynnistämällä se kokeiluluontoisena projektitoimintana alueen kunnissa. Toteutus: Projektin aikana on käynnistetty pienluokkakokeiluja yhdeksässä kunnassa. Osa pienluokista on omauraluokkia, osa on toteutettu ala-asteella ja osa yläasteella. Nastolassa kehitettiin ns. pysäkkiopetus. Seuraavassa on tarkemmin esitelty erityyppiset pienluokkakokeilut ja niistä saadut kokemukset. 3.2.1 Omaura-luokat Nuorten omaura on toisenlainen, työvaltainen ja toiminnallinen tapa suorittaa peruskoulun viimeiset vuosiluokat. Se on tarkoitettu sellaisille oppilaille, joilla syystä tai toisesta päättötodistus uhkaa jäädä saamatta ja joiden arvioidaan hyötyvän omaura-tyyppisestä opiskelusta. Tavoitteena on opiskelumotivaation vahvistaminen ja koulutusjärjestelmästä syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen. Omaurassa pyritään tukemaan koulussa, kotona tai sosiaalisessa toimintaympäristössään vaikeuksiin ajautunutta nuorta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Omauraluokkia on kokeiltu Lahdessa, Nastolassa ja Asikkalassa. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuus käynnistettiin omauraluokan pilottikokeilulla Lahden Kärpäsen koulussa syksyllä 2001. Luokalla oli 11 oppilasta, joilla oli erittäin vaikeita ongelmia. Lukuvuoden lopussa seitsemällä oli peruskoulun päättötodistus ja he hakeutuivat jatkoopiskeluun, kaksi jatkoi seuraavana vuonna omaura-luokalla ja kaksi hakeutui tuettuun työhönohjautumistoimintaan. Pilottikokeilu rohkaisi kokeilun jatkamiseen ja toimintatavan siirtämiseen myös muihin kuntiin. Kärpäsen koulun omaurakokeilu jatkoi projektin piirissä vielä lukuvuoden 2002 2003, minkä jälkeen toiminta vakinaistui ja on jatkunut ilman projektirahoitusta.

13 Asikkalan Kanavan koulussa aloitettiin syksyllä 2003 omauraluokka yläasteen oppilaille. Vaikka luokka sijoitettiin erityiskoulun yhteyteen, tarkoitus oli, että se palvelisi myös yleisopetuksen oppilaita. Toiminta on tähdännyt siihen, että oppilaat saataisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sitoutumaan tulevaan jatkokoulutuspaikkaan sekä oman elämänsä ja tulevaisuutensa suunnitteluun. Tätä on toteutettu tiiviissä yhteistyössä perus- ja ammattikoulun kanssa sekä pidemmillä työelämään tutustumisjaksoilla valmiissa työharjoittelupaikkaverkostossa. Kunnassa toimiva nuorten työpaja on ollut myös yhteistyökumppanina. Lukuvuonna 2003-2004 kaksi oppilaista on suorittanut kursseja yleisopetuksen ryhmissä. Yhdellä on ollut kaksi teoriapäivää viikossa ja muut päivät työharjoittelua. Muitten kohdalla työharjoittelun osuus on ollut kaksi kolmen viikon jaksoa. Oppilaiden sosiaalisten vaikeuksien vuoksi luokan sijoitus mukautetun opetuksen erityiskoulun yhteyteen ei ole ollut hyvä ratkaisu. Lukuvuonna 2004 2005 toimintaa on jatkettu ilman projektirahoitusta työnimellä työharjoittelupainotteinen integraatioluokka. Nastolassa käynnistettiin omauraluokka syksyllä 2002. Luokan toimintaa arvioitiin tiiviisti lukuvuoden mittaan. Toisaalta toiminta osoittautui tarpeelliseksi, mutta ongelmia syntyi pätevän opettajan saamisessa. Toisaalta myös kaivattiin joustavampaa ja kustannuksiltaan edullisempaa toimintatapaa. Omaura-kokeilun pohjalta syntyi Nastolan tarpeisiin kehitetty ns. Pysäkki-opetus. 3.2.2 Pysäkkiopetus Nastolassa Kukkasen ja Männistön kouluilla käynnistettiin syksyllä 2003 pysäkkiopetus-kokeilu, jolla korvattiin perusopetuksen 7.-9. luokkien oppilaille suunnatun ESY opetuksen. Pysäkkiopetuksen tavoitteena on palauttaa lähinnä sosiaalisista ongelmista ja / tai koulumotivaation puutteesta kärsivä oppilas mahdollisimman nopeasti takaisin yleisopetukseen selvittämällä ongelmien syyt välittömästi. Jos selviää, että syiden taustalla on oppimisvaikeuksia, oppilasta autetaan laaja-alaisen erityisopetuksen keinoin. Toiminta perustuu kiinteään yhteistoimintaan kotien kanssa. Pysäkki toiminta käynnistyi toisella koululla hyvin. Toisen käynnistymisessä oli aluksi ongelmia, mutta lukuvuoden aikana toiminta sielläkin lähti sujumaan. Kokeilusta on saatu Nastolassa niin hyviä kokemuksia,

14 että toimintaa on syksyllä 2004 laajennettu ala-asteelle. Ala-asteella on kaksi pysäkkiopettajaa, joista toinen huolehtii kunnan itäpuolen ja toinen länsipuolen kouluista. Näin koko ala-aste on pysäkkiopetuksen piirissä. Pysäkkiopetuksen avulla yhtenäistetään kunnassa sosiaalisista ja emotionaalisista ongelmista kärsivien oppilaitten opetusta. Se ei kuitenkaan ole helppoa, sillä koulut ovat erilaisia ja toimintamallien löytäminen vie aikaa. Toiminta jatkuu Nastolassa lukuvuonna 2003-2004 kunnan kustantamana, mutta edelleen kokeiluna. 3.2.3 Muu pienluokkatoiminta Lahden muut pienluokat Lahdessa käynnistettiin syksyllä 2002 Kärpäsen omauraluokan lisäksi pienluokkakokeilut Myllypohjan ala-asteella ja Ahtialan yläasteella. Syksyllä 2003 käynnistettiin pienluokkakokeilut Kivimaan ja Mukkulan kouluissa. Projektin taloudellista tukea on saatu toisena lukuvuotena kolmeen, toisena neljään luokkaan. Projektirahoituksen turvin voitiin toteuttaa erityisopetuksen kehittämissuunnitelmaa, jonka mukaan Lahden kaikkien viiden suurpiirin alueella pitäisi olla alueelliset pienluokat koulutulokkaille ja 7.-9.-luokkalaisille. Ainoastaan keskustan alue on vielä ilman pienluokkia. Pienluokkatoimintaan liittyen Lahdessa on samanaikaisesti käynnistetty alueellinen yhteistyö suurpiireittäin erityisopetuksen ja oppilashuollon asioissa. Alueellisissa kokoontumisissa ovat olleet mukana alueen rehtorit, erityisopettajat ja oppilashuollon henkilöstö, joillakin alueilla myös luokanopettajia. Kokoontumisissa on esitelty ja pohdittu pienluokkatoiminnan järjestämistä ja samalla muita erityisopetuksen ja oppilashuollon kysymyksiä ja otettu kantaa erityisopetuksen ja oppilashuollon kehittämisohjelmaan luonnosvaiheessa. Joillakin alueilla kokoontumisissa on päätetty järjestää koulutuspäivä kaikille alueen opettajille, jotta tieto uusista käytännöistä leviäisi koko opettajakunnalle. Tavoitteena 1.-2. pienluokilla on lasten siirtyminen jatkossa yleisopetuksen kouluihin tai, mikäli joku lapsista on tiiviimmän tuen tarpeessa, parhaiten soveltuvaan erityiskouluun. Yläasteella pienluokkatoimin tavoitteena on päättötodistuksen saaminen.

15 Arviointi: Lahdessa pienluokkien toiminnan arvioimiseksi järjestettiin lukuvuonna 2002-2003 kaikille kouluille tarkoitettu arviointiseminaari ja lukuvuoden 2003-2004 aikana yhteensä neljä arviointikokousta. Lisäksi opettajilta pyydettiin kirjallista palautetta. Keväällä 2004 tehtiin seurantakysely kaikista Lahden pienluokista. Seuraavassa on yhteenveto tuloksista. Lahden pienluokilla opiskeli lukuvuonna 2003-2004 yhteensä 98 oppilasta, joista: 96 on käynyt koulua säännöllisesti 62 jatkaa koulunkäyntiä pienluokalla 20 siirtyy yleisopetuksen luokkaan kuusi kertaa luokan joko yleisopetuksessa tai pienluokassa kahdeksan saa päättötodistuksen, näistä seitsemän on hakenut toisen asteen koulutukseen, yhdestä tieto puuttuu yksi oppilas on muuttanut toiselle paikkakunnalle Pienluokkien oppilaiden integrointi yleisopetuksen luokkiin on pääsääntöisesti onnistunut hyvin. Kokeilu on vaikuttanut siten, että erityisluokkatoimintaa on nyt lähes jokaisessa koulussa, eikä sitä enää koeta niin vieraaksi ja erilliseksi. Kokeilun aikana yleisopetuksen opettajien ja vanhempien asenteet ovat muuttuneet selkeästi myönteisemmäksi erityisoppilaita kohtaan. Kehittämiskohteita pienluokkien toiminnassa ovat oppilasvalinnat, yhteistyön tiivistäminen yleisopetuksen kanssa ja opettajien jaksamisen tukeminen. Lahdessa kaikki kokeilutoimintana käynnistyneet pienluokat jatkavat toimintaansa syksyllä 2004 projektirahoituksen päättyessä osana kaupungin erityisopetusta. Pienluokat mahdollistavat koulunkäynnin omalla asuinalueella myös niille lapsille, jotka tarvitsevat oppimisessaan erityistä tukea ja pientä opetusryhmää.