Havaintokoe 2010 Härkäpavun aluskasvikoe 1 (Lapinjärvi)

Transkriptio

1 Havaintokoe 2010 Härkäpavun aluskasvikoe 1 (Lapinjärvi) Päivitetty Havaintokoe Kokeessa kylvetään Italian raiheinää härkäpavun aluskasviksi. Osa lohkosta on lannoitettu lihaluujauholla. Lohkoilla mitataan aluskasvin vaikutusta maan liukoisen typen pitoisuuteen syksyllä sekä vaikutusta satotasoon. Lisäksi arvioidaan aluskasvin vaikutusta rikkakasveihin, maan kosteusoloihin ja kasvukuntoon. Lohkon perustiedot: Havaintokokeen sijainti Peruslohkon koko Lohkon viljelyhistoria Viljavuustiedot Lapinjärvi 2,3 ha 2009 Kevätvehnä, Viherlannoitusnurmi Lohkot A ja B Hiesusavi, Lohko C Hiuesavi Lohko A Lohko B Lohko C 2010 Härkäpapu+italian raiheinä Härkäpapu+italian raiheinä Härkäpapu Lihaluujauhoa 300 kg/ha 2011 Suojavilja Suojavilja Suojavilja Viljelytiedot 2010 Perusmuokkaustapa ja aika Syyskyntö Kylvömuokkaustapa ja aika 2 x Joustopiikkiäkeellä Pääkasvin siemenmäärä 270 kg/ha, ja kylvöajankohta Aluskasvin kylvötapa Rikkakasviäestyksen yhteydessä keskipako levittimellä. Aluskasvin siemenmäärä ja kylvöaika 25 kg/ha (Kylvöpäivä ) Lannoitus (N-P-K) Lohkolle A lihaluujauhoa 300 kg/ha N 24 kg/ha, P 15 kg/ha K 3 kg/ha Ravinnehuuhtoumien hallinta (RaHa)-hankkeessa kerätään ja jaetaan tietoa sekä käytännön kokemuksia vesiensuojelua ja kestävää maataloutta edistävistä toimenpiteistä.

2 Havaintokoe 2010 Härkäpavun aluskasvikoe 1 (Lapinjärvi) Havainnot kasvukaudelta 2010 Italian raiheinä kylvettiin härkäpavun aluskasviksi kesäkuun puolessa välissä rikkakasviäestyksen yhteydessä. Suuresta kylvömäärästä huolimatta italian raiheinä- kasvusto ja epätasaiseksi. Osalla lohkoa aluskasvia ei löytynyt lainkaan. Loppukesästä havaittava kasvusto sijaitsi ainoastaan metsän reunassa, jossa oli kosteammat kasvuolosuhteet. Suurin syy aluskasvin epäonnistumiseen oli myöhäisessä kylvössä ja kuivissa kasvuolosuhteissa. Satotulokset Kuivuus lopetti pavun kasvun aikaisessa vaiheessa ja sato jäi odotettua heikommaksi. Satotulokset mitattiin viljelijän toimesta puimalla koelohkot, mittaamalla papujen hehtolitrapaino, ja määrittämällä puidulta alalta tulleiden papujen tilavuus traktorin peräkärrystä mittaamalla. Lohko A oli lannoitettu lihaluujauholla mikä on saattanut vaikuttaa suurempaan satoon. Lohko A: 970 kg/ha, Hlp 80 kg, Puintikosteus 19,0 % Lohko B: 890 kg/ha, Hlp 79,5 kg, Puintikosteus 21,7 % Lohko C: 840 kg/ha, Hlp 76 kg, Puintikosteus 22,2 % Millaista vettä salaojissa kulkee? Typpiliuskalla voi mitata salaojaveden nitraattipitoisuutta. Tulos ei ole tarkka, mutta tulokset ovat vaihdelleet merkittävästi eri mittauksissa.

3 Havaintokoe 2010 Härkäpavun aluskasvikoe 1 (Lapinjärvi) Aluskasvi kärsi kesän kuivuudesta. Ainoastaan metsän reunassa italian raiheinä selvisi kesän helteestä.. Viereisellä lohkolla kuivuuden aiheuttamaa maan halkeilua. Kuvat Jarkko Hovi, Kari Koppelmäki

4 Havaintokoe 2010 Härkäpavun aluskasvikoe 2 (Lapinjärvi) Päivitetty Havaintokoe Kokeessa kylvetään Italian raiheinä härkäpavun aluskasviksi keräämään puinnin jälkeen maahan jääneitä liukoisia ravinteita. Osa aluskasvillisesta lohkosta jätettiin muokkaamatta syksyllä, jotta saadaan talviaikainen kasvipeitteisyys. Lohkoilla mitataan aluskasvin ja kasvipeitteisyyden vaikutusta maan liukoisen typen pitoisuuteen syksyllä sekä vaikutusta seuraavan vuoden kasvustoon. Lisäksi arvioidaan aluskasvin vaikutusta rikkakasveihin, maan kosteusoloihin ja kasvukuntoon. Lohkon perustiedot: Lohkojen A ja B viljavuustiedot: Lohkon C viljavuustiedot Lohkon viljelyhistoria Runsasmultainen hiuesavi, ph 6.6, Ca 3300, P 7,4, K 250, Mg 670, S <9 Runsasmultainen hiesusavi, ph 6.7, Ca 3300, P 3,6, K 210, Mg 790, S < Kevätvehnä Viherlannoitusnurmi Lohko A B C 2010 Härkäpapu + italian raiheinä Kyntö Härkäpapu + italian raiheinä ei syysmuokkausta Härkäpapu 2011 Suojavilja Suojavilja Suojavilja Viljelytiedot 2010 Perusmuokkaustapa ja aika Syyskyntö 2009 Kylvömuokkaustapa ja aika Tasausäestys , 2 x äestys Pääkasvin siemenmäärä 265 kg/ha kylvetty ja kylvöajankohta Alus-/kerääjäkasvin kylvötapa Alus-/kerääjäkasvin siemenmäärä 11 kg/ha kylvön yhteydessä ja kylvöajankohta Lannoitus (N-P-K) Kasvinsuojelutoimet Ei lannoitusta Ei kasvinsuojelutoimia Ravinnehuuhtoumien hallinta (RaHa)-hankkeessa kerätään ja jaetaan tietoa sekä käytännön kokemuksia vesiensuojelua ja kestävää maataloutta edistävistä toimenpiteistä.

5 Havaintokoe Härkäpavun aluskasvikoe 2 (Lapinjärvi) Havainnot Kasvukausi oli hyvin kuuma ja kuiva. Italian raiheinä kylvettiin härkäpavun kanssa samaan aikaan milloin se hyötyi kevään kosteudesta. Aluskasvi ei kuitenkaan häirinnyt pavun kasvua eikä siitä ollut haittaa puinnissa. Aluskasvi voi kilpailla satokasvin kanssa käytettävästä vedestä. Vaikka kesä oli hyvin kuiva ja kasvustot kärsivät veden puutteesta, ei aluskasvilla ollut viljelijän havaintojen mukaan vaikutusta härkäpavun satoon. Aluskasvi jatkoi kasvua talven tuloon saakka hyödyntäen pavulta jäänyttä typpeä. Syksy jatkui kuivana. Maa oli hyvin kovaa syksyllä mikä vaikeutti syysmuokkauksia. Satotulokset Italian raiheinää härkäpavun seassa. Kuva Härkäpavun sato jäi kuivuuden johdosta vaatimattomaksi (n kg/ha). Kerääjäkasvina toimineesta italian raiheinästä otettiin kasvukauden lopussa kasvustonäyte mistä analysoitiin kuiva-aine ja typpipitoisuus. Kasvustonäyte koostui kolmesta osanäytteestä. Näytteet sisälsivät typpeä keskimäärin 33 kg/ha (22 kg/ha, 35 kg/ha ja 43 kg/ha). Kasvuston typpipitoisuus oli 1,44 % Maanäytteiden tulokset Maanäytteistä analysoitiin liukoinen typpi (nitraattityppi NO3 ja ammoniumtyppi NH4) puinnin jälkeen ja ennen talven tuloa. Maanäytteet otettiin kahdesta eri syvyydestä: 0-20 ja cm. Maanäytteiden tulokset : NO3 NH4 yht. N kg/ha Lohko A 0-20 cm. 6,6 5,3 11,9 Lohko A cm. 6,3 4,2 10,5 Yhteensä N kg/ha 12,9 9,5 22,4 Lohko B 0-20 cm. 6,7 5 11,7 Lohko B cm. 5,4 3,9 9,3 Yhteensä N kg/ha 12,1 8,9 21 Lohko C 0-20 cm. 10,7 5,8 16,5 Lohko C cm. 6,7 4,4 11,1 Yhteensä N kg/ha 17,4 10,2 27,6

6 Havaintokoe Härkäpavun aluskasvikoe 2 (Lapinjärvi) Maanäytteiden tulokset : NO3 NH4 yht. N kg/ha Lohko A 0-20 cm. 4,8 5,4 10,2 Lohko A cm. 2,2 2,2 4,4 Yhteensä N kg/ha 7 7,6 14,6 Lohko B 0-20 cm. 2,7 5,3 8 Lohko B cm. 2,2 4,7 6,9 Yhteensä N kg/ha 4, ,9 Lohko C 0-20 cm. 4,1 5,1 9,2 Lohko C cm. 6 1,8 7,8 Yhteensä N kg/ha 10,1 6,9 17 Maanäytteiden tulokset : NO3 NH4 yht. N kg/ha Lohko A 0-20 cm. 10,06 7,06 17,12 Lohko A cm. 8,76 5,22 13,98 Yhteensä N kg/ha 18,82 12,28 31,1 Lohko B 0-20 cm. 10,46 8,2 18,66 Lohko B cm. 8,91 5,52 14,43 Yhteensä N kg/ha 19,37 13,72 33,09 Lohko C 0-20 cm. 13,94 7,54 21,48 Lohko C cm. 17,82 5,67 23,49 Yhteensä N kg/ha 31,76 13,21 44,97 Tulkinta tuloksista Havaintojen ja kasvustonäytetuloksen perusteella voidaan olettaa raiheinän kerännen typpeä kasvustoon ja huuhtoutumisen riskin pienentyneen aluskasvittomaan lohkoon verrattuna. Kevätnäytteenkin perustella italian raiheinä on kerännyt typpeä maasta ja todennäköisesti vähentänyt typen huuhtoutumista. Muokatun ja muokkaamattoman lohkon pitoisuuksien ero on niin pieni, ettei siitä voi varmuudella sanoa, johtuuko se aluskasvista vai sattumasta.

7 Havaintokoe Härkäpavun aluskasvikoe 2 (Lapinjärvi) Italian raiheinä jatkaa kasvuaan härkäpavun puinnin jälkeen Kuva Kuva italian raiheinä kasvustosta Kasvusto on rehevä ja jatkaa vielä kasvua talven tuloon sakka. Kuvassa näkyy hajanaisesti puinnin jälkeen kasvuun lähteneitä härkäpavun taimia. Kuvat: Jarkko Hovi, Kari Koppelmäki

8 Havaintokoe 2011 Härkäpavun aluskasvikoe 1 (Lapinjärvi) Päivitetty Havaintokoe Kokeessa kylvetään Italian raiheinä härkäpavun aluskasviksi keräämään puinnin jälkeen maahan jäänyttä liukoista typpeä ja suojaaman pellon pintaa syksyksi. Lohkolla seurataan italian raiheinän vaikutusta maan liukoisen typen pitoisuuteen syksyllä sekä vaikutusta seuraavan vuoden kasvustoon. Lisäksi arvioidaan aluskasvin vaikutusta rikkakasveihin, maan kosteusoloihin ja kasvukuntoon. Lohkon perustiedot: Havaintokokeen sijainti Lapinjärvi Lohkon koko 3,49 ha Lohkon viljelyhistoria 2010 Kevätvehnä, Viherlannoitusnurmi Viljavuustiedot Hiesusavi, runsasmultainen, ph 6,2, P 5,2, K 246, Ca3010, Mg 610 Lohko A Lohko B 2011 Härkäpapu+italian raiheinä Härkäpapu 2012 Suojavilja Suojavilja Viljelytiedot 2011 Perusmuokkaustapa ja aika Syyskyntö 2010 Kylvömuokkaustapa ja aika Äestys x 3 Pääkasvin siemenmäärä Kylvö 315 kg/ha ja kylvöajankohta Aluskasvin kylvötapa Italian raiheinä 15 kg/ha rikkaäestyksen yhteydessä Aluskasvin siemenmäärä ja kylvöaika Satotiedot Härkäpapu 1900 kg/ha puitu Ravinnehuuhtoumien hallinta (RaHa)-hankkeessa kerätään ja jaetaan tietoa sekä käytännön kokemuksia vesiensuojelua ja kestävää maataloutta edistävistä toimenpiteistä.

9 Havaintokoe 2011 Härkäpavun aluskasvikoe 1 (Lapinjärvi) Havainnot kasvukaudelta 2011 Italian raiheinä kylvettiin härkäpavun aluskasviksi rikkakasviäestyksen yhteydessä. Kasvusto taimettui tasaisesti ja sadonkorjuun jälkeen pellon peitti tasainen italian raiheinäkasvusto. Kuivan kesän jälkeen syksy oli sateinen. Italian raiheinä hyötyi kosteudesta ja härkäpavun maahan sitomasta typestä. Kasvusto kynnettiin muun lohkon kynnön yhteydessä lokakuun alussa. Kerääjäkasvusto myös kuivattaa maata syksyllä. Maa oli kuivempaa kerääjäkasvustolohkolla kuin viereisellä verrannelohkolla. Lohkoilta otettiin maanäytteet liukoisen typen analysointia varten puinnin jälkeen sekä marraskuun alussa. Viljelijän havaintojen mukaan seuraavana kasvukautena kylvetty kaura oli vaaleampaa lohkolla, johon oli kylvetty italian raiheinä. Tätä havaintoa tukee kevään 2012 maanäytteiden tulokset (seuraavalla sivulla). Raiheinää kasvaneella lohkolla typpeä oli keväällä vähemmän käytettävissä. Italian raiheinäkasvusto Vasemman puoleinen osa peltoa on tummempi kuin oikeanpuoleinen osa missä italian raiheinä on kasvanut kyntöön saakka. Italian raiheinää näkyy vielä kyntöviilujen välistä. Kuva

10 Havaintokoe 2011 Härkäpavun aluskasvikoe 1 (Lapinjärvi) Tulkinta maanäytteiden tuloksista Puinnin jälkeen otetun näytteen perusteella raiheinä on vähentänyt erittäin selvästi (20 kg/ha) mineraalitypen määrää jo tässä vaiheessa. Erityisesti herkästi huuhtoutuvan nitraattitypen määrä on vähentynyt molemmissa maakerroksissa. Lohko kynnettiin aikaisin lokakuussa, mikä on todennäköisesti johtanut mineraalitypen vähäiseen lisääntymiseen (4 kg/ha) molemmilla lohkoilla. Raiheinättömällä lohkolla nitraattityppeä on kuitenkin valunut selkeästi syvempään maakerrokseen. Raiheinä on näytteen perusteella kerännyt nitraattityppeä myös kasvustoon. Keväällä ennen kylvöjä otetun näytteen perusteella mineraalitypen määrä on vähentynyt loppusyksyn näytteestä raiheinää kasvaneella alueella 5 kg/ha ja raiheinättömällä alueella 16 kg/ha. Voidaan olettaa, että selityksenä muutokselle on typen valuminen syvemmälle maahan. Huuhtoutuminen on selvästi vähäisempää raiheinää kasvaneella alueella. Syksyn mittaustulos viittasi pienentyneeseen huuhtoutumisen riskiin raiheinän ansiosta, mikä keväällä realisoitui. Maanäytteiden tulokset NO3 NH4 yht. N kg/ha Lohko A 0-20 cm. 4,3 5,3 9,6 Lohko A cm. 4,5 3,3 7,8 Yhteensä N kg/ha 8,8 8,8 17,6 Lohko B 0-20 cm. 12,9 5,9 18,8 Lohko B cm. 12,5 5,7 18,2 Yhteensä N kg/ha 25,4 11,6 37,0 Maanäytteiden tulokset NO3 NH4 yht. N kg/ha Lohko A 0-20 cm. 7,5 5,5 13,0 Lohko A cm. 5,3 3,0 8,3 Yhteensä N kg/ha 12,8 8,5 21,3 Lohko B 0-20 cm. 8,9 9,2 18,1 Lohko B cm. 17,6 6,1 23,7 Yhteensä N kg/ha 26,5 15,3 41,8 Maanäytteiden tulokset NO3 NH4 yht. N kg/ha Lohko A 0-20 cm. 5,0 4,0 9,0 Lohko A cm. 4,2 2,9 7,1 Yhteensä N kg/ha 9,2 6,9 16,1 Lohko B 0-20 cm. 6,3 4,7 11,0 Lohko B cm. 11,0 3,9 14,9 Yhteensä N kg/ha 17,3 8,6 25,9

11 Havaintokoe 2011 Härkäpavun aluskasvikoe 2 (Lapinjärvi) Päivitetty Havaintokoe Kokeessa kylvetään Italian raiheinä härkäpavun aluskasviksi keräämään puinnin jälkeen maahan jäänyttä liukoista typpeä. Osa aluskasvillisesta lohkosta jätettiin muokkaamatta syksyllä, jotta saadaan talviaikainen kasvipeitteisyys. Lohkoilla seurataan aluskasvin ja kasvipeitteisyyden vaikutusta maan liukoisen typen pitoisuuteen syksyllä sekä vaikutusta seuraavan vuoden kasvustoon. Lisäksi arvioidaan aluskasvin vaikutusta rikkakasveihin, maan kosteusoloihin ja kasvukuntoon. Lohkon perustiedot: Lohkojen A ja B viljavuustiedot: Lohkon C viljavuustiedot Lohkon viljelyhistoria 2010 Ruis Viherlannoitusnurmi Lohko A B C 2011 Härkäpapu + italian raiheinä Kyntö Härkäpapu + italian raiheinä ei syysmuokkausta Härkäpapu 2012 Suojavilja Suojavilja Suojavilja Viljelytiedot 2011 Perusmuokkaustapa ja aika Syyskyntö Kylvömuokkaustapa ja aika Tasausäestys Äestys ja kylvö Pääkasvin siemenmäärä 225 kg/ha kylvetty ja kylvöajankohta Alus-/kerääjäkasvin kylvötapa Piensiemenlaatikolla pääsatokasvin yhteydess Alus-/kerääjäkasvin siemenmäärä Italian raiheinä 10kg/ha kylvön yhteydessä ja kylvöajankohta Satotiedot Härkäpapu n kg/ha Ravinnehuuhtoumien hallinta (RaHa)-hankkeessa kerätään ja jaetaan tietoa sekä käytännön kokemuksia vesiensuojelua ja kestävää maataloutta edistävistä toimenpiteistä.

12 Havaintokoe Härkäpavun aluskasvikoe 2 (Lapinjärvi) Havainnot Kasvukausi oli hyvin kuuma ja kuiva. Italian raiheinä kylvettiin härkäpavun kanssa samaan aikaan milloin se hyötyi kevään kosteudesta. Aluskasvi ei kuitenkaan häirinnyt pavun kasvua eikä siitä ollut haittaa puinnissa. Aluskasvi voi kilpailla satokasvin kanssa käytettävästä vedestä. Vaikka kesä oli hyvin kuiva ja kasvustot kärsivät veden puutteesta, ei aluskasvilla ollut viljelijän havaintojen mukaan vaikutusta härkäpavun satoon. Aluskasvi jatkoi kasvua talven tuloon saakka hyödyntäen pavulta jäänyttä typpeä ja syksyn kosteutta. Italian raiheinäkasvusto oli hyvin rehevä ja väriltään tummaa, mistä voi päätellä, että typpeä on ollut reilusti käytettävissä. Kasvusto oli parhaimmillaan yli puoli metriä korkeaa. Raiheinän joukossa kasvoi jonkin verran härkäpavun taimia ja rikkaruohoja. Koelohkojen sänkipelto ja osa italian raiheinästä ja kynnettiin Viljelijän havaintojen mukaan kyntö sujui kevyemmin lohkolla missä kasvoi raiheinää. Osa lohkosta jätettiin kyntämättä syksyllä. Italian raiheinä kuoli talven aikana (kuva sivulla 4), milloin siitä ei ollut haittaa seuraavalle satokaudelle.

13 Havaintokoe Härkäpavun aluskasvikoe 2 (Lapinjärvi) Kasvustonäyte Lohkolta otettiin kasvustonäytteet Raiheinän sato oli tasan 2000 kg/ha. Näytteiden kuiva-aine % oli 94,15, jolloin kuiva-ainesadoksi tulee 1883 kg/ha. Italian raiheinän typpipitoisuus oli 2,22 %, jolloin kasvuston typpisadoksi tulee 42 kg/ha. Tulkinta maanäytteiden tuloksista Aluskasviksi kylvetty italianraiheinä vähensi oleellisesti typen huuhtoutumista härkäpavun jälkeen, kun se sai kasvaa vähintään lokakuun loppuun asti. Kevätnäytteen perusteella typen huuhtoutumisriskille ei ollut merkitystä, kynnettiinkö raiheinä maahan vai jätettiin talven yli. Tilanne olisi voinut olla toinen, jos raiheinä olisi pysynyt elossa kevääseen asti. Mitä ilmeisimmin raiheinä auttoi härkäpavusta vapautuvaa typpeä pysymään paremmin seuraavan kasvin ulottuvissa. Maanäytteiden tulokset NO3 NH4 yht. N kg/ha Lohkot A ja B 0-20 cm. 3,3 8,7 12,0 Lohko A ja B cm. 4,6 7,3 11,9 Yhteensä N kg/ha 7, ,9 Lohko C 0-20 cm. 9,4 8,1 17,4 Lohko C cm. 13,6 12,8 26,4 Yhteensä N kg/ha 23 20,9 43,8 Maanäytteiden tulokset NO3 NH4 yht. N kg/ha Lohko A ja B 0-20 cm. 3,6 7,1 10,7 Lohko A ja B cm. 1,7 5,0 6,7 Yhteensä N kg/ha 5,3 12,1 17,4 Lohko C 0-20 cm. 9,2 8,3 17,5 Lohko C cm. 9,6 5,4 15,0 Yhteensä N kg/ha 18,8 13,7 32,5 Maanäytteiden tulokset NO3 NH4 yht. N kg/ha Lohko A 0-20 cm. 5,2 6,4 11,6 Lohko A cm. 5,3 9,2 14,6 Yhteensä N kg/ha 10,5 15,6 26,2 Lohko B 0-20 cm. 6,0 5,9 11,9 Lohko B cm. 6,8 7,1 13,9 Yhteensä N kg/ha 12, ,8 Lohko C 0-20 cm. 4,1 7,2 11,2 Lohko C cm. 4 6,8 10,8 Yhteensä N kg/ha 8,

14 Havaintokoe Härkäpavun aluskasvikoe 2 (Lapinjärvi) Italian raiheinä ei talvehtinut. Keväällä muokkaus on helpompi tehdä aluskasvilliseen peltoon kuin pelkkään sänkeen Maan liukoisen typen pitoisuus (kg/ha) Härkäpapu 0-20 cm Härkäpapu cm Härkäpapu+IR 0-20 cm Härkäpapu +IR cm Kuvat: Kari Koppelmäki

15 Havaintokoe 2012 Härkäpavun aluskasvikoe (Lapinjärvi) Päivitetty Havaintokoe Kokeessa kylvetään Italian raiheinä härkäpavun aluskasviksi keräämään puinnin jälkeen maahan jäänyttä liukoista typpeä. Osa aluskasvillisesta lohkosta jätettiin muokkaamatta syksyllä, jotta saadaan talviaikainen kasvipeitteisyys. Lohkoilla seurataan aluskasvin ja kasvipeitteisyyden vaikutusta maan liukoisen typen pitoisuuteen syksyllä sekä vaikutusta seuraavan vuoden kasvustoon. Lisäksi arvioidaan aluskasvin vaikutusta rikkakasveihin, maan kosteusoloihin ja kasvukuntoon. Koe tehdään tilalla missä kahtena edellisenäkin vuotena on kylvetty italian raiheinä härkäpavun aluskasviksi hyvällä menestyksellä. Lohkon perustiedot: Lohkon viljelyhistoria Viherlannoitusnurmi 2011 Vehnä Lohko A B C 2012 Härkäpapu + italian raiheinä Kyntö Härkäpapu + italian raiheinä ei syysmuokkausta Härkäpapu 2013 Suojavilja Suojavilja Suojavilja Viljelytiedot 2012 Perusmuokkaustapa ja aika Syyskyntö Kylvömuokkaustapa ja aika Äestys Pääkasvin siemenmäärä 270 kg/ha kylvetty ja kylvöajankohta Alus-/kerääjäkasvin kylvötapa Piensiemenlaatikolla pääsatokasvin yhteydessä Alus-/kerääjäkasvin siemenmäärä Italian raiheinä 11kg/ha ja kylvöajankohta Satotiedot Härkäpapu n kg/ha (puitu 27.9.) Ravinnehuuhtoumien hallinta (RaHa)-hankkeessa kerätään ja jaetaan tietoa sekä käytännön kokemuksia vesiensuojelua ja kestävää maataloutta edistävistä toimenpiteistä.

16 Havaintokoe 2012 Härkäpavun aluskasvikoe (Lapinjärvi) Havainnot kasvukaudelta Italian raiheinä kylvettiin härkapavun kylvön yhteydessä piensiemenlaatikosta. Kesä oli kostea ja raiheinä taimettui tasaisesti. Aluskasvikasvusto oli tiheä. Syyskuussa aluskasvi kasvoi papukasvuston läpi, mikä aiheutti haittaa puinnille. Myöhäisen puinnin takia italian raiheinä ei ehtinyt kasvaa yhtä reheväksi kuin aikaisempina vuosina. Puinnin yhteydessä myös raiheinä niitettiin. Havaintolohko kynnettiin marraskuun puolessa välissä. Osa lohkosta jätettiin kyntämättä. Italian raiheinä oli kuollut talven aikana lähes kokonaan. Härkäpapukasvusto Tulkinta maanäytteiden tuloksista (tulokset seuraavalla sivulla Kynnettävä osa peltoa erosi maalajiltaan ja ominaisuuksiltaan kasvipeitteiseksi jätettävistä osista. Maanäyte pystyttiin ottamaan ainoastaan 40 cm syvyyteen. Tulokset on muutettu seuraavan sivun taulukossa vastaamaan toisiaan olettaen, että typpeä olisi maassa cm syvyydessä samassa suhteessa kuin cm syvyydessä. Kasvukauden sääolot olivat epäedulliset raiheinän ja härkäpavun yhteiselolle ja typen keruulle loppusyksyllä. Jossain määrin raiheinä kuitenkin vähensi typen huuhtoutumista. Rehevä härkäpapu ei haitannut raiheinän kasvua. Kuva

17 Havaintokoe 2012 Härkäpavun aluskasvikoe (Lapinjärvi) Maanäytteiden (nitraattityppi NO3 ja ammoniumtyppi NH4) tulokset (mittayksikkö kg/ha) Maanäytteiden tulokset NO3 NH4 yht. N kg/ha Lohko A 0-20 cm 4,5 8 12,5 Lohko A cm 2,3 6,4 8,7 Yhteensä N kg/ha 6,8 14,4 21,2 Lohko B 0-20 cm 2,9 5,7 8,6 Lohko B cm 3,7 7,9 11,6 Yhteensä N kg/ha 6,6 13,6 20,2 Lohko C 0-20 cm 6,4 6,6 13,0 Lohko C cm 4,5 8,2 12,7 Yhteensä N kg/ha 10,9 14,8 25,7 Maanäytteiden tulokset NO3 NH4 yht. N kg/ha Lohko A 0-20 cm 10,1 3,4 13,5 Lohko A cm 7,0 3,6 10,6 Yhteensä N kg/ha 17,1 7,0 24,1 Lohko B 0-20 cm. 16,4 4,3 20,7 Lohko B cm 8,7 5,2 13,9 Yhteensä N kg/ha 251 9,5 34,6 Lohko C 0-20 cm 9,4 4,3 13,7 Lohko C cm 7,2 3,2 10,5 Yhteensä N kg/ha 16,7 7,5 24,2

18 Havaintokoe 2012 Härkäpavun aluskasvikoe (Lapinjärvi) Kuva: Anna Liljeström

19 Havaintokoe 2012 Härkäpavun aluskasvikoe (Espoo) Päivitetty Havaintokoe eri aluskasveista härkäpavulla Kokeessa havainnoitiin eri aluskasvien soveltuvuutta härkäpavun aluskasviksi. Aluskasviksi kylvettiin italiaan raiheinää ja timoteitä. Härkäpavun jälkeen maahan jää runsaasti liukoista typpeä, mikä on alttiina huuhtoutumiselle syksyllä. Aluskasvien tavoitteena on liukoisten ravinteiden keruun lisäksi suojata maan pintaa sateilta. Luomutilalla tehdyssä kokeessa havainnoidaan myös vaikutusta rikkakasvien kasvuun. Lohkon perustiedot: Havaintokokeen sijainti Espoo Lohkon viljelyhistoria 2010 Maalaji Hieno hieta Lohko A Lohko B Lohko C 2012 Härkäpapu + Italian Härkäpapu + timotei Härkäpapu raiheinä Viljelytiedot 2012 Pääkasvi Härkäpapu Perusmuokkaustapa ja aika Kevätkyntö Pääkasvin kylvö Kerääjäkasvin kylvö Samaan aikaan pääkasvin kanssa piensiemenlaatikosta Kerääjäkasvin siemenmäärä Timotei 6 kg/ha, Italian raiheinä 7 kg/ha Ravinnehuuhtoumien hallinta (RaHa)-hankkeessa kerätään ja jaetaan tietoa sekä käytännön kokemuksia vesiensuojelua ja kestävää maataloutta edistävistä toimenpiteistä.

20 Havaintokoe 2012 Härkäpavun aluskasvikoe (Espoo) Havainnot kasvukaudelta Härkäpapu hyötyi kesän kosteudesta. Aluskasvit taimettuivat koko lohkon alalla tasaisesti huolimatta härkäpavun rehevästä kasvustosta. Märkyydestä ja viileästä kasvukaudesta johtuen härkäpapu puitiin syyskuun lopussa. Italian raiheinäkasvusto (kuvien vasen reuna) peitti härkäpavun sängen alleen ja oli huomattavasti rehevämpi kuin vaatimattomasti kasvanut timotei (kuvien oikeassa reunassa). Myös kasvien juurissa oli suuri ero (etusivun kuva). Lohkoilta otettiin maan liukoisen typen näytteet puinnin jälkeen ja kasvukauden lopussa (tulokset seuraavalla sivulla). Lohko jäi kasvipeitteiseksi talven yli. Maan murustumista ja kuivumista havainnoitiin seuraavana keväällä Maa oli kuivempaa ja murustui helpommin italain raiheinää ja timoteita kasvaneilla lohkon osilla. Erityisesti ero italian raiheinän ja sänkipellon välillä oli suuri (kuvat viimeisellä sivulla).

21 Havaintokoe 2012 Härkäpavun aluskasvikoe (Espoo) Tulkinta maanäytteiden tuloksista Aluskasveina kasvaneet heinät vähensivät ensimmäisen näytteen perusteella typen huuhtoutumisen riskiä. Toinen näyte viittaa siihen, että härkäpavun biomassasta, mahdollisesti myös maan muusta eloperäisestä aineksesta, vapautuu syksyn mittaan typpeä enemmän kuin heinät pystyvät keräämään. On mahdollista, että typpeä on valunut syvemmälle etenkin heinättömästä sänkimaasta ei vielä välttämättä ole ehtinyt valua. Monivuotisena heinänä timotein olisi voinut olettaa vähentävän typen määrää maassa keväällä, mutta näytteen perusteella liukoisen typen määrä on noussut molemmilla aluskasveilla. Timotei oli kuitenkin talvehtinut melko vaatimattomasti ja vihersi ainoastaan paikoin, mikä on vaikuttanut heikkoon typen keräämiseen keväällä. Maanäytteiden tulokset NO3 NH4 yht. N kg/ha Lohko A 0-20 cm 1,7 9,3 11,0 Lohko A cm 1,3 3,4 4,7 Yhteensä N kg/ha 3,0 12,7 15,7 Lohko B 0-20 cm 1,7 9,4 11,1 Lohko B cm 6,5 2,3 8,8 Yhteensä N kg/ha 8,2 11,7 19,9 Lohko C 0-20 cm 3,9 8,8 12,7 Lohko C cm 9,7 2,1 11,8 Yhteensä N kg/ha 13,6 10,9 24,5 Maanäytteiden tulokset NO3 NH4 yht. N kg/ha Lohko A 0-20 cm 3,4 9,2 12,6 Lohko A cm 5,0 11,7 16,7 Yhteensä N kg/ha 8,4 20,9 29,3 Lohko B 0-20 cm 3,5 9,6 13,1 Lohko B cm 6,4 10,1 16,5 Yhteensä N kg/ha 9,9 19,7 29,6 Lohko C 0-20 cm 2,4 7,9 10,3 Lohko C cm 6,1 9,4 15,5 Yhteensä N kg/ha 8,5 17,3 25,8 Maanäytteiden tulokset NO3 NH4 yht. N kg/ha Lohko A 0-20 cm 6,1 9,7 15,8 Lohko A cm 14,5 8,5 23,0 Yhteensä N kg/ha 20,6 18,2 38,8 Lohko B 0-20 cm 7,6 14,8 22,4 Lohko B cm 10,2 6,5 16,7 Yhteensä N kg/ha 17,8 21,3 39,1 Lohko C 0-20 cm 4,2 7,9 12,1 Lohko C cm 9,5 3,7 13,2 Yhteensä N kg/ha 13, ,3

22 Havaintokoe 2012 Härkäpavun aluskasvikoe (Espoo) Italian raiheinän voimakas juuristo kuivattaa ja murustaa maata sekä lisää maan orgaanisen aineksen pitoisuutta. Kevään 2013 havainnot maan rakenteesta. Maapaakut vasemmalta oikealle edellisen kesän aluskasvin mukaan: timotei, sänki, italian raiheinä Samat maapaakut kevyen murustamisen jälkeen. Pelkästään sängellä ollut lohkon osa oli märempi kuin aluskasvilliset osat. Vaikka italian raiheinän juuristo oli kuollut, se oli jättänyt maan huokoisemmaksi. Kuvat: Kari Koppelmäki