Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011
Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun jälkeen sitoo typpeä ilmasta tai ottaa sitä maasta Kerääjäkasvi (catch crop) kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista kylvö aluskasviksi tai tuotantokasvin jälkeen jälkimmäinen (virheellisesti) myös pyydyskasvi Peitekasvi (cover crop) peittää pellon pintaa, kun viljelykasvi ei peitä alus- ja kerääjäkasvit siis myös peitekasveja 2 9.11.2011
Hyötyä pellolle ja ympäristölle Pellon kasvipeitteisyys lisääntyy eroosioherkkyys vähenee Juuret kuohkeuttavat maata syvälle etenkin monet palko- ja öljykasvit Eloperäistä ainesta kertyy maahan mururakenne ja vedenpidätyskyky paranevat Maan rakenteen paraneminen parantaa ravinteiden hyödyntämistä Ravinteita jää maahan vesien sijaan 3 9.11.2011
Alus- ja kerääjäkasvit Suomen oloissa Tarvitaan, koska yksipuolinen viljely on yleistä ravinnehuuhtoumien vähennystä tarvitaan erilaisia typen lähteitä kaivataan aluskasveja, koska sadonkorjuun jälkeen on vähän kasvuaikaa etu: viherlannoitus ja myytävä sato samalla Kylvö sadonkorjuun jälkeen käy, kun satokasvi aikainen, kuten varhaisperuna lämpösumma (>0 o C) vähintään 500 yleensä viimeistään elokuun alussa kasvin kasvu nopeaa, esim. öljyretikka kasvu voimakas, kun typpeä jäänyt paljon 4 9.11.2011
kuiva-ainetta, kg/ha 3000 2500 2000 Aluskasvien biomassa loppusyksyllä Kevätvilja on tavanomaisesti lannoitettu 1500 1000 500 rikkakasvit versot juuret 0-25 cm 0 Känkänen H./MTT 2011 5 9.11.2011
Lajit keräävät typpeä eri määriä ja erilaisilla rytmeillä NO 3 -N (kg/ha, 0-90 cm), Jokioinen 60 50 40 30 20 10 syksy kevät 0 Känkänen H./MTT 2011 6 9.11.2011
Aluskasvien mahdollisuudet? Apiloiden typpivaste 10-30 (-60) kg/ha Kasvukunnon ylläpito tai hidas paraneminen Rikkakasvien hillintä (älä odota mahdottomia!) Huuhtoutumisen hillintä 5-40 kg/ha N (tuhansia tonneja koko maassa) Kuva: Hannu Känkänen Kuva: Hannu Känkänen 7 9.11.2011
Kilpailu vähentää kasvua Puna-apila yksin ja aluskasvina kuiva-ainetta, kg/ha 8000 7000 6000 170 Versojen N-% noin 3-3,5 ja juurten 2 5000 4000 3000 2000 1000 30 Typpeä (kg/ha) noin: 65 50 40 32 versot juuret 0 puhdas kilpailu aluskasvi 0 N 30 N 60 N 90 N kilpailu + typpilannoitus Känkänen H. Alus- ja kerääjäkasvien 9.11.2011 8 mahdollisuudet Känkänen H. /MTT 2011
Kerääjäkasvien mahdollisuudet? Paljaan maan sijaan runsas biomassa Voi kerätä typpeä jopa yli 100 kg/ha (jos typpeä ja aikaa on kyllin) Voi siirtää ylim. typen seuraavalle kasville Kasvusto kuivaa maata: muokkaus myöhäänkin TEHO Plus hanke, valkosinappi kesäperunan jälkeen Kuva: TEHO-hanke RaHa -hanke, öljyretikka 15.10., kylvetty elokuun alussa Kuva: Kari Koppelmäki 9 9.11.2011
Mahdollisuudet käyttöön Ensin tavoitteet selväksi typen huuhtoutumisen vähentäminen pääasiassa muita kuin palkokasveja satokasvin jälkeen kylvökin mahdollista kasvukunto ja lannoitetypen korvaaminen Myös palkokasveilla tärkeä merkitys Tyydyttävätkö kesän ja syksyn kasvustot? siemenmäärän ja seoksen säätö kylvötekniikan hyväksyminen tai muuttaminen Kasvustomassan arviointi rehevyys ja kasvilajijakauma syksyllä Typpilannoituksen säätäminen seuraavalle kasville 9.11.2011 10
Toistuva aluskasvi voi lisätä jyväsatoja Jyväsato (kg/ha) käytettäessä 6 vuoden ajan aluskasveja 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 0 N 90 N ei aluskasvia valkoapila puna-apila pu-ap.+n.nata w.raiheinä Känkänen H./MTT 2011 Känkänen H. Alus- ja kerääjäkasvien 9.11.2011 11 mahdollisuudet
Lisätietoja www.mtt.fi Hannu Känkänen, MTT, hannu.kankanen@mtt.fi Ravinnehuuhtoumien hallinta (RaHa) hankkeen nettisivut: www.ymparisto.fi/uus/raha Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen hankkeen (TEHO Plus) nettisivut: www.ymparisto.fi/tehoplus 12 9.11.2011
KIITOS!