Aikuiskulutusneuvstn julkaisuja 18/2005 AIKUISKOULUTUSPOLITIIKKAA JA AIKUISKOULUTUSTA KÄSITTELEVÄN TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA NYKYTILA Aikuiskulutusneuvstn tutkimusjast 2005
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUTKIMUSJAOSTON TEHTÄVÄ JA KOKOONPANO 2. TUTKIMUSJAOSTON TYÖSKENTELYSTÄ 3. AIKUISKOULUTUKSELLE ASETETTAVAT TAVOITTEET JA ODOTUKSET Aikuiskulutuksen missi Aikuiskulutusplitiikkaan, aikuiskulutukseen ja aikuiskulutustutkimukseen vaikuttavat muutsvimat Aikuiskulutustutkimuksen lunne ja painpistealueet Aikuiskulutustutkimuksen skenaarit LIITE 1 AIKUISKOULUTUSPOLITIIKKAA TAI AIKUISKOULUTUSTA KÄSITTELEVÄT TUTKIMUSHANKKEET SUOMEN YLIOPISTOISSA VUODENVAIHTEESSA 2004-2005 ELINIKÄINEN OPPIMINEN AKTIIVINEN KANSALAISUUS JA YHTEISKUNNALLINEN SELVIYTYMINEN SOSIAALINEN PÄÄOMA SEN MERKITYS JA KASVATTAMINEN YHTEISKUNNALLINEN MURROS JA SOSIAALISET INNOVAATIOT SELVITÄ TILANTEESTA SUURET IKÄLUOKAT TYÖELÄMÄN KEHITYS TYÖELÄMÄN JA KOULUTUKSEN VÄLISTEN YHTEISTYÖMUOTOJEN KEHITTÄMINEN YRITTÄJYYS KANSALAINEN AIKUISOPISKELIJANA KOULUTUKSEEN MOTIVOITUMINEN KOULUTUKSEN MERKITYS ELÄMÄNKULULLE OPPIMISEN KONTEKSTIN LAAJENEMINEN AVOIMET OPPIMISYMPÄRISTÖT JA VERKOT VAPAAN SIVISTYSTYÖN TUTKIMUS YLIOPISTOT, AMMATTIKORKEAKOULUT JA KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄN TOIMINTA OSANA YHTEISKUNTAA AVOIN YLIOPISTO KOULUTUSPOLIITTISTEN UUDISTUSTEN ARVIOINTI, MUUT HALLINNOLLISET ARVIOINNIT AMMATTIKASVATUS JA AMMATILLINEN KEHITTYMINEN EU-KOULUTUSOHJELMIEN HANKKEET MUITA TUTKIMUKSIA LIITE 2 AIKUISKASVATUKSEN TUTKIMUSSEURAN LAUSUNTO AIKUISKOULUTUSNEUVOSTON TUTKIMUSJAOSTON MUISTIOON 18/2005
3 1. TUTKIMUSJAOSTON TEHTÄVÄ JA KOKOONPANO Valtineuvstn päätöksen mukaan aikuiskulutusneuvstn tehtävänä n seurata aikuiskulutuksen tutkimusta. Timintasuunnitelmassaan aikuiskulutusneuvst lupaa vaikuttaa siihen, että Sumessa harjitettava aikuiskulutustutkimus n nykyistä runsaampaa ja tukee aikuiskulutusplitiikan ja aikuiskulutuksen kehittämistä. Näiden tehtävien hitamiseksi aikuiskulutusneuvst perusti 21.11.2003 tutkimusjastn. Tutkimusjastn ensimmäinen tehtävä li seurata aikuiskulutustutkimusta ja sen tulksia sekä saattaa aikuiskulutusneuvstn työn kannalta tärkeät tutkimustulkset aikuiskulutusneuvstn tietn ja käyttöön. Tinen tehtävä li arviida aikuiskulutustutkimuksen suuntautumista, jtta aikuiskulutusneuvst vi tarpeen mukaan vaikuttaa siihen. Tutkimusjastn puheenjhtajaksi valittiin aikuiskulutusneuvstn jäsen rehtri, dsentti, Tim Lupajärvi. Muiksi jäseniksi kutsuttiin aikuiskulutusneuvstn varajäsenet jhtaja, KL, Antti Kauppi, pääsuunnittelija, VTT, Heikki Silvenninen, prfessri, FT, Yrjö Engeström Helsingin ylipiststa, prfessri, KT, Rist Rinne Turun ylipiststa, tutkimusprfessri, KT, KTT, dsentti Paula Kyrö Tampereen ylipistn kauppakrkeakulu sekä KT, dsentti Leena Kurki Tampereen ylipiststa. Jastn työhön kutsuttiin myöhemmin mukaan myös prfessri, FT, Jaakk Virkkunen Helsingin ylipiststa. Tutkimusjastn sihteerinä timi pääsihteeri, TKL, Matti Rppnen. 2. JAOSTON TYÖSKENTELYSTÄ Vidakseen arviida Sumessa harjitettavaa aikuiskulutustutkimusta, sen suuntautumista ja tulksia ja päätti tutkimusjast selvittää, mitä aikuiskulutuksen tai aikuiskulutusplitiikan kehittämisen kannalta mielenkiintisia tutkimushankkeita n Sumen ylipistissa vuden vaihteessa 2004-2005 käynnissä tai suunnitteilla. Yksittäiset, mihinkään suurempaan tutkimuskknaisuuteen liittymättömät väitöskirjatutkimukset sekä kaikki pr gradu -työt jätettiin selvityksen ulkpulelle. Liitteenä 1 levaan luetteln valittiin tutkimushankkeita seuraavista sumalaisista ylipistista, niiden eri tiedekunnista, erillisistä laitksista ja yksiköistä: Helsingin ylipist Jensuun ylipist Jyväskylän ylipist Lapin ylipist Oulun ylipist Tampereen ylipist Turun ylipist Teknillinen krkeakulu Lappeenrannan teknillinen ylipist Tampereen teknillinen ylipist Helsingin kauppakrkeakulu Turun kauppakrkeakulu Svenska Handelshögsklan Åb Akademi
4 Aikuiskulutusneuvsta varten tehty selvitys laadittiin pääsin edellä mainittujen ylipistjen ja krkeakulujen, Sumen Akatemian ja eri ministeriöiden www-sivuilta löytyvien tutkimustietjen perusteella. Tutkimusjastn jäsenet auttivat man ylipistnsa salta tutkimushankkeita kskevien tietjen keräämisessä. Lisäksi prfessrit Anja Heikkinen Jyväskylän ylipiststa ja Kari Nurmi Lapin ylipiststa täydensivät luettela. Kustakin tutkimuksesta n esitetty sen nimi, vastuullinen jhtaja, tämän työpaikka (ylipist, sen tiedekunta, laits tai yksikkö). Selvitykseen tettuja tutkimuksia ja tutkimushankkeita vat pääasiassa rahittaneet Sumen Akatemia, petusministeriö, työministeriö, ssiaali- ja terveysministeriö sekä Eurpan Unini. Sumen akatemian rahitus n mainittu erikseen. Perehtyessämme keräämäämme materiaaliin havaitsimme, että tutkimusten kirj n laaja. Yhteistä linjaa ei löytynyt edes Akatemian rahittamista tutkimuskknaisuuksista. Lpputulema li, että emme löytäneet Sumessa tehtävälle aikuiskulutustutkimukselle selkeätä yhtenäistä linjaa. Edellä esitetyn perusteella tutkimusjast päätyi yksimielisesti siihen, että yksittäisiä tutkimushankkeita tarkastelemalla ei le mahdllista päästä hedelmälliseen keskusteluun. Tarvitaan uusi näkökulma. Jast hahmtteli aikuiskulutuksen missin, jtta vimme sen avulla tarkastella käynnissä ja suunnitteilla levaa tutkimusta missin antamasta näkökulmasta käsin. Vidakseen arviida laatimansa aikuiskulutustutkimusluetteln kattavuutta ja asianmukaisuutta sekä tutkimustiminnan suuntautumista, tutkimusjast teki lyhyen analyysin tellisuusmaita, Eurpan Uninin jäsenmaita ja Sumea kskevista merkittävistä ympäristön tilaa, yhteiskuntaa, kansalaisten asemaa ja työelämää kskevista muutksista, jilla jast katsi vivan lla vaikutusta Sumessa harjitettavaan aikuiskulutusplitiikkaan. Tehdyn analyysin jälkeen tutkimusjast phti, minkälainen tulisi lla aikuiskulutustutkimuksen visin ja millaisia skenaariita aikuiskulutustutkimukselle visi lähimpien viiden - kymmenen vuden kuluessa lla lemassa. Tutkimusjast pyysi Aikuiskasvatuksen tutkimusseuralta näkemystä selvityksestään. Antamassaan lausunnssa Aikuiskasvatuksen tutkimusseura katsi jastn tekemän työn tärkeäksi ja yhtyi jastn käsitykseen aikuiskulutustutkimuksen pirstaleisuudesta. Samalla se tivi jastn kiinnittävän humita aikuiskasvatus, aikuiskulutus, aikuisten ppiminen -käsitteiden käyttöön. Lisäksi se krsti mm., että aikuiskasvatustutkimuksen kehittämisen visiinnissa lisi syytä nstaa esille alan tutkimuksen mninaiset tekemisen paikat, tutkimuksen kansainvälinen tilanne ja yhteistyö, tutkimuksen suhde aikuisuuteen ja aikuisten elämän mninaisuuteen sekä aate-, käsite ja yhteiskuntahistriallisen aikuispedaggisen tutkimuksen tärkeys. Aikuiskasvatuksen tutkimusseuran lausunt n liitteenä 2. 3. AIKUISKOULUTUKSELLE ASETETTAVAT TAVOITTEET JA ODOTUKSET Aikuiskulutuksen missi Aikuiskulutuksen missin kuuluu käsityksemme mukaan sen eksplisiittinen havaitseminen, että mm. kansakunnan saamistasn khaminen, aktiiviseen kansalaisuuteen kasvaminen, työssä kehittyminen, yrittäjyyteen kasvaminen ja klmanteen ikäkauteen valmistautuminen eivät vi lla pelkästään aikuiskulutuksen asiita. Kyse n lasten, nurten ja aikuisten elinikäisestä kasvamisesta kriittiseen ajatteluun kykeneviksi, itsenäisiä valintja tekeviksi kansalaisiksi, jtka elävät täyttä
5 elämää sekä persnina että yhteisöjensä jäseninä. Se tarkittaa myös vurpuhelua päivähit- ja kulukasvatuksen kanssa sekä kasvatusfilsfista reflektintia siitä, mitä n hyvä elämä ja miten aikuiskulutus vi sitä vurllaan malta saltaan tukea. Haaste vapaalle sivistystyölle sekä ammatilliselle ja krkeakulutasiselle aikuiskulutukselle n tällöin hyvin suuri. Aikuiskulutusplitiikkaan, aikuiskulutukseen ja aikuiskulutustutkimukseen vaikuttavat muutsvimat Aikuiskulutuksen tutkimuksen kenttää ja aikuiskulutuksen missin tteuttamista määrittävät Sumesta nusevien kehittämistarpeiden hella glbaali, maapallistumiseen liittyvä kehitys samin kuin tellisuusmaissa ja niissä erityisesti Eurpan Uninin jäsenmaissa vaikuttavat muutsvimat (Kuva 1). Muutsvimien vaikutusta leimaa plarisitumisen, eriarvisuuden ja epävarmuuden lisääntyminen. Hulimatta siitä, että havaituissa muutksissa krstuvat erilaiset uhat ja epävarmuustekijät, tarjavat ne myös haasteita ja mahdllisuuksia, jihin aikuiskulutusplitiikan, aikuiskulutustutkimuksen ja aikuiskulutuksen tulee reagida. Seuraavassa n kttu keskeisiä Sumessa tteutettavaan aikuiskulutusplitiikkaan vaikuttavia muutksia ja kehityskulkuja. Kansakuntien ja väestöryhmien plarisituminen jatkuu. Maapalln väestön rikkaimman viidenneksen suus maapalln bruttkansantutteesta, maapalllla tapahtuvasta viennistä, ulkmaisista investinneista ja internetin käytöstä n vähintään kaksi klmassaa, kun köyhimmän viidenneksen suus n alle sadassa. Teknlgisesta kehityksestä tutannssa, liikenteessä ja tietliikenteessä hyötyvät eniten rikkaat tellistuneet maat. Ne käyttävät suurimman san maailman tutkimusmenista. Tulert kasvavat ja absluuttisessa köyhyydessä elävien määrä kasvaa. Köyhyys khdentuu erityisesti naisiin. Alueellisen ja sukupulten välisen tasa-arvn kehittäminen krstuu entisestään Väestön keskittyminen suurkaupunkeihin jatkuu kiihtyvään tahtiin. Tutannlliset työpaikat siirtyvät halvan työviman maihin. Keskitetty maatalus autiittaa nykyisiä viljelmiä. Ympäristön kannalta edullisten paikallisten tutantketjujen kehittämisen tarve krstuu. Puhtaan ilman ja ympäristön turvaaminen, puhtaan veden saaminen sekä autiistumisen hillitseminen krstuvat entisestään Kehitysmaiden väestömäärä n kasvanut räjähdysmäisesti. Niiden väestö n hyvin nurta. Sumen ja Eurpan väestömäärän kasvu n hidastunut, väestö ikääntyy ja työikäisen väestön suus laskee. Valtiiden hultsuhde heikkenee. Läntisten tellistuneiden maiden taluden kasvuvauhti n laantunut 1900-luvun taslle. Niiden julkiset kulut bruttkansantutteesta vat nusseet krkeiksi. Niissä puretaan ja heikennetään yhteiskunnan palvelurakenteita ja turvaverkkja. Yksilöiden elämän hallinta siirtyy yhä enemmän henkilökhtaiseksi vastuuksi. Uudet työpaikat syntyvät pienissä yrityksissä. Pienyritysten merkitys työllisyyden, kansantaluden vakauden sekä ympäristön kannalta krstuu. YK:n kehitysjärjestön (UNDP) mukaan taludellinen ja rahituksellinen epävakaus, työpaikkjen ja tuljen epävarmuus, yhteisöllinen, pliittinen, kulttuurinen ja terveydellinen epävarmuus kasvavat. Samalla lisääntyy epävarmuus ihmisten turvallisuudesta ja ympäristön tilasta. Läntisten, vauraiden tellistuneiden maiden vastuulla n kantaa hulta maapalln väestökehityksestä sekä plarisitumisen estämisestä. Phjismaiden ja laajemmin OECD- maiden tehtävänä n hulehtia glbalisaatin mukanaan tumien paineiden sekä hyvinvintiyhteiskunnissa
6 tapahtuvien muutsten aiheuttamien ngelmien jäsentämisestä, tutkimisesta ja erilaisten ratkaisuvaihtehtjen etsimisestä. Näin riippumatta siitä, nk kyse muutsten haittavaikutusten lieventämisestä tai hyväksi havaittujen kehityskulkujen myönteisten vaikutusten vahvistamisesta. Edellä kuvattujen muutsten tulee vaikuttaa vimakkaasti kansallisten painpistealueiden valintaan. Muutkset tuvat myös Sumelle sekä kansainvälisiä vastuita että niihin liittyviä mahdllisuuksia. Tehtävien ratkaisujen merkitys hyvän elämän lumisessa kasvaa, sillä hyvän elämän lähtökhdat vat yhä useamman khdalla aikaisempaa enemmän uhattuna. Aikuiskulutuksella n tässä yhteydessä tärkeä rli sekä Sumen että maapalln väestön hyvinvinnin rakentamisessa. Kuva 1. Muutsvimien erilaiset vaikutusalueet Muutsvimat suuntaavat ja laajentavat aikuiskulutuksen ja sen tutkimuksen kenttää, khteita ja painpisteitä. Ne määrittävät, missä kntekstissa, verkstissa ja mistä näkökulmasta tutkimusta tteutetaan. Muutsvimat myös vaikuttavat siihen, että eri kntekstien kuluttajia ja tutkijita yhdistävät samat ngelmat. Tutkimuskysymyksiä ei enää aseteta pelkästään Sumen näkökulmasta, vaan kunkin kntekstin ja näkökulman hjaamana, jllin Sumi n sana määrittämässä kansainvälisiä knteksteja ja näkökulmia. Näkökulma painttuu eri tavin, js kyseessä n glbaali-, tellistuneiden maiden, Eurpan Uninin tai kansallinen suhde muutsvimiin. Tämä merkitsee sitä, että tutkimus n sa kansainvälistä kehitystä, eikä ainastaan Sumen näkökulmasta kuvaa tai svella sitä. Tutkimuksen suuntaamisessa ja rganisimisessa se merkitsee vimakasta kansainvälistymisen lisääntymistä. Tutkimusyhteistyö rakentuu tällöin sekä tiiviiden pitkäaikaisten kumppanuussuhteiden että laajjen mnimutkaisesti verkstituvien tutkimushankkeiden ja tutkijaverkstjen varaan.
7 Aikuiskulutustutkimuksen lunne ja painpistealueet Aikuiskulutustutkimuksessa n sattava nähdä sumalaisen hyvinvintiyhteiskunnan muuts. Muutksen analysinti vaatii vahvaa tieteiden välistä vurpuhelua. Muutksesta nusevat ilmiöt ja kehityssuunnat n sattava tunnistaa ja jäsentää. Samalla n kyettävä tiedstamaan, mitkä niistä vaativat aikuiskulutuspliittisia ja aikuiskulutusta kskevia kannanttja ja timenpiteitä. Ylipistjen ja tutkijiden autnmiaa kunniittaen n vitava käydä keskustelua aikuiskulutustutkimuksen sisällöstä, suuntautumisesta ja tutkimuksen mahdllisuuksista tuttaa sekä aikuiskulutuspliittisten päätösten tekemisessä että aikuiskulutusjärjestelmän kehittämisessä tarpeellista tieta. Sumen aikuiskulutustutkimuksen tulee lla myös nykyistä enemmän sa kansainvälistä aikuiskulutustutkimusyhteistyötä. Tutkijiden tulee sallistua nykyistä kattavammin Eurpan Uninin sisällä ja ulkpulella tapahtuvaan kansainväliseen vurpuheluun. Pelkkä kansainvälisen tutkimuksen seuraaminen ja sudattaminen eivät riitä. Sumalainen aikuiskulutustutkimus n krkeatasista ja hyvin jhdettua. Sen vuksi sumalaiset aikuiskulutustutkijat vivat hyvän saamisensa vuksi aktiivisesti pyrkiä mukaan kansainvälisiin tutkimushankkeisiin timien myös niiden jhtajina. Tällainen timinta ja kansainväliset (mm. EUtasiset) tutkimushankkeet ja -hjelmat vat edellytys glbaalien sekä useita tellisuusvaltiita kskettavien ngelmien ratkaisemisessa. Tutkimusyhteistyöhön sallistumisen tulee lla laajaa ja vähintäänkin keskeiset eurppalaiset kielialueet kattavaa. Vurpuhelu pelkästään anglsaksisen kielialueen kanssa ei riitä. Näin vimme edistää innvatiivista, uutta luvaa ja uudenlaisia lähestymistapja mukanaan tuvaa ajattelua. Vimme jutua jpa tarkistamaan vallitsevia paradigmjamme. Tutkimusjastn mielestä merkittäviä painpistealueita aikuiskulutustutkimuksen suuntautumisen ja tutkimusten sisällön kannalta vat ainakin Kriittiseen, itsenäiseen ajatteluun ja yhteisölliseen timintaan kykenevien aktiivisten kansalaisten kasvun tukeminen Demkratian ja kaikkinaisen tasa-arvn edistäminen Työllisyyden tukeminen ja työelämän muutksiin speutuminen Teknlgisen kehityksen mukanaan tumien mahdllisuuksien hyödyntäminen Tietyhteiskunnan haasteisiin vastaaminen Yrittäjyyden edistäminen Väestön ikääntymisen ngelmiin vastaaminen ja klmannen ikäkauden kysymysten ratkaiseminen Glbalisaatin tumien ngelmien ratkaiseminen ja sen tarjamien mahdllisuuksien hyödyntäminen Löytämämme linjaukset näyttävät suurelta sin levan yhteneväisiä nykyisen hallituksen esittämien plitiikkahjelmien kanssa. Verrattaessa tutkimusjastn löytämiä painpistealueita ja liitteeseen 1 kttujen tutkimushankkeiden suuntautumista vi tdeta, että Tutkimushankeluettelssa n jkaiselle painpistealueelle suuntautuvia tutkimushankkeita. Tutkimushankkeiden näkökulma tsin vaihtelee humattavasti Eniten tutkimushankkeita suuntautuu ppimisen, ppimistapahtuman ja kulutusjärjestelmän ympärillä tapahtuvien ilmiöiden ja kehityskulkujen selvittämiseen
8 Vähiten tutkimushankkeita n glbalisaatin tumien ngelmien ratkaisemisen ja sen tarjamien mahdllisuuksien hyödyntämisen painpistealueella Tutkimushankkeet tehdään pääsääntöisesti ktimaisin vimin. Kansainvälisiä yhteistyöhankkeita n vähän. Jillakin tutkimushankkeilla n tsin englanninkielinen nimi, mutta se ei sellaisenaan tarkita, että tutkimushanke lisi kansainvälinen yhteistyöhanke Aikuiskulutustutkimuksen skenaarit Aikuiskulutustutkimuksen skenaarit eli mahdlliset tulevaisuudentilat vivat lla seuraavat: 1. Aikuiskulutustutkimus jatkaa nykyistä melk pirstaleista linjaansa. Se jhtaa vallitsevan tilanteen uusintamiseen uudistamisen sijaan 2. Aikuiskulutustutkimus painttaa vimakkaasti ktimaisia muutstekijöitä ja ktimaista kehitystä unhtaen kuitenkin glbaalin ulttuvuuden 3. Aikuiskulutustutkimus n kansainvälistä, mnialaista ja mnitieteistä ja khdistuu keskeisiin glbaaleihin ja ktimaisiin muutstekijöihin, niiden jäsentämiseen ja ymmärrettäväksi tekemiseen sekä niiden seurausvaikutuksien selvittämiseen Tutkimusjastn analyysin mukaan aikuiskulutustutkimusta tulee kehittää klmannen skenaarin mukaisesti
9 LIITE 1 AIKUISKOULUTUSPOLITIIKKAA TAI AIKUISKOULUTUSTA KÄSITTELEVÄT TUTKIMUSHANKKEET SUOMEN YLIOPISTOISSA VUODEN-VAIHTEESSA 2004 2005 ELINIKÄINEN OPPIMINEN Kansanpistt - elinikäinen ppiminen. Jarkk Hautamäki. Kulutuksen arviintikeskus, Helsingin ylipist Life as Learning (LEARN) -hjelma. Sumen akatemian rahittama. Hannele Niemi. Kasvatustieteen laits, Helsingin ylipist Ekspansiivisen ppimisen uudet mudt työssä: Yhteiskehittelyn maisema. Yrjö Engeström. Timinnan terian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö, Helsingin ylipist L2-tekijä - ppimaan ppiminen kulussa n avain elinikäiseen ppimiseen. Jarkk Hautamäki. Kulutuksen arviintikeskus, Helsingin ylipist Yhteistyön ja ppimisen strategiat julkisen ja yksityisen sektrin verkstissa. Tuula Heiskanen. Työelämän tutkimuskeskus, Tampereen ylipist Yhteisöllisen ppimisen prsessi: Tieta tuttavat mekanismit ja piskeluun situtuminen krkeakulun ja työelämän ppimisympäristöissä. Päivi Häkkinen. Kulutuksen tutkimuslaits, Jyväskylän ylipist Krkeaa ja matalaa teknlgiaa yhdistävät kentät strategisina ppimisympäristöinä: funktinaalisten elintarvikkeiden kehittämisen kenttä. Osm Kivinen. Kulutusssilgian tutkimuskeskus, Turun ylipist Matematiikan pettajuuteen kasvaminen tietyhteiskunnassa (pettajankulutus) Kristiina Kumpulainen. Kasvatustieteen ja pettajankulutuksen yksikkö, Oulun ylipist Kehkeytyvät timintatapaympäristöt (hiljaisen tiedn tekeminen näkyväksi) Kari Lilja. Jhtamisen laits, Helsingin kauppakrkeakulu Tiedn lumisen mallit ja metdit tulevaisuudessa: Mbiiliteknlgiaa hyödyntävät mnitieteiset svellukset (Verkkphjainen piskelu ja mbiiliteknlgiat). Jari Multisilta, Prin krkeakuluyksikkö, Tampereen teknillinen krkeakulu, Tiedn ja saamisen kehittäminen kulutuksessa ja työssä - strategiana ngelmaperustainen ppiminen. Anna Raija Nummenmaa. Opettajankulutuslaits, Tampereen ylipist Opettavasta yhteiskunnasta ppimisyhteiskuntaan. Sukuplvien ppimis- ja selviytymismahdllisuudet. (Ihmisen elämänkaari n jateltu kuudeksi ikäplveksi. Erkki Olkinura. Kasvatustieteiden laits, Turun ylipist. Kulttuurien välinen työ uutena ppimisympäristönä (Maahanmuuttajat henkilöstökulutuksessa) (Learning intercultural cmpetency in the wrkplace) Pirkk Pitkänen. Karjalan tutkimuslaits, Jensuun ylipist, Ssiaaliset valinnat elämänlaajuisen ppimisen edistämisessä (Yksilöiden erilaiset elämän- ja työuran vaiheet ja sallisuuden sekä yksilöiden elämänpliittisten valintjen merkitys) Ask Suikkanen. Yhteiskuntatutkimuksen laits, Lapin ylipist MOREL - Mtivaati, itsesäätely ja ppiminen knventinaalisissa ja uusissa ppimisympäristöissä.
10 Marja Vauras. Opettajankulutuslaits, Turun ylipist. Opettajuuden tukeminen muuttuvassa työympäristössä Juni Välijärvi, Kasvatustieteen laits, Jyväskylän ylipist Frm Teaching Sciety t Learning Sciety? Generatins and Their Pssibilities f Learning and Cping in Pstmdern Netwrk and Risk Sciety. Sumen Akatemian rahittama hanke. Erkki Olkinura, Rist Rinne ja muita. Kasvatustieteiden laits, Turun ylipist LEOSPAN-prjekti Supprting peple in accreditatin and certificatin f infrmal learning. Anja Heikkinen, Hanna Laaksnen ja muita tahja. Kasvatustieteen laits, Jyväskylän ylipist sekä muita tahja Oppivat rganisaatit? Kkemuksia yritys-krkeakuluyhteistyöstä. Rist Taini ja muita, Jhtamisen laits, Helsingin kauppakrkeakulu Yritysten saamispääma (Tanskalainen lähestymistapa) Guy Ahnen ja Tmi Hussi. Svenska Handelshögsklan/Intangibles Management Finland Oy AKTIIVINEN KANSALAISUUS JA YHTEISKUNNALLINEN SELVIYTYMINEN Demkratian glbalisaati: Kansalaisjärjestöt, yhteiskunnalliset liikkeet ja glbaali julkisuus. Tumas Ylä-Anttila. Ssilgian laits, Helsingin ylipist (Yksittäinen tutkimus) Julkinen kansalainen. Kansalaisuuden ja kansalaistiminnan representaatit (esiintymiset) Sumessa ja Ranskassa. Eeva Luhtakalli. Ssilgian laits, Helsingin ylipist (Yksittäinen tutkimus) Aktiivisen kansalaisuuden ppiminen (Etgace: Alankmaat, Belgia, Britannia, Espanja, Slvenia ja Sumi sekä Re-etgace: Rmania, Slvenia ja Unkari). Kari E Nurmi. Kasvatustieteen laits, Lapin Ylipist Täysin palvelleesta työntekijästä aktiiviseksi eläkeläiseksi. Rist Rinne ja muita. Kasvatustieteiden laits, Turun ylipist SOSIAALINEN PÄÄOMA SEN MERKITYS JA KASVATTAMINEN Ssiaalinen pääma ja luttamusverkstt - tutkimushjelma. Sumen Akatemian rahittama Pertti Jkivuri. Yhteiskuntatieteiden ja filsfian laits, Jyväskylän ylipist Ssiaalinen pääma ja demkratia. Dag Anckar. Statsvetenskap, Åb Akademi Yritystasn ssiaalisen pääman syntyminen, teknlginen innvaatitiminta ja kansallisten teknlgiahjelmien tehkkuus. Erkki Auti. Tutanttaluden sast, Teknillinen krkeakulu Yhdistykset ja luttamus instituutiihin. Kaj Ilmnen. Yhteiskuntatieteiden ja filsfian laits, Jyväskylä ylipist Työelämän vanhat, vihaiset ja väsyneet - kun luttamus pettää. Raija Julkunen. Yhteiskuntaplitiikan yksikö, Jyväskylän ylipist Sumalaisen palkkatyöyhteiskunnan synty. Ssiaalinen kheesi ja taludellinen ratinalisinti tisen maailmansdan jälkeisessä Sumessa. Pauli Kettunen, Yhteiskuntahistrian laits, Helsingin ylipist Luttamus, ssiaaliset verkst ja vastuun jakautuminen. Osm Kivinen. Kulutusssilgian tutkimuskeskus, Turun ylipist Ssiaalinen pääma ja hyvinvinti työelämän muutspaineessa. Psyklgian laits, Mika Kivimäki. Helsingin ylipist Ssiaalinen pääma, verkstt ja rganisatrinen muuts.
11 Harri Melin. Ssilgian laits, Turun ylipist Ssiaalinen pääma ja verkstt siirryttäessä työelämään: yksilöllinen ja rganisatrinen näkökulma. Jan-Erik Nurmi. Psyklgian laits, Jyväskylän ylipist Ssiaalinen pääma ja ssiaalinen tila: psitit, dispsitit ja kllektiivinen timinta. M hammed Sabur. Ssilgian laits, Jensuun ylipist YHTEISKUNNALLINEN MURROS JA SOSIAALISET INNOVAATIOT SELVITÄ TILANTEESTA Kulutus ja työmarkkinat murrksen yhteiskunnassa. Ask Suikkanen ja muita. Yhteiskuntatutkimuksen laits, Lapin ylipist Siirtymien työmarkkinajärjestelmä ja yksilöllistyvä epävarmuus. Ask Suikkanen ja muita. Yhteiskuntatutkimuksen laits, Lapin ylipist Ikääntymispalveluiden ennakinti. Jyri Manninen. Kulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsingin ylipist SUURET IKÄLUOKAT Suuret ikälukat sukuplvena. J.P. Rs, Tmmi Hikkala. Ssiaaliplitiikan laits, Helsingin ylipist Suuret ikälukat viidessäkympissä -tutkimus sukuplvien ssilgiasta. J.P. Rs, Tmmi Hikkala. Ssiaaliplitiikan laits, Helsingin ylipist TYÖELÄMÄN KEHITYS Palkansaajien työltutkimus. Anna-Maija Leht ja Jussi Simpura. Tilastkeskus Työlbarmetri. Pekka Ylöstal. Ssilgian laits, Helsingin ylipistn Uusien työn rganisintimutjen leviäminen ja sen esteet Sumessa. Pekka Ylöstal, Ssilgian laits, Helsingin ylipist Työyhteisöt ja jaksaminen vanhan ja uuden murrksessa. Yrjö Engeström. Timinnan terian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö, Helsingin ylipist Muutksen hallinta ppivissa rganisaatiissa. Yrjö Engeström. Timinnan terian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö, Helsingin ylipist Yhteiskehittelyyn perustuvan työterveyshulln uuden timintamallin kehittäminen (Lähtökhtana timinnan muutksen yhteistiminnallinen hallinta) Kirsti Launis. Timinnan terian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö. Helsingin ylipist Innvatiivisten uusien työn mutjen vakiintuminen ja leviäminen ja ppiminen; kehittämisinterventiiden pitkän aikavälin vaikutukset ja jäljet. Yrjö Engeström ja muita. Timinnan terian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö, Helsingin ylipist Tutekehityksen, tutannn ja ylläpidn yhdistävän timijuuden kehittyminen yritysten välisessä, prsessien ptimintihjelmistihin perustuvassa yhteistyössä. Jaakk Virkkunen & muita. Timinnan terian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö, Helsingin ylipist
12 Timintaknseptin sallistavan kehittämisen ppimisverkst. Uudenlaisen, eri rganisaatiissa uutta timintaknseptia kehittävien sisäisten kehittäjien välisen menetelmäkehityksen edellytykset. Jaakk Virkkunen. Timinnan terian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö, Helsingin ylipist EK:n tulevaisuuslutain. Aaltnen Mika ja Kusa Tum. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakrkeakulu TYÖELÄMÄN JA KOULUTUKSEN VÄLISTEN YHTEISTYÖMUOTOJEN KEHITTÄMINEN Oppiminen, kulutus ja muuttuva työelämä. Tutkimushjelman tavitteena n tutkia kulutuksen ja työelämän välisiin suhteisiin liittyviä kysymyksiä klmella eri taslla: 1) kulutusjärjestelmän ja yhteiskunnan taslla, 2) ppilaitsten timinnan taslla ja 3) pedaggiikan, ppimisen ja asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. Tynjälä Päivi (Tutkimusryhmän jhtaja). Kulutuksen tutkimuslaits, Jyväskylän ylipist The dynamics f learning and knwing in cntexts f wrking life - DYNAMO. Annikki Järvinen ja muita. Kasvatustieteiden tiedekunta, Tampereen ylipist The dynamics f creating scial capital within netwrks f learning and knwing - SCal. (Kriittinen teria) Esa Pikela ja muita. Kasvatustieteiden tiedekunta, Tampereen ylipist The dynamics f learning prcesses in different wrk and rganisatinal cntexts- PrWrk. (Wengerin tria) Annikki Järvinen ja muita. Kasvatustieteiden tiedekunta, Tampereen ylipist The dynamics f prblem-based learning as a strategy fr develping knwledge and cmpetence in the cntext f educatin and wrk - PrBell. Anna-Raija Nummenmaa ja muita. Kasvatustieteiden tiedekunta, Tampereen ylipist The dynamics f pen learning and the change f schl culture -DOL. Marjatta Kangassal ja muita. Kasvatustieteiden tiedekunta, Tampereen ylipist The dynamics f creating new, pen and netwrking learning and schl culture - NOVA. Heleena Lehtnen ja muita. Kasvatustieteiden tiedekunta, Tampereen ylipist Työssä ppiminen ammatillisessa aikuiskulutuksessa - Ohjausta, tukea ja arviintia. Marjut Silvenninen. Eduta-instituutti, Tampereen ylipist Työelämän muuts ja työssä ppiminen - haasteita työvimakulutukselle ja työelämän kehittämiselle. Anu Järvensivu-Kski. Tampereen ylipistn työelämän tutkimuskeskus, Tampereen ylipist Kulutuksen vaikutukset työuran kknaispituuteen. Esa Jkinen, Tampereen ylipistn työelämän tutkimuskeskus, Tampereen ylipist YRITTÄJYYS The dynamics f prfessinal grwth and entrepreneurial learning - PROFENTRE. Paula Kyröja muita. Kasvatustieteiden tiedekunta. Tampereen ylipist The dynamics f prfessinal grwth and develpment - PrGrwth. Pekka Ruhtie ja muita. Kasvatustieteiden tiedekunta, Tampereen ylipist The dynamics f entrepreneurial learning -ENTRE. Paula Kyrö ja muita. Kasvatustieteiden tiedekunta, Tampereen ylipist The dynamics f prfessinal and vcatinal grwth in welfare services - WellDyn.
13 Seija Mahlamäki-Kultanen ja muita. Kasvatustieteiden tiedekunta, Tampereen ylipist ENTLEARN- research n entrepreneurial learning, cmparing results with survey f frmal and infrmal entrepreneurship training prgrammes, prviding results in print and web, prpsing a mdel prgramme fr Eurpean vcatinal examinatin f entrepreneur. Heinnen Jarna ja muita. Yritystiminnan tutkimus- ja kulutuskeskus, PK-instituutti, Turun kauppakrkeakulu. Entrepreneurship - an interesting pprtunity? Entrepreneurship prgramme fr the graduate students f the Academy f Finland in 2004-2005. Heinnen Jarna ja muita. Yritystiminnan tutkimus- ja kulutuskeskus, PK-instituutti, Turun kauppakrkeakulu ENTREVA- Yrittäjyyskulutuksen evaluintikäytäntöjen, arviintityökalujen ja -metdien analysinti. Hytti Ulla ja Kupusjärvi Paula, Yritystiminnan tutkimus- ja kulutuskeskus, PK-instituutti, Turun kauppakrkeakulu KANSALAINEN AIKUISOPISKELIJANA Aikuisten sallistuminen ylipistkulutukseen. Ylipist-piskelijiden ikärakenne. Erja Mre. Ssilgian laits, Jensuun ylipist Aikuisten ppiminen arkipäivän ympäristöissä. Tapi Aittla. Kasvatustieteen laits, Jyväskylän ylipist KOULUTUKSEEN MOTIVOITUMINEN Elinikäiseen ppimiseen mtivituminen. Jyri Manninen. Palmenia, Helsingin ylipist Mtivatin f peple with lwer qualificatin fr life lng learning. Jyri Manninen. Palmenia, Helsingin ylipist Osallistumattmuus aikuiskulutuksen haasteena. Erja Mre. Ssilgian laits. Jensuun ylipist Osallistuminen ja sallistumattmuus ppimisyhteiskuntaan. Mari Käyhkö ja Tiina Tikka. Ssilgian laits. Jensuun ylipist Mielikuvatutkimus 2002-2003. (Adult participatin in dream sciety - images f adult educatin as mtivatinal barriers). Jyri Manninen ja muita. Palmenia. Helsingin ylipist Vähän kulutettujen mielikuvat kulutuksesta (Mielikuvatutkimuksen jatk). Jyri Manninen ja muita. Palmenia, Helsingin ylipist Mtivatin f peple with lwer qualificatins fr life lng learning (Lenard da Vinci reference materials prject). Jyri Manninen ja muita. Palmenia, Helsingin ylipist Elinikäiseen ppimiseen mtivituminen 2004 (Rinnakkaistutkimus vähän kulutettujen työntekijöiden mtivitumisesta kulutukseen). Jyri Manninen ja muita. Palmenia, Helsingin ylipist KOULUTUKSEN MERKITYS ELÄMÄNKULULLE Kulutus sulkeistajana ja avaajana - eurppalainen tutkimushanke. Hannu Simla. Kasvatustieteen laits, Helsingin ylipist Kulutus, hyvinvintivalti ja syrjäytyminen: tutkimus niukan kulutuksen ja
14 marginalisitumisen yhteydestä Sumessa ja eräissä muissa maissa 1900-luvulla. Hannu Simla. Kasvatustieteen laits, Helsingin ylipist. Oppiminen helsinkiläisten elämänkulussa 2002-2004. Jyri Manninen ja muita. Palmenia. Helsingin ylipist (Tutkimus valmistui huhtikuussa 2004) Lahjakkuuden, ktitaustan ja kulumenestyksen yhteydet kulutus-, ammatti- ja työuraan ja muihin elämänrakenteen ja elämänhistrian merkittäviin tekijöihin lapsuudesta aikuisuuteen: 30 vuden seuruututkimus. Jrma Kuusinen ja muita. Kasvatustieteen laits, Jyväskylän ylipist OPPIMISEN KONTEKSTIN LAAJENEMINEN Hetergeeninen ppimiskäyttäytyminen. Sepp Hnkaphja. Kansantalustieteen laits, Helsingin ylipist Yhteisöllinen teknlgia, ppiminen ja tiedn rakentelu. Kai Hakkarainen. Psyklgian laits, Helsingin ylipist Äänettömien taitjen geenipankki. Työssäppiminen ja hiljainen saaminen. Rist Rinne ja muita. Kasvatustieteiden laits, Turun ylipist OSKU - Osaamisen siirt saamiskulttuureissa (Piilevän tiedn siirt). Jyri Manninen. Kulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsingin ylipist Lab@Future. Kansainvälinen yhteistutkimus, jssa kehitetään uutta kulun mallia, jssa pyritään lähentämään kulua ja yhteiskuntaa mm. uuden tietyhteiskunnan avulla. Yrjö Engeström ja muita. Timinnan terian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö, Helsingin ylipist Oppiminen tilassa - (rakennettujen) piskeluympäristöjen vertaileva tutkimus. Jyri Manninen. Kulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsingin ylipist AVOIMET OPPIMISYMPÄRISTÖT JA VERKOT Verkk-ppimisympäristöissä ppimista edistävät ja estävät tekijät. Kirsi Tirri. Käytännöllisen telgian laits, Helsingin ylipist IQ FORM - ppimisen laadun ja arviinnin tukijärjestelmän kehittämisprjekti (Virtuaaliylipistn pintjen hjaukseen ja tukemiseen liittyvä kehittämishanke). Hannele Niemi. Kasvatustieteen laits, Helsingin ylipist Työn ja ppimisen yhteydet muutsvimana. (Erilaisten työssä ppimisen mallien analysintia) Sumen Akatemian rahittama prjekti. Marja-Leena Stenström ja muita. Kulutuksen tutkimuslaits, Jyväskylän ylipist Verkk-, lähi- ja mnimut-petuksen vertaileva arviinti. Jyri Manninen. Kulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsingin ylipist. Yhteistyössä Tartn ylipistn kanssa Sharing and cnstructing perspectives in virtual interactin (SHAPE). Kulutusteknlgian tutkimusyksikkö, Oulun ylipist Vastavurinen ymmärtäminen ja jaettu mtivaati Sanna Järvelä, Kulutusteknlgian tutkimusyksikkö, Oulun ylipist Diskurssinäkökulmia verkkperustaiseen ppimiseen Maarit Saarenkunnas, Kulutusteknlgian tutkimusyksikkö, Oulun ylipist Yksilöiden representaatit verkstperustaisesta kllabratiivisesta vurvaikutuksesta Piritta Leinnen, Kulutusteknlgian tutkimusyksikkö, Oulun ylipist Jaetut ssiaaliset prsessit virtuaalisessa ympäristössä. Arja Byman, Kulutusteknlgian tutkimusyksikkö, Oulun ylipist
15 Verkkperustaisen ppimisen ssiaalinen knteksti ja diskurssit. Leena Kuure, Kulutusteknlgian tutkimusyksikkö, Oulun ylipist Verkstperustaisen yhteisöllisen ppimisen kgnitiiviset ja mtivatinaaliset vaikutukset 1999-2001, tutkimus jatkuu 2002-. Hannu Salvaara. Kulutusteknlgian tutkimusyksikkö, Oulun ylipist Muita Oulun ylipistn Kulutusteknlgian tutkimusyksikön teknlgiaperustaiseen petukseen ja ppimiseen liittyviä prjekteja Aikuispiskelijiden kkemuksia verkk-piskelusta - fenmenlginen näkökulma Essi Kalli. Kulutusteknlgian tutkimusyksikkö, Oulun ylipist Aikuispiskelijan mtivaati ja situtuminen verkkperustaiseen piskeluun. Ellen Laitila. Kulutusteknlgian tutkimusyksikkö, Oulun ylipist Pedagginen strukturinti ja sen vaikutus vertaisvurvaikutukseen verkkphjaisessa yhteisöllisessä piskelussa. Minna Pesnen. Kulutusteknlgian tutkimusyksikkö, Oulun ylipist Verkk-ppimisen tuki Merja Rutsalainen. Kulutusteknlgian tutkimusyksikkö, Oulun ylipist Tulevaisuuden eurppalaiset edemkratian mallit (The Future Mdels f Eurpean edemcracy). Kusa Tum. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakrkeakulu VAPAAN SIVISTYSTYÖN TUTKIMUS Kansan sivistys liikkeessä ja Tutkimus liikkeeseen. Tutkimushanke n esitetty Sumen Akatemian rahitettavaksi. Anja Heikkinen. Kasvatustieteen laits, Jyväskylän ylipist; Jukka Tumist. Kasvatustieteen laits, Tampereen ylipist; Leena Kski. Ssilgian laits, Jensuun ylipist; Vapaan Sivistystyön Yhteisjärjestö. Sivistyksen tarina. Jensuun ylipistn ja YLE:n yhteinen prjekti, jssa erilaisten tutkimustutteiden hella tutetaan dkumenttielkuva ja kahdeksansainen petushjelma sumalaisen sivistyksen histriasta aina Snellmanista elinikäiseen ppimiseen. Juha Kauppi ja muita. Kasvatustieteiden tiedekunta, Jensuun ylipist; Jarm Jääskeläinen ja muita. YLE The Plitics f Knwledge in an Infrmatin Sciety. Juha Suranta. Kulutuksen yhteiskunnalliskulttuurinen tutkimusyksikkö, Jensuun ylipist YLIOPISTOT, AMMATTIKORKEAKOULUT JA KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄN TOIMINTA OSANA YHTEISKUNTAA Kansallinen kulutus, glbalisaati ja akateeminen kapitalismi. Jussi Välimaa ja krkeakulutuksen tutkimusryhmä. Kulutuksen tutkimuslaits, Jyväskylän ylipist Tiedsta saamiseen: Opetuksen tulevaisuudenkuvat. Anita Rubin. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakrkeakulu AVOIN YLIOPISTO Avimen ylipistn verkk-piskelijan mutkuva. Jyri Manninen. Palmenia, Helsingin ylipist (Tutkimus valmistui helmikuussa 2004)
16 Avimen väylän kautta ylipistn - Tutkimus avimesta väylästä Jensuun ylipistn kasvatustieteen piskelijiden kulutusplun sana. Anna-Liisa Hyvärinen. Ssilgian laits, Jensuun ylipist Avin ylipist ja aikuisten sisääntulväylät ylipistjen tutkintkulutukseen. Opiskelijan kkvartalkuvasta eriytyneisiin mutkuviin. Rist Rinne ja muita. Kasvatustieteiden laits, Turun ylipist KOULUTUSPOLIITTISTEN UUDISTUSTEN ARVIOINTI, MUUT HALLINNOLLISET ARVIOINNIT NOSTE eli Kulutustasn khttaminen aikuisiällä. Ari Antikainen. Ssilgian laits, Jensuun ylipist OPINTOLUOTSIN tutkimusprjekti 2000-2006. Jyri Manninen ja muu. Palmenia, Helsingin ylipist Maahanmuuttajille suunnatut työllisyyttä ja ktutumista edistävät prjektit ja hankkeet Uudellamaalla vv. 1999-2004. Arja Haapakski ja Hanna Havas. Palmenia, Helsingin ylipist ESR- sarahitettujen ikääntyvien saamista, jaksamista ja työllistymistä tukevien hankkeiden tulkset ja vaikuttavuus 2004. Jyri Manninen ja muita. Palmenia, Helsingin ylipist Taitava Keski-Sumi arviintitutkimus. Päivi Tynjälä ja mnta muuta. Kulutuksen tutkimuslaits, Jyväskylän ylipist Aikuisten pint-hjauksen arviintiprjekti. Marjatta Vanhalakka-Ruhnen. Kasvatustieteen laits, Jensuun ylipist Kulutusvakuutusuudistuksen viivästetty arviinti. Kehitteillä leva hanke. Jyri Manninen. Kulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsingin ylipist Muuntkulutusten arviinti. Jyri Manninen. Kulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsingin ylipist PD-kulutusten arviinti. Jyri Manninen. Kulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsingin ylipist Ammattikrkeakulun ja alueen vurvaikutus. Eija-Mari Heikkilä. Kasvatustieteen laits, Jyväskylän ylipist Maahanmuuttajien työvimapliittisen ja maehtisen ktutumiskulutuksen evaluinti. Petri Uusikylä ja muita. Net Effect Oy AMMATTIKASVATUS JA AMMATILLINEN KEHITTYMINEN Ssiaalisesti inklusiivisen ammatillisen kasvun tukeminen. Anja Heikkinen ja Eeva Lamminpää. Kasvatustieteen laits, Jyväskylän ylipist ja muita tahja Sumalaisen ammattikasvatuksen erityisyyttä etsimässä. Anja Heikkinen ja muita. Kasvatustieteen laits, Jyväskylän ylipist COSTA11 - Flexibility, transferability and mbility as targets f VET. Anja Heikkinen ja Tuija Hytönen. Kasvatustieteen laits, Jyväskylän ylipist Frum fr Eurpean research in vcatinal educatin. Anja Heikkinen. Jyväskylän ylipist Ammatti- ja aikuiskasvatuksen histrialliset ja kulttuuriset perusteet. Anja Heikkinen ja muita tahja. Kasvatustieteen laits, Jyväskylän ylipist
17 Glbalisaatin ja Eurpan integraatin haasteet työlle ja kulutukselle. Anja Heikkinen ja muita tahja. Kasvatustieteen laits, Jyväskylän ylipist Pikkikulttuurisen yhteistyön metdlgia työssä, kulutuksessa ja tutkimuksessa. Anja Heikkinen ja muita tahja. Kasvatustieteen laits, Jyväskylän ylipist Oppiminen, kasvu ja luvuus käsityöläisten elämänhistriissa. J.A. Cmeniuksen kasvatusfilsfiaan perustuva analyysi. Markku Leinnen. Kasvatustieteen laits, Jyväskylän ylipist Ikä ja kkemus työelämässä. Työntekijöiden iälle ja kkemukselle antamat merkitykset saamisessa ja sen kehittämisessä työssä. Susanna Palniemi. Kasvatustieteen laits, Jyväskylän ylipist EU-KOULUTUSOHJELMIEN HANKKEET LEONARDO-II "Re-integratin". Trans-natinal evaluatin f scial and prfessinal reintegratin prgrammes. Anja Heikkinen ja muita. Kasvatustieteen laits, Jyväskylän ylipist LEONARDO-Eurframe "Framewrk fr Cntinuing Prfessinal Develpment fr VET Prfessinals" + AKMO "Ammattikasvatuksen mnisaaja". Anja Heikkinen ja Virve Kalliniemi, Kasvatustieteen laits, Jyväskylän ylipist LEONARDO-Supprt f persns in the prcess f the accreditatin f nn-frmal learning. Anja Heikkinen ja Hanna Laaksnen, Kasvatustieteen laits, Jyväskylän ylipist SOCRATES-studies and analysis Re-enter "Imprving the transitin f lw achiewing schl leavers frm schl t vcatinal educatin and training" Anja Heikkinen ja muita, Kasvatustieteen laits, Jyväskylän ylipist SOCRATES studies & analysis-prject LIFEQUAL- Acquisitin f qualificatins fr lifelng learning. Anja Heikkinen ja muita, Kasvatustieteen laits, Jyväskylän ylipist MUITA TUTKIMUKSIA Ssiaalinen ppiminen, asiantuntijuuden kehittyminen. Anneli Eteläpelt. Kasvatustieteen laits, Jyväskylän ylipist Key qualificatins and gender (GENDERQUAL). Anja Heikkinen ja muita, Kasvatustieteen laits, Jyväskylän ylipist
18 LIITE 2 AIKUISKASVATUKSEN TUTKIMUSSEURAN LAUSUNTO AIKUISKOULUTUSNEUVOSTON TUTKIMUSJAOSTON MUISTIOON 18/2005 Yleistä ATS pitää tärkeänä, että Aikuiskulutusneuvst n paneutunut aikuiskulutuksen kehittämiselle perustavaan kysymykseen aihetta kskevan tutkimuksen tilasta. Kuten muistissa tdetaan, alan tutkimus n pirstaleista. Tutkimusseura n hyvin tietinen siitä, miten vaikean tehtävän edessä jast n. Sitä tehdään kvin mnilla tieteenalilla kasvatustieteissä, yhteiskunta- ja talus/kauppatieteissä, teknisissä tieteissä, psyklgiassa jne. -, vaihtelevin tereettisin ja metdlgisin rientaatiin ja käytännöllisin tavittein. Tämänkin takia n myös tärkeää, millaista terminlgiaa käytetään tutkimusta lunnehdittaessa ja lukiteltaessa. Aikuiskasvatustieteellistä tutkimusta edistävänä seurana ATS:lle n esimerkiksi tärkeää, että muistissa ilmenisi aikuiskasvatus-termin laaja-alaisuus verrattuna sitä suppeampiin aikuiskulutuksen, -petuksen ja -ppimisen käsitteisiin. Olisi myös hyvä, js muistissa selkeämmin tutaisiin esille, kenelle ja mihin tarkituksiin se n laadittu plitiikantekijöille, tutkijille, ylipistille, alan ppilaitksille vai käytännön timijille. Luku 3. Aikuiskulutukselle asetettavat tavitteet ja dtukset Luku 3 n hiukan paradksaalinen: alitetaan kk maailmantilasta ja päädytään muutaman rivin visitekstiin. Neuvstn tulkinta aikuiskasvatustutkimuksesta n lähes täysin plitiikkavetinen (Vanhasen hallituksen plitiikkahjelma). Lukuun n kyllä kttu kiitettävästi se tematiikka, jnka nimissä tutkimusrahitusta näinä aikina n mahdllista saada ja tämä vi hyödyttää aikuiskasvatusalan tutkimusta suunnittelevia. Outa n se, että elinikäisyyden ja hyvän elämän haaste n sitettu vain vapaalle sivistystyölle ja siten siis myös vain sen alaan kuuluvalle tutkimukselle? Termin aikuiskulutus käyttää erityisesti tältä kannalta udlta. Tutkimuksen ja tutkijiden kannalta lisi kulutuspliittisten hjelmien hella nstaa sumalaisen aikuiskasvatustutkimuksen kehittämisen visiinnissa vimakkaasti esiin 1. Aikuiskasvatustutkimuksen mninaiset disiplinaariset ja rganisatriset tekemisen paikat ja tutkimustematiikan painttuminen sen mukaan: tehdäänkö esimerkiksi jistakin aiheista khtuuttman paljn ja päällekkäistä tutkimusta useilla eri tieteenalilla ja yksiköissä ja jäävätkö jtkin aihepiirit ja lähestymistavat tyystin paitsin. 2. Aikuiskasvatustutkimuksen kansainvälinen tilanne ja kehityskulut: kansainvälisen tutkimusyhteistyön tila ja kehittämismahdllisuudet. 3. Aikuiskasvatustutkimuksen suhde aikuisuuteen ja aikuisten elämän mninaisuuteen taludessa, työssä ja ammatillisessa elämässä, kansalaiselämässä, harrasteissa ja itsensä tteuttamisessa, perhe-elämässä jne. sekä niissä tapahtuviin muutksiin. Aikuiskasvatustutkimuksen vankentamisessa n erityisesti tärkeää vahvistaa perustutkimusta aate-, käsite- ja yhteiskuntahistriallista, filsfista ja aikuispedaggista tutkimusta -, jita ilman tutkimusala hajaa entisestään muun muassa epämääräiseksi käyneen elinikäisen ppimisen retriikan alle.
19 Luku 4. Tutkimusten luettel Luettel näyttää pitkälti mututuneen tutkijiden tai tutkimusyksikköjen itse ilmittamien lunnehdintjen perusteella. Muistissa lisi syytä tdeta, että siitä tdennäköisesti puuttuu paljn j kasvatustieteissä tehtävää tutkimusta (esim. sadat väitöstutkimukset), puhumattakaan muilla tieteenalilla tehtävästä tutkimuksesta. Tutkimusjaksen tivisi myös kmmentivan luettela luvussa 3 esittämiensä arviiden ja visiinnin perustalta. Lpuksi ATS tiv, että tehty selvitys n alku knkreettisiin pitkäntähtäimen timenpiteisiin aikuiskasvatustutkimuksen kartittamiseksi ja krdininniksi sekä aikuiskasvatuksellisesti ja tieteellisesti relevantin tutkimuksen tukemiseksi jatkssa. Aikuiskulutusneuvstn lisi hyvä ttaa muistissa myös humin meneillään leva tutkinnnuudistus, jka n edennyt klmannelle prtaalle. Näyttää siltä, että aikuiskasvatuksen kasvaneesta pliittisesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä, sitä ei le tutu selkeästi mana tieteellisen tutkimuksen ja kulutuksen alueena esille. Tutkimusseura tiv, että Aikuiskulutusneuvst kantaisi hulta myös siitä, että aikuiskasvatuksen tieteellisen tutkimuksen ja kulutuksen asema ei prsessissa pääse heikkenemään. Aikuiskasvatuksen tutkimusseura 20.9.2005 Anja Heikkinen Prfessri Tutkimusseuran esihenkilö