Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Transkriptio

1 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

2 Osaamistarveselvitys tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka Pirkanmaan alueella toteutettava koulutus vastaa työelämän tarpeita. Tavoitteena oli selvittää, kuinka eri oppilaitoksista valmistuneiden osaaminen tällä hetkellä kohtaa eri tyyppisissä yrityksissä ja julkisella sektorilla työelämässä vallitsevat osaamistarpeet työnantajien kokemukset ja näkemys! Lisäksi tavoitteena oli arvioida osaamistarpeiden muutosta tulevaisuudessa muuttuvan toimintaympäristön vaikutuksesta ja ennakoida tulevia osaamistarpeita vuoteen 2020 asti sekä tehdä suositukset koulutuksen kehittämiseksi tunnistettujen tarpeiden täyttämiseksi. Verkkokysely + 50 asiantuntijahaastattelua

3 Verkkokyselyn keskeiset tulokset Osaamistarveselvityksen pohjatietona käytettiin alueen yritysten ja julkisen sektorin edustajille suunnattua verkkokyselyä, johon vastasi hieman yli 210 henkeä. Verkkokyselyn tulosten perusteella tehdyt tärkeimmät huomiot olivat seuraavat: Noin 2/3 vastaajista oli suhteellisen tyytyväinen Pirkanmaan oppilaitoksista valmistuvien soveltuvuuteen yritysten tarpeisiin. Lähes 80 % vastaajista oli tyytyväinen ammattioppilaitoksista valmistuvien tietotekniikan osaamiseen. Pahimmiksi puutteiksi ammattioppilaitoksista valmistuneilla arvioitiin asennoituminen työntekoon ja oma-aloitteisuus (yli 50 % vastaajista tätä mieltä) Ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen oltiin pääosiin tyytyväisiä. Tulevien vuosien merkittävimmät lisäosaamistarpeet liittyvät myyntityöhön, asiakaspalveluun, markkinointiin ja kansainväliseen liiketoimintaan. Lähes 75 % vastaajista oli sitä mieltä, että Pirkanmaalla pitää lisätä mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen. Lähes 90 % vastanneista oli sitä mieltä, että yritysten pitää osallistua koulutuksen suunnitteluun yhdessä oppilaitosten kanssa sekä tarjota enemmän työssäoppimis-, harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja.

4 Osaamistarveselvityksen keskeiset toimenpideehdotukset ja suositukset 1/2 Keskeiset toimintaympäristön muutoksista johtuvat tunnistetut osaamistarpeet tulevaisuudessa ovat: Myynti-, markkinointi- ja asiakasrajapintaosaaminen Kansainvälinen liiketoimintaosaaminen Hankintaosaaminen Projektinhallinta- ja projektijohtamisosaaminen Henkilö- ja muutosjohtaminen Osaaminen toimia osana monikulttuurisia tiimejä Esimies- ja alais- sekä muut työelämätaidot Oma-aloitteisuus ja proaktiivisuus oman osaamisen kehittämisessä Kyky ketterästi päivittää ja uudelleensuunnata osaamista. Nämä osaamistarpeet ja niiden monialainen yhdistäminen on syytä huomioida kaikessa koulutuksessa. Näkemys on, että jatkossa moniosaaminen korostuu tehtävien monipuolistumisen myötä. Miten aiempaa ketterämmin tarkistetaan opintojen suuntaa, miten opiskelijoita ohjataan? Työssäoppimisen lisääminen, isompi osa opintoja, mukaan enemmän yrityksiä?

5 Osaamistarveselvityksen keskeiset toimenpideehdotukset ja suositukset 2/2 Yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä on lisättävä sekä koulutuksen suunnittelussa että toteuttamisessa. Yhteistyön kehittymiseksi on syytä kehittää uusia yhteistoiminnan muotoja, kuten esimerkiksi kumppanuussopimuksia. Lisäksi yritysten on oltava itse aktiivisia tarjoamalla harjoittelupaikkoja opiskelijoille sekä esimerkiksi vierailuluennoitsijoita ja oppimisympäristöjä oppilaitoksille. Yritysten ja oppilaitosten on tehtävä nykyistä enemmän yhteistyötä esimerkiksi tarjoamalla opinto-ohjaajille ja opettajille mahdollisuuksia tutustua paikallisiin yrityksiin sekä auttamalla heitä erilaisten tulevaisuuden vaihtoehtojen hahmottamisessa työelämälähtöisesti. Kaikessa koulutuksessa on korostettava nykyistä enemmän työelämään valmistavaa asennekasvatusta, työelämän perussääntöjä, talouden perustietojen ja -taitojen opetusta sekä riittävän monipuolista työharjoittelua. Tutkintojen rakenteellista ketteryyttä on kehitettävä, jotta kyetään entistä nopeammin vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin ja uudelleen suuntaamaan opintojen sisältöjä. Opiskelijoiden henkilökohtaiset ominaisuudet ja suuntautumiset on otettava koulutuksessa paremmin huomioon. Tämä on toteutettavissa esimerkiksi perusopintojen jälkeen eriyttämällä tai painottamalla myynti-, esimies- ja asiantuntijakoulutusta. Suuntautumisvaihtoehtojen valinnassa olisi hyvä hyödyntää tutorointia tai opinto-ohjaajia. 5

6 Tiiviit yhteydet, katse tulevaan, joustavuus, pk-yritykset mukaan Yleisesti ottaen harjoittelu työelämässä on varmasti sekä työnantajan että koulutettavan etu. Toisaalta myös oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö paranee samalla ja opettajat ymmärtävät paremmin työelämän tarpeita ja osaavat myös siltä pohjalta paremmin kohdentaa opetusta oikeisiin asioihin. Jos yhteistyötä ei olisi eikä keskusteluyhteydet ole kunnossa yritysten ja oppilaitosten välillä, oppilaitoksista ei välttämättä valmistu työelämän odotukset täyttäviä tekijöitä. Siksi jatkuva yhteistyö on tärkeää. (100 henkeä työllistävä yritys)

7 Meillä on pitkät perinteet yhteistyöstä ja varmistamme näin tekijöiden saamisen. Kun meitä kysytään puhumaan tai järjestämään esim. tutustumiskierros, aina on jotenkin järjestynyt. Pitää uskaltaa kysyä! (50 henkeä työllistävä yritys) Arjesta on usein vaikea irrottautua, vaikka pitäisi. Toivomus on, että oppilaitokset olisivat vieläkin aktiivisempia ja herättelisivät nukkuvaa karhua (10 henkeä työllistävä yritys)

8 Näyttöjen järjestäminen oppilaitosten haluamalla kaavalla ei ole aina ihan yksinkertaista ja siksi ainakin minä toivoisin joustavuutta näyttöjen suorittamisen ja niiden sisältöön ja sitä olemme kyllä myös saaneet. Toisaalta myös tässä tulee esiin pitkäjänteisen yhteistyön edut oppilaitoksen ja yrityksen välillä, kun opitaan puolin toisin toimintatavat, niin asiat sujuvat helpommin (50-60 henkeä työllistävä yritys)

9 Mitä yritykset tarvitsevat Hyvä ammatillinen perusosaaminen on lähtökohta. Koulutuksen sisällöllinen kehittäminen tehtävä yhteistyössä yritysten kanssa -alueellisia painotuksia, modulaarisuutta, strategista yhteistyötä Yritykset muuttuvat, ammatillisen lisäkoulutuksen tarve kasvava. Joustava toteuttaminen. Lähellä yrityksiä toteutuu melko hyvin, pk-yritysten tarve kasvava. Pääsääntöisesti työpaikalla tapahtuvan oppimisen kokemukset positiivisia. Yritykset ymmärtävät, että vaatii opettelemista myös yrityksen puolella. Osa kokee, että koulutus- ja ohjaamisvastuuta siirretään liikaa yrityksille. Työpaikkaohjaaja- ja näyttöihin liittyvä koulutus tärkeää!

10 Elinikäinen oppiminen tukee kilpailukykyä ja osaavan työvoiman saatavuutta Aikaisemmin ja eri tavoin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan koulutustarvetta arvioitaessa ja koulutuksessa. Alueella selkeä suunnitelma/strategia, jossa sovitaan tavoitteista, työnjaosta ja yhteistyöstä. Onko opettajien työelämätietous riittävällä tasolla?

11 Rakenteet ja rahoitus Tehostetaan aikuiskoulutusverkoston rakenteellista kehittämistä edistämällä koulutusorganisaatioiden ja -yksiköiden profiloitumista ja keskinäistä yhteistyötä, sitä kautta elinvoimaisuutta! Koulutuksen vaikuttavuutta lisätään vahvistamalla tuloksellisuusrahoitusta kaikessa koulutuksessa Varmistetaan, että aikuiskoulutukseen ohjattu julkinen rahoitus ja erilaiset hankinta- ja kilpailutusmenettelyt edistävät eri toimijoiden tasapuolista asemaa koulutusmarkkinoilla. Rahoitus edellä johtaa helposti heikompaan laatuun kuin tarvelähtöinen lähestymistapa, valmistavan teollisuuden logiikka ei toimi koulutuksessa!