TAITAJA 2012 Seminaarit Asiantuntijuuden jakaminen Tulevaisuuden osaaminen Jukka-Pekka Kivioja Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä 27 jäsenliittoa Noin 16 000 jäsenyritystä, joista 96 % pk-yrityksiä Yli 70 % Suomen BKT:stä Yli 95 % maamme viennistä Noin miljoona työntekijää Ylivertainen osaaminen ja tieto elinkeinoelämästä
Julkaisuja EK:n Suhdannebarometri 4 krt/v PK-Suhdannebarometri 4 krt/v Luottamusindikaattorit noin 10 krt/v Investointitiedustelu 2 krt/v Henkilöstö- ja koulutustiedustelu Henko vuosittain (kevättalvella) Palkkatilastokatsaus vuosittain Työaikatiedustelu vuosittain Yritysten rahoituskatsaus vuosittain (yhteisjulkaisu EK, SP, TEM) Talouskatsaus noin 10 krt/v
Oivalluksia tulevaisuuden työelämästä EK:n Oivallus-hanke www.ek.fi/oivallus Millainen koulutus valmentaa parhaiten työskentelemään ja yrittämään 2020-luvulla?
Ennakointihanke Oivalluksen tuloksista on tehty n. 5 min. video, joka löytyy YouTubesta - http://www.youtube.com/watch?v=lrskpobjpey
1. Työ tapahtuu verkostoissa Oivallus 2011, kuvitus: Rami Niemi
2. Kuin jazz-improvisaatiota Oivallus 2011, kuvitus: Rami Niemi
3. Vimmainen kokeilija etsii uusia ratkaisuja Oivallus 2011, kuvitus: Rami Niemi
4. Osaamisalueet kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa Oivallus 2011, kuvitus: Rami Niemi
5. Maailmanlaajuisuus vaatii kykyä ja halua Oivallus 2011, kuvitus: Rami Niemi
6. Liiketoiminta lähtee ihmisestä Oivallus 2011, kuvitus: Rami Niemi
7. Kokeiluun kannustava oppimisympäristö Oivallus 2011, kuvitus: Rami Niemi
8. Sparraava opettaja Oivallus 2011, kuvitus: Rami Niemi
9. Luova oppija Oivallus 2011, kuvitus: Rami Niemi
Miten kouluissa ja oppilaitoksissa voisi oppia näitä taitoja? 1. Millä tavalla kouluissa ja oppilaitoksissa voisi oppia verkostoitumistaitoja? 2. Millä tavalla kouluissa ja oppilaitoksissa voisi oppia improvisoimaan? 3. Millä tavalla kouluissa ja oppilaitoksissa voisi oppia kokeilemaan? 4. Millä tavalla kouluissa ja oppilaitoksissa voisi tehdä oppiainerajat ylittävää yhteistyötä? 5. Millä tavalla kouluissa ja oppilaitoksissa voisi oppia toimimaan maailmanlaajuisesti? 6. Millä tavalla kouluissa ja oppilaitoksissa voisi oppia asiakaslähtöiseen toimintaan? 7. Millä tavalla kouluympäristö kannustaisi kokeilemaan? 8. Millä tavalla opettajat voisivat toimia entistä enemmän valmentavina sparraajina? 9. Millä tavalla oppilaiden luovuutta voisi tukea?
YRITYKSET KOROSTAVAT TAITOJA LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ
Vaikka vaakaa kannattaa kallistaa oikealle, kysymys ei ole nollasummapelistä. Lähde: Trilling & Fadel (2009)
Alkuvuodesta 2011 yrityksiltä kysyttiin työskentelytavoista nyt ja 5-10 vuoden päästä. Kyselyyn vastasi 100 satunnaisotannalla valittua EK:n jäsenyritystä. Yritykset työllistävät yhteensä 60 000 henkilöä.
Alkuvuodesta 2011 yrityksiltä kysyttiin työskentelytavoista nyt ja 5-10 vuoden päästä. Kyselyyn vastasi 100 satunnaisotannalla valittua EK:n jäsenyritystä. Yritykset työllistävät yhteensä 60 000 henkilöä.
Alkuvuodesta 2011 yrityksiltä kysyttiin työskentelytavoista nyt ja 5-10 vuoden päästä. Kyselyyn vastasi 100 satunnaisotannalla valittua EK:n jäsenyritystä. Yritykset työllistävät yhteensä 60 000 henkilöä.
Osaamistarpeet muuttuvat, koska tavat tehdä työtä muuttuvat. Nuotiton työ edellyttää erilaista osaamista ja koulutusta kuin sellainen, jolle selkeät ohjeet ovat olemassa.
Suomalainen koulutus tuottaa korkeatasoisia yksilösuorittajia. - Haastateltu henkilöstöjohtaja
Tavoitteeksi tästä eteenpäin: T:n hatun kasvattaminen T:n hattu muodostuu taidoista olla tekemisissä muiden kanssa, kyvystä ymmärtää muita osaamisalueita ja innostua niistä.
Jos maailma olisi valmis ja sen työt nuotillisia, koulutus voisi olla (jatkossakin) putki.
HENKO 2009: Työelämässä tarvitaan yhä useampia kieliä HENKO 2010: Tekniikan alan osaajien rekrytointitarpeista HENKO 2011: Yritysten rekrytointivaikeuksista ja työnjohto-osaamisen tarpeet (EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu) Teknologiateollisuuden, Kaupan Liiton, Kiinteistöpalvelualan sekä Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry:n tietoja
Kielitaitotarpeet EK:n jäsenyrityksissä 2009, %*) Englanti 88 Ruotsi 50 Venäjä 29 Saksa 15 Ranska 5 Viro Espanja Kiina Italia 3 3 2 1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 *) Niiden yritysten osuus, jotka painottavat ko. kielitaitoa rekrytointikriteerinä Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2009 %-osuus
Tulevaisuuden kasvavat kielitaitotarpeet EK:n jäsenyrityksissä 2009, % *) Venäjä 50 Portugali 36 Kiina 29 Espanja 24 Englanti 19 Ranska 16 Viro Saksa 13 13 Italia 10 Ruotsi % 9 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 *) Niiden yritysten osuus, jotka ennakoivat kielitaitotarpeen kasvavan tulevaisuudessa Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2009
Tekniikan ja liikenteen alan ammattiosaajien rekrytointitarve EK:n jäsenyrityksissä 2010, henkilöä Teollisuus 2 600 Rakentaminen 1 700 Palvelut 3 200 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010 Yhteensä 7 500 henkilöä
AMK-insinöörien rekrytointitarve EK:n jäsenyrityksissä 2010, henkilöä Teollisuus 1 600 Rakentaminen 650 Palvelut 1 500 0 500 1000 1500 2000 Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010 Yhteensä 3 750 henkilöä
Diplomi-insinöörien rekrytointitarve EK:n jäsenyrityksissä 2010, henkilöä Teollisuus 1 200 Rakentaminen 120 Palvelut 1 300 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010 Yhteensä 2 620 henkilöä
Rekrytointivaikeuksia kokeneiden yritysten osuus EK:n jäsenyrityksistä syksyllä 2011, % Teollisuus 28% Rakentaminen 41% Palvelut 37% Koko EK 36% 0% 10% 20% 30% 40% 50% Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2011, JR/EL
Rekrytointivaikeuksien syyt sektoreittain EK:n jäsenyrityksissä syksyllä 2011, % Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2011, JR
Rekrytointivaikeuksien määrä tehtäväryhmittäin EK:n jäsenyrityksissä syksyllä 2011, henkilöä Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2011, JR
EK:n jäsenyritykset, joissa tarvetta kouluttaa tai rekrytoida työnjohtotehtäviin 2011, % Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2011, JR / EL
EK:n jäsenyritysten näkemys työnjohtotehtäviin koulutettavan pohjakoulutuksesta 2011, % 60% Riittävä työkokemus, pohjakoulutuksella ei väliä Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus Vastaajat saivat halutessaan valita useamman koulutustason. 47% 52% 50% 47% 40% 36% 32% 28% 28% 26% 26% 27% 27% 20% 21% 19% 3% 2% 0% Teollisuus Rakentaminen Palvelut Koko EK 4.4.2012 Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2011, JR / EL
Työnjohtajiksi koulutettavien lisäosaamistarpeet EK:n jäsenyrityksissä 2011, % Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2011, JR / EL
Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan lähes 290 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien runsaat 700 000 henkilöä eli yli neljäsosan Suomen koko työvoimasta. Teknologiateollisuus ry:llä on noin 1 600 jäsenyritystä.
KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys suuri, osuus bkt:sta n. 10 % Merkittävä työllistäjä, osuus työllisistä n. 12,5 % Kiinnostava ja helposti lähestyttävä ala, 2 milj. suomalaista käy päivittäin kaupassa Koko palvelusektorin arvostus ja merkitys kasvussa Kauppa kehittynyt myös vientialaksi Tyypilliset työtehtävät ihmiskeskeistä tiimityötä Kaupan alaa ei ulkoisteta kaukomaille
KAUPAN ALAN KESKEISIÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSVOIMIA Kansainvälistyminen Väestörakenteen muutos ja polarisaatio Vastuullisuus ja kestävä kehitys Digitalisoituminen Verkostoituminen Toimialaliukumat Arvot
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEN HEIJASTUMINEN OSAAMISTARPEISIIN Asiakaspalveluosaaminen Vahva myyntiosaaminen ja tuoteosaaminen, ei myydä enää pelkästään tuotteita, vaan ratkaisuja asiakkaan ongelmaan Kielitaito (englanti, venäjä, ruotsi) ja kulttuuriosaaminen Kaupan riskienhallinta- ja turvallisuusosaaminen Tietotekniikkaosaaminen, järjestelmäosaaminen Toimintaympäristön tuntemus, arvoketjuajattelu Moniosaaminen (toimialaliukumat)
KIINTEISTÖNHUOLTO LVISKA KORJAUSRAKENTAMINEN ENERGIANHALLINTA SISÄILMAPALVELUT KOKOUSTILAPALVELU YMPÄRISTÖHUOLTO TILAMUUTOKSET SKANNAUSPALVELU RAKENNUTTAMINEN TILASUUNNITTELU PALOTURVALLISUUS POSTINKÄSITTELY VALVOMO AVAINHALLINTA HENKILÖSTÖRAVINTOLA ULKOALUEIDEN HOITO SIIVOUS VIHERPALVELUT PUHELUNVÄLITYS AULAPALVELU KÄYTÖNOHJAUS VARTIOINTI
Tulevaisuuden keskeisiä osaamisalueita kiinteistöpalvelualalla Tekninen osaaminen Kustannustehokkuus Asiakaslähtöisyys Vuorovaikutustaidot Energia- ja ympäristötehokkuus
Matkailun tulevaisuus Suomessa Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen matkailupolitiikasta, Tavoite vuoteen 2020 (24.3.2011): matkailutoimialat työllistävät jopa 171000 henkilöä (nyt 130500) bkt-osuus voisi olla 5,1 % (nyt 3,8 %) verokertymä voisi olla 7,5 miljardia ulkomaalaisten matkailijoiden viipymä voisi olla 5,1 miljoonaa yötä (2009 se oli 3,4) TYÖPAIKAT PYSYVÄT SUOMESSA.
Ulkomaalaisten hotelliyöpymiset Suomessa 2010 Venäjä 20,9% Muut maat 31,7% Saksa 9,9% kaavio60 10 Norja 2,7% Hollanti 3,0% Italia 2,8% Japani 3,1% Ranska 4,3% USA 4,1% Ruotsi 9,1% Iso-Britannia 8,4% Lähteet: Tilastokeskus (MaRa/HL)
LOPUKSI: Signaaleja ja painotuksia sekä yhteenveto
Yrityksissä aloitteiden määrä edelleen kasvussa (Uutinen EK:n sivuilla 12.4.2012) Viime vuonna yrityksissä tehtiin keskimäärin 113 aloitetta sataa henkilöä kohden. Aloitteiden määrä on viime vuosina kasvanut varsin tasaisesti ja kaikkiaan viisinkertaistunut vuodesta 1990. Tiedostot perustuvat Johtamistaidon Opiston vuosittaiseen tiedusteluun. Viime vuoden vastaukset kattavat 156 toimipaikkaa, jotka työllistivät vuoden 2011 lopussa 37 100 henkilöä. Lähes joka neljäs yritysten henkilöstöstä osallistui aloitetoimintaan tekemällä aloitteita joko ryhmässä tai yksin. Käsitellyistä aloitteista palkittiin yli puolet ja keskimääräinen aloitepalkkio oli 62 euroa. Tuottavimmista aloitteista maksettiin enimmällään 78 000 euroa. On tärkeää kehittää aloitejärjestelmiä ja niihin liittyviä palkkiojärjestelmiä
Yrityksissä aloitteiden määrä edelleen kasvussa (Uutinen EK:n sivuilla 12.4.2012)
STEM-taidot ja osaaminen Suomessa? Lähtökohtana teknologisen kehityksen ja talouskasvun yhteys sekä KV-kilpailu, myös osaavasta työvoimasta Asiantuntijoita sekä palvelu- ja teknisen alan osaajia tarvitaan Euroopassa tulevaisuudessa PISA-tulosten perusteella Suomi EU:n ehdotonta kärkeä mutta kuinka siellä pysytään? Perustaidoista LUMA-osaamisen merkitys kasvaa KAIKENLAISISSA innovaatioissa ja osaamisessa tulevaisuudessa teknologian merkitys korostuu
Keskusjärjestöjen suositus ja kannanotto työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistämiseksi 3.11.2010 Suosituksen taustana on kansainvälisen kilpailun kiristyminen, taloudelliset suhdanteet sekä työpaikoilla tapahtuvan oppimisen merkittävä kasvu. Suositukset työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja työharjoittelun järjestämisestä osaksi työehtosopimuksia. Ei korvata eikä vaikuteta yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin. Tuetaan ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamista. Yrityksessä tulee organisoida työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja harjoittelun osalta tarpeellinen ja asianmukainen ohjaus ja opastus. Työpaikkaohjaajien organisoitu koulutus sekä opettajien osaamisen käyttö. Avoin ja luonteva yhteistoiminta työpaikoilla sekä vaikuttaminen myönteisiin asenteisiin opiskelijoita kohtaan. Oppilaitosten ja yritysten välinen tiivis yhteistyö on edellytys työpaikalla tapahtuvan oppimisen onnistuneessa toteuttamisessa. Opettajien työelämäjaksot tukevat merkittävästi tätä yhteistyötä. Uudistettu 3.11., sovittu aiemmin 1998 ja 2005
Johda työkykyä, pidennä työuria - EK:n työkykyjohtamisen malli. (Julkaisu 2.3.2011) Työkykyä johtamalla voidaan vähentää sairauspoissaoloja, ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeitä ja edistää pidempiä työuria Ajan ja rahan käyttäminen työkyky- ja työhyvinvointijohtamiseen on yritykselle investointi, joka maksaa itsensä takaisin vähäisempinä sairaudenhoitokuluina, alentuneina työkyvyttömyyskustannuksina sekä parantuneena tuottavuutena ja työhyvinvointina. On vahvistettava päättäväisesti työhön liittyviä voimavara- ja vetovoimatekijöitä. Olennaisia asioita: selkeät johtamiskäytännöt ja esimiehen tuki palaute ja arvostus työn mielekkyys ja palkitsevuus luottamus ja hyvä tiedonkulku kannustava työyhteisö Pelkistetty viesti kuuluu: Aseta tavoitteita! Sitoudu ja ole mukana! Näytä esimerkkiä! Vaadi ja kannusta!
YHTEENVETONA: Laatu, tuloksellisuus, vaikuttavuus ja työelämän tarpeet ratkaisevat: Koulutuksen ja työelämän yhteyttä vahvistettava edelleen Oppimisympäristöjen täytyy tukea luovuutta, yrittäjyyttä ja innovatiivisuutta Täytyy näkyä myös rahoituksessa Elinikäinen oppiminen ja ohjaus tukee kilpailukykyä ja osaavan työvoiman saatavuutta Koulutustakuu nuorille ja nivelvaiheet lyhemmiksi Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ohjauspalvelujen kehittäminen myös yritysrajapinnassa ja aikuisille Teknisen-, taloudellisen-, hyvinvointi- ja palveluosaamisen erilaiset yhdistelmät insinööri- ja talousosaaminen + palvelut? hyvinvointi- ja tekninen osaaminen +palvelut? jne. Yrittäjyysvalmiuksien parantaminen opetuksen sisältöjen kautta
YHTEENVETONA: KEINOJA: Koulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen kaikilla koulutusasteilla Opiskelijoiden kaikki työssäolojaksot paremmin osaksi opintoja ja opettajille lisää työelämäjaksoja Teknologiataidot korostuvat entisestään tulevaisuudessa Opiskelijoiden ja opettajien omat yritysverkostot tehokäyttöön osana opiskeluja Yrityksissä toimivien työpaikkaohjaajien kouluttaminen ja heidän tehokäyttö Oppilaitoksille monialainen ja toimiva palvelukanava yrityksiin päin Työssäoppimisen henkilökohtainen ja koulutusasteiden välinen jatkumo toimivaksi: perusopetus/yl.siv.koulutus II aste korkea-aste
KIITOS! jukka-pekka.kivioja@ek.fi 040-5510697