Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa

Transkriptio

1 Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Taina Juurakko Paavola Tutkijayliopettaja, dosentti Hämeen ammattikorkeakoulu Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI käynnistysseminaari Haasteet Yleiset: oppimistaidot ja itseohjautuvuus heterogeeninen lähtötaso Kielitaitoon liittyvät: yksipuolinen kielitaito ruotsin kielen taidon osaamisvaje

2 Opiskelijoiden oppimistaidot ja itseohjautuvuus suuri osa kieliopinnoista opiskelijoiden itsenäistä työskentelyä vaatii hyviä oppimistaitoja sekä itseohjautuvuutta hyvät oppimistaidot: esim. digitaidot ja oppimisstrategiat (mm. oikeat tavat opiskella uutta sanastoa) itseohjautuvuus: vastuullisuus, suunnitelmallisuus, motivaatio, itsenäisyys, kyky tehdä yhteistyötä Opiskelijan itseohjautuvuusjatkumo Opettaja ohjaajana/valmentajana 1. Epäitsenäinen 2. Kiinnostunut 3. Sitoutunut 4. Itseohjautuva

3 Opiskelijoiden heterogeeninen lähtötaso Eri koulutustaustoilla tulevien opiskelijoiden erot näkyvät erityisesti ammattikorkeakouluissa Sukupuolten väliset erot näkyvät erityisesti ruotsin kielen osaamisessa Eri ikäisten opiskelijoiden väliset erot Näkyvät erityisesti ammattikorkeakouluissa aikuistoteutuksissa Opiskelijoiden yksipuolinen kielitaito vain harvat osaavat lukion jälkeen muuta kuin englantia ja ruotsia Tilastokeskus (2015): eri kieliä opiskelleiden osuus lukiokoulutuksen päättäneistä keväällä 2015 saksa 20 % espanja 18 % ranska 14 % venäjä 10 % muut vieraat kielet: alle 3 % Lisäksi osuudet vaihtelevat suuresti sukupuolten välillä useissa kielissä.

4 Työelämässä tarvitaan monipuolista kielitaitoa: EK:n kartoitus 2014 Kielitaito on kilpailuetu portugali italia espanja ranska kiina viro saksa venäjä ruotsi englanti käytön kasvu käytetty Opiskelijoiden ruotsin kielen osaamisvaje Lukiotaustaisilla opetusta 5 pakollista kurssia ja 2 syventävää; tavoitetasona B1 taso Ruotsin kielen yo kokeeseen osallistui keväällä 2014 miehistä 33 % ja heistä 29 % saavutti tason B1 naisista 67 % ja heistä 39 % saavutti tason B1 Kaikista yo tutkinnon suorittaneista miehistä B1 tasolla 10 % ja naisista 26 % Entä kaikki ne, jotka eivät kirjoita ruotsia yo tutkinnossa? Ammatillisella 2. asteella ruotsia tarjolla syksystä 2015 lähtien 1 osp (15 18 tuntia opetusta), tavoitetasona A2 Miten mahdollista saada opiskelijat hyväksyttävälle tasolle B1 korkeakouluopinnoissa?

5 Viimeisin ratkaisuehdotus Kansanedustaja Tuomo Puumalan esitys : Virkamiesruotsin opinnot lukioon Sekä yliopisto että amk asetus sisältävät kaksiosaisen vaatimuksen ruotsin kielen taidosta: osaamisen tietyllä tasolla, joka täyttyy kun lukiosta vähintään arvosana 8 ja sen lisäksi vaatimuksen oman alan/ammatin kannalta tarpeellisesta kielitaidosta Näistä vain ensimmäinen vaatimus voi täyttyä lukio opinnoissa Ruotsin opetuksen kehittäminen korkeakouluissa (=ROKK hanke) OKM:n rahoittama yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdessä toteuttama hanke v Kehittämiskohteina joustavat oppimispolut, integrointimallit ja arviointikäytänteet

6 Joustavat opintopolut kieliopinnoissa Lähtötilanteen kartoitus itsearviointi omat tavoitteet vs. opintojen tavoitteet opiskelusuunnitelma Oppiminen joustavat vaihtoehdot integrointi ammattiaineisiin digitaalisuus Osaamisen arviointi työelämälähtöisyys (e ) portfolio näyttökokeet Lähteet EK = Elinkeinoelämän keskusliitto Kielitaito on kilpailuetu. EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu. Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003, 6 ) Tilastokeskus Suomen virallinen tilasto (SVT): Ainevalinnat [verkkojulkaisu]. ISSN= X. lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ] _tie_001_fi.html Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/ ) Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (1129/2014, 8 )