Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku

Transkriptio

1 Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku

2 Yhteistyötä ja vuorovaikutusta RANKU-hanke, Finnamyl Oy, Nakkilan kunta, tärkkelysperunan viljelijät ja ProAgria Länsi- Suomi toteuttivat yhteistyössä tärkkelysperunan viljelykiertokokeiluun liittyvän pellonpiennarpäivän 9.8. Kaasmarkussa Ulvilassa. Päivään osallistui runsas 30 asiasta kiinnostunutta toimijaa. Kokeilun tavoitteena on, että eri alojen yhteistyön kautta löydetään sekä ympäristön että talouden kannalta toimivia viljelykiertoratkaisuja erikoiskasvitiloille. Vaikka RANKUhanke päättyy 2017, viljelykiertokokeilun toivotaan jatkuvan Finnamylin tehtaan, viljelijöiden ja kuntien toimesta.

3 Pienemmillä panoksilla parempi sato Viljelykierron monipuolistamisella voidaan saavuttaa monia hyötyjä: - maan rakenne paranee - maan multavuus kasvaa - maan ravinnetila paranee - kasvitautipaine vähenee Viljelykiertokokeilussa välikasvina vierailukohteella on öljyretikka. Aikaisemmin lohkolla on viljelty vain perunaa, joskus vuosia sitten yhtenä vuotena viljaa. Yksivuotisella öljyretikalla on voimakas paalujuuri ja roteva varsi. Kokeilussa retikan siemenmäärä oli 15 kg/ha, kylvö ja lannoitteeksi oli annettu typpeä 30 kg/ha. Öljyretikkalohkolla oli kolme eri ruutua: murskaamaton kasvusto, kasvusto murskattu ja kasvusto murskattu

4 Viljelykierto vaikuttaa perunasadon laatuun Maan kasvukunnon heikentyminen alentaa perunan tärkkelyspitoisuutta. Viljelykierrolla saadaan maahan orgaanista ainesta lisää ja välikasvien juuristo parantaa maan rakennetta. Viljelykierrolla voidaan myös vähentää kasvitautipainetta.

5 Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu Kokeilussa seurataan maan orgaanisen aineksen muutosta, kasvimassan mukana maahan tulevan orgaanisen aineksen määrää ja välikasvin jälkeen perunasadon laatua. Lisäksi kartoitetaan käytäntöjen pullonkauloja ja erilaisia yhteistyön toimintamalleja. Öljyretikka oli ensimmäistä kertaa kokeilussa viljelijällä. Kokeilussa haluttiin selvittää myös sopivaa murskausajankohtaa ja nähdä miten kasvuston murskaus vaikuttaa retikan juuren kasvuun. Siksi öljyretikkalohkolla kokeiltiin murskausta eri ajankohtina.

6 Kuoppatesti Finnamylin viljelypäällikkö Kimmo Pusa viimeistelee Peltomaan laatutestikuoppaa. Normaalisti testikuopaksi riittää syvyydeltään 40 senttimetrin ja leveydeltään 40 cm x 50 cm kuoppa. Pellonpiennarpäivässä kuopat tehtiin isommiksi, jotta osallistujat näkisivät paremmin.

7 Peltomaan laatutesti Peltomaan laatutesti on tarkoitettu viljelijän apuvälineeksi maan hoitoon. Testistä ja sen tekemisestä lisää tietoa ProAgrian verkkosivuilta: Puutarha- ja erikoiskasvituotannon asiantuntija Marja Tuononen ProAgriasta kertoi mm. peltomaan laatutestistä, maan rakenteesta, viljelykierron merkityksestä ja öljyretikasta maanparannuskasvina.

8 Pintamaan vedenjohtavuus Kuoppatestin lisäksi tarkasteltiin myös pintamaan vedenjohtavuutta 20 cm halkaisijaltaan olevan infiltraatiorenkaan avulla. Sellaisen voi tehdä esimerkiksi leikkaamalla pohjan irti muoviämpäristä. Tällä lohkolla imeytyminen oli hidasta. Veden imeytyminen maahan kesti lähes 30 minuuttia.

9 Kiitokset Pilvipoutainen sää suosi pellonpiennarpäivää. Kiitos Ramille, että pääsimme pellolle ja kiitos myös kaikille osallistuneille! Lisätietoa kokeilusta: Sami Talola, erityisasiantuntija, RANKU-hanke puh Lisätietoa hankkeesta: Ravinneneutraali kunta (RANKU) on Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima kolmivuotinen kehittämishanke. Sen tavoitteena on edistää orgaanisten ravinteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä mahdollisimman lähellä syntypaikkaansa sekä kehittää uusi Ravinneneutraali kunta -toimintamalli. Hanke on osa ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävää ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa ns. Raki-ohjelmaa.