HELSNGN KAUPUNGN TLASTO ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UUS SARJA 0 9442 HELSNGN KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKASEMA HELSNK 945
HE L S N O f 0 R S S TA D S S TA T ST K ll. UTRKES HANDEL OCH SJÖFART NY SERE 0 9442 UTGVfN AV HELSNGFORS STADS STATSTSKA BYRÄ STATSTQUE DE LA VLLE DE HELSNK (HELSNOfORS), COMMERCE EXTEREUR ET NAVGATON NOUVELLE SERE 0 9442 PUBLE PAR LE BUREAU MUNCPAL DE STATSTQUE HELSNK 945 MERCATORN KRJAPANO
ALKULAUSE. Esillä oleva Helsingin kaupungin ulkomaan kauppaa ja merenkulkua vuosina 94 ja 92 selostava julkaisu on laadittu samojen perusteiden ja suuntaviivojen mukaan kuin tämän sarjan lähinnä edellinen julkaisu. Julkaisuun sisältyy my6s täydentäviä tietoja vuoden 940 tuonnista, kuten johdannossa lähemmin mainitaan. Ulkomaan kauppaa koskevat päätaulut on laadittu tullihallituksen tilastäolmlstossa; ne perustuvat Helsingin tullikamarien ilmoituskappaleisiin. Tuontitavarain luettelo (Tauluosaston taulu ) on laadittu vuonna 939 voimaan tulleen tullitarifin nimikkeistöä ja vientitavarain luettelo (Taulu 8) tullihallituksen tilastotoimistossa laadittua ja valtioneuvoston vahvistamaa vientitavarain nimikkeistöä seuraten. Tämän kautta tavarain ryhmitys oleellisesti poikkeaa ennen vuotta 939 käytetystä ryhmityksestä. Tullinkantoa koskevat numerotiedot on saatu tullihallituksen tiliosastolta. Kauppalaivastoa ja ulkomaista merenkulkua valaisevat päätaulut (Tauluosaston taulut 40) on laadittu merenkulkuhallituksen tilasto ja rekisteritoimistossa. Satamakannantaa valaisevat tiedot taasen on' saatu kannantaviranomaisilta. Helsingin makasiiniosakeylztiön toimintaa valaiseva taulu (Tauluosaston taulu 3) samoin kuin tekstiosastossa julkaistu katsaus makasiiniosakeyhtiön laiturihuoltoon kymmenvuotiskautena 93342, perustuu makasiiniosakeyhtiön vuosikertomuksissaan antamiin tietoihin. Selvyyden vuoksi huomautettakoon tässä kertakg;ikkiaan, ettli tauluissa numeron sijalla oleva piste ( ) merkitsee, ettei asianomainen numerotieto ole ollut saatavissa tai Ettei sitä muusta 'syystä voida julkaista; viiva () taasen merkitsee, etfii sarakkeen otsakkeen osoittamia tapauksia ensi~kään ole esiintynyt, siis samaa kuin o. julkaisun painatuksesta on huolehtinut aktuaari j. R. Tor pp a, joka myös on kirjoittanut tekstin. Helsingissä, syyskuun 8 p:nä 946. Otto Bruun.
SSÄLLYSLUETTELO. NNEHÅLLsrÖRTECKNNG. TABLE DES MATERES.. ULKOMAAN KAUPPA.. Johdanto.... 2. Tuonti.... 3. Vienti.... 4. TuJnkantö.... 5. Helsingin makaslinlosakeyhtio Siv. 5 8 25 27. MERENKULKU.. Kauppalaivasto.............. 28 2. Ulkomainen merenkulku... 30 Tauluja.. Tavarain tuonti ulkomailta Helsinkiin vuosina 9442 2* 2. Tavarain vienti Helsingistä ulkomaille vuosina 9442 '7* 3. Helsingin tullikamarin kanto vuosina 93342, verrattuna koko maan tullinkantoon.. 47* 4. Kaupungista kotoisin olevat vähintäiin 9 nettorekisteritonnin suuruiset alukset vuosien 9442 alussa ja lopussa... 48* 5. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 9 nettorekisteritonnin suuruiset alukset, ryhmitettyinä bruttokantavuuden mukaan vuosien 94. 42 lopussa... "50* 6. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 9 nettoreksteritonnin suuruiset alukset, ryhmitettyinä alusten iän mukaan vuosien 9442 lopussa 52* /. Ulkomaisessa merenkulussa tuloselvitetyt alukset vuonna 94, ryhmitettyinä lähtömaan. ja kansallisuuden mukaan... 54* 8. Ulkomaisessa merenkulussa lähtösuoritetut alukset vuonna 94, ryhmitettyinä määrämaan ja kansallisuuden mukaan... 58* 9. Ulkomaisessa merenkulussa tuloselvitetyt alukset vuonna 942, ryhmitettyinä lähtö. maan ja kansallisuuden mukaan... 62* 0. Ulkomaisessa merenkulussa lähtösuoritetut alukset vuonna 942, ryhmitettyinä määrämaan ja kansallisuuden mukaan... 66*. Satamakannantakonttorin maksuunpano ja kanto vuosina 9442... 68* 2. Katsaus satamakannantakonuorin maksuunpanoon ja kantoon vuosina 93442... 70 3. Helsingin makasiiniosakeyhtiön toiminta vuosina 934 42... 70. UTRKES HANDEL. Sld.. nlednlng... 2. mport... 5 3. Export... 8 4. Tulluppbörden............ 25 5. Helsingfors magasinsaktiebolag...... 27. SJÖfART.. Handelsflottan.... 2. Sjöfarten på utlandet..... Tabeller.. mporten tili Helsingfors från utlandet åren 9442 2* 2. Exporten från Helsingfors tili utlandet åren 9442 7* 3. Uppbörden vid Helsingfors tullkammare åren 933 42, i förhållande tili tulluppbörden i hela landet 47* 4. staden hemmahörande fartyg om 9 nettoregister. ton och däröver vid inoch utgången av åren 94 och 942... 48* 5. staden hemmahörande fartyg om 9 nettoregisterton och däröver vid utgången av åren 94 och 942, fördelade efter de. ras bruttodräktighet... 50.' 6. staden hemmahörande fartyg om 9 nettoregisterton och däröver vid utgången av åren 94 och 942, fördelade etter ålder 52 7. utländsk sjöfart inklarerade fartyg år 94, tördelade etter avgångsland och nationalitet.... ;.. 54* 8. utländsk sjöfart utklarerade fartyg år 94, fördelade elter destinationsland och nationalitet..... 58* 9. uttändsk sjöfart inklarerade tartyg år 942, fördelade etter avgångsland och nationalitet..... 0. utländsk sjöfart utklarerade fartyg år 942, fördelade etter destinationsland och nationalitet..... COMMERCE EXTEREUR. Pag.. ntroductlon... 2. m'portation... 5. 3. Exportation... 8 4. Drolts per~us par la douane 25 5. Soci~te de depöis... 27. NAVOATON. 28. La marine marchande 28 30 2. Navigatlon exterieure... 30 62* 66*. Hamnuppbördskontorets debltering och uppbörd åren 9442... 68* 2. Overslkt av hamnuppbördskontorets debitering och uppbörd åren 93442 70* 3. Helsingfors magasinsaktlebolags verksamhet åren 93442... 70* Tableaux.. mportation it Helsinki (Helsingfors) des differentes marchandisesen 9442 2* 2. Exportation de Helsinki (Helsingfors) des differentes marchandises en 9442 7* 3. Droits pef~us par la douane it Helsinki (Helsingfors) en 93342, chiffres correspondants pour tout le pays 47* 4. Navires de la marine mar. chande jaugeant 9 tonneaux et audessus au debut et å la fin de 94 42... 48* 5. Navires de la marine marchande jaugeant 9 tonneaux et audessus it la fin de 9442; jauge en tonneaux bruts.... 50* 6. Navires de la marine marchande jaugeant 9 ftln. neaux et audessus it la fin de 94:42, classes selon l'äge des navires 52* 7. Navires en navigation exterieure en 94; repartition selon le pays de provenance et la nationalite... 54* 8. Navires en navigation exterieure en 94; repartltion selon le pays de destination et la nationalite... '........... 58* 9. Navires en navigatlon exterieure en 942; repartition selon le pays' de. provenance et la nationalite... 62* 0. Navires en navigation exterieure en 942; repartition selon le pays de destination et la nationalite............ 66*. Droits debites et per~us par le Bureau de perception des droitsdeportenl9442 68* 2. Apen;u des droits debites et per~us par le Bureau de perception des droits de port en 93442... 70* 3. Societe de depöts en 934 42... 70*
. ULKOMAAN KAUPPA UTRKES HANDEL COMMERCE EXTEREUR. Johdanto nledning ntroduction Julkaistaessa painosta Helsingin kaupungin ulkomaankauppaa vuonna 940 koskevaa tilastoa; oli siitä samoinkuin virallisesta kauppatilastosta ) jätet.tävä pois kaikki puolustuslaitokselle tullittomina tuodut tavarat 8. o. muut paitsi elintarvikkeet ja nautintoaineet sekä bensiini ja muut öljyt, jotka puolustuslaitoksellekin tuotaessa olivat tullinaiaisia. Nyt esillä olevaan vuosien 94 ja 942 tilastoon sitä va~toin sisältyy puolustuslaitoksen ulkomailta tuomista tavaroista kaikki siviililuontoiset tavarat sekä lisäksi se osa sotatarvikkeista, joka tuotiin maahan samaan tapaan kuin tavallinen kauppatavara. Puolustuslaitokselle saapuneet erilliset sotatarvikelähetykset sen sijaan ovat edelleenkin jääneet tilaston ulkopuolelle. Nyttemmin on saatu täydentäviä tietoja niistä puolustuslaitoksen laskuun kauppatavarana saapuneista tavaroista, jotka jäivät vuoden 940 tilastoon ottamatta. Täydennys aiheuttaa mainitun vuoden ulkomaankaupan tuontiluvuissa muutoksia 250 tavaranimikkeen kohdalla, jotapaitsi tavararyhmien ja koko tuonnin rahaarvo vastaavasti muuttuu. Tämän julkaisun tekstiosastossa, sivuilla (7 olevasta taulukosta käy ilmi täydennyksen kautta muuttuneet tuontiluvut, s. o. tavaran paljous ja rahaarvo sekä kunkin asianomaisen tavararyhmän ja koko tuonnin uusi arvo. Täten on tilasto koko puheena olevalta sodan ajalta saatu yhdenmukaiseksi; vuoden 939 ja sitä edeltäneen ajan tilastosta se eroaa siinä, että ulkoinailta, puolustuslaitokselle saapuneet erilliset sotatarvikelähetykset on jätetty tilaston ulkopuolelle. Tekstiosastossa, johdannossa ja tuontia käsittelevässä osassa palataan uudelleen vuoden 940 kauppavaihtoon ja tuontiin oikaisemalla edellisen julkaisun ne luvut ja päätelmät, joihin täydennys on aiheuttanut muutoksia. Yleissilmäyksen Helsingin kaupungin, ja sen ohella koko maan, ulkomaankaupan kehitykseen vuosina 938 42 saa alla olevasta taulukosta, jossa esitetään Helsingin ja koko maan tuonnin ja viennin (muuttotavaraa' lukuunottamatta) sekä koko kauppavaihdon rahaarvo. Helsingin kautta kulkevan ulkomaankaupan osuutta koko maan ulkomaankaupassa valaisevat taulukossa. olevat prosentti luvut.. Helsingin kaupungin ja koko Dl.aan tuonnin ja viennin sekä koko kauppavaihdon rahaarvo vuosina. 93842 Värdet av Helsingfors stads och hela landets import, export och totala handelsomsättning åren 93842 Valeur de l'importation, de l'exportatiolz et du mouvement commercial total de la ville de Helsinki (Helsingfors) et du pays entier eli 938 42 Vu 0 5 i Tuonti mport Vienti Export mportation Exportation Är Koko maa Koko maa Koko maa Helsinki Helsinki Annee Hela landet Hela landet Hela landet Helsingfors Helsingfors Pays el/tier Pays entier Pays entkr. Koko kauppavaihto Hela handelsomsättningen Mouvemmt commercial totat Helsinki Helsingfors 000 mk 000 mk. % 000 mk 000 mk % 000 mk 000 mk % 938... 8607322 4732738 55.0 8398022 966650.5 7005344 5699388 33.5 939... 7572 59 44207 54.7 770330 8863 0.6 528292 4960648 32.5 940 2 )... 96480 2739777 29.9 2874 609 255285 8.9 2038789 2995062 24.9 94..... 020 02 3808685 37.S 432502 462202 0.7 4522604 4270887 29.4 942.,... 73480 5996309 5. 5990637 886586 4.8 77227 6882895 38.8 ) Suomen virallinen tilasto, A. Ulkomaankauppa. Vuosijulkaisu 62. 942. Siv. * 2) Muuttuneet luvut. Ändrade siffror. Chiffres changtfs.
2 Taulukossa on edellä selvitetystä syystä vuoden 940 kohdalla toiset tuontia ja koko kauppavaihtoa osoittavat luvut kuin tämän julkaisusarjan lähinnä edellisessä numerossa olevassa vastaavassa taulukossa. Tilaston täydentämisestä aiheutunut lisäys koko maan tuonnissa ja kauppavaihdo~sa tekee 3 984.6 miljoonaa markkaa, josta määrästä tulee Helsingin osalle vain 43.6 miljoonaa markkaa. Tästä lisäyksestä huolimatta Helsingin samoinkuin koko maan kauppavaihto, rahaarvon mukaan mitattuna, jäi vuonna 940 huomattavasti pienemmäksi kuin edellisen vuoden kauppavaihto. Helsingin kauppavaihto nimittäin pieneni tällöin 965.6 miljoonaa markkaa eli 39.6 % ja koko maan kauppavaihto 3 244. miljoonaa markkaa eli 2.2 %. Kun puolustuslaitokselle tuodut tavarat melkein kokonaan kuljetettiin muita teitä, eikä Helsingin satamain kautta, supistui Helsingin suhteellinen osuus koko maan kauppavaihdossa vielä pienemmäksi, 24.9 %:ksi, kuin mitä se oli puheena olevain tuontitavarain jäädessä tilaston ulkopuolelle. Tätä pienempi se on ollut viimeksi ensimmäisen maailmansodan aikana. Tuontiluvuissa edellä mainittu suurehko tuonti erä tietenkin tuntuu suhteellisesti vielä enemmän kuin koko kauppavaihdossa, koska tuontiluvut ovat pienempiä. Niinpä koko maan tuonnin rahaarvo vuonna 940 muodostui 59.6 miljoonaa markkaa.eli 2.0 % suuremmaksi (sen sijaan, että se ilman puolustuslaitokselle tulleita tuontitavaroita oli 3.6 % pienempi) kuin vuonna 939. Helsingin tuolinin rahaarvo sitävastoin, puolustuslaitoksen tuonti mukaanluettunakin, oli vuonna 940 402.2 miljoonaa markkaa eli kokonaista 33.9 % Vuoden 939 tuonnin rahaarvoa pienempi. Tästä johtuu, että Helsingin tuonti, joka normaaliaikoina on ollut noin puolet koko maan tuonnista, oli vuonna 940 vain 29.9 % siitä. Näin pieni se ei ole ollut minään toisena vuonna ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Edellä selostetuntäydennyksen jälkeen vuoden 940. tilastoluvut ovat suurin piirtein verrattavia muiden vuosien vastaaviin lukuihin. Niiden valossakin Helsingin, samoinkuin koko maan, kauppavaihdossa vuosi 940 muodostaa aallonpohjan. Helsingin kauppavaihdon rahaarvo, joka ensimmäisinä sotavuosina hintain noususta huolimatta hyvin jyrkästi laski, kohosi jälleen vuosina 94 ja 942. Ensin mainittuna vuonna nousu oli 275.8 miljoonaa markkaa eli 42.6 % ja vuonna 942 262.0 miljoonaa markkaa eli 6.2 % lähinnä edellisen vuoden kauppavaihdon rahaarvosta. Helsingin kauppavaihdon kehitys näinä vuosina seuraa pääpiirteittäin koko maan kauppavaihdon kehitystä. Eroa on kuitenkin sikäli, että koko maan kauppavaihdon rahaarvon nousu oli suhteellisesti pienempi kuin Helsingin kauppavaihdon, nimittäin vuonna 94 20.6 % ja vuonna 942 22.0 %. Tästä johtuu, että Helsingin osuus koko maan kauppavaihdossa vahvistui kohoten ensin mainittuna vuonna 29. %:iin ja seuraavana vuonna 38.8 %:iin. Viimeksi mainittu luku on ennätysluku, s.o. Helsingin suhteellinen osuus koko maan kauppavaihdossa, rahaarvon mukaan mitaten, oli tänä vuonna suurempi kuin koskaan aikaisemmin sinä aikana, jona Helsingin kauppatilastoa on julkaistu.. Kauppavaihdon suuruuden määräävät toisaalta maahantuonti ja toisaalta maastavienti. Helsingin kauppavaihto on aina ollut ylivoimaisesti tuontivoittoinen, kun sen sijaan koko maan kauppavaihdossa tuonti ja vienti ovat suurin piirtein pitäneet toisiaan tasapainossa kauppavaihdon kallistuessa enemmän tai vähemmän milloin tuonti milloin vientivoittoiseksi. Niin paljon kuin tuonti ja vientimäärät ja niiden.rahaarvot eri vuosina voivatkin vaihdella Helsingin osuus koko maan niin tuonnissa kuin viennissäkin on pysynyt suurin piirtein samanlaisena. Helsingin tuonti on jo vuodesta 927 lähtien ollut noin puolet koko maan tuonnista ja sen vienti runsas kymmenesosa koko maan viennistä. Sotavuosina näissä suhteissa tapahtui tavallista suurempia heilahduksia. Edellä on jo tehty selkoa siitä aallonpohjasta, joka vuonna 940 ilmeni Helsingin kauppavaihdossa ja joka suurimmaksi osaksi aiheutui tuonnin poikkeuksellisen jyrkästä supistumisesta. Myöskin vientiluvuissa tämä vuosi muodostaa aallonpohjan, joka kuitenkaan ei ole yhtä syvä kuin tuontiluvuissa ilmenevä. Vuosina 94 ja 942 nämä suhteet kuitenkin palautuivat ennalleen, jopa viennissä Helsingin osuus muodostui vuonna 942 suuremmaksikin kuin koskaan aitkaisemmin.. Vuonna 94 Helsingin tuonnin rahaarvo kohosi edelliseen vuoteen verrattuna 068.9 miljoonaa markkaa eli 39.0 % koko maan tuonnin rahaarvon kohotessa vain.3 %. Tämän johdosta Helsingin tuonnin osuus koko maan tuonnissa jälleen vahvistui kohoten 37.3 %:iin siitä. Seuraavana vuonna nousu oli Helsingin osalta vielä jyrkempi, nimittäin 287.6 miljoonaa markkaa eli.57.4 % koko maan tuonnin rahaarvon noustessa vain 5.0 %. Tämän kautta. Helsingin tuonnin osuus koko maan tuonnissa palautui" sodan edellisten vuosien tasolle, tehden siitä 5. %. Helsingin, samoin kuin koko maankin, viennin rahaarvo laski sotavuosina aina vuoteen 940 saakka, mutta vuosina 94 ja 942 se kohosi melkoisen jyrkästi, ensin mainittuna vuonna 206.9 miljoonaa markkaa eli 8. %
3 ja vuonna' 942 vieläkin enemmän, nimittäin 424.4 miljoonaa markkaa eli 9.8 %. Koko maan viennin'rahaarvo kohosi suhteellisesti vähemmän, vuonna 94 50.s % ja vuonna 942 vain 38.6 %, minkä johdosta Helsingin suhteellinen osuus'koko maan viennissä huomattavasti vahvistui nousten vuonna 942 aina 4.8 %:iin slit'ä. Vertailtaessa toisiinsa eri vuosien lukuja on otettava huomioon, että tåvarain hinnoissa on näinä vuosina tapahtunut muutoksia, jotka tuntuvasti vaikuttavat kauppavaihdon rahaarvoon. Hintain vaihtelujen suunnasta ja suuruudesta saa yleiskäsityksen tullihailituksen tilastotoimist.on laskemista hintaindekseistä. Vuodesta 939 lähtien lasketaan hintaindeksit pitämällä vertauskohteena vuoden 935 hintoja, jotapaitsi indeksilaskelmiatilainittuna vuonna tapahtuneessa indeksien järjestelyssä muutenkin kehitettiin ). Kun vuonna 935 vallinneet hinnat merkitään sadalla; oli tuontitavarain hintaindeksi vuonna 938 = 3, vuonna 939 = '5, vuonna 946 = 82, vuonna 94 = 247 ja vuonna 942 = 333 sekä vientitavarain hintaindeksi vastaavasti 3, 28, 6, 90 ja 244. Kun tuonnin ja viennin todelliset rahaarvot jaetaan vastaavan vuoden hintaindeksiluvuilla ja osamäärä kerrotaan sadalla, saadaan ne vastaamaan vuoden 935 hintoja. Kun indeksiluvut on laskettu kok,o maan tuqntija vientilukujen nojalla, eivät ne anna täysin oikeaa tulosta Helsingin kauppavaihtoon sovitettuina. Kun Helsingin tuonti on noin puolet koko maan tuonnista ja kun siinä 'myöskin eri tuontitavarat ovat,melkoisen hyvin edustettuina, ei virheellisyys tuonnin kohdalla kuitenkaan 'voine olla kovin paljon.häiritsevä. Helsingin vientiin sovitettuina koko maan yleishintaindeksit sitävastoin voivat aiheuttaa enemmän epätarkkuutta, mutta käyttämällä siv. 8 esitettyjä tärkeimpien vientitavararyhmien indeksilukuja v9idaan myöskin vientitavarain rahaarvot,muuntaa vuoden 935 hintoja vastaaviksi niin suurella tarkkuudella, että tulosta voidaan pitää kyllin. edustavana, varsinkin kun Helsinginkauppavaihdossa viennillä' on huomattavasti pienempi merkitys kuin tuonnilla, minkä vuoksi siinä mahdollisesti ilmenevä epätarkkuus jää vastaavasti vähemmän merkitseväksi koko kauppavaihtoa esittävissä luvuissa. Taulukossa 2 esitetään Helsingin koko kauppavaihtoa vuosina 93842 valaisevat näin saadut luvut, jotka siis ilmaisevat kaupan volyymin vaihtelut mainittuna viisivuotiskautena. 2. Helsingin kaupungin kauppavaihdon rahaarvo v:n 935 hlntojen mukaan, vuosina 93842 VArdet av Helsingfors stads totala handelsomsättning enugt 935 Ars priser, Aren ~3842' Valeur du mouvement commercial total de la ville de Helsinki 'd'apres les prix de 'J93?, eri 93842 Lisääntyminen (+). tai vähenty %:na vuoden V u 0 s i, 000 m~.. minen (..:...) 935 arvosta Å Värde, 000 mk Ökning (+) eiler minskning () i % av 935 r års. värde Annie Valeur, 000 marcs A ccroissment ( +) ou diminution () En % de la 000 mk % valeur en 935 935...,... "... :... :..,,:..., 3 4474 00 938... 506707 + 36338 + 0.72.. 47.24 939............................. ~... 4364903 70268 3.86 ~26.84 940 2 )... 647996 276907 62.24 47.89.:. 8,4 5.79 942...,..,...,....'.. 24999 + 332908 + 8.68 6eS 94...,,... '.'... 78209 + 34095 + Verrattaessa taulukossa 2 olevia, vuoden 935 hintojen mukaan laskettuja rahaarvoja taulukossa. oleviin koko kauppavaihdon todellisiin rahaarvoihin huomataan, että kauppavaihdon volyymi, s.o. maahan tuot~ ja maasta viety tavaramäärä, supistui vuonna 940 paljon enemmän kuin sen rahaarvo. Viimeks mainitussa ~it nimittäin suuri osa hintain noususta aiheutunutta lisäarvoa. Kauppavalhdon todellin~n rl!haarvooll v!jonna 940 87.04 % ja sen ~olyymi (= vuoden 935 hintojen mukaan laskettu rahaarvo) vain 47.89 % vuoden 935 kauppavaihdon vastaavasta arvosta. Vuosina 94 ja 942 tämä ero yhä kasvoi sen kautta, että hinlat yhä koho. sivat. Niinpä vuonna 94 kauppavaihdon todellinen rahaarvo oli suurempi kuin 'vuonn'! 935, eli kokonaista 24. % viimeksimainitusta, mutta sen volyymi oli vain runsaasti puolet eli 5;79 % yyoejen.935 kauppa. ). ~~. Suome.n.virallinen tilasto A Ulkomaankauppa. Vuosijulkaisu 59. 939. Siv 24"', 2) Muuttuneet ll/vl/t,' ~ Ändrade siffror. Chifl(~ chatlfj$. '.... '.
4 vaihdon volyymistä. Vuonna 942 vastaavat suhdeluvut olivat 200.02 % ja 6.46 %. Näiden prosenttilukujen suuri ero osoittaa havainnollisesti hintain nousun suurta vaikutusta kauppavaihdon rahaarvoon. Lähinnä edellisen vuoden kauppavaihtoon verrattuna supistui kauppavaihdon volyymi vuonna 940 62.24 %, mutta kasvoi vuonna 94 8.4 % ja vuonna!)42 8.68 %. _ Helsingin asema muiden tärkeimpien satamakaupunkien keskuudessa käy selville taulukosta 3. Suurimpia satamia ovat Helsingin ohella olleet Viipuri (ja Uuras), Kotka, Turku ja vuoteen 937 saakka Hanko: Kun vuonna 939 puhjennut sota jo ehti mainittuna vuonna jossain määrin vaikuttaa ulkomaankaupan suuntautumiseen, riiin että vuoden lopulla itäiset satamat menettivät merkitystään läntisten hyväksi, ja kun vuonna 940 Hanko ja Viipuri (sekä Uuras) runsaan vuoden ajaksi kokonaan joutuivat vier(!isiin käsiin tuonti ja vien iliikkeen tällöin entistä enemmän' suuntautuessa Pohjanlahden satamiin ja Petsamoon, esitetään taulukossa myöskin Porin, Vaasan ja Petsamon satamain osuutta ulkomaan kaupassa vuosina 939942 osoittavat prosenttiluvut. 3. Suomen tärkeimpien satamaln tuonnin, viennin ja koko kauppavaihdon rahaarvo % koko maan vastaavista arvoista vuosina 93842 Vårdet av de viktigaste finska hamnarnas import, export och totala handelsomsättning i procent av. motsvarande värden för hela landet, åren 93842 VaLeur de l'importatiijn et de l'exportation des principaux ports de la Finlande; Olo des chijjres correspondants pour Le pays entier, en 93842 Tuonti m port Vienti Export lmportation' Exporlation Koko kauppavaihto Hela handelsomsättningen Mouvemmt commerdal totat 93893994094942 938 939 940 94 942 938939940,94 942 Hanko Hangö.......2.3 0.0 2.0.9.4.6.5.4 0.0.9 Turku Åbo.... 4.6 4.2 9.2 29. 22.8 9.5 9.4 3.7 ~9.0 6.6 2..8 7.9: 26; 20.7 Helsinki Helsingfors... 55.0 54.7 29.9 37.3 5..5. 0.6 8.9 0.7 4.8 33.5 32.5. 249 29.4 388 Viipuri Viborg... 7.2 6.0 0.0 0.5 3.3 3.0 0.4 0.2 9.5 0.0 0.; Uuras Trångsund... 0. 0. 5.7 5. 2.9 2.7 Kotka... 4.3 3'.4.9.6 4.0 25.9 26.4 28.6 0.0 25.2 4.9 5.0 8.3 4..5 Yhteensä Summa (Total) 82.4 79.7 5.0 68.0 8.0 67.8 65.9 5.2 39.7 58.6 75. 72.9 5. 59.6 73.4 Pori Björneborg... 2.6 2.9 7.8 3.6 5.8 8. 6.0.9 Vaasa Vasa... 2.9 3.2 4.3 4.7.4.3 2.0 0.6 Petsamo... 0.4 9.5 4.9 0.0 0. 8.3 6.2 4.2 4. 0.3 6.4 2.2 3.6 3.6 3.3 0.2 9.2 5.3 0.0 Yhteensä Summa (Total) 5.9 5.6 7.0 8. 3 7.3 7. 7 24.2 25 / 6.6 6.9/ 9.2/ 9.7 Kaikki S~mtliga (Toas)/ 85.3 66.6 85.089.0 73.2 68.9 63.9 7. 79.5 72.0 78.sl 83.] Helsingin osuus koko maan kauppavaihdossa, rahaarvon mukaan laskettuna, oli vuoteen 939 saakka yli 2 kertaa suurempi kuin lähinnä suurimman sataman, Kotkan. Se tosin pierieni sekä vuonna 939 että varsinkin. vuonna 940, mutta oli edelleenkin \:uomattavasti suurempi kuin lähinnä suurimman sataman, Turun, jonka kauppavaihto vuonna 940 kohosi 7.9 %:iin koko maan kauppavaihdosta ja siten sivuutti Kotkan. Vuonna 94 Turun kauppavaihto yhä kasvoi, niin että se tänä vuonna oli. lähes yhtä suuri kuin Helsingin kauppavaihto.seuraavana vuonna sen sijaan Helsingin osuus koko maan kauppavaihdossa vahvistui ennätysmäärään ja Turun sen sij(!an heikkeni. Pori sivuutti vuonna 94 Kotkan, jonka. kauppavaihto tänä vuonna oli hyvin vähäinen, mutta seuraavana Vuonna Kotkan kauppavaihto jälleen elpyi ja sivuutti Porin. Turku on: Helsirigin jälkeen maan suurin tuontisatama, mutta vuodesta 940 lähtien sen merkitys myöskin vientisatamana on kasvanut, niin että sen vienti näinä kolmena vuonna oli suurempi kuin Helsingin vienti. Kotka säilytti ensimmäisen sijansa vientisatamana lukuunottamatta vuotta 94, jolloin sen vienti supistui Helsingin vientiäkin pienemmäksi. Edellä mainitut Kotkan ja Porin suhdelukujen vaihtelut aiheutuivatkin lähinnä vientikaupan suuntautumisesta; kummankin sataman tuontiliikenne oli suhteellisen vähäistä lukuunottamatta vuotta 94, jolloin huomattava osa tuonnistakin suuntautui Porin satamiin. Ennen niin tärkeät satamat Viipuri ja Hanko menettivät sotatapahtumien vaikutuksest~,kokonaan kaupallisen merkityksensä, joka jäi vähäiseksi senkin jälkeen kun ne vuoden 94 loppupuolella palautettiin omaan käyttöön. ') Muuttuneet luvut. Ändrade siffror_ Chiffres changis.
5 2. Tuonti mport mportation Tauluosaston taulussa julkaistaan yksityiskohtaiset tiedot Helsinkiin vuosina 94 ja 942 suuntautuneesta tuonnista. Siitä näkyy, kuinka paljon ja kuinka suuren rahamäärän arvosta kaupunkiin mainittuilla vuosina ulkomailta tuotiin mitäkin tavaraa. N;imä tiedot ovat kuitenkin puutteelliset sikäli, että muilla paikkakunnilla tullatut, Helsinkiin tuodut tavarat eivät sisälly niihin, mikä lähinnä käytännöllisistä vaikeuksista aiheutuva puute on haitannut aikaisempiakin Helsinkiä koskevia kauppatilastollisia tietoja. Samoin kuin valtion virallisessa kauppatilastossa on esillä olevassa Helsingin kaupungin kauppatilastossa tuontitavaroihin luettu ne maahan tuodut tavarat, jotka asianomaisena tilastovuonna ovat joutuneet vapaaseen kauppaan joko välittömästi heti maahan tultuaan taik~a oltuaan yhemmän taikka pitemmän ajan tullivarastossa, yleisessä talletusvarastossa tahi kauttakulkuvarastossa. Kuten johdannossa jo mainittiin, ei tuontitavaroihin lueta muuttotavaraa. Taulukossa 4 esitetään katsaus Helsingin tuontiin kymmenvuotiskautena 93342. Todellisten tuontihintain mukaan laskettu tuonnin rahaarvo oli vuonna 94 39.0 % ja 942 57. % suurempi kuin lähinnä edellisenä vuonna. T,uonnin rahaarvo kohosi jyrkemmästi kuin tavaramäärä, volyymi, sillä rahaarvoihin vaikuttaa kohottavasti hintojen nousu, joka näinä vuosina oli hyvin jyrkkä, kuten johdannossa esitetyt indeksiluvut osoittavat. Oikeamman käsityksen tuonnin volyymin vaihteluista antavat taulukossa 4 olevat vuoden 935 hintojen mukaan lasketut rahaarvot. Kun' vuonna 939 otettiin käytäntöön uusi hintaindeksien laskemistapa, loppui aikaisemmin käytetty indeksisarja vuoteen 938, ja uusi alkaa vuodesta 936. Taulukossa esitetään vain uuden indeksisarjan nojalla lasketut luvut; aikaisempiin indekseihin nojautuvat tuontiluvut ilmenevät tämän julkaisusarjan edellisistä niteistä. Vuonna 94 tuonti, vuoden 935 hintain mukaan laskettuna, kasvoi 2.4 % ja vuonna 942 6.8 %, siis huomattavasti vähemmän kuin tuonnin rahaarvo. Merkillepantavaa on että sodasta huolimatta tuonti näinä vuosina volyymiltäänkin kasvoi. 933 934 935 936 937 938 939 Vuosi Ar Annee: '",,',',, "", """,............,......... 4. KatsaUS Helsingin tuontiin vuosina 93342 Ater.blick på importen till Helsingfors åren 93342 Aper~u de l'importation d Helsinki (Helsingfors) en 93342 Tuonnin rahaarvo todellisten hintojen," mukaan mportens värde enligt faktiska priser Valeur dl! /'importation selon les prix riels Lisään tyminen (+) tai viihentyminen (') Ökning (+) eiler minskning () Milj. mk Accroissment (+) ou Mil/ions diminution () de m(/rcs '849.6 256.6 6. 2285.6 435.9 23.6 2674.0 38l.5 7,0 3 8.8 507.8 9.D 485.7 + '633.9 + 5.4 4732.7 83.0.7 442.0 590.7 2.5 % Tuonnin rahaarvo v:n 935 hintojen mukaan mportens värde enligt 935 års priser Valeur de l'importation d~apres les prix de 935 Milj, mk Mi/lions de marcs. 2674.0 3089. 3979.9 488.3 360.8 %:na v:n 935 tuontiarvosta i % av 935 års importvärde en % de,l' importation en 935. 00_0 5.5 48.8 56.6 34.7 940 )... 2739.8 402.2 33.9 505.4 56.3 94... 3808.7 + 068.9 + 39.0 542.0 57.7. 57.4 800.7 67.3 942... 5996.3 ' + 287.6 + ) 'Muuttuneet luvut. Ändrade siffror. Chiffres changes. Ulkomaan kauppa. Ufrikes hande/ /94/42.
6 Taulukoista 5 ja 6 nähdään, miten Helsingin tuonnin rahaarvo vuosina 93942 jakautui eri tavararyhmien kesken, ensinmainitussa taulukossa absoluuttisin ja viimeksima'initussa prosenttiluvuin. Taulukosta 6 nähdään sitäpaitsi tavararyhmittäin, kuinka monta prosenttia Helsingin tuonti oli koko maan vastaavasta tuonnista. Tavararyhmitys perustuu vuonna 939 voimaan tulleen tullitariffin tavararyhmitykseen. Siinä tavaranimikkeistö on jaettu 86 ryhmään, jotka vuorostaan on ryhmitetty 2 osaan eli pääryhmään. Taulukoissa 5 ja 6 esitetään tuonti pääryhmittäin. Vuoden 940 tilastossa toimeenpantu täydennys vaikutti useimpiin tavararyhmiin, niin absoluuttisiin kuin prosenttilukuihinkin, muutoksia. Kun valtavasti suurin osa puolustuslaitokselle tulleista tavaroista sisältyy XX tavararyhmään (Muualle kuulumattomat tavarat) kohosi tämän ryhmän tuontiarvo täydennyksen kautta 24.9 miljoonaa markkaa yli sen, miksi se oli laskettu aikaisemmin julkaistussa tämän vuoden kauppatilastossa. Huomattavampaa lisäystä tuli myöskin XV tavararyhmän (Epäjalot metallit y.m.) osalle, nimittäin 85.8 miljoonaa markkaa, sekä XV tavararyhmän (Kemialliset ja farmaseuttiset aineet ja tuotteet y.m.) osalle 43.3, XV tavararyhmän (Kuljetusneuvot) osalle 33.5, XV ltavararyhmän (Kojeet y.m. )osalle 25.3 ja X tavararyhmän (Tekstiiliaineet ja tavarat) 4.5 miljoonaa markkaa. Muiden ryhmien rahaarvoissa, samoinkuin prosenttiluvuissa yleensä, ovat muutokset suhteellsen vähäisiä. 5. Tuonnin rahaarvo tavararyhmittäin vuosina 93942 VärdlOt av importen efter varu~rupper åren 93942 Valeur de l'importation en 93942 par groupes de marchandises Tavararyhmät Varugrupper Oroupes de marchandises 939 \ ) 940 94 942 000 mk 000 marrs. Elävät eläimet ja eläinkunnan Levande djur och 'produkter avl tuotteet.... animaliska ämnen..... Kasvikunnan tuotteet.... Produkter av vegetabiliska ämnen. Eläin ja kasvirasvat ja öljyt Animaliska och vegetabiliska y.m.... fettarter och oljor m.m.... V. Ravintoaineteollisuuden tuotteetj Produkter av ivsmedelsindustrin; juomat: tupakka y.m...... dryckerj tobak m.m..... V. Kivennäisaineet ja tuotteet.... Mineraliska ämnen och produkter V. Kemialliset ja farmaseuttiset aineet ja tuotteetj värit ja vernissat; Kemiska och farmaceutiska ämnen och produkter; fiirger och lannoitteet y.l}..... fernissorj gödningsmedel m.m. V. Vuodat, nahat ja turkisnahat y.m. Hudar, skinn och pälsverk m.m. V. Kautsu ja kautsuteokset.... Kautschuk och k:sarbeten.... X. Puu ja korkki y.m.... Trä och kork 0 m.... X. Paperivanuke; pahvi ja paperi Pappersmassa; papp och papper y.m.... 0.0........ X. Tekstiiliaineet ja tavarat. Textilämnen och textilvaror.. X. Jalkineetj päähineet y.m.... Skodon; huvudbonader m.m... X. XV. XV. XV. XV. XV. XX. XX. XX. Arbeten av sten och' andra mi Kivi ja kivennälsaineteokset; neraliska ämnenj glas och lasit ja lasiteokset y.m.... glasvaror m.m.... Oikeat helmet, jalokivet ja jalotäkta pärlor, ädelstenar och ädla metallit; metalliraha y.m.... metaller; metallmynt m.m... Epäjalot metallit y.m.... Oädla metaller m.m...... Koneet ja laitteet; sähkötarvik Maskiner och apparater; elekkeet... triska förnödenheter.... Kuljetusneuvot.............. Transportmedel.... Kofeetj kellot ja kellokoneistotj nstrument; ur och urverk; soittimet... musikinstrilment.... Aseet ja ammukset... Vapen och ammunition.... Muualle kuulumattomat tavarat Varor, ej annorstädes hänförliga Taideteokset; kokoelmat y.m... Konstverk; samlingaf m.m... Koko tuonti Hela importen (mporlation totale} ) Muuttuneet luvut. Ändrade siffror. Chiflres r:hangis. 28770 34646 42487 90945 395796 36682 7235 75952 26795 48730 520368 23278 47825 32840 642345 70445 347029 7350 943 20089 9 44207 78276 250707 36759 50928 2968 240069 2827 25224 2276 5728 233080 7567 23459 0222 278602 24965 224985 269669 38237 29585 20707 478 3492 583448 994 47566 34939 73494 7760 360087 454068 520474 43487 4405 7480 4332 753524 57450 66364 2845 045 658 595 062 763 07 020 402 383 792 663 706 0'4994 656 98599 37789 56606 87733...650 5075 8393 424 222798 938. 339946 24 274 66 2739 777 3 808 685 5996309
7 6. Tuonnin rahaarvo eri tavararybmissä prosentteina Helsin~in koko tuonnista ja koko maan tuonnista vastaa~a tavararybmissä, vuosina 9394,2 Värdet av importen lnoln olika varl~rupper, i procent av stadens hela lmportvärde och av motsva~nde ta för hela landet åren 93942 V,aleur relaiiv de l'importation en 93942, par groupes de marchandises Tavararyhmät Oroupes de marclzandises Varugrupper % ~''=; Helsingin koko tuonnista Av hela imponen tili Helsingfors De l'importation to/ale de la vlle Koko maan vastaavasta tuonnista Av hela landets moi svarande import De l' imporialion corres. pondante pour le pays enfier l~~~~~~~~~~~~~~~~~~. Elävät eläimet ja eläinkunnan tuotteet... '...,... Ka~vikunnan tuotteet..... Eläin ja kasvirasvat ja öljyt y.ll... "...,.... iv. Ravintoaineteollisuuden tuotteet; juomat; tupakka y.m. "..., '.. V. Kivennäisaineet ja tuotteet... V. Kemialliset ja farmaseuttiset aineet' ja tuotteet; värit ja vernissat; lannoitteita y.m..... lv. Vuodat, nahat ja turkisnahat y.m. Vl. [(antsu ja kautsuteokset.... X. Puu ja korkki y.m..., X. Paperivanuke; pahvi ja paperi y.m..,.... X. Tekstiiliaineet ja tavarat.... X. Jalkineet; päähineet y.m...,... Levande djllr oeh produkter av animaliska ämnen.... Produkter av vegetabiliska ärimen Animaliska oeh vegetabiliska fett arter oeh oljor m.m..... Produkter av ivsmedelsindustrin; dryeker; tobak m.m... Mineraliska ämnen oeh produkter.... Kemiska oeh farmaeeutiska ämnen oeh produkter; färger oeh fernissor; gödningsmedel m.m. Hudar, skinn oeh pälsverk m.m. Kautsehuk oeh k:sarbeten.... Trä oeh kork m.m..,.... Pappersmassa; papp oeh papper 7.6.7.8 0.6 m.m.....2 Textilämnen oeh textivaror " 2.6 Skodon; huvudbonader m.m... 0.6 Arbeten av sten oeh andra mine 8.8 0.0 0.5 0.8 0.9 0.6 0. 0. 8.7 0.7 0.7 0.3 48. 37.9 42.3 53. 46.0 9.6 54.2 80.5 9. 25.8 27. 32.4 32.4 22.8 3.2 60.0 0.6 0.9 0.7 77.0 7.3 76.2 85.9 8.5 5.3 2.6 67.2 27.6 48.9 60.6 0.3 0.5.) 7.6 8.5 78.2,9.2 Xl. Kivi ja kivennäisaineteokset; raliska ämnen; glas oeh glasl lasi ja lasiteokset y.m.... varor m,m,....2,0.9.3. 57.3.58.9 50.8 64.6 XV. Oikeat helmet, jalokivet ja jalot Äkta pärlor, ädelstenar oeh ädla metallii; metalliraha y.m...,. tnetaller; metallmynt m.m. " 0.8 0. 0.3 0. 74. 83.3 83.7 85.9 XV. Epäjalot metallit y.m,... Oädla metaller m.m.....,... 5.5 2.7 20.0 7.0 59.0 4.5 39. 57.4 XV. Koneet ja laitteet; sähkötarvik Maskiner oeh apparater; elekkeet... triska förnödenheter.. "" 7.0 4.0 7.4 5.a 69.0 52.6 55.~ 67.5 XV. Kuljetusneuvot.............. Transportmedel... '... 8.4 3.8 4" 2.3 63.5 3.0 35.8 50.,8 XV. Kojeet; kellot ja kellokoneistot; nstrument; ur oeh urverk; musiksoittimet... instrument.................8 2. 2.3.9 85.3 8.6 77.9 84.5 XX. Aseeet ja ammukset.......... Vapen oeh ammunition '... 0.2 0.2 0.2 0.2 76.2 80. 54.6 749 XX. Muualle kuulumattomat tavarat Varor, ej annorstädes hänförliga 4.9 8. 2.4 5.7 36.9 8.6 7.8 65.4 XX. Taideteokset; kokoelmat y.m,.. Konstverk; samlingar m.m.., 0.0 0.0 0.0 0.0 69.0 73.'5 80.9 35.8 Koko tuonti Hela importen Omportation totalej 00. ojl 00.0000.00.0 54.7 29.937.35. Niissä prosenttiluvuissa, jotka osoittavat Helsingin osuutta koko maan tuonnissa, aiheutti tilaston täydennys eräiden tavararyhmien kohdalla' varsin suuria muutoksia sen kautta, että koko maan tuontiluvut näissä ryhmissä muuttuivat suhteellisesti enemmän kuin Helsingin tuontiluvut. Tällaisia tavararyhmiä ovat ennenkaikkea ryhmä V (Vuodat, nahat ja turkisnahat y.m.), jossa Helsingin osuus koko maan tuonnissa supistui 9.6 %:iin, ryhmä X (Jalkineet, päähineet y.m.), jossa se supistui 8.5 %:iin ja ryhmä XX (Muualle kuulumattomat tavarat), jossa se supistui 8.6 %:iin; viimeksimainittu tapahtui siitäkin huolimatta, että suurin osa Helsinkiin tulleesta puolustuslaitoksen tuonnista sisältyy tähän ryhmään. Muiden ryhmien kohdillla ovat suhdelukujen muutokset suhteellisen vähäisiä; ) Munttuneet luvut. Ändrade siffror. Chiffres changes.
8 Suurimpia tavararyhmiä Helsingin tuonnissa ovat tavallisesti olleet ryhmät, V, V, V, X, XV, XV, XV ja XX. Näihin sisältyi vuosina 93942 88.4,90.,89.0 ja 87.6 % Helsingin koko tuonnista. Vuonna 942 paisui myöskin ryhmään kuuluvien tavarain tuonti huomattavan suureksi, ja aikaisemniln suurena esiintyneeseen XV tavararyhmään (Kuljetusneuvot) kuuluvain tavarai" tuonti on sotavuosina huomattavasti pienentynyt. Kuten edellä johdannossa todettiin, Helsingin tuonti, rahaarvon mukaan mitaten, kohosi vuosina 94 ja 942 varsin huomattavasti. Tuonnin lisääntymisen yleisyyttä kuvaa se, että sitä on havaittavissa useimpien tavararyhmien kohdalla. Sekä vuonna 94 että 942 vain neljässä tavararyhmässä tuontitavarain rahaarvo oli pienempi kuin lähinnä edellisenä vuonna. Nämä olivat vuonna 94 ryhmät, V, V ja XX, sekä vuonna 942 ryhmät, XV, XV ja XX. Tavararyhmän, johon kuuluvain tavarain tuonti supistui kumpanakin vuonna, muodostavat m.m. eläin ja kasvi rasvat ja öljyt, joista sotavuosina oli tuntuvaa puutetta. Kahdeksassa tavararyhmässä tuonnin rahaarvo vuonna 94 oli yli 00% suurempi kuin lähinnä edellisenä vuonna. Seitsemän näistä, nimittäin ryhmät V, X, X, X, X, XV ja XX, olivat rahaarvoltaan pienimpiä, mutta yksi, X ryhmä, kuuluu suurimpiin. Viidessä muussa tavararyhmässä rahaarvon nousu oli vähemmän kuin 00 % mutta enemmän kuin 50 %. Nämä olivat ryhmät V, XV, XV, XV ja XX, joista viimeksi main'ittu oli rahaarvoltaan pieni, toiset sen sijaan suurempiin' kuuluvia. Vuonna 942 oli tuontiarvon nousu enemmän kuin 00 % lähinnä edellisen vuoden määrästä kuudessa tavararyhmässä, nimittäin ryhmissä,, V, X, X ja XX. Sitäpaitsi kolmessa muussa tavararyhmässä nousu oli yli 60 %. Niin suurten vaihtelujen alainen kuin Helsingin tuonti vuosina 93942 on ollutkin eri tavararyhmien osuus Helsingin koko tuonnissa on pysynyt pääpiirteiltään samanlaisena. Vain, ja V tavararyhmän osuus on huomattavammin vahvistunut ja XV ryhmän osuus heikentynyt. Suurempia vaihteluja havaitaan niissä prosenttiluvuissa, jotka osoittavat Helsingin tuonnin osuutta koko maan tuonnissa. Helsingin tuonti, joka vuonna 94 oli vain 37.3 % koko maan tuonnista, oli ryhmissä V vain 2.3. % koko maan tuonnista vastaavissa tavararyhmissä sekä V ryhmässä 27. %, X ryhmässä 3.2, %, XV ryhmässä 35.8 % ja XX ryhmässä vain 7.8 %. Kaikissa muissa ryhmissä Helsingin osuus oli keskimääräistä prosenttilukua suurempi, suurin ryhmissä X, Xf, XV, XV ja XX. Vuonna 942, jolloin Helsingin suhteellinen osuus koko maan tuonnissa kohosi sodan edelliselle tasolle, 5. %:iin, myöskin useimmissa tavararyhmissä suhteet palautuivat ennalleen. Ryhmissä,, V ja XX Helsingin osuus kuitenkin huomattavasti heikkeni,' mutta ryhmissä, V, X, X ja XX vastaavasti vahvistui. Tärkeimpien yksityisten tavaralajien tuontipaljous ja arvo vuosina 93842 käy ilmi taulukosta 8, sivu 0. Suurin osa maahan tuoduista tavaroista tullataan painon mukaan, pieni osa kappaleluvun tai muun perusteen mukaan. Kun asianomaisille ei ole säädetty velvollisuutta tulli käsittelyn yhteydessä ilmoittaa viimeksi mainittujen tavarain painoa, ei tullaustoimitusten yhteydessä kerääntyvän tietoaineiston nojalla ole mahdollista laatia eksaktisiin numerotietoihin perustuvaa tilastoa kaikkien kaupunkiin tuotujen tavarain painomääristä. Jotta näistä saataisiin edes yleispiirteinen käsitys, esitetään seuraavassa niiden tuontitavarain painomäärät, jotka on tullattu painon mukaan tai joiden painomäärät on voitu laskea arvioitujen keskimääräisten yksikköpainojen perusteella ), sekä koko tuonnin rahaarvoa vastaavl;l painomäärä, joka on laskettu edellyttäen, että rahaarvon ja painon välinen suhde kaikissa tavaroissa on sama kuin niissä tavaroissa, joiden paino tunnetaan. Mainittu suhde tosin vaihtelee eri tavaralajeissa hyvinkin suuresti, mutta tästä aiheutuva virheellisyys koko tuonnin painomäärässä jää vähän merkitseväksi sen kautta, että niiden tavarain osuus, joiden painomääriä ei tunneta, on suhteellisen pieni. Tärkeimmät näistä ovat elävien eläinten, kuljetusneuvojen ja soitto koneiden tavararyhmissä. Kun alukset muutenkin ovat tuontitavarana poikkeusasemassa sen kautta, etteivät ainakaan suuremmat niistä tule maahan rahtitavarana muilla kuljetusneuvoilla, vaan omine koneineen, esitetään taulukossa koko tuonti toisaalta yli (vuonna 938: vähintään) 9 nettorekisteritonlin vetoisia aluksia lukuunottamatta, toisaalta nämäkin lukuunotettuina. Taulukosta 7 ilmenevät sekä paiaon mukaan tullattujen tuontitavarain (näihin luettuina myös ne tuontitavarat, joiden painomäärät on laskettu arvioitujen yksikköpainojen perusteella) todelliset että koko tuonnin äsken selostetulla tavalla lasketut painomäärät vuosina 93842. ') Ks, si\'. 2
9 7. Tuontitavarain laskettu painomäärä vuosina 93842 mportvarornas sammanlagda beräknade vikt åren 93842 Poids des marchandises importees passees en douane les annees 93842 ~ Muun peruste en mukaan tullatut tuontitavarat, Painon mukaan tuhatut tuonti tavarat rahaarvo Laskettu koko tuonti, tonnia Efter annan enhet tullbehandlade importvaror, värde Efter vikt tullbehandlade importvaror Beräknad total import, ton Marchandises importies passees en douane mportation totale calculee, M archandises importees pour d'apres leur poids esque//es es droils de douane en tonn~s V u 0 s i ont ele ca[cult!s sur une Å r autre base, valeur Annie Rahaarvo Värde VaJeur Muut tavarat Aluksia Alukset % koko tuonti Alukset ) Paino, tonnia Andra varor lukuunotta lukuunmatta otettuina arvosta fartyg ) Vikt, ton Autres mar 000 mk % av hela Navires ) Quantile en chandises Exklusive nklusive 000 marcs importvärdet tonnes fartyg fartyg % de toute 000 mk 000 marcs Navires exclus Navires inclus l' importotion 938... 42804 89.2 8996 25527 48996 939... 364 485 '87.02 08389 4352 486 80 940")... 243328 88.8 63326 306559 94... 3574596 93.9 5 308 234089 942... 5544630 92.5 735278 35 45328 ) Veto määrältään yli (vuoteen 938 saakka: vähintään; 9 netorekisteritonnia. ) Av en nettodräktighet om över (tili och med år 998: minst) 9 registerton. ) jugeant plus de (jusqu'd 938: au moins) 9 tonneaux nets. ') Muuttuneet luvut. Ändrade siffror. Chiffres changes. 39072 326223 228509 232790 690592 690592 544789 '544789 79522 79574
\0 8. Tärkeimpien tavarain tuonti mportmängder och värden {ör de Quantite et valeur des marchandises Nimikkeen 0:0 Positionsn:r N:o d~ position Tavaralaji Marr:handises Varuslag 938 0500 2 08002 3 005 4 04/5 5 00 6 0 7 022 8 0900 9 000/8 lo 00 002 2 006 3 002 4 003 5 OQ7 9003 6 02 7 03 8 020 9 2004. 7, 9,20 20 i5006 2 06 22 700/2 23 22004, 6, 24 '005, 7, i 25 02, 4. 6, 8 26 03, 5, 7, 9 27 23003/ Suolia... tonn. Banaaneja.... Appelsiineja, mand;lriineja' ja pome' ransseja.... Omenia, tuoreita.... Rusinoita ja korintteja.... Manteleita.... Luumuja, kuivattuja.... Kahvia, paahtamatonta.... Jauhamatonta viljaa.... Siili: Vehnää. Ruista........... Maissia. Vehnäjauhoja, lestyjä.... Vehnäryynejä ja hiutaleita.... } Riisijauhoja ryynejä ja hiutaleita.. Vehnäleseitä ja rehujauhoja.... Ruisleseitä ja rehujauhoja.... Perunajauhoja (peruna tärkkelystä).. } Slemema... :......... Pellavaöljyä, raakaa.. '.... Kookosöljyä.... Sokeria, puhdistamatollta.... 8 Viinejä, tynnyreissä... ~ 9 Viinejä, muissa astioissa... 000 Viinaa ja muita väkijuomia: yli 2. vetävissä astioissa... tonn. muissa astioissa... 000. Öljykakkuja, kakkujauhoja ja rouheita... tonn. 28 006 Maapähkinäkakkuja.... 29 00 Soijakakkuja ja rouheita.... 30 25008 Keittosuolaa.... 3 27002 Kivihiiliä.... 32 003 Koksia.... 33 03/4 Kivenl)äisöljyjä, raakoja.... 34 05/6 Bensiiniä ja raskasbensiiniä.... 35 07/8 Petrolia.... 36 09 Kivennäisvoiteluöljyjä... :.. 37 28 028 Kalsinoitua soodaa.... 38 04 Natriumsulfaattia (glaubersuolaa) 39 057 Kalsiumkloriidia.... 40 30 0 n ~~, } Orgaanisia keinotekoisia ja erinäisiä 24i5' muita värejä ja väriaineita.... 4 06 Sinkkivalkoista... 42 3600/27 Vuolia ja nahkoja............... 43 3800/6 }.. 5506 Turkksa.... Tarmar... ton. Bananer... ~pelsiner, mandariner och pomerallser Appen, färska.................... D Russin och korinter.... Mandlar.... Plommon, torkade... Kaffe, obränt...» Omalen spannmål... Därav: Vele.. RAg.... Majs Vetemjöl, siktat.... Vetegryn och fingor...» Rismjöl gryn och fingor... Vetekli och fodermjöl.............. D Rågkli och fodermjöl... Potatismjöl (potatisstärkelse).... frö... ~ Linolja, rå........................ D Kokosolja... '................... D Socker, oraffinerat... D Vin på fat........ Vin på andra kärl... 000. Brännvin och andra spritdrycker: på kärl rymmande mer än 2... ton. på andra kärl... 000. Oljekakor, "kakmjöl och kross... ton Jordnötskakor... Sojakakor orh skrot... Koksalt.......................... Stenko.... Koks.... Mineraloljor, råa.................. Bensin och tungbensin.... Petroleum...» Mineralsmörjoljor.... Kacinerad soda... '... Natriumsulfat (glaubersalt)..........» Kalciumkorid... D Organiska konstgjorda färger och särskilda andra färger och färgämnen» Zinkvitt... '.'......... Hudar och skinn..................» Pälsverk... ;......... D 8 3430 7393 5090 7 98 498 7296 39688 2434 78 2039 0662 608 443 520 2205 376 5528 2507 2600 33460 002 783 } 993 386 2567 9623 302 359588 47088 2246 5479 3549 9553 472 4509 2464 745 203 2460 70 ) Muuttuneet luvut. Ändrade siffror Chiffres changes.
paljous Ja arvo vuosina 93842 viktlgaste varuslagen åren 93842 principates de l'importation en 93842 939 Paljous Kvantitet QuantiM i ) 940 94 942 887 42 20 2697 7226 4 2373 724 2908 069 726 097 83 224 43 88 46 5 20 68 90 20 8 0.0 8573 0378 525 9 808 34765 954 790 3962 8796 826 28428 '326 4026 27865 588 779 209 4063 3473 3245. 48 9 40 85 76 93 493 872 99 682 23 0.0 0.0 5584 579 397 25 2833 2.74 629 704 2750 534 5360 280 800 266 926 257 29 222 79 308 J l 54 78 229 22 456 20 68 22 938 2623.. 8433 36525 25585 6608 5897 7403 42427 6728 27284 2784 2883 29034 653 363 7797 387 04 97 3982 504 5568 048 6350 } 4562, 000 mk Värde, 000 mk Valeur, 000 mans 939 ) 940 94 942 732 9782 896 88 440 2 359 330 3779 2550 3 5978 082 9660 5556 4 4693 450 924 3752 5 3867 685 6697 5269 6 425 803 652 7 324 79359 5822 2038 8 2884 8865 76959 38534 9 6547 5497 706 3269 0 6200 34527 26464 7694 892 33 2 843 2724 4836 6.3 57 8 285 4 3668 480 602 574 5 024 86 6 7 225 2) 9'70 0.4 0.,4 8 96 7009 725 2922 9 3576 395 20 8272 3800 2929 8 2 59379 74548 4744 4278 22 9024 2970 420 25928 23 2583 9707 9534 2085 24 { 587 6399 9204 24 25 23833 6482 585 20426 26 5275 2869 975 259 556.54 227 49 82 22323. 498. 6574 2265 320425 253826 209905 224848 59407 7335 4355 77 732 2368 77 062 3357 60754 0963 693 2239 27490 2229 5 207 0229 802 475 4735 464 4644 52 5470 4967 2787 8 99 343 474 268 787 747 36 498 400 277 370 365 237 238 66 85 68 47 0 20 2 26943 4276 2403 4205 95603 56574 2072 7430 34558 34473 6776 2754 2358 34442 5897 42800 34957 9435 8338 286 892 27 242 65.28 484 08 293 29 726 878 3668 5292 30 0992 57549 43567 54276 3 62242 52422 33348 66034 32 6669 385 2695 5439 33 86379 293 23978 64962 34 2427 755 68 9873 35 38307 5696 6257 5602 36 6308 0867 658 0 699 37 3533 2339 27 233 38 3380 2208 533 496 39 34985 22'770 3809 27224 40 6463 2) 2423 254 634 4 35883 492 5307 5066 42 3070 6037 6 527 4388 43 ) Oikaistu luku. Rättad siffra. Chiffre corrigi.
2 Nimikkeen n:o Poslllonsn:r N:o de position Tavaralaji Marchandises Varuslag 938 3900/8 Kautsua, guttaperkkaa ja balataa.. tonn, 2 ~~~~~/29 } Pehmeästä kautsusta, guttaperkasta ja 8402 balatasta valmistettuja teoksia.,..» 3 3907/9, 23 Slilä: Aulomoblillnrenkalta............» 4 4500 Kirjoja, sanoma ja aikakauslehtiä..» 5 46002/3, 3/4 7 '! S lkk la, k e h ra "tt ya...» 6 004/6,... 2, 5/7 Slkkikankaita....................» 7 46008/9, } 8/9 47027 Nauhoja, punoksia ja punosteoksia..» 480!9/5 49039 8 4700/2 Villaa..........................» 9 008/3 Villa ja karvalankaa...» 0 03 Sillä: kaksi lai monisftikelslä, valkalslua lal värjällyä......» 008 vähiltälsmyynlierlssä........... 2 05/26 } Villa ja karvali:ankaita sekä huopaa» 50005/7 3 48:007/33 Puuvillalankaa'...,...» 4 007/8 Siltä: vählltäismyyntlerissä........ 5 480347, } 38,238. 338,433, 39,239, Puuvillakankaita.... 40,240, 340,440, 04/8 6 5000/ 5200/7 7 5002/5 8 033/4 9 500/24 20 52022/3 } Pöytäliinoja,. huiveja y. m...» Köyttä ja nuoraa; side ja purjelankaa» Linoleumia y. m. samanlaisia tuotteita» Neuletuotteita.....» Vaatteita ja muita ompeluksia, erik Kautschuk, guttaperka och balata... ton. Arbeten av mjuk kautschuk, guttaperka och balata... '...» Därav: Aulomoblrlngar...........» Böcker, tidningar och tidskrifter...» Silke, spunnet...» Tyger av silke...,,...... t Band, snören och snörmakerier......». Ull.... Garn av ull och av djurhår...» Därav: v! eiler fer!r!dlg!, blek! eiler fär gal.............. detaljhandelsuppläggningar.. Tyger av ull och av djurhär samt filt» Bomullsgarn......................» Därav: delaljhandelsuppläggning~r..» Bomullstyger..,...................» Bord och huvuddukar m. m......... Tågvirke och rep; bind och segelgarn» Linoleum och andra dylika tillverkningar» Trikävaror...,..» Kläder och andra sömnader, ej särskilt nämnda, vattentäta...,...» seen mainitsemattomia, vedenpitäviä.) 2 5300 lumppuja ja muita tekstiilitavaranjätteitä... D lump och annat avfall av textilvara..» 22 54007/8 Kautsujalkineita.................. D Kautschukskodon..................» 23 00~~~2} jalkineita, muita...» Skodon, andra....................» 24 55009/5 Hattuja... 000 kp\. Hattar...,... 000 st 25 5900/8' Muuri y. m tiiliä... tonn Mur och annan tegel....,... ton 26 6300 Takkirautaa...» Tackjäm...,... 0» 27 04/28 Tankorautaa ja terästä...» Stångjäm och 5tA...» \j 28 029/32 Rauta ja teräslankaa....» Järn och stältråd...,... "» 29 0~~/50,} levyä, rauta ja teräs...» Plåt, järn och stål...............» 30 05/6 Putkia ja putken osia, rauta ja teräs» {ör och rördelar, järn och 5tål...» 3 062/7,} R t t'. 't' t' t 'kk't J... h'" t'llb h" 85/6 au a le J,a railo le arv ei a... t arnvags oc sp.. rvags e or...... t 32 062 Nilsiä: Kiskoja............. narav: Skenor.............. ) Oikaistu luku. Rättad siffra. Chiffre co"igi. 72 646 ) 30 823 484 54 4 27 475 343 23 76 208 006 27 2 246 62 605 285 57 32 36 4 9 230 849 642 3369 27045 6660 2889 9255
3 Paljous Kvantitet, 000 mk Värde, 000 mk Quantite Valeur, 000 marcs 939 940 94 942 938 9<$9 940 94 942 785 278 40 380 39438 30593 783 333.9643 ) 93 234 228 22 ) 47 83 ) 44 79 7679 7878 238.90 2 787 5 50 4 26(34 ) 26946 6449 7354 847 3 474 40 299 478 8743 623 6309 09 4543 4 396 33 498 387 28670 207 9278 40879 39928 5 95 7 05 22 26056 ) 2643 492 33452 5762 6 26 7 20 2 5255 4460 37 4983 7049 7 36 489 03 475 6405 5402 36425 6574 35702 8 305 77 77 2 27930 23300 775 572, 4944 9 83 7 0 25 9828 5938 440 993. 3543 0 5 23 50 4 7947 477 2706 8426 9006 944 64 574 449 36752 3072 33604 8985 64347 2 68 78 256 30 5336 3465 3905 30627 4736 3 55 00 34 5 20964 5247 70 2024 24928 4 656 20 806 603 28024 94373 5562 29523 9395 5 56 4 48 49 698 7454 209 6933 :. 3035 6 323 35 72 0 6903 4339 08 35 6663 7 957 366 594 650 7387 20455 6409 083 4) U 00 25 22 345 279.59 224.5 8693 54802 38063 9 0 30 4 4 5274 55 <$ 508 976 504 20 2226 2'825 398 54 786 6232 2484 4460 366 2 20 6 8 25 448 98 290 370 3559 22 2 6 2 57 37 273 2444 524 2734 23 226 32 48 63 372 2775 234 979 723 24 7335 223 4929 5829 8932 6393 3776 024 78 25 23405 4670 830 6030 6584 2447 090 4938 7262 26 { 33786 2800 327 4449 } 94545 { )8067 2946 76294 25626 27 2530 54 5330 367 4042 3844 46285 3239 28 29565 603 6823 24368 0476 08965 970 9642 52093 29 58 7787 366 7880 76088 6229 53466 93852 70085 30 3836 544 264 2329 3952 ) 0 58 2264 220 987 3 993 34 30 876 9766 390 703 556 563 32 ) Oikaislu luku Rätlad siffra. Chiffre corrige. Ulkomaan kauppa. Ulrilus handel/94/42. 3