Fenomenografia laadullisena tutkimussuuntauksena

Transkriptio

1 Fenmengrafia laadullisena tutkimussuuntauksena 02/14/2012 MK Maarit Kallimäki

2 Fenmengrafian peruslähtökhdat Fenmengrafia tutkii ihmisten käsitysten eravuuksia. Lähestymistavan perustajan Ference Martnin mukaan n lemassa vain rajallinen määrä ilmiöiden käsittämisen tapja. Tavitteena n kuvailla, analysida ja ymmärtää paitsi ilmiöitä kskevia laadullisesti erilaisia käsityksiä myös käsitysten keskinäisiä suhteita. Aineiststa laaditaan kuvauskategriita, jtka kuvaavat käsitysten jakautumista esim. erilaisissa ryhmissä. Jkainen kategria liittyy muihin kategriihin sana laajempaa hierarkkista kategriajärjestelmää. Kategriiden suhteita vidaan jäsentää niin hrisntaalisesti kuin vertikaalisesti. 02/14/2012 MK 2

3 Fenmengrafian svellukset Fenmengrafian synty ja kehitys Martn kllegineen tutki erilaisia käsityksiä ppimisesta. Myöhemmin tutkimuksen khteeksi tettiin erilaiset kasvatuksen ja kulutuksen kentällä esiin nusseet ilmiöt. Viime vusina n suuntauduttu khti ppimisen ja tietisuuden perusteiden ymmärtämistä. Fenmengrafian käyttö Sumessa Kasvatustieteellisessä tutkimuksessa n tutkittu työtä ja ppimista. Menetelmää n svellettu myös yrittäjyyden tutkimuksessa, terveystieteellisessä tutkimuksessa sekä usknnnpedaggisessa tutkimuksessa. Fenmengrafia n tutkimussuuntausta hjaava lähestymistapa, ei vain tutkimus- ja analyysimenetelmä. 02/14/2012 MK 3

4 Fenmengrafian taustaletuksia ja -situmuksia Ihminen n ratinaalinen lent, jka pyrkii mudstamaan käsityksiä ketuista ilmiöistä liittämällä tapahtumia tisiinsa ja pyrkimällä selittämään niitä. Käsitykset ymmärretään merkityksenantprsesseina. Esireflektiivisen kkemuksen ja käsitteellisen ajattelun välille ei tehdä jyrkkää era. Painpiste n jälkimmäisessä, mutta käsitys vi lla myös esireflektiivinen. Tällöin kkemus n ihmisen tajunnassa, vaikkei hän le siitä tietinen. Kieli n ajattelun, käsitysten mukkaamisen sekä niiden ilmaisemisen väline. Yksilön ja ympäristön suhde n nn-dualistinen. On lemassa vain yksi maailma, jka n samanaikaisesti sekä tdellinen että kettu. Kettu n sa maailmaa, ei kk maailma. 02/14/2012 MK 4

5 Fenmengrafian taustaletuksia ja -situmuksia Käsitykset vat lunteeltaan suhteellisia. Ne saavat merkityksensä kknaisuuksista ja rakentuvat ssiaalisesti. Yksilöt luvat kknaiskäsityksen ilmiöstä suhteuttamalla sakknaisuuksia tisiinsa. Käsitysten erja tarkastellaan kntekstuaalisuuden näkökulmasta. Kntekstuaalisuuden ymmärtäminen n tärkeää, kska se vaikuttaa käsitysten tulkintaan, tulsten raprtintiin sekä tutkimuksen lutettavuuteen. Tieteenfilsfisilta taustauskmuksiltaan fenmengrafia muistuttaa knstruktivismia ja fenmenlgiaa. Knstruinnin sijaan puhutaan knstituinnista eli siitä, miten käsitykset mudstuvat ja millaisia ne vat lunteeltaan. 02/14/2012 MK 5

6 Mikä- ja miten näkökulma merkityksenantprsessin kuvaajana Mikä-näkökulma = merkitysulttuvuus Painttaa sisällön tulkintaa. Tavitteena n saada esille yksilöiden käsitykset tietyistä aiheista. Miten näkökulma = ajatteluprsessit Näkemyksen rakenneulttuvuus krstuu. Miten näemme määrittää sitä, mitä näemme. Rajittaa itse ilmiötä ja mikä-näkökulmaa. Selkeyttää käsitysten ja tutkittavan ilmiön suhdetta. Mikä- ja miten-näkökulmia ei vida selkeästi erttaa tisistaan. 02/14/2012 MK 6

7 Ensimmäisen ja tisen asteen näkökulma I asteen näkökulma Kieli heijastaa suraan tdellisuutta, jten sitä vidaan tutkia sellaisenaan (naiivi realismi). II asteen näkökulma Tdellisuus rakentuu ssiaalisesti ja knstruktiivisesti ja n lemassa ihmisille merkitysvälitteisesti. Olennaista vat merkitystulkinnat ja tulkintasäännöt, jiden avulla ihmiset timivat arkielämässään. Fenmengrafisessa tutkimuksessa ei tehdä tdellisuutta kuvaavia väitelauseita, vaan tarkituksena n kuvata ihmisten käsityksiä tdellisuuden ilmiöistä. Käsiteparin erttaminen tisistaan ei le aina ngelmatnta. 02/14/2012 MK 7

8 Aineistlähtöisyys ja teriaperehtyneisyys Fenmengrafisen tutkimuksen lähestymistapa n aineistlähtöinen. Kategrisinnit phjautuvat aineistn, eivät teriaan. Tulkinta mudstuu vurvaikutuksessa aineistn kanssa. Tereettinen perehtyneisyys kulkee mukana tutkimuksen jka vaiheessa. Käydään vurpuhelua aiempien teriiden kanssa (tutkimusta tukevat/vastakkaiset teriat). Itsereflekti tai hallittu subjektiviteetti tereettisen perehtyneisyyden phjalta n tärkeää tutkimuksen suuntaamisessa, tteuttamisessa ja analyysissa. Itsereflekti n lennainen sa tutkimusta. Tietisuus mista käsityksistä ja ennakk-dtuksista sekä avimuus tutkittavien käsityksille lisäävät tutkimuksen lutettavuutta. 02/14/2012 MK 8

9 Aineistnkeruu Aineistksi spivat erilaiset kirjalliseen mutn mukatut aineistt, kuten litteridut haastattelut (avin-, teema- tai ryhmähaastattelut) kirjitelmat, dkumentit, kyselyt tai näiden yhdistelmät (esimerkkinä eläytymismenetelmä) havainnintimenetelmät ja piirrkset Kysymyksenasettelun tulee lla mahdllisimman avinta, jtta erilaiset käsitykset aineiststa saadaan esiin. Aineista käsitellään kknaisuutena. Vaikka käsitykset tehdään ymmärrettäviksi niiden missa ajatteluyhteyksissään, vastauksiin ei keskitytä yksittäisinä tapauksina. Pyritään löytämään ja systematisimaan ajattelutapja, jtka vat jaettuja ja ssiaalisesti merkittäviä. 02/14/2012 MK 9

10 Analyysin vaiheet Fenmengrafinen tutkimus etenee vaiheittain. Jkainen vaihe ja valinta vaikuttaa tuleviin valintihin. Analyysin vaiheet 1. Tutustutaan hulellisesti aineistn. Luetaan aineist mnta kertaa läpi ja ludaan siitä yleiskuva tai alustava hahmtelma. 2. Etsitään tekstistä merkitysyksiköitä. Tulkintjen phjana vat ajatukselliset kknaisuudet, eivät yksittäiset sanat tai lauseet. Tutkimuksellinen kiinnstus khdistuu vastaajan käsityksiin sekä näiden käsitysten taustalla leviin asiayhteyksiin. Erilaiset aineistlle esitetyt kysymykset helpttavat merkitysyksiköiden määrittelyä. 02/14/2012 MK 10

11 Analyysin vaiheet 3. Ryhmitellään merkitysyksiköt kategriiksi. Analyysin ytimenä n variaatiiden tunnistaminen. Keskenään samanlaisia ja erilaisia ilmauksia etsitään ja ryhmitellään vertailun avulla. 4. Kuvataan kategriat abstraktimmalla taslla ja määritellään näiden kategriiden välisten suhteet. Oleellista n löytää kullekin kategrialle tisistaan selkeästi erttuvat laadulliset kriteerit, jtka eivät limity. Kategriat sisältävät käsitysten erityispiirteet sekä lainauksia empiirisestä aineiststa. Kategriiden sisältöjen aukikirjittaminen helpttaa kategriiden välisten suhteiden kuvaamista. Samalla se timii phjana kuvauskategriajärjestelmän tai tulsalueen lumiselle. 02/14/2012 MK 11

12 Analyysin vaiheet ja kuvauskategriiden abstraktitast 3. Merkitysyksiköiden ryhmittely 2. Merkitysyksiköiden etsiminen - ensimmäisen tasn kategriiksi - käsitysten määrittäminen asiallisten ilmausten vertailu kknaisuuksien phjalta variaatiiden tunnistamiseksi 1. Empiria - hulellinen aineistn tutustuminen, yleiskuva 4. Abstraktimman tasn kuvauskategriat käsitysten keskeiset piirteet ja niiden sisäinen rakenne 5. Kuvauskategriajärjestelmä (tulsalueen luminen) 02/14/2012 MK 12

13 Tutkimuksen lutettavuus ja fenmengrafian kritiikki Tulkintjen aineistuskllisuus Jkainen haastattelu tulee vida sijittaa kategriajärjestelmään (kategriajärjestelmän riittävyys). Tutkijan tulee lla uskllinen aineistn käsitysten eravuuksille (erilaisten käsitysten edustavuus). Käsitysten määrä ja ylihistriallisuus Kategriat vat viime kädessä tutkijan päätettävissä. Rajallisuutta ei tule ymmärtää ylihistriallisesti siten, että kategriiden kknaisuus lisi ajasta ja paikasta riippumatnta. Tietyssä yhteisössä tai kulttuurissa n tiettynä ajankhtana vimassa rajallinen määrä erilaisia tapja käsittää jkin ilmiö. 02/14/2012 MK 13

14 Tutkimuksen lutettavuus ja fenmengrafian kritiikki Kategriiden selkeä erillisyys Sisällöllisten erjen tulee lla niin selkeitä, ettei päällekkäisyyksiä synny. Raprtinnin läpinäkyvyys Tutkimusprsessin seikkaperäinen kuvaus antaa lukijalle mahdllisuuden arviida tutkijan humiita, tulkintja ja tutkimusprsessia: tutkimustulsten aitutta, relevanssia ja yleisyyden tasa. Teria-empiria -suhteen phdinta Tutkimuskysymyksiin palautuva phdinta liittyy tutkimuksen kaikkiin vaiheisiin. 02/14/2012 MK 14

15 Tutkimuksen lutettavuus ja fenmengrafian kritiikki Teria-empiriasuhteen phdinta Aineistuskllisuus Käsitysten määrä ja ylihistriallisuus Kategriajärjestelmän riittävyys Raprtinnin läpinäkyvyys Tutkimuksen lutettavuus Erilaisten käsitysten edustavuus Kategriiden selkeä erillisyys 02/14/2012 MK 15

16 Tutkimussuuntauksia yhdistäviä ja erttavia tekijöitä Fenmenlgia vs. fenmengrafia Yhdistäviä tekijöitä Mlemmissa paintetaan ihmisen ja maailman välistä nn-dualistista suhdetta, kkemuksellisuutta, kntekstuaalisuutta ja laadullisuutta. Kummassakin tutkitaan käsityksiä ja merkityskknaisuuksia. Erttavia tekijöitä Fenmenlgiassa yksilöiden käsitysten ja kkemusten kautta pyritään pääsemään kiinni ilmiöihin itseensä. Fenmengrafiassa keskitytään käsitysten eravaisuuksien tutkimiseen. Fenmenlgia n tieteenfilsfinen suuntaus. Fenmengrafialla pulestaan tarkitetaan metdlgista tutkimussuutausta. 02/14/2012 MK 16

17 Tutkimussuuntauksia yhdistäviä ja erttavia tekijöitä Kgnitiivinen psyklgia ja yleinen knstruktinismi vs. fenmengrafia Kaikissa näissä suuntauksissa yksilöt rakentavat tulkintaa tilanteista aikaisempien käsitystensä, tietjensa ja kkemustensa phjalta. Yhtymäkhdasta hulimatta fenmengrafian tutkijat tekevät käsitteellisen ern kgnitiiviseen psyklgiaan ja yleisemmin knstruktinismiin. 02/14/2012 MK 17

18 Tutkimussuuntauksia yhdistäviä ja erttavia tekijöitä Diskursiivisuus Fenmengrafian knstruktiivinen kielikäsitys mahdllistaa diskursiivisen lukutavan merkitysyksiköitä etsittäessä. Sisällönanalyysi vs. fenmengrafia Fenmengrafisessa tutkimuksessa kuvauskategriajärjestelmä syntyy aineistn phjalta. Sisällönanalyysissä lukittelu perustuu teriaan. Fenmengrafisessa analyysiprsessissa krstuvat kntekstuaalisuuus ja rakenneulttuvuus (miten-näkökulma). 02/14/2012 MK 18

19 Tutkimussuuntauksia yhdistäviä ja erttavia tekijöitä Ankkuritu teria (grunded thery) vs. fenmengrafia Ankkuridusta teriasta piketen fenmengrafia ei pyri tarkastelemaan ilmiöitä järjestelmän taslla, vaan kuvaa tutkittavien arkikäsitysten variaatiita sekä niiden merkityssisältöjä ja ymmärtämistä. Fenmengrafiaa ja ankkuritua teriaa yhdistävät seuraavat elementit: kntekstianalyysi sekä yhtäläisyyksien ja erjen erittely merkityssisältöjen lukittelu ja tulkinta ensimmäisen asteen näkökulmasta realistiset taustaletukset aineistlähtöinen analyysi khdeilmiöiden kuvaaminen yksilöiden merkityksenantja yleisemmällä taslla 02/14/2012 MK 19

20 Kirjallisuus Ahnen, S Fenmengrafinen tutkimus. Teksessa L. Syrjälä, S. Ahnen, E. Syrjäläinen & S. Saari. Laadullisen tutkimuksen työtapja. Helsinki: Kirjayhtymä, Gröhn, T Fenmenlginen tutkimuste. Teksessa T. Gröhn & J. Jussila (tim.) Laadullisia lähestymistapja kulutuksen tutkimuksessa. Helsinki: Ylipistpain, Eskla, J. & Suranta, J Jhdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapain. (Kirjan ensimmäiseen painkseen n ilmestynyt useita lisäpainksia, 8. pains 2008.) Eskla, J Laadullisen tutkimuksen juhannustaiat. Laadullisen aineistn analyysi vaihe vaiheelta. Teksessa J. Aaltla & R. Valli (tim.) Ikkunita tutkimusmetdeihin II. Näkökulmia alittelevalle tutkijalle tutkimuksen tereettisiin lähtökhtiin ja analyysimenetelmiin. 3. pains. Jyväskylä: PS-kustannus, Huusk, M. & Palniemi, S Fenmengrafia laadullisena tutkimussuuntauksena kasvatustieteissä. Kasvatus 37 (2), Metsämuurnen, J Laadullisen tutkimuksen perusteet. 3. uudistettu pains. 02/14/2012 Jyväskylä: Gummerrus Oy. MK 20

21 Tutkimukset Niikk, A Fenmengrafia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Jensuun ylipist. Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia 85. Palniemi, S Ikä, kkemus ja saaminen työelämässä. Työntekijöiden käsityksiä iän ja kkemuksen merkityksestä ammatillisessa saamisessa ja sen kehittämisessä. Jyväskylä studies in educatin, psychlgy and scial research 253. Rissanen, R Työelämälähtöinen pinnäytetyö ppimisen kntekstina. Fenmengragisia näkökulmia tradenmin pinnäytetyöhön. Tampereen ylipist. Tampereen ylipistn julkaisuja /14/2012 MK 21

22 Lähteet Huusk, M. & Palniemi, S Fenmengragia laadullisena tutkimussuuntauksena kasvatustieteissä. Kasvatus 37 (2), Menetelmäpetuksen tietvarant KvaliMOTV. Saatavilla www-mudssa. Luettu /14/2012 MK 22