Helstngin kaupungin tilasto : 3S ulkomaankauppa ja merenkulkii. uusi sarja Helsingin kaupungin tilastotoimiston julkaisema.

Transkriptio

1 Helstngin kaupungin tilasto -: 3S ulkomaankauppa ja merenkulkii uusi sarja 974 Helsingin kaupungin tilastotoimiston julkaisema Helsinki 975

2 Viimeksi ilmestyneet julkaisut <Helsingin kaupungin tilastotoimisto julkaisee muut paitsi A V) A. Helsingin kaupungin tilasto. I Terveyden- ja sairaanhoito. Suomenkielinen teksti, taulut myös ruotsiksi ja englanniksi Jälkimmäinen osa (tilastollinen katsaus). 5~ II-UI Ukomaankauppaja merenkulku. Suomenkielinen teksti. taulut myös ruotsiksi ja englanniksi B. Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja. Suomen ja ruotsinkielinen. otsikot ja sisällysluettelo myös englanniksi C. TilastolUsia kuukausitietoja Helsingistä. Suomen- ja ruotsinkielinen teksti, englanninkieliset tiivistelmät , II D. Helsingin kaupungin tilastollisia selvityksiä. A. Terveydenhuolto. Suomenkielinen teksti, otsikot. taulut ja tiivistelmät myös ruotsiksi ja englanniksi. V Kaupungin tulnpäätös. Helsingin kaupungin rahatoimiston julkaisema.. kirja. Taseet ja niiden liitteet. Suomen- ja ruotsinkielinen. 2. kirja. Kaupungin tilinpäätöstä koskevia liitteitä. Menot. tulot ja määrärahojen siirrot. Suomenkielinen. 3. kirja. Kaupungin tilinpäätöstä koskevia liitteitä II. Taulukoita. virastojen ja laitosten taseet sekä muita erittelyitä. Suomenkielinen VI Opetuslaitokset. Suomen- ja ruotsinkielinen, ot sikot. taulukot ja tiivistelmät myös englanniksi VII ErIkoistutkImukset. 6. Otantaväestölaskenta Helsingissä vuonna 965. Suomen- ja ruotsinkielinen, englanninkieliset yhteenvedot. 7. Vuoden 964 liikeyrityslaskenta Helsingissä. Suomen ja ruotsinkielinen, englanninkielinen tiivistelmä. 8. Yleinen väestölaskenta Helsingissä vuonna 970 (jrtolehtikokoelma). Suomen- ja ruotsinkielinen. E. Kertomus Helsingin kaupungin kunnallis hallinnosta. Suomenkielinen F. Helsingin kaupungin virastot ja laitokset. Suomenkielinen G. Helsingin kaupungin kunnalliskalenterl. Suomen ja ruotsinkieliset laitokset H. Helsingin kaupungin virastojen ja laitosten aslahakemlsto. Suomenkielinen. Irtolehtijärjestelmä. I. Helsingin kaupungin kunnallinen asetus kokoelma. Suomen ja ruotsinkieliset laitokset J. Helsingin kaupungin säädöskokoelma. Suomen ja ruotsinkieliset laitokset. Irtolehtijärjestelmä.

3 /.' L 5 3 J C 'iitv> 333,S ' 6 S 6, " J HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO - ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UUSI SARJA HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA HELSINKI 975

4 HELSINGFORS STADS STATISTIK II-ID UTRIKES HANDEL OCH SJÖFART NY SERIE UTGIVEN AV HELSINGFORS STADS STATISTISKA BYRA STATISTICS OF THE CITY OF HELSINKI (HELSINGFORS) II-ill FOREIGN TRADE AND NAVIGATION NEW SERIES PUBLISHED BY THE ST ATISTICAL OFFICE OF THE CITY OF HELSINKI ISBN

5 SISÄLLYSLUETTELO I INNEHALLSFöRTECKNING CONTENTS JOHDANTO Sivu 5 I t INLEDNING. ULKOMAAN KAUPPA. Koko kauppavaihto Tuonti Vienti I. UTRIKES HANDEL Sida 5 INTRODUCTlON Page 5. Totala handelsomsättningen 9 2. Import Export FOREIGN TRADE. Total Exchange Imports Exports II.MERENKULKU. Kauppalaivasto Ulkomainen merenkulku Kotimainen merenkulku Tavara-ja matkusta.ialiikenne 34 TAULUSTO II. SJÖFART. Handelsflottan Sjöfarten på utlandet Inrikes sjöfart Var.u. och passagerartrafiken 34 I TABELLER II. NA VIGATION. Merchant Fleet Foreign Shipping Capotage Cargo".arul passenger traffic TABLES Tuonti Helsinkiin vuonna Vienti Helsingistä vuonna Helsinkiin saapu~eet alukset vuonna 974 lähtömaan ja aluksen Itotimaan mukaan Helsingistä lähteneet alukset vuonna 974 määrämaan ja aluksen kotimaan mukaan Importen till Helsingfors år Exporten från Helsingfors år Tili Helsingfors ankomna fartyg år 974 fördelade efter avgångsland och fartygets hemland Från Helsingfors avgångna fartyg år 974 fördelade efter destinationsland och fartygets hemland Imports to Helsinki (Helsingfors) in Exports from Helsinki (Helsingfors) in Vessels arrived to Helsinki in 974 by country of departure and nationality Vessels departed from Helsinki in 974 by country of destination and nationality

6 Alkulause Helsingin kaupungin v:n 974 ulkomaankauppaa ja merenkulkua koskeva tilastojulkaisu ilmestyy osittain uudistettuna. TuIinkantoa sekä varastoimis- ja laiturihuoltoa koskevat katsaukset on käsillä olevassa teoksessa jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Tietoja edellisestä julkaistaan Suomen virallisen tilaston sarjassa A, Ulkomaankauppa osa II, varastoimis- ja laiturihuoltoa koskevia tietoja taas satamalaitoksen vuosikertomuksessa. Merenkulkua koskeva osa on laajennettu käsittämään myös kotimaisen rannikkoliikenteen ja matkustaja liikenteen. Aikaisemmat liitetaulut 3 ja 4, Helsingistä kotoisin olevat alukset vuoden alussa ja lopussa sekä vetoisuuden ja iän mukaan on korvattu laajennetula tekstiosalla. Liitetaulut ja 2, tuonti ja vienti tavaranimikkeittäin on edelleen laadittu tietokonemenetelmällä. Julkaisua on pyritty elävöittämään ja lukuja havainnollistamaan graafisin esityksin. Julkaisun ladontatyöt on suoritettu ladontakirjoittimella ja painatus offset-menetelmällä. Julkaisun suunnittelu- ja toimitustyötä on johtanut aktuaari Ann eli P u k k i n e n. Helsingissä lokakuussa 975 Karl-Erik Forsberg

7 JOHDANTO-INLEDNING INTRODUCTION Kansainvälinen taloudellinen kehitys. V:n 973 lopulla alkanut öljykriisi oli pääsyynä siihen, että vuosi 974 oli maailmantalouden pahin kriisivuosi sitten 930-luvun lamakauden. Kun samanaikaisesti öljyn hinnan kanssa nousivat myös useimpien raaka-aineiden hinnat, kiihtyi inflaatio ja teollisuusmaiden talous, joka suurelta osin perustuu raaka-aineiden ja energian runsauteen ja halpuuteen, järkkyi. Kuluttajahinnat nousivat OECD-maissa n. 4 % (7.6 %). Läntisistä teollisuus maista oli Englannissa kuluttajahintojen nousu suurin, 9. %. Pienin se oli Saksan liittotasavallassa, 5.9 %. OECD-maiden yhteenlaskettu bruttokansantuote supistui n. prosentin verran edellisestä vuodesta. Tunnusomaista v:lle 974 oli myös kireä rahapolitiikka, v.ukeat vaihtotaseongelmat sekä korkeat työttömyysasteet. Esim. Yhdysvalloissa työttömyysaste kasvoi v %:sta 8.2 %:iin teollisuustuotannon supistuttua 6.5 % ja kokonaistuotannon yli 2 %. Joulukuussa 974 työttömyysaste oli Englannissa 3.0 % ja Saksan liittotasavallassa 4.2 %. Kehitys Suomessa. Suomen taloutta varjostivat v. 974 ulkomaankaupan vajauksen syveneminen ja inflaation kiihtyminen. Kulutuksen määrä kasvoi hintojen noususta huolimatta 4 % ja investointitoiminta 8 %, mistä johtuen kokonaistuotanto kasvoi 5 %, mikä on huomattavasti enemmän kuin useimmissa Euroopan maissa. Tästä syystä myös työttömyysasteemme oli pienempi kuin muualla,.7 % (2.3 %). Inflaatiovauhti oli Euroopan korkeimpia eli kuluttajahinnat kohosivat v:n 973 joulukuusta 7 %. Ainoastaan Englannissa inflaatio oli tätäkin suurempi. Ulkomaankaupan suhdanteet ja kehitys. Öljyn ja raaka-aineiden hintojen kohoamisen vuoksi vaihtotaseen alijäämää esiintyi kaikissa OECD-maissa Saksan liittotasavaltaa lukuunottamatta, jonka vaihtotase perinteisesti on ylijäämäinen. Seuraavassa kuviossa on graafisesti esitetty eräiden maiden vaihtotaseen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suhteellisesti suurin vajaus oli Irlannissa eli 9.9 % bruttokansantuotteesta. Kreikan jälkeen oli Suomen vaihtotaseongelma kolmanneksi vaikein. Saksan liittotasavalta on kuviossa ainoana edustamassa positiivista vaihtotasetta. Kuvio. Eräiden maiden vaihtotaseiden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen Figur. Underskott i somliga länders bytesbalanser i jämförelse med bruttonationalprodukten Figure. Deficit of CUTTent A ccount in some countries in relation to Gross Nationai Product. IRLANTI-IRLAND 2. KR~KA-GREKLAND 3. SUOMi--FINLAND 4. ITALIA- ITALlEN s. ENGLANTI-ENGLAND 6. NORJA NORGE 7. ESPANJA-SPANJEN 8. TANSKA-DANMARK 9. RANSKA -FRANKRIKE 0. RUOTSI-SVERIGE. AMERIKAN YHDYSVALLAT AMERIKAS FöRENTA STATER 2. SAKSAN LIITTOTASAVALTA FöRDUNDSREPUDLIKEN TYSKLAND

8 6 Itse kauppatase, joka tämän teoksen puitteissa on tärkein ulkomaankaupan taseista, osoitti useimmissa OECD-maissa vielä suurempaa alijäämäisyyttä kuin vaihtotase_ Suomessa alijäämä kasvoi lähes 3 miljardia eli 994 milj_ mk:sta milj_ mk:aan_ Kuviosta 2 ilmenee sekä Suomen kokonaiskauppataseen että maaryhmittäisten kauppataseiden kehitys v_ _ Kuvio 2_ Kauppataseen kehitys v_ Figur 2_ Handelsbalansens utveckiing åren Figure2. Balance of trade in I,:} (~I.(t) I UlNI o I UlNI ""'---._ _ _----_... _-_..... _----_... _.....,..., _... "",.tt '".." " "',,... J... I, -::;".~ ~~:t..., "...,. ""L "-"""./).'t, :;::::.-.,."';,:.:.. f;:~:: _.....:";::,'- "::', "",.. ~ """" ",....',. '. ' _-_':=.-, 4fl'If:o....', -', I"tto... '\" -'... \~~~~......' '. \ \. - 2 ~ \, ~, ~,~,~ \ \ - :\ KuL;n l..;,tupllatam' T'II~tl: h;uull'l!ooh:tiolil!oot'li... K:llIllp;lIOl:o>t t:tt.\-maidt'f,;.'liw"a Ilan,ld.. lmlan)oc'u nwcl EFI'.. \ l;irule.-r Kaul'llitl:tM' EEC maicll'n L.OlnS'iit Ifamld,I,al"ns('n nu ei t:e(: I~luh r.- )..... KölUllllala,e.- Iläryhman L.öln,~Ol l'andl'hhalan'i('i ml'ei ()~II,If)L.J...(' _ :; IIINJ K:r.uppala)ol' muidl'n maiclt'n L.al)o!'iil liancld!ihalan!'lc'n me.-d (;\'T'ig-.a ländrr

9 7 Kokonaiskauppataseemme alijäämä on jyrkästi lisääntynyt kahden viime vuoden aikana ja tätä aikaisemminkin kauppatase on vuotta 968 lukuunottamatta ollut negatiivinen_ Maaryhmittäiset kauppataseet osoittivat kaikki v. 974 alijäämää. Öljyn hinnan kohoamisen vuoksi myös kauppataseemme muut maat-ryhmän kanssa muuttui ensimmäisen kerran negatiiviseksi. Jyrkimmin alijäämäisyys lisääntyi v. 974 kaupassamme itäryhmän ja EFTA-maiden kanssa. V. 973 tapahtuneiden EEC- ja EFTA-maiden rakennemuutosten jälkeen on kauppavajeemme jälkimmäisen ryhmittymän kanssa kroonisen suuri. Yksityiskohtaisemmat tiedot kaupan jakaantumisesta maaryhmittäin ja maittain ilmenevät alla olevasta asetelmasta. Maa. Land Country Vienti. Export Exports Tuonti. Import Imports Milj. mk Muutos ed. v:sta Osuus Milj. mk Muutos ed. v:sta Osuus Kauppatase MiUions Förändring från Andel Förändring från Andel Handelsbalans ofmarks föregäende är.share föregäende är milj. mk Change from the Balance of trade previous year Millions of marks EFTA... '" Ruotsi Sverige Norja Norge t Sveitsi. Schweiz t Itävalta' Österrike Portugali. Portugal.' Islanti Island EEC..... " " t Saksan liittotasavalta F örbundsrepubliken Tyskland Englanti England Tanska. Danmark Ranska Frankrike Hollanti. Holland Belgia Luxemburg' Belgien Luxemburg 42.l Italia. Italien Irlanti. Irland 89.l Itäryhmä. östblocket ) i t Neuvostoliitto' Sovjetunionen Muut maat Ovriga länder II 3449 L Kaikkiaan. Tillsammans Together t Kokonaistuontimme arvo oli milj. mk eli 54.6 % ja viennin arvo 6 08 milj. mk eli 4.6 % suurempi kuin v Tuontihinnat kohosivat Laspeyresin indeksin mukaan 43.9 % ja vientihinnat 42.0 %. (V:sta 974 lähtien on siirrytty käyttämään Laspeyresin indeksiä sekä v:tta 969 perusvuotena. Kts. lähemmin ' s. 7). Ulkomaankaupan vaihtosuhde eli terms of trade laski edellisestä vuodesta yhden pisteen eli 98:aan. Vientimme suuntautui suurelta osin EEC-maihin, joista merkittävin oli Englanti, jonka liittyminen EEC:hen Tanskan ohella aiheutti EEC-ryhmittymän lduuttumisen tärkeimmäksi kauppakumppaniksemme. Tosin ) Neuvostoliitto, Puola, Saksan demokraattinen tasavalta, Tsekkoslovakia, Unkari, Romania, Bulgaria Albania Kiina, Kor~an Kansantasaval~~,. Mongolia ja Pohjois:Vietn~m. Sovjetuni0!len, Polen, Tyska demokratiska repu'bliken, Tjeckoslovakien, Ungem, Rumanlen, Bulganen, Albamen, Kina, Folkrepubhken Korea, Mongoliet och Nord-Vietnam.

10 8 tämän ryhmittymän samoin kuin EFTA-maiden osuus viennistämme supistui v Itäryhmän ja muut maat-ryhmän merkitys taas kasvoi. Sama pätee tuonnin osalta. Yksittäisistä maista kiinnittyy huomio Saksan liittotasavaltaan, jonka kanssa kauppamme on suuresti epätasapainoinen, vajaus oli v milj. mk eli 43.5 % koko kauppataseemme vajauksesta. Melkoinen oli myös Neuvostoliiton kauppamme vaje, eli 806 milj. mk, edellisestä vuodesta se oli lisääntynyt"yli 500 milj. mk:lla. Huomattavan aktiivinen oli Englannin kauppamme kauppatase osoittaen 708 milj. mk:n ylijäämää.

11 . ULKOMAAN KAUPPA UTRIKES HANDEL-FOREIGN TRADE. Koko kauppavaihto - Totala handelsomsättningen Total Exchange Yleiskatsauksen Helsingin kaupungin ja sen ohella koko maan ulkomaankaupan kehitykseen v antaa seuraava taulu. Taulussa olevat prosenttiluvut valaisevat Helsingin kautta kulkevan ulkomaankaupan osuutta koko maan ulkomaankaupasta.. Helsingin ja koko maan tuonnin ja viennin sekä koko kauppavaihdon raha arvo vuosina Värdet av Helsingfors och hela landets import, export och totala handelsomsättning åren Value ofimports, exports and total exchange ofthe City and ofthe whole country in , Tuonti. Import Vienti Export Koko kauppavaihto! lmports Exports Totala handelsomsättningen Total exchange Vuosi Ar Koko maa Helsinki Koko maa Helsinki Koko maa Heliinki Year Hela landet Helsingfors Hela landet Helsingfors Hela landet Helsingfors Whole country 000 mk. marks % 000 mk % 000 mk % , t ' [2 6' Helsingin kauppavaihto kasvoi v %, mikä on 5.8 prosenttiyksikköä vähemmän kuin koko maan kauppavaihdon kasvu. Helsingin merkitys ulkomaankauppakaupunkina supistuikin ko. vuonna niin kuin taulusta ilmenee. Kuitenkin Helsinki yhä edelleen on ylivoimaisesti suurin tullikamarikaupunki kuten käy selville taulusta 2, missä maan suurimpien tullikamarien kauppavaihto on ilmoitettu prosentteina koko maan kauppavaihdosta. Kuviossa 3 on näiden tullikamarien tuonnin ja viennin arvot havainnollistet tu pylväsdiagrammoin. Maan tärkeimmät vienti kaupungit ovat Helsinki ja Kotka, joiden jälkeen tulevat Turku ja Lappeenranta. Tuonnin kohdalla ilmenee kuviosta selvästi Helsingin ylivoimaisuus.

12 0 2. Maan suurimpien tullikamareiden tuonnin, viennin ja koko kauppavaihdon arvo %:eina koko maan vastaavista arvoista Värdet av de största finska tullkamrarnas import, export oeh totala handelsomsättning i proeent av motsvarande värden för hela landet Value of imports and exports from the most important Customs' Houses of Finland in percent of the total value of the country Tullikamari Tullkammare Customs House Helsinki. Helsingfors Turku' Abo.... Kotka.2 ) Lappeenranta. WilImans. 3.5 Hamina. Fredrikshamn Pori Björneborg Naantali Nådendal Rauma Raumo.... Hanko 2 ). Hangö 2.2 ) Tampere. Tammerfors Porvoo Borgå Kemi Summa F 86.9 Koko kauppavaihto tuonti lmport Vienti' Export Totala handelsomsättningen Imports Exports Total exchange ,---,----t---..,.----, r---.:---,,---; Kuvio 3 Maan suurimpien tullikamareiden tuonnin ja viennin arvot I'igur 3 Värdet av de största finska tullkamrarnas import oeh export Figure3 Values of imports and exports from the most important Customs Houses of Finland !I TUONTI IMPOKT VIF.NTI EXPORT KE'U PORVOO.. BORGA,... TAMPERE TAMMERFORS HANKO HANGO - RAUMA RAUMO NAANTAI.I NAOENDAL PORI BJÖRNE80RG FREDRlKSHAMN HAMINA " II ~ WlLLMANSTRAND LAPPEENRANTA... P. KOTKA 207 TURKU AHO HELSINKI HELSINGFORS HIOO ; mi~. ml. ~) Sis. Kouvola v:n 973 alusta' InkI. Kouvola från början av är 973 Incl. Kouvola from the beginning of 973 ) Sis. Inkoo v:n 973 alusta' InkI. Ingå frän början av år 973 IncL Inkoo from the beginning of 973

13 Helsingin kauppavaihto on aina ollutkin tuontivoittoinen. Helsingin tuonnin arvo oli pitkään enemmän kuin puolet koko maan tuonnista, tosin sen osuus on taulussa käsiteltävänä ajanjaksona jatkuvasti pienentynyt ollen v. 973 ensimmäisen kerran alle 50 % koko maan tuonnista. V. 974 se oli supistunut 43.7 %:iin. Sitä vastoin Helsingin merkitys vientikaupunkina on vähitellen lisääntynyt, tosin v. 974 Helsingin viennin osuus koko maan viennistä oli 3.3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Edellä johdannossa on jo mainittu, että ulkomaankauppamme vaihtosuhde eli terms of trade oli v. 974 vain 98 eli tuotujen tavaroiden hinnat olivat korkeammat kuin vietyjen. Tullihallituksen suorittamien indeksilaskelmien mukaan tuontihinnat kohosivat 43.9 % ja vientihinnat 42.0 %. Tuonnin ja viennin yksikköarvo- sekä volyymi-indeksien laskemisessa on siirrytty käyttämään Laspeyresin indeksiä Fisherin indeksin sijaan sekä vuotta 969 perusvuotena. Uudet tuonti- ja vienti-indeksit ovat seuraavat. Vuosi Ar Tuonnin yksikköarvoindeksi Importens enhetsvärdeindex Viennin yksikköarvoindeksi Exportens enhetsvärdeindex Näitä indeksejä käyttäen saadaan Helsingin kauppavaihdon arvoiksi v seuraavat määrät. Vuosi Ar Arvo. Värde milj. mk Lisäys tai vähentyminen Ökning eiler minskning % % v:n 969 arvosta % av 969 års värde t ( T Helsingin kauppavaihto siis tosiasiassa supistui v milj. mk eli 7.5 % v:n 969 hintojen mukaan. Koko maan kauppavaihto kasvoi samanaikaisesti milj. mk:lla eli 3.8. %:lla. Vuoden 969 hintojen mukaisen ulkomaankaupan hahmottamiseksi on kuviossa 4 esitetty graafisesti uudelleen las ketut viennin ja tuonnin arvot sekä koko maan että Helsingin osalta. Tuonti, mport Imports! Vienti' Export Exports J Kuljetusmuoto Paljous. Kva;;titet I Arvo' Värde Transportsätt Paljous. Kvantitet Arvo, Värde Quantity, % : Value, % Form of transport % % ' , [,a;w 0.l, SMp ' Autolautta' Båtfårja Car F.erry.. : Lentokone' Flygplan A ero.plane.,... Posti. Post Mali I Muut Andra Others

14 2 Tärkeimpien kuljetusmuotojen merkitys prosentuaalisesti laskettuna Helsingin tuonnin ja viennin volyymistä ja arvosta v ilmenee edellisellä sivulla olevasta asetelmasta. Valtaosa Helsingin kauppavaihdosta kuljetettiin laivalla ja autolautalla. Lentoteitse vietiin ja tuotiin vähäinen määrä tavaroita, joiden arvo oli kuitenkin suhteellisesti huomattava. Tyypillisiä tätä kuljetusmuotoa käyttäen toimitettuja tavaroita ovat vihannekset, marjat, kukat ym. helposti pilaantuvat tuotteet. Koko maan vastaavia lukuja tarkasteltaessa todetaan, että Helsingin kautta kulki valtaosa lentoteitse tapahtuvasta tuonnista ja viennistä. Kuvio 4. Helsingin ja koko maan tuonnin ja viennin arvot v:n 969 hintojen mukaan Figur 4. Värden av importen till och exporten frän Helsingfors och hela landet enligt 969 års priser Figure 4. The value of imports to and exports from Helsinki and the whole country according to 969 year's prices mm 3 mk 2 TUONTI IMPORT II :OIi 2 3 VIENTI EXPORT Koko maa H.a land.. H.lsinki

15 3. Helsingin vienti ja tuonti maaryhmittäin v. 974 Export från samt import till Helsingfors enligt landgrupper år 974 Exports to and imports from Helsinki according to country in 974 3, Vienti' Export Exporg Maa Land Country Milj. mk! Osuus % MiUions Andel of marks Share EFTA Ruotsi Sverige Norja Norge.... _ Sveitsi Schweiz Itävalta' Österrike Portugali. Portugal Islanti Island EEC Saksan liittotasavalta' Förbundsrepubliken Tyskland Englanti. England.... Tanska' Danmark Ranska. Frankrike Hollanti Holland Belgia Luxemburg.. Belgien Luxemburg Italia. Italien Irlanti Irland Itäryhmä. Östblocket Neuvostoliitto' Sovjetunionen Muut maat Övriga länder Kaikkiaan' Tillsammans Together Tuonti Import ljep.orts. Milj. mk Osuus % Andel Sivulla 7 on yhteenveto koko maan tuonnin ja viennin jakaantumisesta maittain. Edellä on vastaavanlainen yhteenveto Helsingin osalta. Lisäksi kuviossa 5 on esitetty graafisesti viennin ja tuonnin prosentuaalinen jakaantuminen kauppa alueittain. Tiedot perustuvat tullihallituksen tilasto toimistossa laadittavaan kuljetustilastoon, jonka luvut poikkeavat jonkin verran muista ulkomaankaupan luvuista. Verrattaessa Helsingin kauppavaihdon jakaantumista maaryhmittäin koko maan vastaaviin lukuihin voidaan todeta Helsingin kautta vietävän EFTA-maihin suhteellisesti enemmän ja vastaavasti EEC-maihin suhteellisesti vähemmän kuin keskimäärin koko maasta. Tuonnin suhteen asia on päinvastainen. Muut maat-ryhmän kanssa tapahtuvan kauppavaihdon osuus Helsingin kokonaiskaupasta oli suurempi kuin koko' maassa. Tuonti näistä maista tulee melkein kokonaan Helsingin kautta. Helsingin kauppavaihto Itäryhmän maiden kanssa oli keskimääräistä paljon suppeampaa. Yksittäisistä maista oli Helsingin tärkein kauppakumppani Saksan liittotasavalta. Tarkempia tietoja Helsingin kauppavaihdon jakaantumisesta maittain ja kuljetusneuvoittain on saatavissa tilastotoimistosta.

16 Kuvio 5. Helsingin viennin ja tuonnin jakaantuminen kauppa-alueittain Figur 5. Export från samt import tili Helsingfors enligt ha~delsområden Figure 5. Exports from and imports to Helsinki according to districts of trade 4 VIENTI EXPORT TUONTI IMPORT EEC ~ ItJiryhmll ",.- O.tblokket.. Muutmaat."". Ovrigaländer

17 5 2. Tuonti - Import Imports Tauluosaston taulussa julkaistaan yksityiskohtaiset tiedot Helsinkiin v. 974 suuntautuneesta tuonnista. Siitä nähdään paljonko ja kuinka suuren rahamäärän arvosta kaupunkiin tänä vuonna ulkomailta tuotiin kutakin tavaraa. Nämä tiedot ovat kuitenkin puutteelliset sikäli, että muilla paikkakunnilla tullatut Helsinkiin tuodut tavarat eivät sisälly niihin. Taulussa on mainittu ainoastaan asianomaisen tavaranimikkeen tariffinumero ilman siihen liittyvää tekstiä. Samoin kuin virallisessa kauppatilastossa, on esillä olevassa Helsingin kaupungin kauppatilastossa tuontitavaroihin luettu ne maahan tuodut tavarat, jotka ao. tilastovuonna on laskettu vapaaseen liikkeeseen joko välittömästi sen jälkeen, kun ne on maahan tuotu, tai vasta sitten, kun ne ovat olleet yksityisessä tai yleisessä tullivarastossa tai kauttakulkuvarastossa. Taulussa 4 esitetään katsaus Helsingin tuontiin v Tuonnin arvo käyvin hinnoin oli v. 974 lisääntynyt 37.9 % edellisestä vuodesta. Tuonnin vaihteluita osoittavat taulussa olevat myös v:n 969 hintojen mukaan lasketut arvot, joista näkyy, että tuonnin todellinen arvo oli v % pienempi kuin edellisenä vuonna. Kuviossa 6 on esitetty sekä Helsingin että koko maan tuonnin kehitys v v:n 969 hintojen mukaan laskettuna. Kuvioon on piirretty myös trendit. Koko maan trendin kulmakertoimen arvo on 0.8 ja Helsingin 0.2 eli koko maan tuonti lisääntyi keskimäärin 0.8 miljardia mk ja Helsingin tuonti 0.2 miljardia mk vuosittain. 4. Katsaus Helsingin tuontiin vuosina Aterblick på importen till Helsingfors åren Survey of imports to Helsinki I Tuonnin arvo Tuonnin arvo käyvin hinnoin J Hinta- % v:n 969. indeksi v:n 969 tuontiarvosta Lisäys (+) tai vähentyminen (-), Prisindex hinnoin % av 969 ärs Importens Ökning (+) eiler minskning (-) Price Importens importvärdc Vuosi värde enligt lncrease (-t-) or decrease (-) indices värde enligt. Per cent of the Ar gängse priser. 969= års priser value of 969 Year Value of Value of imports imports at imports at current prices 969 prices r- -+~nu= ~lj.~m~k~.~m~i~u'~o~ns~o~f~m~ar~ks~---~i-.--~r.~o ~=m=i~lj.~m~k~--~~ ~ ~ j T i ~ :

18 6 Kuvio 6. Helsingin sekä koko maan v:n 969 hintojen mukaisen tuonnin kehitys v Figur 6. Utvecklingen av den på 969 års priser beräknade importen till Helsingfors och hela landet år Figure 6. Dcvclopmcnt of imports to Helsinki and the whole country in at 969 year's prices II :...::::::::::.:..:.=::::~~'\Io..._ _..... :.auua&pmuuu..., ;~.~~~~~ Koko mun toonti H.~ aad.i import Koko maan tuonnin trendi Hela landell importena lrend Helain(intoonti H.king/or> import Hellin:in tuonnin trendi Helsingfon importelll trend Taulusta 5 nähdään, miten Helsingin tuonnin arvo v jakautui eri tavararyhmien kesken absoluuttisesti ja suhdeluvuin. Siitä nähdään myös tavararyhmittäin, montako prosenttia Helsingin tuonti oli koko maan vastaavasta tuonnista. Sama on esitetty graafisesti kuviossa 7.

19 7 5; Tuonnin raha-arvo tavararyhmittäin vuosina ja prosentteina Helsingin koko tuonnista sekä koko maan tuonnista vuosina Värdet av importen efter varugrupper åreil och i procent av stadens hela importvärde och av motsvarande tai för hela landet åren ' Value of it/.ports in by groups of commodities and per cent of the total imports of the City and ofthe whole country in Ryhmän:o Grupp siffra Group number Absoluuttiset luvut. Absoluta tai Absolute numbers 000 mk marks ! II '252 m IV '968 V VI VII VIII '8 046 IX X XI XII XIII XIV XV XVI XVII C XVIII XIX XX ~~ XXI Koko tuonti Hela importen Total of imports ~ % Helsingin koko tuon Koko maan vastaa nista vasta tuonnista Av hela importen Av hela landets mot tili Helsingfors svarande import Of total imports of Of total imports of the City the whole country ' _ ' ~ , Elävät eläimet; eläin tuotteet. Levande djur; animaliska produkter II. Kasvituotteet. Vegetabiliska produkter III. Eläin' ja kasvirasvat ja öljyt ym.. Ani maliska och vegetabiliska fetter och oljor m.m. IV. Elintarviketeollisuuden tuotteet; juomat ym.; tupakka. Produkter av livsmedelsindustri; drycker m.m.; tobak V. Kivennäistuotteet Mineraliska produkter VI. VII. VIII. IX. Kemian teollisuuden ja siihen liittyvän teollisuuden tuotteet. Produkter av kemiska och närstående industrier Muovit ym.; luonnonkautsu, synteettinen kautsu ym.. Plaster m.m.; naturlig kautschuk, syntetiskt gummi m.m. Vuodat, nahat ja turkisnahat ym.. Hudar, skinn, läder, pälsskinn m.m. Puu ja puu teokset; korkki ym.. Trä och varor därav; kork m.m.

20 X. Paperinvalmistusaineet; paperi Ja pahvi ym.. Material för papperstiliverkning; papper och papp m.m. XI. Tekstiiliaineet ja -tavarat Textilmaterial och -varor XII. Jalkineet, päähineet ym.. Skodon, huvudbonader m.m. XIII. Teokset kivestä ym.; keraamiset tuotteet; lasi ja lasitavarat. Varor av sten och andra mineraliska ämnen; keramiska produkter; glas och varor av glas m.m. XIV. Luonnonhelmet, jalo- ja puolijalokivet, jalometallit ym.; metalliraha. Naturpärlor, ädelstenar och smyckestenar, ädla metaller m.m.; mynt xv. Epäjalot metallit ym.. Oädla metaller m.m. 8 XVI. XVII. XVIII. XIX. XX. XXI. Koneet ja mekaaniset laitteet; sähkötarvikkeet ym.. Maskiner och mekaniska apparater; elektriskt material m.m. Kuljetusneuvot. Transportmedel Optiset, valokuvaus-, mittaus-, lääkeopilliset ja muut kojeet ja laitteet; kellot; soiuimet ym.; niiden osat Optiska, foto-, mätnings-, medicinska m.m. instrument och apparater; ur; musikinstrument m.m.; delar till dem Aseet ja ammukset; niiden osat Vapen och ammunition; delar tili dem Erinäiset tavarat. Diverse varor Taideteokset, kokoelma- ja antiikkiesineet. Konstverk, föremål för samlingar samt antikviteter Tavararyhmillä tarkoitetaan näissä tauluissa tullinimikkeistön pääryhmiä. Arvoltaan suurimpana ryhmänä olivat Helsingin tuonnissa edelleen koneet ja mekaaniset laitteet, joiden osuus kaupungin koko tuonnista oli edellisestä vuodesta tosin jonkin verran laskenut, vaikka ne markkamääräisesti lisääntyivätkin eniten eli n. 763 milj. mk. Lähinnä suurimmat tuontitavararyhmät olivat epäjalot metallit, kuljetusneuvot, kemian teollisuuden tuotteet, kasvistuotteet ja tekstiilit. Helsingin tuonnin osuus koko maan tuonnista laski 5.3 %:n verran v Laskuun vaikutti eniten kivennäistuotteitten ryhmän suuri kasvu koko maan tuonnissa (osuus kasvoi 4.4 %:sta 24. %:iin). Huomattavinta oli lasku ryhmissä ja II. Taulun 5 ja kuvion 7 perusteella voidaan todeta, että Helsingin osuus on huomattava nimenomaan eräiden melko suppeiden tavararyhmieri kuten optisten ym. laitteiden, antiikkija taide-esineiden, luonnonhelmien, jalokivien ym. kohdalla, joiden tuonti tapahtuu pääasiallisesti Helsingin kautta. Näiden ryhmien osuus sekä koko maan että Helsingin tuonnista on kuitenkin hyvin vähäinen. Sivulla 2 mainittiin lentoteitse kuljetetun tuonnin saapuvan valtaosaltaan Helsingin kautta, joten Helsingin osuus myös tätä kuljetusmuotoa käyttäen tuotujen tavaroiden kuten vihannesten ja marjojen koko tuonnista on huomattava. Yleensäkin elintarviketeollisuuden tuotteet tuodaan suurelta osin Helsingin kautta. Sao ma pätee jalkineiden ja päähineiden kohdalla. Tärkeimmät yksittäiset tuonti tavarat ilmenevät taulusta 6. Höyrykattiloita, koneita ja mekaanisia laitteita sekä niiden osia tuotiin yli.9 miljardin mk:n arvosta, mikä on 34.3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Sähkökoneita, -laitteita ja -tarvikkeita sekä niiden osia tuotiin.2 miljardin mk:n edestä; lisäys edellisestä vuodesta oli 29. %. Rautaa ja terästä sekä niistä valmistettuja tuotteita tuotiin n. 88 milj. mk:n arvosta, mikä on peräti 74.5 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Muita tärkeitä tuontitavaroita olivat muovi ja -teokset sekä optiset valokuvaus-, elokuvaus-, lääkeopilliset ym. kojeet ja laitteet. Helsingin kautta tuodaan maahan myös huomattava määrä kahvia ja sokeria, joiden kumpaisenkin tuonti tosin supistui määrällisesti v. 974, edellisen 4.5 % ja jälkimmäisen 29.0 %. Maailmanmarkkinahintojen jyrkän nousun vuoksi kahvin tuontiarvo supistui kuitenkin vain 3.3 % ja sokerin jopa lisääntyi 85.7 %. Myös autojen tuonti supistui määrällisesti volyymin ollessa suunnilleen saman kuin kolme vuotta aikaisemmin, mutta arvon 4.0 % suurempi. Mielenkiintoinen ryhmä on moottori- ja polttoöljy, jonka. tuontiarvo öljykriisin seurauksena lähes kolminkertaistui v. 974.

21 9 Kuvio 7. Helsingin osuus tavararyhmittäin maan tuonnista Figur 7. Helsingfors andel av landets import enligt varugrupper Figure 7. The share of Helsinki of imports to Finland ~' uoo 000 '00 miij. m'

22 6. Tärkeimpien tavarain tuontipaljous ja -arvo vuosina Importmängder och -värden för de viktigaste varuslagen åren Quantity and value ofthe most important commodities imported in Tavaralaji. Varuslag Commodity Vihannekset ja kasvikset, syötävät juuret ja juurimukulat. Grönsaker och köksväxter, ätbara rötter och knölar.... He~.elmät ja marjat. Frukter och bar.... Kahvi, paahtamaton. Kaffe, orostat... Oljysiemenet ja -hedelmät Oljehaltlga frön och frukter Sojleri. Socker... ~... Alkoholijuomat. Alkoholdrycker.. Antrasiitti, muu kivihiili ja koksi. Antracit, annat stenkoi och koks. Moottori- ja polttoöljy. Motoroch brännolja Lääkkeet. Läkemedel.... Pigmentit, värit, lakat ym.. Pigment, f"årger, lacker m.m..... Kosmeettiset- ja toalettivalmisteet. Kosmetiska preparat och toalettmedel Valokuvaus- ja elokuvausvalmisteet Fotografiska och kinematografiska produkter.... Muovit ja -tuotteet. Plaster samt varor av dem.... Kautsu ja -teokset Kautschuk och -arbeten Siitä: Därav auton ulkor~nkaatl). däck för bill) Painotuotteet ym.. Tryckalster m.m. Tekokuidut Konstfibrer.... Puuvillakankaat. Bomullstyger... Neuletuotteet, vaatteet, vuode- ja talousliinavaatteet. Trikåvaror, ~äder~ säng- och ~ushållslinne.. Jalkineet). Skodon ).... Kiviteokset. Varor av sten.... Rauta ja teräs sekä rauta- ja terästeokset. Järn och stäl samt varor av järn och stål Kupari ja -teokset Koppar och tillverkningar.... Alumiini ja -teokset Aluminium och -tillverkningar.... Työvälineet. Arbetsredskap.... Paljous, tonnia Kvantitet, ton Quantity, tons Arvo Värde Value 000 mk marks 972 I ' ) kpl. st. 2) pari. par Jatkoa Forts. Cont.

23 2 6. Jatkoa. F orts. Paljous, tonnia Arvo Värde Tavaralaji. Varuslag Kvantitet, ton Value Commodity Qwmtity, tons 000 mk. marlcs Höyrykattilat, koneet ja mekaaniset laitteet; niiden osat. Angpannor, maskiner och mekaniska ap-, parater;' delar till dem Sähkökoneet, -laitteet ja -tarvikkeet; niiden osat Elektriska maskiner, apparater och elektrisk material; delar till dem Traktorit). Traktorer "' ) Autot ) Automobileri ) Auton alustat ),. AutomobiIunder-. rederi )... I Auton kuinirenkaiset pyörät ym. ~sat. Hjul med gummiringar o.a. delar till automoyiler Alukset ) Fartyg) Optiset, valokuvaus- ja elokuvaus-, lääkeopilliset ym. kojeet ja laitteet. 'Optiska, fotograilska och kinematografiska, medicinska o. dyl. instrument och apparater Kellot ja niiden osat. Ur och delar tili deill Lelut, pelit ja urheiluvälineet Lek-, saker, spel och sportartiklar IT~r-akka. Tobak 'Puu ja puut!!okset; puuhiili. Trä, och träarbeten; träkol Keraamiset tuotteet. Keramiska produkter Lasi ja lasiteokset. Glas och varor av glas Lentokoneet ).Flygmaskiner ) Gramofonit, magnetofonit yms.. Grammofoner, magnetofoner m.m Huonekalut Möbler ) kpl. st.

24 22 3. Vienti - Export Exports Yksityiskohtaiset tiedot Helsingin viennistä v. 974 julkaistaan tauluosaston taulussa 2, jossa kustakin tavaralajista ilmoitetaan maasta viety määrä ja sen arvo. Taulussa ilmoitetaan vain ne tavaranimikkeet, joissa vientiä kertomusvuonna oli. Samaten kuin viralliseen kauppatilastoon, on tähän tauluun vientitavarana merkitty kaikki se ulkomaille viety tavara, joka on viety vapaasta liikkeestä. Taulusta 7 käy ilmi vuosien vienti käyvin hinnoin ja vuoden 969 hinnoin. Hintoja muunnettaessa on käytetty sivulla olevia indeksilukuja. Viennin arvo v:n 969 hintojen mukaan laski edellisestä vuodesta 7.5 %. Kuviossa 8 on esitetty sekä koko maan että Helsingin viennin v:n 969 hintojen mukaiset arvot graafisesti. Kuvioon piirrettyjen trendien kulmakertoimet ovat 0.2 Helsingin ja 0.5 koko maan osalta. Verrattaessa näitä sivulla 5 oleviin tuonnin trendien kulmakertoimiin.voidaan todeta Helsingin tuonnin ja viennin lisääntyvän samalla vauhdilla eli 0.2 miljardia mk vuodessa. Koko maan tuonnin kasvuvauhti taas on 0.3 miljardia mk suurempi kuin viennin. Kauppataseemme tulevaisuus näyttää siis entistä synkemmältä. Kuvio 8. Helsingin ja koko maan v:n 969 hintojen mukaisen viennin kehitys v Figur 8. Utvecklingen av den på 969 års priser beräknade exporten från Helsingfors och hela landet år Figure 8. Dcvclopmcnt of exports from Helsinki and the whole country in at year.'s prices 4 3' 2 II ~ ~~:... ~...::.::~:.: ~ -_... c , l' mrd mk L-~~ ~~ ~ ~ ~ ~ voo8i Koko maan vienti Hela landet. exporl 7 Koko mun viennin trendi Hela landet. exporleno!rend Helsingin vienti Helsindon exporl Helsingin viennin trendi Helsinfon exportenl trend ör

25 23 7. Katsaus Helsingin vientiin vuosina Äterbliek på exportenfrån Helsingfors åren Survey of e~ports from Helsinki in ,. Viennin arvo Hinta- Viennin arvo % v:n 969 käyvin hin- indeksi v:n 969 vientiarvosta noin Lisäys (t) tai vähentyminen (-) Prisindex hinno:n % av 969 MS I Exportens Ökning +) eiler minskning (-) Price Exportens exportvärde Vuosi värde enligt lncrease (t) or deerease (-) indices värde cnligt Per cent 0/ the Ar gängse priser 969= MS priscr value 0/969 Year Value 0/ Value 0 exports exporls at exports at current prices 969 prices miij. mk. millions 0/ marks % miij.mk. ~.._ ': j-, _... _ t '" _ ;,252.4 t _0 33.4' _ ~, t,39_ _ I Taulusta 8 näkyyabsoluuttisin ja suhdeluvuin, miten Helsingin vienti v jakautui eri tavararyhmien kesken. Siitä nähdään myös, kuinka suuri osuus Helsingin viennin arvolla kussakin tavararyhmässä oli koko maan vastaavasta vientiarvosta. Tätä havainnollistaa myös kuvio 9. Helsingin kautta tapahtuva vienti kasvoi tilastovuonna milj. mk, 7. %, edellisestä vuodesta. mutta sen osuus koko maan viennistä supistui 3.3 %. Helsingin viennin osuus.koko maan viennistä pienentyi useimmissa ryhmissä, lukuunottamatta ryhmiä II, VIII, XIV ja XXI. Tunnusomaista näille ryhmille on, että niiden osuus maan vastaavasta viennistä on huomattava, mutta taas Helsingin koko viennistä ryhmää VlII lukuunottamatta melko pieni. Supistuminen oli tuntuvinta ryhmissä XVII, I ja XIX. Useiden tavararyhmien vienti. kasvoi markkamääräisesti, eniten paperiteollisuuden tuotteiden, koneiden ja mekaanisten laitteiden sekä tekstiiliteollisuuden tuotteiden vienti. Markkamääräisesti eniten viedään Helsingistä edelleen paperiteollisuuden tuotteita, sen osuus Helsingin viennistä oli v %. Koneiden ja mekaanisten laitteiden, sähkötarvikkeiden ym. sekä kuljetusneuvojen viennin merkitys oli myös melkoinen. Tärkeimpien tavaroiden vientimäärät ja -arvot v ilmenevät taulusta 9. Markkamääräisesti eniten vietiin Helsingistä paperia ja pahvia sekä -tuotteita. Näiden vienti supistui määrällisesti, mutta kasvoi arvoltaan 33.7 %. Seuraavaksi eniten Helsingin kautta vietiin höyrykattiloita, koneita ja mekaanisia laitteita sekä niiden osia. Sähkökoneiden, -laitteiden ja -tarvikkeiden sekä niiden osien samoin kuin turkisnahkojen ja turkisten vienti oli myös huomattava. Uusia aluksia Helsingist.ä vietiin 2, arvoltaan 90.9 milj. mk. Verrattaessa tauluja 9 ja 6 keskenään voidaan todeta, että useat artikkelit esiintyvät molemmissa tauluissa eli Helsingistä viedään samoja tavaroita kuin tänne tuodaan. Tämä paradoksi on tietenkin myös koko maan tilastoissa. Useat edellä mainitut Helsingin tärkeimmät vientitavarat ovat myös tärkeimpiä tuontitavaroita_ Samoin esim. sellaisia perinteisiä suomalaisia vientiartikkeleita kuten lasi ja -teokset sekä keraamisia tuotteita tosiasiassa tuodaan enemmän kuin viedään.

26 24 8. Viennin arvo tavararyhmittäin vuosina ja prosentteina Helsingin sekä koko maan viennistä vuosina Värdet av exporten efter varugrupper åren och i procent av stadens totala exportvärde och av motsvarande tai för hela landet åren Value of exports in by groups of commodities and per cent of the total exports of the City and ofthe whole country in I Absoluuttiset luvut Absoluta tai Absolute numbers ~ Ryhmä n:0 Helsingin koko vien Koko maan vastaa I Grupp siffra ~) nistä vasta viennistä Group numb 000 mk marks Av hela exporten Av hela landets motfrån Helsingfors svarande export % total exfjorts 0/ Dl total exports 0/ j e City t e country I II III IV V VI VII VlII IX X XI XII XIII XIV XV XVI XVII , XVIII ' XIX XX XXI Koko vienti ~ Hela exporten Total of exports ) Ks s. 7. Se s. 7 S ee p. 7

27 9. Tärkeimpien tavarain vientipaljous ja -arvo vuosina Exportmängder och -värden för de viktigaste varuslagen åren Quantity and value of the most important commodities exported in Tavaralaji. Varuslag Commodity Liha ja syötävät eläimen osat Kött o~h ätb~ra djurdelar.... VOI Smor.... Juusto Ost.... Sokeri ja sokerivalmisteet. Socker och sockerkonfektyrer.... Värit, maalit ja lakat. Färger, målningsfärger samt lacker.... Muovit ja muovituotteet. Plaster samt varor av dem.... Turkisnahat ja turkikfet ). Päls- - skinn och pälsvaror ).... Sahattu tai leikattu puu 2 ). Sågat eiler skuret virke2).... Siitä Därav: lankut, soirot ja kapeasoirot, höyläämättömät 2 ). plankor~ battens och scantiings, ohyvlade )... lanciat ia kapealaudat, höyläämättömät 2 ). bräder och planschetter, ohyvlade 2 ).... Puuteokset. Träarbeten.... Siitä Därav: vaneriviilu ja vaneri, ristiinliimattu 2 ). faner och kryssfaner 2 )... Paperi ja pahvi sekä paperivanuke-, paperi- ja pahviteokset. Papper och papp samt varor av pappersmassa, papper och papp.... Siitä Därav: kartonki ja pahvi. kartong och papp.... sanomalehtipaperi. tidningspapper kirjoitus- ja painopaperi. skrivoch tryckpapper kääre- ja muu paperi pakkaustarkoituksiin. omslags- och annat papper för packning.... Painotuotteet ym.. Tryckalster m.m. Tekokuidut Konstfiber.... Neuletuotteet, vaatteet, vuode- ja talousliinavaatteet. Trikåvaror, kläder, säng- och hushållslinne... Keraamiset tuotteet. Kerami5ka produkter.... Lasi ja la5iteokset. Glas och varor av glas.... Rauta ja teräs sekä rauta- ja terästuotteet. Jäm och stål samt varor av järn och 5t.... Paljous, tonnia! Arvo Värde Kvantitet, ton I Value Quantity, tons 000 mk matks ! ) kpl. st. 2) k-m3 f_m 3 Jatkoa Forts. Cont.

28 26 9. Jatkoa Forts. Tavaralaji. Varuslag Commodit" Ipaljous, tonnia Kvantitet, ton Quantity, tom Arvo' Värde VaIlle 000 mk marks Kupari ja -teokset. Koppar och -tillverningar.... Höyrykattilat, koneet ja mek. laitteet sekä osat Angpannor, maskiner och mek. appar. samt delar. Sähkökoneet, -laitteet ja -tarvikkeet, sekä osat Elektriska maskiner, apparater och elektriskt material samt delar.. '.' luudet alukset ), kauppa-alukset. Nya fartygl), handelsfartyg... Huonekalut ja vuodevaatteet. Möbler och sängkläder.... Vehnä sekä vehnän ja rukiin sekavilja Vete samt blandsäd av vete och råg Makkära yms. tuotteet. Korv m.m.s. produkter.... Suklaa yms. tuotteet Chokolad ~.m.s. produkter.... Savukkeet. Cigarretter.... Nahkateokset. Lädervaror.... Puuvillakankaat. Bomullstyger.. Hopea ja siitä tehdyt puolivalmisteet -' Silver och halvfabrikat därav.... Nikkeli ja -teokset. Nickel och varor av nickel.... Alumiini ja -teokset Alutninium och varor av aluminium.... Koboltti. Kobolt.... Traktorit, kuorma- ja linja-autot, trukit yms. sekä niiden osat l ). Traktorer, lastbilar och bussar, truckar m.m.s. samt delar till des sai ).... Röntgenlaitteet. Röntgenapparater Aseet ja ampumatarvikkeet. Vapen och ammunition.... Urheiluvälineet ja -tarvikkeet. Sportartiklar och -tillbehör ! ) kpl. 5t.

29 27 Kuvio 9. Helsingin osuus tavararyhmittäin maan viennistä Figur 9. Helsingfors andel av Iandets export enligt varugrupper Figure 9. The share 0/ Helsinki 0/ exports from Finland , '000 " '500 '000 '00 milj. mk II IV V VI VII VIII IX X XI XII XIII XIV xv XVI XVII XVIII XIX XX XXI

30 u. MERENKULKU SJöFART -NA VIGATION. Kauppalaivasto - Handelsflottan Merchant Fleet Helsingin kauppalaivastossa otetaan pohjoismaisen määrittelyn mukaisesti huomioon vain vähintään 00 bruttotonnin kantoiset konekäyttöiset rahti- ja matkustajalaivat. Kauppalaivastoon eivät siis kuulu kalastus- ja pyyntialukset, koneettomat lastiproomut eivätkä erikoisalukset, kuten hinaajat, pelastusalukset, jäänsärkijät jne. Tähän laivastoon kuuluvien alusten luku ja bruttorekisteritonnimäärä v. 974 lopussa ilmenee seuraavasta taulusta, jossa myös on mainittu proomut, vaikka ne eivät kuulu varsinaiseen kauppalaivastoon. 0. Kauppalaivasto vuosien lopussa. Handelsflottan vid utgången av åren Merchant fleet at the end of the years Höyryaluk~et ) Moottorialukset Proomut Angfartygl Vuosi Motorfartyg PråInar Ar Steamers Motorships Summa Total Barges Year Luku Bruttotonnia Antal Bruttoton Luku Bruttotonnia Luku Bruttotonnia Luku Bruttotonnia Number Gross reg. tons Antal Bruttoton Antal Bruttoton Anta! Bruttoton ~ V:n 974 aikana Helsingin kauppalaivasto väheni yhdellä hylyksi tuomitulla höyryaluksella, 738 brt ja 7 moottorialuksella, kaikkiaan brt, joista yksi siirrettiin toiselle paikkakunnalle ja loput myytiin ulkomaille. Näiden lisäksi poistettiin yksi koneellinen purjealus, 06 brt ja ulkomaille myytiin proomu, 596 brt. Lisää aluksia hankittiin 0, 26 3 brt. Näistä yksi oli 2 4 brt:n kotimaassa rakennettu proomu ja loput moottorialuksia, joista yksi 3 8 brt:n alus rakennettiin kotimaassa ja kaksi, brt, ulkomailla. Ulkomailta ostettiin lisäksi 6 alusta, kaikkiaan brt. Kun uudelleen rakentamisen ja mittauksen yhteydessä bruttovetoisuus kasvoi 4 2 brt:lla, saadaan kauppalaivaston tonniston bruttolisäykseksi brt eli samanaikaisen vähentymisen huomioonottaen oli kauppalaivaston nettolisäys brt eli. %, mikä kokonaan oli moottorialusten vetoisuusmäärän kasvusta johtuvaa. Helsinkiläisten alusten osuus koko maan kauppalaivaston lukumäärästä oli v , v ja v % sekä bruttovetoisuudesta v , v ja %. ) Höyryaluksiin sisältyy v:een 974 saakka puinen purjealus apukonein, 06 tonnia ängfartygen ingär ända till är 974 ett segelfartyg av trä med hjälpmaskin, 06 ton.

31 . Kauppalaivasto vuosina alusten suuruuden mukaan Handelsflottan åren ; fartygens fördelning i dräktighetsgrupper Merchant fleet in by tonnage groups Suuruusryhmä Dräktighetsgrupp Tonnage groups 29 Luku. Antal Number % bruttovetoisuudesta % av bruttodräktighet % oftonnage Summa Total Taulussa Ilon Helsingin kauppalaivastoon kertomusvuosien lopussa kuuluneet alukset (paitsi proomut) ryhmitetty kuuteen suuruusluokkaan. Tällöin on otettu huomioon vain pohjoismaiden kauppalaivastojen kanssa vertailukelpoinen kauppalaivasto samoin kuin myös edellisessä taulussa. Tilastovuonna. kauppalaivastossa jäljellä olevat" höyryalukset olivat vetomäärältään 202 ja 58 bruttotonnin suuruisia eli niiden yhteinen osuus Helsingin kauppalaivaston bruttovetoisuudesta oli vain 0. %. Vielä 0 vuotta sitten se oli 26.3 %. Koko maan kauppalaivastosta höyryaluksia oli v kplja niiden osuus bruttovetoisuudesta oli 0.9 %. Helsingin kauppalaivaston kokonaisvetoisuudesta oli 25.6 % bruttotonnin vetoisia ja 56.6 % sitä suurempia aluksia. Yli bruttotonnin vetoisia oli kaksi alusta. Suurten alusten osuus Helsingin kauppalaivaston bruttovetoisuudesta on jatkuvasti kasvanut. V. 964 se oli 20.2 % ja viisi vuotta myöhemmin 45.4 %. Koko maan aluskannasta vajaa 0 % oli suuria aluksia, mutta niiden edustama bruttovetoisuus oli 56.8 % koko kauppalaivaston bruttovetoisuudesta. Alusten ikäjakauma nähdään taulusta Kauppalaivasto vuosina aluste~ iän mukaan Handelsflottan åren ; fartygens fördelning efter ålder Merchant fleet in by age of vessels Ikä, vuotta Alder, år Age, years Luku Antal Number " " "" Summa Total % bruttovetoisuudesta % av bruttodräktighet % oftonnage Yli 25-vuotiaita aluksia oli Helsingin kauppalaivastossa v Niiden bruttovetoisuus oli yhteensä 2 28 brt eli 0.3 % kokonaisvetoisuudesta. Koko maan kauppalaivastosta taas 35.2 % oli näin iäkkäitä laivoja, ja niiden edustama bruttovetoisuus 4.2 % kokonaisvetoisuudesta. Eniten oli Helsingin kauppalaivastossa 0--4 vuotta sitten rakennettuja aluksia, joiden bruttovetoisuus oli 42. % kokonaisbruttovetoisuudesta. Tässä ryhmässä on kuitenkin suhteellisen vähän suuria aluksia, joita taas vuotta sitten rakennettiin eniten. Kuviosta 0 käy selville Helsingin kauppalaivaston osuus koko maan kauppalaivaston bruttovetoisuudesta ikäryhmittäin. Helsingin kauppalaivaston ikäryhmittäinen koostumus taas selviää kuviosta.

32 30 Kuvio 0. Helsingin ja koko maan kauppalaivasto alusten iän ja bruttovetoisuuden mukaan Figur 0. Handelsflottan i Helsingfors och i hela Iandet enligt fartygens ålder och bruttodräktighet Figure 0. Merchant fleet in Helsinki and the whole country according to the age of vessels and tonnage 000 brl KOKO MAA - HELA LANDET 00 o 0-4 lki.,\'uotta A.lder, Kuvio. Helsingin kauppalaivasto iän mukaan Figur. Handelsflottan i Helsingfors enligt åldersgrupper Figure. Merchant fleet in Helsinki according to age-groups 0-4 Y. 5-9 Y. 5-9 v v.. -:::=:=: v 25 v.

33 2. Ulkomainen merenkulku - Sjöfarten på utlandet Foreign Shipping 3 Helsingin ulkomaisen merenkulun tilasto perustuu tullikamarien ulkomaisessa merenkulussa suorittamiin tulo- ja lähtöselvityksiin. Alukset, jotka lastissa tulevat ulkomailta tai lähtevät ulkomaille joko suoraan tai jonkin toisen Suomen sataman kautta, ovat aina selvitysvelvollisia ja tulevat niin ollen poikkeuksetta tilastoon. Ulkomaisessa merenkulussa v. 974 selvitetyistä aluksista annetaan tietoja tauluston tauluissa 3 ja 4. Seuraava taulu 3 muodostaa yhdistelmän v tapahtuneista selvityksistä.. Kuviossa 2 taas on esitet"ty Helsinkiin v. 974 kuukausittain saapuneet ja täältä lähteneet alukset. 3. Ulkomaisessa merenkulussa vuosina selvitetyt alukset I utrikes sjöfart klarerade fartyg åren Foreign vessels arrived or departed in Saapuneita aiuk;ia. Ankomna fartyg Lähteneitä aluksia Avgängna fartyg Arrivals Departures.. ' Siitä Därav Thereof Siitä Därav Suoraan'. Tuoden lastia Kaikkiaan ulkomailta Helsinkiin Suoraan Kaikkiaan ulkomaille Vuosi Totalsumma Direkt frän Med last tili Totalsumma Direkt tili Ar Total utlandet. Helsingfors utlandet Year Directfrom With cargo to Direct abroad abroad Helsinki Luku Netto- Ant.al tonnia Luku Netto- Luku Netto- Luku Netto- Luku Netto- Number Nettoton AntaI tonnia Antal tonnia AntaI tonnia Antal tonnia Nettoton Nettoton Nettoton Nettoton Net tons Vieden lastia Helsingistä Med last frän H:fors With cargo from Helsinki 000 Luku Netto- AntaI tonnia.nettoton Mm. siitä syystä, että kotimaiset alukset voivat harjoittaa sekä kotimaista että ulkomaista merenkulkua, ei yksinomaan ulkomaisessa merenkulussa Helsinkiin saapuneiden kotimaisten alusten luku eikä vetomäärä aina ole sama kuin ulkomaisessa merenkulussa täältä lähteneiden kotimaisten alusten luku ja vetomäärä. Tilasto on laadittu niiden tietojen nojalla, jotka tullisäännön 50 :n mukaan aluksen päällikön on annettava alusta tulliselvitettäessä. Näin ollen on tilastosta jätetty pois ne ulkomaan liikenteessä olleet sekä kotimaiset että ulkomaiset alukset, jotka ovat käyneet Helsingissä muussa kuin kauppamerenkulkutarkoituksessa, kuten määräyksen, polttoaineen oton, sairaustapuksen, myrskyn tms. vuoksi. Helsingin ulkomaisessa merenkulussa on suoraan ulkomailta saapunut tonnisto aina ollut suurempi kuin suoraan ulkomaille lähtenyt, mikä on luonnollista, koska Helsinki on etupäässä tuontisatama, josta alukset purettuaan ulkomailta tuomansa lastin lähtevät toiseen Suomen satamaan ottamaan lastia. Niinpä Helsingissä tuloselvitetystä tonnistosta v % tuli suoraan ulkomailta, mutta menoselvitetystä v. 974 vain 80.8 % lähti täältä suoraan ulkomaille. Muu tonnisto kulki toisen Suomen sataman kautta. Sama suhde ilmenee myös lastia Helsinkiin tai Helsingistä kuljettaneiden alusten luvuissa. Lastia Helsinkiin tuoneesta tonnistosta saapui v % suoraan ulkomailta. Sitä vastoin lastia Helsingistä vieneestä tonnistosta v. 974 ainoastaan 85.2 % lähti suoraan ulkomaille. Taulu osoittaa tosin; että Helsingistäkin on lähtenyt huomattava määrä lastissa olevia aluksia. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon, ettei kuljetetun lastin