NUORET JA MUUTTUVA TYÖELÄMÄ, OULU, Kommenttipuheenvuoro Jukka-Pekka Kivioja Asiantuntija, EK Oulu

Transkriptio

1 NUORET JA MUUTTUVA TYÖELÄMÄ, OULU, Kommenttipuheenvuoro Jukka-Pekka Kivioja Asiantuntija, EK Oulu

2 Oppilaitosyhteistyötä tehneet EK:n jäsenyritykset vuosina 2008 ja 2011, osuus yrityksistä Lähde: EK:n Henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2011

3 EK:n jäsenyritysten yhteistyö oppilaitosten kanssa yhteistyömuodoittain 2011, osuus yrityksistä Opiskelijoita työelämäjaksolla Opiskelijoiden opinnäytetyöt Oppisopimuskoulutus* Opiskelijoiden vierailuja yrityksessä Opettajien/opojen vierailuja yrityksessä Yrityksen osallistuminen opetukseen Työpaikkaohjaajakoulutus Yhteiset tutkimushankkeet tai projektit Kumppanuus ** Osallistuminen liiketoiminnan kehittämiseen Edustus oppilaitosten yhteistyöryhmässä Ulkomaalaisia opiskelijoita työelämäjaksolla *) Oppisopimuskoulutus sisältää myös oppisopimustyyppisen koulutuksen ja näyttötutkinnot **) Kumppanuus sisältää kummitoiminnan, kumppanuussopimukset, stipendit, materiaali- ja laitehankinnat ja muun taloudellisen tuen. Vastaajat saivat halutessaan valita useamman yhteistyömuodon. Opettajia/opoja työelämäjaksolla 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Lähde: EK:n Henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2011

4 Yrityksissä aloitteiden määrä edelleen kasvussa (Uutinen EK:n sivuilla ) Viime vuonna yrityksissä tehtiin keskimäärin 113 aloitetta sataa henkilöä kohden. Aloitteiden määrä on viime vuosina kasvanut varsin tasaisesti ja kaikkiaan viisinkertaistunut vuodesta Tiedostot perustuvat Johtamistaidon Opiston vuosittaiseen tiedusteluun. Viime vuoden vastaukset kattavat 156 toimipaikkaa, jotka työllistivät vuoden 2011 lopussa henkilöä. Lähes joka neljäs yritysten henkilöstöstä osallistui aloitetoimintaan tekemällä aloitteita joko ryhmässä tai yksin. Käsitellyistä aloitteista palkittiin yli puolet ja keskimääräinen aloitepalkkio oli 62 euroa. Tuottavimmista aloitteista maksettiin enimmällään euroa. On tärkeää kehittää aloitejärjestelmiä ja niihin liittyviä palkkiojärjestelmiä

5 Oivalluksia tulevaisuuden työelämästä: Millainen koulutus valmentaa parhaiten työskentelemään ja yrittämään 2020-luvulla? 1. Työ tapahtuu verkostoissa 2. Kuin jazz-improvisaatiota 3. Vimmainen kokeilija etsii uusia ratkaisuja 4. Osaamisalueet kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa 5. Maailmanlaajuisuus vaatii kykyä ja halua 6. Liiketoiminta lähtee ihmisestä 7. Kokeiluun kannustava oppimisympäristö 8. Sparraava opettaja 9. Luova oppija

6 Suomalainen koulutus tuottaa korkeatasoisia yksilösuorittajia. - Haastateltu henkilöstöjohtaja Tavoitteeksi tästä eteenpäin: T:n hatun kasvattaminen T:n hattu muodostuu taidoista olla tekemisissä muiden kanssa, kyvystä ymmärtää muita osaamisalueita ja innostua niistä.

7 Tekniikan ja liikenteen alan ammattiosaajien rekrytointitarve EK:n jäsenyrityksissä 2010, henkilöä Teollisuus Rakentaminen Palvelut Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010 Yhteensä henkilöä

8

9

10 Viimeaikaista uutisointia EK:n sivuilta: Keskusjärjestöjen ehdotukset vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien nuorten ammatillisen perusosaamisen hankkimisesta ja työelämään pääsyn helpottamisesta jätettiin opetusministeri Jukka Gustafssonille ja työministeri Lauri Ihalaiselle n_lahtokohdista-9895 Työelämän tarpeet ensisijainen lähtökohta koulutustarjonnalle oulutustarjonnalle Koulutuksellisen tasa-arvon tavoitteet nuorisotakuun lähtökohdista otakuun_lahtokohdista-10342

11 Nuorten työllisyyden edistäminen Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset ( ) koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

12 Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut alakohtaisiksi nuorten työllistämissopimuksiksi jatkuvat edelleen liittotasolla, määräaika Tavoitteena löytää nuorille työ- ja kouluttautumismahdollisuuksia yhdistämällä koulutusta ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Ehdotukset painottuvat vailla ammatillista koulutusta olevien nuorten mahdollisuuksiin hankkia työelämässä tarvittava perusammattitaito, erityisesti mahdollisuuksiin lisätä yksilöllisiä koulutuspolkuja ja kehittää työpaikalla tapahtuvaa oppimista.

13 1. Otetaan käyttöön avoin ammattiopisto -toimintamalli työja elinkeinotoimistojen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteistyössä Avoin ammattiopisto -toimintamalli suunnataan alle 25-vuotiaille työttömille ilman ammatillista koulutusta tai koulutuspaikkaa oleville nuorille sekä nuorille, jotka ovat keskeyttämässä ammatillisia opintojaan. Nuori saa tukea ja ohjausta koulutukseen ja työelämään liittyvissä kysymyksissä, voi suorittaa kesken jääneitä opintojaan tai pääsee alkuun opinnoissaan. Toimintamalli sisältää sekä henkilökohtaisen ohjauksen että yksilöllisesti suunniteltua työvoimakoulutusta (esim. tutkinnon osa) tai koulutus- ja työkokeiluja. Palveluverkosto rakennetaan paikallisesti TE-toimistojen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien kesken.

14 2. Luodaan toimintamalli nuorten tuetusta oppisopimuskoulutuksesta ja käynnistetään kokeiluhanke tutkinnon osaan johtavan tuetun oppisopimuksen toteutusvaihtoehdoista Yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista voidaan tukea nuorten siirtymistä koulutuksen kautta työelämään. Nuorten tuettu oppisopimus edellyttää uudenlaista toimintamallia työnantajien ja nuorten tueksi. Käynnistetään kokeiluhanke tutkinnon osaan johtavan tuetun oppisopimuksen toteutusvaihtoehdoista.

15 3. Ammatillista koulutusta uudistetaan niin, että opiskelijat voivat joustavasti siirtyä ammatillisesta peruskoulutuksesta oppisopimukseen koulutuksen eri vaiheissa 4. Työssäoppimisen toteutustapoja monipuolistetaan 5. Luodaan uudenlaisia koulutusmalleja toimialojen erilaisiin tarpeisiin yhdistämällä koulutusta ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista 6. Työpaikkaohjaajien koulutus määritellään ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja oppisopimuksen järjestäjien tehtäväksi

16 7. Opettajien työelämäjaksoja lisätään 8. Elinikäisen oppimisen ohjauspalvelut kuntoon paikallisesti 9. Yhteistyötä ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen eri järjestämismuotojen välillä tiivistetään 10. Yleissivistävän koulutuksen ja työelämän yhteistyötä lisätään 11. Korkeakoulujen ja työelämän yhteistyötä lisätään

17 Keskeisiä asioita EK:n mielestä: Koulutustarjontaa ja kokonaisopiskelijamääriä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon nuorisoikäluokkien koon lisäksi työikäisen väestön koulutustausta ja ikärakenne sekä toimialakohtaiset koulutustarpeet, alueellinen elinkeinorakenne ja koulutuksesta työllistyminen. Koulutustarjonnan riittävyys on nuorisotakuun toteutumisen edellytys. Ammatilliset perusvalmiudet koko ikäluokalle on koulutusjärjestelmän keskeisin tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta lisäävä tavoite. Maahanmuuttajien koulutukselliset tukitoimet ja perusopetuksen työelämäyhteydet ovat keskeisessä roolissa. KYLLÄ yksilöllisille koulutuspoluille - EI oppivelvollisuusiän pidentämiselle ja uudenlaiselle välivuodelle. Ammatillista koulutusta ja tutkintojärjestelmää kehitettävä kokonaisuutena tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Koulutuksen järjestäjäverkon tulee olla monimuotoinen ja perustua nykyiseen koulutuksen järjestäjämalliin. Toisen asteen osalta koulutuksen rahoitus tulee maksaa myös jatkossa suoraan valtiolta koulutuksen järjestäjälle. Lukiokoulutusta ja ammatillista peruskoulutusta ei tule säätää kuntien tehtäväksi.

18 Mikset ottais omast potentiaalistas selkoo? Jukka Poika, Potentiaali. Kiitos! Jukka-Pekka Kivioja (