Tavoitteet ja lähtökohdat

Samankaltaiset tiedostot
YLEISTAVOITTEET

LEMIN KUNTA KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOKSET PIENTEN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSET. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Luonnos LEMIN KUNTA PIENTEN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSET Selostus KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo:

Ahvenkosken osayleiskaavan muutos

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osayleiskaava-alue

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

PROJEKTISUUNNITELMA

Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osayleiskaava-alue

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

HAAPAVEDEN KAUPUNKI / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava

Täydennysrakentaminen onnistuu

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Muurikkalan osayleiskaavan 2. vaihe

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

KUUMA-seudun lausunto 4. vaihemaakuntakaava -ehdotuksesta

Tulevaisuuden Tuusula kyselyn raportti

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja

1/30/17. Maankäytön suunnittelun perusteet. - Yleispiirteinen suunnittelu. Hanna Mattila & Raine Mäntysalo

NUMMINEN-ONKIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS / ANDERSBERGIN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen Ulla Koski

Rakennemallin valinta Perustelut

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA

Sipoon kunnan rakennusjärjestyksen uudistaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Kirkonkylän osayleiskaava

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus

Nykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen

KAAVOITUSMENETTELY Ohjeita muistutuksen tekemisen

ENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA

Päivärinteen koulun asemakaava ja asemakaavamuutos

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

Rakennemallit valtuustoseminaarissa

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

Kansalaisvaikuttaminen ja demokratia - valmistelutyöryhmä

Valmistelija: Antti Hirvikallio puh mail:

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Lausuntopyyntökysely

BJÖRKÖN RAIPPALUODON RANTAOSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus

KUHMON KAUPUNKI JONKERIN RANTA-ASEMAKAAVA TORNATOR OY OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Liikenne. Esitys [ ]

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Oulun Palvelumalli Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki

HEVOSALAN VIESTI EDUSKUNTAVAALEIHIN. Suomen Ratsastajainliitto ry

Jyväskylä Suomen INKA cyber-koordinaattori

Kotkan itäosan tuulivoimaosayleiskaava

MAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET

Kaava N 175 Ridalinkallion asemakaava

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto

Aiesopimuksen liikenneosuus

Kaupunkisuunnittelu strategisen eheyttämisen toimintakulttuurina. Raine Mäntysalo Professori, johtaja YTK

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

Millainen on laillinen (kunta)kaava

Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella

LIITE 1a. Suunnittelu

SUUNNITTELUPERIAATTEET

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus Liisa Bergius

Maisema-alueet maankäytössä

Alueiden käyttö. Esitys

OHKOLAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Nurmon keskustan osayleiskaavan tarkistus ja laajennus 2030

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (1) Talous- ja suunnittelukeskus

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KITEEN KAUPUNKI PYHÄJÄRVI, NIVUNKI, KARJALANJÄRVI, VALKIAJÄRVI, VALKIALAMPI ja PIENET LAMMET RANTA-ASEMAKAAVA UPM-KYMMENE OYJ

KANNONKOSKI, KARSTULA, KINNULA, KIVIJÄRVI, KYYJÄRVI, PIHTIPUDAS, SAARIJÄRVI JA VIITASAARI

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN

1. Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Janakkalan kunta Tervakoski

SATAKUNNAN MAAKUNNALLINEN

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

Hollolan ja Hämeenkosken. strateginen yleiskaava

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi

Purnuvuoren ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavamuutosalue Hartolan kunta

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Transkriptio:

2011 Tavitteet ja lähtökhdat Raprtti II 10.8.2011

Sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki... 3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet... 4 Seudulliset tavitteet... 5 Maakunnan visi... 5 Maakuntakaava... 5 UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA... 6 UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN LIIKENNESTRATEGIA... 7 HLJ 2011... 7 Tuusulan yleiskaavaa kskevat tavitteet... 7 Tuusulan visi... 7 Osallistumis- ja arviintisuunnitelman alustavat tavitteet... 8 Prsessin aikana syntyneet tavitteet... 8 VALTUUSTOSEMINAARI... 8 KUNNAN TOIMIALOJEN ASETTAMAT TAVOITTEET... 8 Asukkaiden tavitteet... 9 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN PALAUTTEET... 9 TULEVAISUUDEN TUUSULA 2040-KYSELY... 9 YLEISÖTILAISUUDET... 9 TEEMATYÖPAJAT... 10 VIHERALUEKYSELY... 10

Maankäyttö- ja rakennuslaki 5 Alueiden käytön suunnittelun tavitteet Alueiden käytön suunnittelun tavitteena n vurvaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviintiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, ssiaalisesti timivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja timintaympäristön lumista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taludellisuutta; 2 a) riittävän asunttutannn edellytyksiä, (29.12.2006/1441) 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvjen vaalimista; 4) lunnn mnimutisuuden ja muiden lunnnarvjen säilymistä; 5) ympäristönsujelua ja ympäristöhaittjen ehkäisemistä; 6) lunnnvarjen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien timivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taludellisuutta; 9) elinkeinelämän timintaedellytyksiä; 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti jukkliikenteen ja kevyen liikenteen timintaedellytyksiä. 35 Yleiskaavan tarkitus Yleiskaavan tarkituksena n kunnan tai sen san yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen hjaaminen sekä timintjen yhteen svittaminen. Yleiskaava vidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen hjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaavassa esitetään tavitellun kehityksen periaatteet ja sitetaan tarpeelliset alueet yksityiskhtaisen kaavituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava vidaan laatia myös vaiheittain tai sa-alueittain.

39 Yleiskaavan sisältövaatimukset Yleiskaavaa laadittaessa n maakuntakaava tettava humin siten kuin siitä edellä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa n tettava humin: 1) yhdyskuntarakenteen timivuus, taludellisuus ja eklginen kestävyys; 2) lemassa levan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdllisuudet liikenteen, erityisesti jukkliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehulln tarkituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, lunnnvarjen ja taluden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdllisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinelämän timintaedellytykset; 7) ympäristöhaittjen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja lunnnarvjen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen sveltuvien alueiden riittävyys. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet vat sa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavitteiden tehtävänä n varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkjen humin ttaminen maakuntien ja kuntien kaavituksessa sekä valtin viranmaisten timinnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavitteet, jista tärkeimmät vat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, timia kaavituksen ennakk-hjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakk-hjauksen jhdnmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälisten spimusten täytäntöönpana Sumessa sekä luda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden tteuttamiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavitteet n tettava humin ja niiden tteuttamista n edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavituksessa ja valtin viranmaisten timinnassa.

1. timiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja lunnnperintö, virkistyskäyttö ja lunnnvarat 4. timivat yhteysverkstt ja energiahult 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. lunt- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekknaisuudet. Seudulliset tavitteet Maakunnan visi Maakunnan visin mukaan Uusimaa n kansainvälinen hyvinvivien ihmisten vetvimainen metrplialue vunna 2033. Visi n purettu kuudeksi strategiseksi tavitteeksi: Uudenmaan ja sen sien rlit n tunnustettu. Maakunnan eri sien erilaisia vahvuuksia hyödynnetään ja siten ludaan edellytykset kk maakunnan väestön hyvälle elämälle. Turvataan edellytykset väestön hyvinvinti- ja kulutuspalvelujen tuttamiselle kk maakunnassa. Uusimaa hukuttelee investijia ja yrityksiä. Uusimaa n Itämeren piirin merkittävin innvaatikeskittymä. Uudenmaan yhdyskuntarakenne n timiva ja tehkas, energian käyttöä ja liikkumistarvetta vähentävä sekä hyvinvintia edistävä. Uusimaa n Sumen ensimmäinen hiilineutraali maakunta ja ilmastnmuutkseen speutumisen edelläkävijä. Maakuntakaava Maakuntakaavan tavitteena n luda edellytykset hyvälle elinympäristölle ja edistää eklgisesti, taludellisesti, ssiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä sekä välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet kuntien kaavitukseen. Maakuntakaava nkin hjeena yleis- ja asemakaaville. Myös muiden viranmaisten n timinnassaan edistettävä maakuntakaavan tteutumista. Maakuntakaava n pitkän aikavälin suunnitelma. Se n krstetusti rakennesuunnitelma, jka sittaa maakunnan eri sien maankäytön lunteen ja yleispiirteisen rajauksen rakennettavien ja rakentamatta jätettävien alueiden välillä. Se sittaa myös virkistyksen, sujelun ja kulttuuriympäristön aluetarpeiden ja humin ttamisen periaatteet sekä liikenteen ja teknisen hulln järjestelyt. Aluevarausten perusteena vat ennusteet ja arvit väestön ja työpaikkjen määristä sekä asunttutannsta. Kuntien yleis- ja asemakaavat täsmentävät hankkeiden sijittumista ja tteuttamisen edellytyksiä.

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan lunns mahdllistaa 430 000 uutta asukasta vuteen 2035 mennessä. Uusi väestönkasvu hjataan ensisijaisesti hyvien jukkliikenneyhteyksien varteen. Ratjen asemanseutuja sekä taajamia hyvien linja-autliikenneyhteyksien varrella tiivistetään. Taajama-alueiden ulkpulella kasvu keskitetään suurehkihin kyliin, jissa n edellytyksiä vastaanttaa asukkaita. Kyliä n esitetty vähemmän kuin aiemmissa maakuntakaavissa. Maakuntakaavassa kauppa n sijitettu keskusta-alueille ja kestävästi yhdyskuntarakenteeseen. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kknaisratkaisu n kaavan tärkein asiakknaisuus Liikenneratkaisuilla vahvistetaan metrplimaakunnan kilpailukykyä Kaupan palveluverkk suunnitellaan saksi alue- ja yhdyskuntarakennetta Hajarakentamista hjataan kyliin Alla: Ote Uudenmaan maakuntakaavalunnksesta

UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN LIIKENNESTRATEGIA Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmä edistää glbaalisti kilpailukykyisen asumisen ja elinkeintiminnan alueen syntymistä sekä mahdllistaa taludellisten ja ympäristöä säästävien liikkumistttumusten kehittymisen ja kuljetusten hidn. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmällä tuetaan alue- ja yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja tiivistymistä Liikennejärjestelmällä parannetaan Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kansallista ja kansainvälistä asemaa kilpailukykyisenä alueena Varmistetaan mnipulinen henkilöliikenteen järjestelmä Vähennetään liikenteen haittavaikutuksia HLJ 2011 HLJ 2011 -visi kuvaa, millainen n tivttu ja taviteltava liikennejärjestelmän tulevaisuuskuva. Visina n, että krkealaatuiset ja ektehkkaat liikkumis- ja kuljetusmahdllisuudet edistävät seudun kehitystä ja hyvinvintia. Visi sisältää kuusi savisita, jtka käsittelevät liikennejärjestelmän taludellisuutta, timivuutta, ympäristövaikutuksia, ssiaalisia vaikutuksia, liikennejärjestelmän ja maankäytön yhteisvaikutuksia sekä turvallisuutta Tuusulan yleiskaavaa kskevat tavitteet Tuusulan visi Tuusula n hallitusti kasvava, viihtyisä, perheitä tukeva ja turvallinen kunta Helsingin seudulla. Tuusulan kuntamaisema vesistöineen perustuu kehittyvien keskusten ja vireän maaseudun vurvaikutukseen. Tuusulan ylivimatekijöitä vat kulttuuri, erinmainen sijainti ja timiva liikenneverkk, pientalvaltaisuus, laadukas ympäristö, hyvät palvelut, seudullinen yhteistyö, elinkeinelämän timintaedellytykset ja vahva talus.

Asiakas ja kuntalainen -näkökulma Riittävät ja laadukkaat kuntapalvelut Laadukas ja mnipulinen asuminen Ydinkeskustjen kehittäminen Ympäristö ja liikenne Mderni yhteisöllisyys Timintaperiaatteet ja -rakenteet -näkökulma Kunnan kehitystä tukeva maaplitiikka ja yhdyskuntasuunnittelu Timiva ja läpinäkyvä päätöksentek, kuntalaisten sallistumis- ja vaikuttamismahdllisuuksien vahvistaminen Uudistuminen ja ppiminen -näkökulma Työpaikkamavaraisuuden nstaminen Kulutus ja saaminen Uusien timintatapjen käyttööntt kuntapalvelujen tarjnnassa Henkilöstö ja talus -näkökulma Osaava ja mtivitunut henkilöstö Vahva ja vakaa kuntatalus Taludellisen ja timinnallisen lisäarvn saaminen strategisista kumppanuuksista Osallistumis- ja arviintisuunnitelman alustavat tavitteet Tuusulan aseman vahvistaminen sana Helsingin seutua: metrplialueen kilpailukyky kestävän yhdyskuntarakennemallin luminen yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen liikenneverkstn timivuuden kehittäminen elinkeinelämän timintaedellytysten vahvistaminen kulttuuri- ja lunnnarvjen turvaaminen sekä viheryhteyksien sittaminen Prsessin aikana syntyneet tavitteet VALTUUSTOSEMINAARI Valtuustseminaarissa 29.4.2011 kartitettiin valtuutettujen mielipiteitä yleiskaavan alustavista rakennemalleista sekä yleisistä yleiskaavan tavitteista. Valtuustseminaarista jhdetut päätelmät eivät edusta välttämättä pliittisten ryhmien tavitteita, mutta niistä saa selkeän kknaiskuvan. alle kahden prsentin vusikasvu asumisen keskittäminen taajamiin parantaa palveluita palvelut kävelyetäisyydellä mahdllisuus jukkliikenteen hyödyntämiseen täydennysrakentamista taajaman yhteydessä leville tyhjille alueille keskustamaiset kerrstalt, jissa kivijalkapalveluita tiiviit maktialueet lähellä palveluita, tnttikk 600-1000 m 2 mnipuliset työpaikka-alueet (tntti jkaiselle yritykselle) Kulttuuri- ja luntarvjen turvaaminen Nykyisten taajamien tiivistäminen ja eheyttäminen lentrataan varautuminen liikenneyhteyksien parantaminen KUNNAN TOIMIALOJEN ASETTAMAT TAVOITTEET Alustavat rakennemallit annettiin kunnan eri timialjen virkamiehille arviitavaksi. Virkamiesten palautteessa krstui selkeästi yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, palveluiden turvaaminen sekä kustannusvaikutuksien hallinta.

Virkamiesten näkemyksissä krstui tavitteina Hyrylän taajaman kehittäminen elinvimaiseksi keskustaksi. Lisäksi tärkeänä tavitteena nähtiin jukkliikennekattavuus sekä palveluiden järkevä keskittäminen lemassa leviin taajamiin. Kunnan timialjen tavitteet yhdyskuntarakenteen tiivistäminen palveluiden turvaaminen kustannusvaikutusten hallinta Hyrylän keskustamaisuuden kehittäminen jukkliikennekattavuus Asukkaiden tavitteet Kuntalaiset vat sallistuneet yleiskaavaprsessin alkuvaiheisiin useilla eri tavilla. sallistumis- ja arviintisuunnitelman kmmentinti Tulevaisuuden Tuusula 2040 kysely Yleiskaavan yleisötilaisuudet Yleiskaavan teematyöpajat Viheraluekysely nettikartalla OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN PALAUTTEET Osallistumis- ja arviintisuunnitelmasta saatiin 26 palautetta. Palautetta antivat useat eri taht; sekä yksityiset kuntalaiset että yhdistykset ja yhteisöt. Palautteissa nusi esille suurina kknaisuuksina liikenteen ratkaisut, viheralueiden järjestäminen sekä asutuksen ja palveluiden keskittäminen. Erityisen tärkeinä pidettiin raideyhteyttä Etelä-Tuusulaan, jukkliikennekattavuuden lisäämistä sekä Hyrylän läpiajliikenteen parempaa hallintaa. Kulttuuri halutaan säilyttää sana Tuusulan erityisimaga ja varsinkin kylät haluttaisiin säilyttää elinvimaisina. TULEVAISUUDEN TUUSULA 2040-KYSELY Kyselyyn vastasi 37 henkilöä eli 0,1 % kuntalaisista, jta ei vi pitää kvin kattavana tksena. Kuitenkin mnet näkökhdat tistuivat eri vastauksissa, jten vidaan päätellä että tietyt asiat vat useille kuntalaisille tärkeitä. Eniten vastauksista nusi esille Tuusulan säilyttäminen maaseutumaisena kuntana, jnka vetvimatekijöitä vat turvallisuus, rauhallisuus, lunnnläheisyys sekä sijainti. Kulttuurihistriallisia sekä paikallishistriaan liittyviä tekijöitä halutaan säilyttää sana kunnan imaga. Kehitettävinä asiina vastaajat näkevät taajama-alueet Jkelan, Kellksken sekä Hyrylän. Tiiviitä, jukkliikenteeseen tukeutuvia taajamia pidetään tärkeinä, jtta väljyys sekä maaseutumaisuus muualla visi säilyä. Lisäksi kehittämismahdllisuuksia nähdään jukkliikenteessä, jka nähdään tärkeänä tulevaisuuden mahdllisuutena. YLEISÖTILAISUUDET Yleiskaavan alitusvaiheessa pidettiin yleisötilaisuuksia, jissa kuntalaisilla li mahdllisuus saada tieta kaavaprsessista.

TEEMATYÖPAJAT Yleiskaavan valmisteluvaiheessa järjestettiin erilaisia teematyöpajja. Työpajja järjestettiin liittyen ympäristöön, asumiseen, liikenteeseen ja elinkeinihin; yhteensä työpajihin sallistui nin 80 kuntalaista. Tuusulalaisten mielipaikkja vat metsät ja rannat. Työpajihin sallistuneiden mielestä säilytettäviä alueita vat Rantatien ympäristö, maalaismaisema, Tumalansu sekä kauniit kallialueet. Kehitettävinä alueina nähtiin työpajissa erityisesti Hyrylän keskus sekä Sulan alue. Lisäksi työpajissa nusi esiin liikenneyhteyksien kehittämisen tärkeys. VIHERALUEKYSELY Viheraluekyselyllä kartitettiin kuntalaisten näkemyksiä ulkilu- virkistys- ja viheralueista. Asukkaille vat tärkeitä asutusalueiden sisällä levat viheralueet sekä laajemmat vapaa-alueet. Kehitettävinä alueina asukkaat näkivät hitamattmat pusikt sekä muut epäsiistit alueet. Asukkaiden tavitteet kestävä yhdyskuntarakenne rakentamisen keskittäminen taajamiin maaseutumaisuuden säilyttäminen lunnnläheisyys ja rauha alueiden erityispiirteiden säilyttäminen palveluiden keskittäminen esteettömyys raideyhteys Etelä-Tuusulaan jukkliikenteen kattavuusalue ajneuvliikenne sujuvaksi viheralueiden yleissuunnittelu hevsalueet ja reitit metsät ranta-alueiden hyödyntäminen kulttuurin krstaminen Etelä- ja Phjis-Tuusulan tasapain, klmen taajaman tasavertaisuus kylien säilyttäminen elinvimaisina