Talousnäkymät 11/2012 Jukka Weisell

Talousnäkymät 11/2012 Jukka Weisell

Talous ja omistajaohjaus Konsernipalvelut Talous ja omistajaohjaus Talousjohtaja Hallinto Elinvoima Henkilöstö Kehittämin. Talous, talouspäällikkö Talouden suunnittelu ja seuranta Koko konsernin talouden ohjaus Controller-toiminta ja -palvelut Rahoitus, rahoituspäällikkö Omistajapolitiikka ja ohjaus, kehittämispäällikkö

Talous ja omistajaohjaus Konsernipalvelut Talous ja omistajaohjaus Talousjohtaja Talous, talouspäällikkö Hallinto Elinvoima Henkilöstö Kehittämin. Rahoitus, rahoituspäällikkö Kaupungin maksuvalmiuden turvaaminen Sijoitustoiminta (kassa- ja erillisvarat) Vieraan pääoman hankinta Antolainaus tytäryhteisöille ja liikelaitoksille, konsernitili Pankkitilien hallinnointi Omistusten rahoitukseen liittyvät toimenpiteet Kehittämisrahaston omistusten hallinnointi Omistajapolitiikka ja ohjaus, kehittämispäällikkö

Talous ja omistajaohjaus Konsernipalvelut Talous ja omistajaohjaus Talousjohtaja Talous, talouspäällikkö Rahoitus, rahoituspäällikkö Hallinto Elinvoima Henkilöstö Kehittämin. Omistajapolitiikka ja ohjaus, kehittämispäällikkö Omistajapoliittisen ohjelman valmistelu ja toimeenpano Konserniohjaus ja -valvonta Konsernin tukipalveluiden ohjaus Liiketoiminnan ohjaus Konserniyhtiöiden tuki Riskienhallinnan koordinointi Maapolitiikka ja omistus Maankäytön toteuttamis-ohjelman valmistelu Strategisen maankäytön ohjaus

Kotimarkkinoilla kurjaa

Vienti ei vedä

Suomi syö enempi kuin tienaa

Kunnat kutsuttuna talkoisiin

Valtion velka Hallitusohjelmassa määritelty valtion velan katto: BKT-osuus ei kasva 2015 jälkeen! => Siirtääkö valtio velkaantumista kunnille tekemällä lisäleikkauksia valtionosuuksiin?

Kuntien velka

Peruskunta, Oulun kaupunki ja Oulu-konserni

Oulun kaupunkikonserni ja yhteisöomistukset 1.1.2013 Oulun kaupunki Lautakunnat ja johtokunta (7) Liikelaitokset (15) Omistus 50-100 % Tytäryhtiöt (36) Tytärsäätiöt (2) Tytärkuntayhtymät (1) Oulun kaupungin omistukset 2.5 mrd (arvot 31.12.2011 tilanteesta) Omistus 20-50 % Osakkuusyhteisöt (17) Kuntayhtymät (2) Säätiöt (9) Muut omistukset, omistus alle 20 % esim. Technopolis Oyj, Kuntarahoitus Oyj, Avara Oy, Medipolis GMP Oy Oulun Keskuspesula Oy Oulun Hyvinvointirahasto Ky jne.

Oulun kaupunki - TA 2013 Toimintatulot 446,2 Toimintamenot - 1291,6 Toimintakatteen alijäämä - 845,4 Valtionosuudet 224,1 Verotulot 682,3 Verorahoitus 906,4 Rahoitustulot Rahoitusmenot Rahoitus 1,1 Kassa 7,5 Luovutustulot 15,6 Nettolainanotto 113,8 Nettoinvestoinnit 199,8 Vuosikate 62,2

Oulun kaupunki, tulot 224 107 6 534 5 014 430 217 Liikelaitosten ym. osuus tästä noin 280 000 Toimintatuloista liikelaitosten myyntituloja: Oulun Energia n. 199,4 M Oulun Satama n.8,4 M Oulu Jätehuolto n. 12,5 M Oulun Vesi n. 29,2 M Toimintatulot sisältävät myös: Yhdistymisavustuksen 2,4 M Valtionosuuksien kompensaation 6,1 M Tontinvuokratulot noin 20 M 682 330 Ei sis. valmistusta omaan käyttöön 16 M Toimintatulot Verotulot Valtionosuudet Korkotulot Muut rahoitustulot

Peruskunta, toimintamenot (ei sis. liikelaitoksia) 46 344 3 070 40 110 21 124 18 495 16 150 KH ilman koko kaupunkia koskevia menoja ja varauksia, konsernipalveluita ja työllistämistä Koko kaupunkia koskevat menot ja varaukset Konsernipalvelut 398 162 374 746 Työllistäminen HYVINVOINTILAUTAKUNTA ILMAN ERIKOISSAIRAANHOITOA ERIKOISSAIRAANHOITO 181 700 SIVISTYS- JA KULTTUURILAUTAKUNTA YHDYSKUNTALAUTAKUNTA RAKENNUSLAUTAKUNTA

Etsi viisi virhettä! Uuden Oulun tuloveroprosenttia ei nostettu. Se määräytyi yhdistymissopimuksen mukaisesti siten, että veroja kerätään sama määrä kuin kunnat olisivat erillisinä kuntina keränneet. Kiinteistöverot harmonisoitiin kymmenen verrokkikunnan keskimääräiseen verotasoon. Tosiasiallisestihan yhteisöveron romahduksesta johtuen verokertymä ei ole sitä tasoa, mitä aikoinaan on ajateltu. Jos ei tunne Oulun markkinoita voi sanoa, että myytävä on. Kuntaliitoksessa toki kertyy sellaista omaisuutta, josta haluttaisiin luopua. Kaupungin intressi on tietenkin hyödyntää rakennukset ja kiinteistöt mahdollisimman tuottavalla tavalla. Luovuttaessa omaisuudesta tämä saattaa merkitä kiinteistökehittämistä esimerkiksi kaavoituksen avulla. Omistajapoliittisissa linjauksissa määritellään kaupungin omistusten osalta niiden strateginen merkitys ja toisaalta markkinapotentiaali. Uuden Oulun omistajapoliittiset linjaukset ovat työn alla ja ne tuodaan päätöksentekoon vuoden 2013 alkupuoliskolla. Jos Ekström tarkoittaa esimerkiksi Oulun Energian, Sivakka-yhtymä Oy:n, Oulun Veden ja Oulu ICT Oy:n myymistä niin voidaan todeta, etteivät ne ole myytävänä.

Etsi viisi virhettä! - jatkoa Oulu-konserni sisältää myös tytär- ja osakkuusyhtiöt. Oulu-konsernin rakenne on esitetty talousarviossa (sivu 161), mutta talousarviota ei voida laatia käytännössä Oulu-konsernin osalta, mutta konsernitilinpäätös laaditaan kuntalain 68 a :n mukaisesti. On ymmärrettävää, ettei Ekström ole ehtinyt tutustua uuden Oulun päätöksentekoon perinpohjaisesti ja ettei hän ole voinut tietää uuden Oulun päätettyjä rakenteellisia muutoksia esimerkiksi; 1. neljän osakeyhtiön purkaminen siirtäminen Oulun Vesi liikelaitokseen 2. Kuntien asuntoliiketoimintayhtiöiden siirto Sivakka-yhtymä Oy:öön. 3. Monetra Oy:n perustaminen tuottamaan tytäryhtiöiden talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita jne.. Ekströmin ajatuksissa kaupunkikonserni ja Oulu-konserni taitavat sekoittua. Talousarvio sisältää kaivatut kaupunkikonsernin investoinnit yhteensä reilut 204 miljoonaa ja lainat, jotka arvioidaan olevan ensi vuoden lopussa 556 miljoonaa. Kaupunkikonsernin lainakannan muutokset näkyvät talousarvion s. 33. Liikelaitosten investoinnit sisältyvät em. kaupunkikonsernin investointeihin. Liikelaitokset eivät luonnollisesti ota suoraa lainaa, vaan talousarviossa on määritelty emon liikelaitoksille antamat lainat (s. 31). Lainat sisältyvät em. (kohta 6 a) lainamääriin..

...ja jotain oikeinkin! Konsernitili on välttämätön erityisesti kunnan toimintojen yhtiöittämisvelvoitteiden myötä. Konsernitilistä päätettäessä Ekströmin sanomat/toiveet olleet tiedossa. Olen täysin samaa mieltä siitä, että pelkkä tekninen kuntaliitos ei tuo merkittävää synergiaetua. Uuden Oulun strategisessa kuntaliitoksessakin liitosvaiheen investoinnit ovat olleet liian suuret, mutta käsitykseni mukaan ei sellaisia kuntaliitokseen liittyviä investointeja ole juurikaan tehty, jotka eivät olisi jatkossa tarpeellisia ja jopa välttämättömiä kaupungin palvelutuotannossa.

Tulovero-% vs. efektiivinen veroaste 21,00 Tuloveroprosentti Efektiivinen veroaste % 19,00 17,00 15,00 13,00 11,00 9,00 7,00 5,00 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011** 2012** 2013** 2014** 2015**

Yhteisövero romahdus! Yhteisöjen maksama yhteisövero 26 % => 24,5 % Uuden Oulun jakoosuus laskee Srk:t Uuden Oulun yhteisöverotuotto vuonna 2012 on noin 30 M 70 000 60 000? 50 000 40 000 30 000??? Valtio 20 000 10 000 0

Arvioitu verotulo 2007-2015 1000 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012** 2013** 2014** 2015** Yhteisövero Kunnallisvero Kiinteistövero

Talouden tasapaino saavutettava! Toimintakatteen alijämän ja vuosikatteen kehitys Vuosikatetavoite minimi

Lainat vuoden lopussa 800 700 Miljoonaa euroa 97 600 96 500 79 400 73 300 200 100 61 225 54 61 270 285 369 477 567 635 0 TP2009 TP2010 TP2011 ENN2012 TA2013 TS2014 TS2015 Ei tuotannolliset lainat Tuotannolliset ja tytäryhtiöiden lainat, ulkopuolisille annetut lainat

Korkojen tulevaisuus on epävarma

Talouden tasapainottaminen Talouden hallinta Toiminnan normaalia suunnittelua kaupunkistrategia palvelujen järjestämisohjelma palveluverkkosuunnitelma omistajapoliittiset linjaukset erillisselvitykset yms. Toiminnan ja rakenteiden muutoksiin on ryhdyttävä välittömästi!!

Ei-rakenteelliset keinot Hetken helpotus! Pahimmillaan tekohengitystä ja tilapäisapua, joka jättää ongelman kasvamaan jos rakenteisiin ei samalla puututa. Verojen korotukset Taksojen ja maksujen kustannuskehitystä suuremmat korotukset Muu omaisuuden myyminen (esim. koulun myyminen ja takaisin vuokraus), tuottavan omaisuuden myyminen Konsernipalvelut jw

Rakenteelliset keinot Vaikuttavat vastaiseen menojen ja tulojen kehitykseen pitkällä aikavälillä Ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen yms. kehittämistoimet... Palveluverkon kriittinen tarkastelu Palvelujen muotoilu esim. sähköiset palvelut, etäpalvelut uusien palveluideoiden ja -konseptien suunnittelu (sekä olemassa olevien palvelujen kehittäminen) palveluprosessien suunnittelu (esim. hyvinvoinnin monialaisuus) palveluympäristöjen suunnittelu Rakenne koko konsernin tasolla omistajaohjaus ja -politiikka keskiössä, osaan lain velvoite. Konsernipalvelut jw

... ja siltä väliltä Keino ei-rakenteellinen, mutta vaikutus myös rakenteellinen. Tulosvaikutus, rahoitusvaikutus, menojen aleneminen tai kokonaan poistuminen. Ydintoimintaan kuulumattoman omaisuuden myyminen (esim. toimitilat, jossa on yksityistä tarjontaa) Palvelujen leikkaus, siltä osin kuin ne eivät (enää) ole kaupungin ydintoimintaa... Konsernipalvelut jw