Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen

Transkriptio

1 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen

2 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita

3 Päätoimialat Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Tietotekniikka-ala

4 Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista Työllisyysvaikutus lähes työpaikkaa eli runsas neljäsosa koko Suomen työvoimasta. Alalla työskentelee suoraan ihmistä, joista jokaisen välillinen työllisyysvaikutus vähintään 1,5 lisätyöpaikkaa. Vaikuttaa ratkaisevasti Suomen muunkin työvoiman työllistymismahdollisuuksiin.

5 Teknologiateollisuuden jäsenyritykset 2005 Yritysten lukumäärä/1 408 Henkilöstön kokonaismäärä/ (91 %) (36 %) (12%) (52%) 63 (5%) 62 (4%) henkilön yritykset henkilön yritykset 500 henkilön yritykset

6 Kehityksen ajurit Markkinoiden, talouden ja operaatioiden sijoittumisen uusjako Asiakkaiden vaatimukset ja osaaminen elinkaarikustannusten hallinnassa Tiukentuvat, globalisoituvat ympäristövaatimukset Rajusti lisääntyvät energiatehokkuus- ja tuottavuusvaatimukset Lisääntyvät turvallisuusodotukset Jatkuvasti muuttuva roolijako arvoverkossa Fragmentoitunut, kova hintakilpailu Emootion vahvistuva osuus ostopäätöksissä ja käyttäjäkokemuksissa Kilpailu osaamisesta ja osaajista Johtamisosaamisesta kilpailuetua

7 Johtamisosaamisen ulottuvuudet Innovaatiotoiminta Johtaminen Liiketoiminta ja siihen liittyvä tuotanto (tavarat, palvelut, ratkaisut, jne.) Henkilöstö ja osaaminen

8 Johtamisen erityishaasteita: Mistä saamme satoja kasvuhalukkaita yrityksiä ja uusia innovaatiovetureita?

9 Tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit jäämässä tavoitteesta?: tavoitteen ero vuoden 2006 tilanteeseen 1,7 miljardia euroa Milj. euroa, käyvin hinnoin % Yritykset Hallituksen tavoite vuonna 2010 (=4 %/bkt) Hallituksen tavoite 4 %/bkt e e Julkinen sektori (korkeakoulut ml.) Osuus bkt:sta,% Lähde: Tilastokeskus, Etla, Teknologiateollisuus ry 4,4 4 3,6 3,2 2,8 2,4 2 1,6 1,2 0,8 0,4 0

10 Teknologiateollisuuden investoinnit Suomessa 3200 Milj. käyvin hinnoin e Kiinteät investoinnit (sisältää tietokoneohjelmainvestoinnit) Tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Lähde: Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu: kesäkuu 2007, Teknologiateollisuus ry

11 Elektroniikka- ja sähköteollisuus vastaa lähes 80 prosenttista alan t&k-panostuksia 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Teknologiateollisuus päätoimialoittain v Metallien jalostus Kone- ja metallituoteteollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Tietotekniikka-ala 0 % Liikevaihto T & K Henkilöstö Suomessa Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry

12 Mistä saamme satoja kasvuhalukkaita yrityksiä ja uusia innovaatiovetureita? Järjestelmätoimittajat Komponenttitoimittajat Päähankkijat Komponenttien valmistus Erikoisprosessit (esim. pinnoitus) Tuoteprosessi Verkoston jäsen/hallinta Toiminnan ohjaus Kokoonpanotekniikka Valmistustekniikka ja valmistettavuus Tuotekehitys Tuoteprosessi Brandi Asiakashallinta, CRM Toimittajaverkon hallinta Tuotekehitys Tuoteprosessi Palveluliiketoiminta Vastuu Vastuu tuoteominaisuuksista ja ja tuotannosta tuotannosta siirtyy siirtyy ketjussa ketjussa taaksepäin taaksepäin (laatu, (laatu, tehokkuus, tehokkuus, luotettavuus, luotettavuus, ympäristö) ympäristö)

13 Johtamisosaamisen erityishaasteita: Mistä osaajat?

14 Teknologiateollisuuden Suomen henkilöstön eläkkeelle siirtyminen vuosittain Henkilöä Toimihenkilöt Työntekijät Eläkkeelle eri ikäluokista, kuten yleisesti Suomessa ko. vuosina Eläkkeelle eri ikäluokista, kuten yleisesti Suomessa vuonna 2006 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus

15 Suomalaisen teknologiateollisuuden henkilöstön kehitys (30.6) Henkilöstö Suomessa (keskimäärin vuoden aikana) Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla (vuoden lopussa) Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry

16 Teknologiateollisuuden ja sen päätoimialojen Suomen henkilöstön koulutustausta vuosina ja vuonna 2005 % Tutkija- ja ylempi korkeakouluaste (DI, TkL, TkT, jne.) Alempi korkeakouluaste (insinööri, jne.) Alin korkea-aste (teknikko, jne.) Toisen asteen ammatillinen koulutus Ei amm. tutkintoa Elektr.- ja Kone- ja Metallien sähköt. metallituotet. jalostus Koko teknologiateollisuus Vuosi 2005 Tietotekn. Lähde: Tilastokeskus

17 Mistä osaajat? Osaaminen = Tiedot ja taidot + arvot ja asenteet + kontaktit ja kokemukset - Huomioiko insinöörikoulutus riittävästi eri osaamisalueet? Verkottunut liiketoimintamalli ja globaalit arvoverkot lisäävät kokonaisuuksien hallinnan, tiimityöskentelyn ja johtamisosaamisen merkitystä Teknologiateollisuus tarvitsee monenlaisia osaajia, myös insinöörien toimenkuvat monipuolistuvat Osaajatarpeen arvioidaan pysyvän lähivuosina korkeana Ammattiosaajista ja tuotannon tiiminvetäjistä kasvava pula erityisesti kone- ja metallituoteteollisuuden pk-yrityksissä Osaaminen kilpailuetutekijänä lisää henkilöstö- ja osaamisenjohtamisen merkitystä Mistä tulevaisuuden Jorma Ollilat?

18 Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Varmistettava monipuolinen harjoittelu ja työpaikalla tapahtuvat oppimisjaksot sisällytettävä kaikkeen insinöörikoulutukseen Ammattikorkeakoulujen kontakteja ja yhteistyötä pk-yritysten kanssa lisättävä ja yhteistyöhön löydettävä uudenlaisia toimintamalleja Tuotannon tiiminvetäjien koulutukseen löydettävä toimivat ratkaisut yritysten, ammatillisten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyönä myös koneja metallialalla Tulisi ennakkoluulottomasti tarkastella jo perustutkintovaiheessa erilaisia insinöörikoulutuksen profiileja myös johtamisosaamisen näkökulmasta sisällölliset ja opetusmenetelmälliset ratkaisut Työelämän ja yhteisöjen osaamistarpeet lähtökohdiksi jatkotutkintojen ja aikuis- ja täydennyskoulutuksen kehittämiselle

19 KIITOS!