Lastusillankatu 25 13210 HÄMEENLINNA KUNTOTARKASTUS 25.11.2014 I N S I N Ö Ö R I T O I M I S T O TÄHTIRANTA O Y
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 2/27 1 YHTEENVETO HAVAINNOISTA KOHTEESSA Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1969 valmistunut kaksikerroksinen omakotitalo. Rakennus on ns. paikalla rakennettu. Rakennus on perustettu betonianturoiden varaan ja perusmuurit (sokkeli) ovat betonia. Alapohjarakenteena on ns. maanvarainen betonilaatta. Yläkerran ulkoseinät ovat puurunkorakenteiset, eristeenä on villa ja julkisivuverhouksena on lauta- ja tiiliverhous. Vesikatteena on konesaumattupelti. Lämmitysjärjestelmänä on kaukolämpö. Lämmönjakotapana ovat vesikierto patterit ja lattialämmitys. Ilmanvaihto on koneellinen poisto. Rakennusta on peruskorjattu vuosien varrella vesikatteen, ikkunoiden, pesutilojen, käyttövesiputkistojen, viemäriputkistojen, sähköjärjestelmän, lämmityksen ja ilmastoinnin osalta. Kohteessa havaitut merkittävimmät asiat liittyvät ulkopuolisen kosteusrasituksen hallintaan. Kohteessa oleva kylmiö luokitellaan nykyään riskirakenteeksi. Kohtaan 2 on koottu olennaisimmat lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat seikat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä, kohta 6. Vesikatteen kuntoa ei voitu tarkastaa luotettavasti kaikilta osin lumipeitteen vuoksi. Yläpohjan kuntoa ei voitu tarkastaa luotettavasti kaikilta osin. Kuntotarkastuksen menettelytapa ja epävarmuustekijät on selitetty tämän raportin lopussa olevassa liitteessä.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 3/27 2 OLENNAISIMMAT EPÄKOHDAT, RISKIT JA JATKOTOIMENPITEET Viite Nimike Havainto Riskirakenne Korjaus Lisätutkimus 6.1 Vierusta, salaoja- ja sadevesijärjestelmät Salaojien olemassaolosta ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Maanpintojen kallistukset x x x Kattovedet x 6.2 Perustukset ja alapohjarakenteet Perusmuurin vedeneristyksen olemassaolosta ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. x x 6.3 Ulkoseinät ja julkisivut Tuulettuminen x 6.7 Yläpohja Tuulettuminen on niukkaa x Kylmiö x
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 4/27 3 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Lastusillankatu 25 13219 Hämeenlinna Tarkistuksen tilaajat Kanta-Hämeen ulosottovirasto Kohteen ilmoitetut pinta-alat Kohteen ilmoitettu tilavuus Huoneistoala m 2 --- m 3 Kerrosala 115 m 2 (mittoja ei ole tarkistusmitattu) Rakennus- tai käyttöönottovuosi Kerroslukumäärä 1969 2 Tarkastuspäivä Tarkastaja 25.11.2014 Kai Intke Raportointipäivä Tarkastuksen syy: 28.11.2014 Kanta-Hämeen ulosottoviraston tilaus Läsnä olleet Kanta-Hämeen ulosottovirasto / Petri Junikkala Tähtiranta Oy/ Kai Intke Omistushistoria Ei ole tiedossa. Tarkastuksessa käytetyt apuvälineet ja mittausmenetelmät. Pintakosteushavainnot suoritettiin Gann Hydrotest LG2 mittarilla, joka oli varustettuna B 50 -mittapäällä. Roiskevedelle alttiissa tiloissa ja kellaritiloissa, sekä muiden riskihavaintojen yhteydessä mittaus suoritettiin riskikohdista 0,2 0,5 m välein ja muualta 1 3 m välein. Käytettävissä olleet asiakirjat Kohteen rakennuspiirustukset ja rakennusaikaiset asiakirjat. Rajaukset kohteessa Asuinrakennus. Vesikatteen kuntoa ei voitu tarkastaa luotettavasti kaikilta osin lumipeitteen vuoksi. Yläpohjan kuntoa ei voitu tarkastaa luotettavasti kaikilta osin.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 5/27 4 RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA (perustuvat tarkastuksessa saatuihin tietoihin ja havaintoihin. Koska rakennuksia ei aina ole rakennettu piirustusten mukaan, täyttä varmuutta rakenteista ei saada) Rakennustapa Perustamistapa Perusmuurit Salaojat Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Yläpohja Välipohja Vesikate Lämmitysjärjestelmä Lämmönjako Ilmanvaihtojärjestelmä Käyttövesiputket Viemäriputket Kunnallistekniikka Paikalla rakennettu Betoniantura Betoniperusmuuri Salaojien olemassaolosta ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Maanvarainen betonilaatta Yläkerrassa puurunko Yläkerrassa lauta- ja tiiliverhous Betoni- ja puurunkoiset Puiset kattokannattimet, eristeenä on villa 1-2 kerroksen. välipohja on betonirakenteinen Konesaumattupelti Kaukolämpö Vesikiertopatterit ja lattialämmitys Koneellinen poisto Kuparia Muovia Vesi- ja viemäri.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 6/27 5 KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA (alkuhaastattelu) Suoritetut korjaukset ja huoltotoimenpiteet: Vesikate on uusittu 1990 luvulla. Julkisivun ulkopanelointi on uusittu vuonna 2008 Ikkunat on huoltomaalattu 2013. Pesuhuone ja sauna on peruskorjattu vuonna 2012. Käyttövesiputket (lukuun ottamatta alakerran WC) on uusittu 8 v sisällä. Huippuimuri uusittu / asennettu vuonna 2001. Omistajan tiedossa olevat rakennuksessa esiintyneet kosteushavainnot / -vahingot: Omistaja ei ollut paikalla Omistajan tiedossa olevat viat, puutteet, vauriot tai epäilyt niistä: Omistaja ei ollut paikalla Nykyisen omistajan suunnitteilla olevat korjaukset: Omistaja ei ollut paikalla Kohteeseen tehdyt aikaisemmat tutkimukset: Omistaja ei ollut paikalla Omistajan havaitsema kylmyys, vetoisuus tai jäätymisongelmat: Omistaja ei ollut paikalla Omistajan tiedossa olevat taloteknisten laitteiden toimintahäiriöt, yleiskunto: Omistaja ei ollut paikalla Omistajan havaitsemat epätavalliset hajut: Omistaja ei ollut paikalla Omistajan havaitsemat tuhoeläin- ja tuhohyönteisvauriot: Omistaja ei ollut paikalla Omistajan havainnot ilmanvaihdon puutteista: Omistaja ei ollut paikalla. Asumistottumukset: Omistaja ei ollut paikalla
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 7/27 6 HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Raporttiin on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositetuille toimenpiteille. Raportti on toteava ja ohjaa jatkotoimenpiteitä, raportti ei ole työselostus. Korjausten laadun ja onnistumisen varmistaminen edellyttää asiantuntevaa korjaussuunnittelua ja valvontaa. Johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset ja mahdolliset perusteet toimenpiteille on kirjoitettu tummennettuna. Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset ovat yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä ja on yleistävä. Lisäksi rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite tulee tarkastaa, huoltaa tai kunnostaa määräajoin valmistajan tai yleisten ohjeiden mukaisesti. Nykyisiin uusiin omakotitaloihin laaditaan myös tarkastamista ja huoltoa opastava huoltokirja. Riskirakenteet on määritelty kuntotarkastuksen suoritusohjeessa. Mikäli tarkastaja tekee tarkastuksessa riskihavainnon (havaitsee riskirakenteen), rakenne tarkastetaan kuntotarkastuksen yhteydessä pienimuotoisilla avauksilla, kuten rasiapora-avauksella tai rakenteen suhteellisenkosteuden / puunpainoprosenttikosteuden porareikämittauksella. Pienimuotoiset avaukset tehdään aina tilaajan suostumuksella. Tilaajan on ymmärrettävä, että avauksen tarkoitus on lähinnä todeta avauksesta rakenne (rakenteet eivät aina ole samanlaisia, kuin on piirustuksissa esitetty) ja havainnot koskevat vain rakenteita niiltä osin kuin ne avauksesta voidaan havainnoida ja tutkia. Aistinvaraisesti ei voida tutkia kaikkia mahdollisia rakenteissa olevia vaurioita. Rakenteen perinpohjainen kunnon tutkiminen vaatii aina kuntotarkastusmenettelyyn kuulumattoman laajemman tutkimuksen (kuntotutkimus). Jos tilaaja ei teetä riskirakenteisiin lisäselvityksiä ja - tutkimuksia, rakenteisiin voi jäädä ns. piileviä vaurioita. Kosteudentunnistimen (pintakosteusilmaisin) lukemia ei ilmoiteta raportissa, koska lukemat eivät ole yksiselitteisesti tulkittavia mittaustuloksia (vrt. suhteellisen kosteuden mittaus). Lisäksi mittausarvot vaihtelevat eri mittareiden ja eri materiaalien välillä, jolloin mittaustulosten esittäminen raportissa saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä. Pintakosteudenilmaisimella tutkitaan lähinnä kosteuseroja rakenteiden pinnoilta kuivaan alueeseen verrattuna. Pintakosteuslukemien tulkinta perustuu laitteen käytössä kertyneeseen kokemukseen esimerkiksi siitä, kuinka kosteusalueet esiintyvät kosteusvaurioituneessa pesuhuoneessa. Pintakosteushavainnoissa on ymmärrettävä mittausmenetelmään liittyvät epävarmuustekijät. Tarkempi tulos rakenteen kosteuspitoisuudesta saadaan vain rakenteen sisälle porattujen suhteellisen kosteuden mittausten avulla. Rakenteiden suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään yleensä 70 prosenttia suhteellista kosteutta. Suhteellisen kosteuden tuloksia arvioitaessa on ymmärrettävä, että rakenteiden kosteus saattaa vaihdella vuodenaikojen ja muiden olosuhteiden mukaan. Puunkosteuden raja-arvona pidetään yleensä 18-20 prosenttia puun kuivapainosta. Näiden kosteusarvojen ylittyessä pitkäaikaisesti puu vaurioituu. Lisäksi on huomioitava, että puu tasaantuu yleensä ympäröivään ilmankosteuteen. Mikäli puun kosteus on suurempi kuin vallitsevat olosuhteet osoittaisivat sen olevan, katsotaan puun imevän itseensä kapilaarisesti kosteutta rakenteista, esimerkiksi perustuksista. Tätä tapahtumaketjua pidetään myös rakenteen kannalta yleisenä riskinä, vaikkakin puun kosteus ei ylittäisi edellä kuvattua raja-arvoa.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 8/27 6.1 Vierusta, salaoja- ja sadevesijärjestelmät Rakennuksen vierusta ja maanpintojen kallistukset: Sokkelin vierustoilla on kasvillisuutta. Kasvillisuus lisää sokkeliin kohdistuvaa kosteusrasitusta ja hidastaa sokkelin vierustan maa-aineksen kuivumista esimerkiksi sateen jälkeen. Kasvillisuus voi myös kaivaa juuria salaojiin ja perustuksiin. Sokkelin vierustan maanpinnan kallistukset ovat paikoin taloa kohden. Pinta- ja sulamisvesiä kulkeutuu rakennusta kohden. Salaojat: Salaojien tarkastuskaivoja ei havaittu. Salaojista ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Kattovesien poisjohtaminen: Kattovedet on paikoin johdettu sadevesiloiskekaivoihin ja niistä putkilla pois rakennuksen vierustalta. Kattovesien poisjohtaminen ei ole kaikilta osin riittävää. Kattovedet jäävät paikoin rakennuksen vierustalle ja rasittavat rakennusta. Tekniset käyttöiät: Ennen vuoden 1999 määräyksiä toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on n. 30-50 vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). Vuoden 1999 ohjeiden mukaan toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on 40-60 vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). Toimenpidesuositukset: Kattovedet on syytä johtaa kouruilla tai omilla sadevesiviemäreillä pois rakennuksen vierustalta. Nykyohjeiden mukaan tulee huomioida mm. seuraavaa: Syöksytorvien kautta valuvat vedet johdetaan rakennuksen vierestä sadevesiverkostoon, avo-ojaan tai vähintään 3 metrin etäisyydelle rakennuksesta niin, ettei rakennuksen rakenteille, eikä naapuritontille aiheudu haittaa. (RakMK C2 Kosteus 1998). Poisjohtamisen voi tehdä esim. loiskekuppien ja avokourujen avulla. Kattovesiä ei saa johtaa rakennuksen salaojajärjestelmään. Maanpintojen kallistuksia on syytä muotoilla niin, että pinta- ja sulamisvedet ohjautuvat pois rakennuksen vierustalta. Nykyisten ohjeiden mukainen suositeltava maanpinnan vähimmäiskaltevuus kolmen metrin etäisyydellä sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m) ja sokkelin suositeltava vähimmäiskorkeus on 30 cm. (RakMK C2 Kosteus 1998). Riittävillä kallistuksilla estetään sulamis- ja valumavesien lammikoituminen ja imeytyminen seinustalle. Kasvillisuus on syytä poistaa rakennuksen vierustalta ja rakennuksen vierustalle asennetaan noin 0,5 metriä leveä sepelikaistale tai vastaava. Salaojat on syytä asentaa / tarkastaa. Toimiva salaojajärjestelmä vähentää perustusten ja alapohjarakenteiden kosteus- ja routavaurioriskiä oleellisesti. Mikäli rakennuksen ympärillä ei ole salaojia tai ne ovat alkuperäisiä, on yleensä suositeltavaa rakentaa uudet salaojat kosteusvaurioriskin vähentämiseksi. Salaojien yhteydessä tulisi olla tarkastuskaivot, joista salaojien toimintaa voidaan tarkkailla ja tarvittaessa huuhtoa salaojaputket. Vanhoissa taloissa salaojien asennuksen yhteydessä tulee huomioida mahdollinen perustusten tai maan pettäminen.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 9/27 Salaojien tarkastusta ja huoltoa (huuhtelu) suositellaan 5 vuoden välein. Tarkastus tehdään kaivamalla nurkkien salaojat esiin ja asentamalla niihin tarkastuskaivot. Huuhtelu suoritetaan esimerkiksi puutarhaletkulla valuttamalla vettä tarkastuskaivojen kautta salaojaputkiin niin, että salaojaputkien pohjalla oleva liete kulkeutuu seuraavan tarkastuskaivon pohjalle, josta liete kerätään pois. Samalla voidaan todeta salaojien toimintakunto. Kattovedet on paikoin johdettu pois. Putki kattovesille. Kasvillisuutta. 6.2 Perustukset ja alapohjarakenteet Sokkelin silmämääräinen tarkastelu: Perusmuurin vedeneristys: Sokkelissa ei havaittu merkkejä perustusten haitallisista halkeamista tai painumista. Sokkelissa on paikoitellen kosteudesta muodostuvia vauriojälkiä. Vedeneristyksestä ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 10/27 Rakenteet: Alakerran lattia on maanvarainen betonilaatta. Seinät ovat betonirakenteisia. Lattiapinnoitteina on paikoin muovimattoa. Maakosteus voi kerääntyä muovimaton alapintaan. Maton ainesosat ja liimat voivat kaasuuntua ja levitä sisäilmaan. Tekniset käyttöiät: Betonisten perustusrakenteiden tekninen käyttöikä on sama kuin rakennuksen käyttöikä. Toimenpidesuositukset: Perusmuurin vedeneristys on syytä asentaa / tarkastaa. Vanhoissa taloissa on tyypillistä, että perustusten ja seinien välistä, sekä maanvaraisen betonilaatan alta puuttuu ns. kapilaarikatko ja tämän vuoksi kosteutta nousee rakenteisiin, vaikkakin salaojat ja perusmuurin vedeneristys olisivat toimivia. Tämän vuoksi ilmanvaihdon toimivuus on tärkeää ja se, ettei seiniä peitettäsi kosteudesta vaurioituvilla verhoiluilla / eristeillä. Nykyisin on saatavilla kemiallisia menetelmiä, joilla kapilaarikatkot voidaan asentaa jälkikäteen. Lattioiden kapilaarikatkon aikaansaaminen vaatii koko lattiarakenteen uusimisen. Kellarin rakenteiden kokonaisvaltainen kosteudenpoistaminen vaatii peruskorjauksen, joka on syytä tehdä erikseen laadittavan korjaussuunnitelman mukaan. Kosteita rakenteita olevat orgaaniset materiaalit (puurakenteet ja mm. lämmityspuut) on syytä poistaa tai sijoittaa irti kosteista betonirakenteista. 6.3 Ulkoseinät ja julkisivut Ulkoseinärakenne: Alakerrassa betonirakenteiset, yläkerrassa puurunko sekä lauta- ja tiiliverhous Julkisivuverhouksen kunto: Verhouksen tuulettuminen: Tiiliverhouksessa on kalkkihiekkatiiliverhoukselle tyypillisiä kutistumishalkeamia. Halkeamat eivät ole rakenteellinen riski. Tiiliverhouksen alarivissä ei ole tuuletusrakoja. Tekniset käyttöiät: Vaikean rasitusluokan tiiliverhouksen tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Normaalin rasitusluokan tiiliverhouksen tekninen käyttöikä on sama kuin koko rakennuksen tekninen käyttöikä. Toimenpidesuositukset: Julkisivun puuosat suositellaan huoltomaalattavan 6 12 vuoden välein ilmansuunnasta riippuen. Verhouksen puutteellinen tuulettuminen muodostaa riskin rakenteen toimivuudelle silloin kun verhous on pinnoitettu tiiviillä pinnoitteella. Tiiliverhouksen tuulettumista suositellaan parannettavaksi alimman tiilikerroksen joka kolmanteen pystysaumaan porattavilla rei illä.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 11/27 Yleiskuva. Kosteusvauriojälkiä perusmuurirakenteessa 6.4 Väliseinät ja välipohjat Yleiset havainnot: Ko. rakennusosissa ei havaittu vaurioita, puutteita. 6.5 Ikkunat ja ulko-ovet Yleiskunto: Ikkunoiden puuosien maalipinta on paikoin huonokuntoinen. Vesipellit: Ikkunoiden vesipeltien reunoja ei ole tiivistetty. Ikkunoiden vesipeltien kallistukset ovat paikoin vähäisiä. Pellit ovat kuitenkin asennettu asianmukaisesti ikkuna-aukon sivuille. Tekniset käyttöiät: Puuikkunan tekninen käyttöikä on noin 30-70 vuotta, huoltoväli (maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. Puu-alumiini-ikkunan tekninen käyttöikä on noin 40 vuodesta koko rakennuksen ikään, huoltoväli (sisäpuolinen maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. Toimenpidesuositukset: Ikkunoiden ja ovien normaalit huoltokäsittelyt. Vesipeltien saumojen tiivistystä suositellaan.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 12/27 Yleiskuva. 6.6 Vesipelti. Katokset, terassit yms. rakennukseen liittyvät julkisivun rakenneosat Yleiset havainnot: Ko. rakennusosissa ei havaittu puutteita tai korjausta vaativia vaurioita. Yleiskuva. 6.7 Yläpohja Yläpohjarakenteiden kunto: Yläpohjan rakenteissa on peltikatteen alapintaan tiivistyneen kosteuden aiheuttamia jälkiä. Aluskate: Aluskatetta ei ole asennettu. Aluskatteen puuttuminen voi aiheuttaa vesikatteen alapintaan tiivistyneen kosteuden valumista yläpohjan rakenteisiin (esim. eristeisiin).
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 13/27 Yläpohjan tuulettuminen: Toimenpidesuositukset: Yläpohjan tuulettuminen on rakennusajankohdalle tyypillisen niukkaa. Yläpohjan tuulettumista on syytä tehostaa sivuille asennettavilla säleiköillä (nykysuositusten mukaan yläpohjan tuuletusvälien ja säleikköjen yhteenlasketun vapaan pinta-alan tulisi olla 4 promillea yläpohjan vaakasuuntaisesta pinta-alasta). Yleiskuva. Yleiskuva. Yleiskuva. 6.8 Vesikatto Vesikatteen läpiviennit: Vesikate: Vesikatteessa ei havaittu korjausta vaativia vaurioita tai puutteita. Läpivienneissä ei havaittu puutteita.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 14/27 Lumiesteet: Lumiesteitä ei ole asennettu. Sadevesijärjestelmä: Sadevesikourut ja syöksyt on asennettu. Kourut ovat painuneet paikoin. Savupiippu: Savupiipun päällä on sadehattu. Turvavarusteet: Lapetikkaita ja kattosiltaa ei ole asennettu. Kulkeminen vesikatteella on ajoittain vaarallista. Tekniset käyttöiät: Konesaumapeltikatteen tekninen käyttöikä on n. 60-80 v. Toimenpidesuositukset: Vesikate on syytä puhdistaa säännöllisesti. Kourut puhdistetaan syksyisin lehtien tippumisen jälkeen. Kourujen kallistukset ja tuenta on syytä tarkastaa keväisin lumien sulamisen jälkeen. Läpivientisaumojen kuntoa on syytä tarkkailla ja huoltaa ne säännöllisesti. Kattoturvatuotteiden asennusta suositellaan. Asennuksessa on varmistuttava niiden riittävästä ankkuroinnista vesikaterakenteeseen. Yleiskuva. Painuma kourussa 6.9 Märkä- ja kosteat tilat 6.9.1 WC / (alakerta) Pinnoitteet: Lattiassa on muovimatto ja seinät on maalattu. Pesualtaan kohdalla seinässä on laatoitus Kopolaattoja, eli alustastaan irti olevia laattoja ei havaittu. Lattialämmitys: Tilassa ei ole lattialämmitystä. Ilmanvaihto: Tilan ilmanvaihto on niukka. Tilassa on poistoilmakanava, mutta kynnys estää siirtoilman virtausta.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 15/27 Havainnot pintakosteudentunnistimella: Tilassa ei havaittu kohonneita lukemia. Vesikalusteet: Vesikalusteissa ja vedenvirtaamissa ei havaittu puutteita. Pintarakenteiden tekniset käyttöiät: Tilan teknistä käyttöikää ei voi määrittää luotettavasti, koska korjaushistoria ei ole tiedossa. Ennen nykyisiä vedeneristeitä rakennettujen pesuhuoneiden teknisen käyttöikä on enimmillään 20 vuotta. Saatujen havaintojen perusteella tila on saavuttamassa teknisen käyttöikänsä. Yleiskuva. Lattiakaivo. 6.9.2 WC / PH (yläkerta) Pinnoitteet: Lattiassa ja seinissä on laatoitus. Katto on paneloitu Kopolaattoja, eli alustastaan irti olevia laattoja ei havaittu. Vedeneristys: Tilassa on vedeneristys. Läpiviennit: Lattian läpivientejä ei ole tiivistetty. Kaivon korokerenkaan saumaa ei ole tiivistetty. Ilmanvaihto: Tilassa on poistoilmakanava, mutta kynnys estää siirtoilman virtausta. Havainnot pintakosteudentunnistimella: Tilassa ei havaittu kohonneita lukemia. Vesikalusteet: Vesikalusteissa ja vedenvirtaamissa ei havaittu puutteita. Toimenpidesuositukset: Siirtoilman saantia on syytä tehostaa esimerkiksi madaltamalla kynnystä. Lattiakaivon korokerenkaan sauma suositellaan tiivistettäväksi elastisella liima- ja tiivistysmassalla.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 16/27 Yleiskuva. Lattiakaivo 6.9.3 Pesuhuone Pinnoitteet ja rakenteet: Lattiassa ja seinissä on laatoitus. Katto on paneloitu. Lattiassa havaittiin pienellä alalla kopolaattoja (laatat ovat irti alustastaan). Lattian kallistus kohti lattiakaivoa on paikoin vähäinen, lattialle jää lammikoita. Seinät ovat levy- ja kiviainesrakenteisia. Vedeneristys: Vedeneristyksestä ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Lattialämmitys: Tilassa on lattialämmitys. Läpiviennit: Läpiviennit ovat tiivistetty. Lattiakaivo: Lattiakaivo on valurautainen. Kaivon korokerenkaan saumaa ei ole tiivistetty. Ilmanvaihto: Tilassa on poistoilmakanava. Siirtoilmaa tulee saunasta. Havainnot pintakosteudentunnistimella: Tilassa ei havaittu kohonneita lukemia. Vesikalusteet: Maanvastaisen seinän suihkusekoittajan letkuntiiviste vuotaa Pintarakenteiden tekniset käyttöiät: Toimenpidesuositukset: Nykyaikaisen vedeneristetyn ja laatoitetun pintarakenteen tekninen käyttöikä on 20-30 vuotta. Elastisten nurkka- ja tiivistesaumojen uusimista suositellaan 5 7 vuoden välein. Lattiakaivon korokerenkaan sauma suositellaan tiivistettäväksi elastisella liima- ja tiivistysmassalla.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 17/27 Yleiskuva. Vuotava liitos. Lattiakaivo. 6.9.4 Sauna Pinnoitteet ja rakenteet: Lattiassa on laatoitus. Seinillä on paneli- ja kivipinnoite. Katto on paneloitu. Kopolaattoja, eli alustastaan irti olevia laattoja ei havaittu. Lattian kallistuksessa kohti lattiakaivoa ei havaittu puutteita. Vedeneristys: Vedeneristyksestä ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Lattiakaivo: Tilassa on lattiakaivo. Lattiakaivo on valurautainen. Kaivon korokerenkaiden saumoja ei ole tiivistetty. Kaiteet: Kiukaiden edessä ei ole kaidetta. Ilmanvaihto: Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilassa on korvaus- ja poistoilmakanavat. Havainnot pintakosteudentunnistimella: Toimenpidesuositukset: Tilan lattiassa ei havaittu kohonneita lukemia. Nykyisissä rakennusmääräyksissä (RakMK F2) kiukaan ympärille suositellaan sellaista kaidetta, joka estää kiukaaseen koskettamisen.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 18/27 Yleiskuva. Yleiskuva. 6.9.5 Keittiö Ilmanvaihto: Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilassa on liesituuletin Havainnot pintakosteudentunnistimella: Vesikalusteet ja putkistot: Vuotovahinkojen suojaus: Toimenpidesuositukset: Tilassa ei havaittu kohonneita lukemia. Merkkejä kosteusvaurioista tai vesivuodoista ei havaittu. Vesikalusteissa ja vedenvirtaamissa ei havaittu puutteita. Astianpesukoneen vuotovahingon sattuessa vuotovesi ei tule helposti näkyviin. Astianpesukoneen alla ei ole muovikaukaloa. Vesilaitteiden ja putkiston alla ei ole vedeneristystä tms. Vuotovahingon sattuessa vuotovesi pääsee rakenteisiin. Kylmiö: Kylmiöt ovat riskirakenteita, koska niiden kylmiin pintoihin tai rakenteisiin voi tiivistyä kosteutta. Astianpesukoneen ja kylmälaitteiden alle suositellaan asennettavaksi turvakaukalo. Nykyisin vesilaitteita ympäröivät rakenteet suojataan vuotovahingon varalle vedeneristeellä tai seinille nostetulla muovimatolla.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 19/27 Astianpesukone. Kylmiö. 6.9.6 Kodinhoitohuone Pinnoitteet ja rakenteet: Lattiassa on muovimatto. Seinät on maalattu. Lattiakaivo: Tilassa ei ole lattiakaivoa. Ilmanvaihto: Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Vedeneristys: Ehjä muovimatto vastaa vedeneristettä. Havainnot pintakosteudentunnistimella: Vesikalusteet ja putkistot: Tilassa ei havaittu kohonneita lukemia. Merkkejä kosteusvaurioista tai vesivuodoista ei havaittu. Vesikalusteissa ja vedenvirtaamissa ei havaittu puutteita. Yleiskuva.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 20/27 6.10 Muut sisätilat Yleiskunto: Sisätilojen sisäpinnoilla ei havaittu lisäselvitystä vaativia vaurioita tai vuotojälkiä (normaalia kulumisesta aiheutuneita vaurioita ei huomioitu). Tulisijat: Yläkerran tulisijan edestä puuttuu kipinäsuoja. Portaat: Portaat ovat liukkaat. Autotalli: Tilan seinään on asennettu poistoilmakanava. Tilassa on vesipiste ja lattiakaivo. Tilassa on lämmitys. Tilan seinät sekä katto täyttävät nykyiset paloturvallisuusmääräykset. 6.11 Lämmitys Lämmityksen toteutus yleisluontoisesti: Kohteen lämmitys tapahtuu asuinhuoneissa olevilla pattereilla ja kosteissa tiloissa (laatoitetut alueet) on lattialämmitys. Yleiset puutteet: Lämmitysjärjestelmässä ei havaittu puutteita. Lämmönjakolaitteiden yleiskunto: Putkistojen sijoitus rakenteessa: Tekninen tila ja lämmöntuottolaitteisto: Lämmityspattereiden yleiskunnossa ei havaittu puutteita. Lämmitysputkistot kulkevat ns. kuivissa rakenteissa. Tilassa ei havaittu puutteita tai vaurioita. Tekniset käyttöiät: Vesikiertoisten pattereiden ja kuivassa rakenteessa sijaitsevien lämmitysputkistojen tekninen käyttöikä on sama kuin järjestelmän tai rakennuksen käyttöikä. Lämmönsiirtimien tekninen käyttöikä on noin 20 vuotta. Sähköistenlämmityspattereiden ja -lattialämmityskaapeleiden tekninen käyttöikä on noin 20-30 vuotta.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 21/27 Lämmityspatteri. Tekninentila. 6.12 Vesi- ja viemärilaitteet Järjestelmän toteutus yleisesti: Käyttövesiputket ovat kohteessa kuparia. Vesimittari: Vesimittari sijaitsee teknisessä tilassa. Tilassa on lattiakaivo. Tekniset käyttöiät: Kuparisten (ei kosketuksissa kiviaineisten rakennusmateriaalien kanssa) käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Toimenpidesuositukset: Putkiston osia ja liitoksia huolletaan ja uusitaan tarvittaessa. Suositeltu hanasta tulevan lämpimän käyttöveden lämpötila on 55-65 C. Vuotovahingon riskiä voi torjua esimerkiksi putkiliitosten läheisyyteen asetettavilla kosteushälyttimillä. Nykyisin putkiliitoksia ja vesilaitteita ympäröivät rakenteet suojataan vedeneristeellä ja liitokset sijoitetaan niin, että vuotovesi kulkeutuu turvallisesti lattiakaivoon. 6.13 Ilmanvaihto Ilmanvaihdon yleinen toteutus kohteessa: Aistinvaraiset havainnot sisäilman laadusta: Ilmanvaihdon riittävyys: Rakennuksessa on koneellinen poistoilmanvaihto. Korvausilma tulee korvausilmaventtiileistä tai hallitsemattomasti rakenteiden raoista. Tilojen sisäilmassa ei havaittu poikkeavuutta. Rakennuksen sisätilojen ilmanvaihdossa ei havaittu tulo- ja poistoilmakanavien määrän osalta puutteita. Poistoilmakanavien määrässä ei havaittu puutteita, mutta korvausilmakanavia tai -venttiilejä ei ole riittävästi.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 22/27 Tekniset käyttöiät: Ilmanvaihtokanavien tekninen käyttöikä on sama kuin järjestelmän tai rakennuksen käyttöikä. Ilmanvaihto koneiden puhaltimien tekninen käyttöikä on noin 10-15 vuotta (käyttö 24 h/vrk). 6.14 Sähköistys Yleiskunto: Sähkölaitteissa ei havaittu päällepäin näkyviä käyttöturvallisuuteen vaikuttavia vikoja tai puutteita. Tekniset käyttöiät: Sähköjärjestelmän ja laitteiden tekninen käyttöikä on noin 30 50 vuotta. Yleiskuva
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 23/27 7 LIITTEET - valokuvia kohteesta - tarkastusmenettelystä - vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit - asbestin esiintyminen ja mikrobivauriot - käsitteitä Hämeenlinna 28.11.2014 INSINÖÖRITOIMISTO TÄHTIRANTA OY Kai Intke Puh: 045 197 0494 Email: kai.intke@tahtiranta.fi
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 24/27 LIITEVALOKUVAT Kuva 1. Yläkerran tulisija. Palosuoja kipinäsuoja puuttuu Kuva 2.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 25/27 Kuva 3. Pesuhuone, vuotava liitos. Kuva 4. Portaat ovat liukkaat.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 26/27 TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteessa tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteessa otettuihin valokuviin. Raportin lukijan tulee aina tutustua raportin lisäksi myös Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, tilaajan ohjeeseen (LVI 01-10413, KH 90 00393). Kuntotarkastuksen tilaajalle toimitetaan toimintaohjeet ennen tarkastusta. Kuntotarkastus on tehty pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, Suoritusohjeen (LVI 01-10414, KH 90-00394) mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty pintapuolisella tarkastuksella havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista rakennusmateriaaleista ja voimassaolevia määräyksiä noudattaen siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Jos vaurioita tai puutteita on tarkastuksen yhteydessä havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. Märkätilan (esim. pesuhuone) peruskorjauksen yhteydessä tilan rakenteiden kunto on syytä tarkastaa avaamalla rakenteita tai rakenteiden sisälle ulottuvilla suhteellisen kosteuden mittauksilla. Korjausten laadun ja onnistumisen varmistaminen edellyttää asiantuntevaa korjaussuunnittelua ja valvontaa.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 27/27 ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT Asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa pääasiallisesti ajanjaksolla 1940 1990. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa kiellettiin kokonaan 1.1.1994. Asbestia sisältävä rakennusaine ei ole terveydelle haitallinen mikäli rakennusmateriaali on ehjä, eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Asbestirakenteiden purkutöitä saavat suorittaa vain siihen hyväksytyt urakoitsijat. Rakennuksessa mahdollisesti asbestia sisältävät materiaalit tuodaan esille tässä tarkastuksessa, mikäli niitä havaitaan. Asbestin selvittämiseksi on olemassa erillinen asbestikartoitus. Kosteuden tai kosteusvaurioiden mahdollistamat mikrobikasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa.