ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU

Transkriptio

1 966 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO -: 27 ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UUSI SARJA HELSINGIN KAUPUNGIN TIUSTOTOIMISTON JULKAISEMA

2 j~<t Viimeksi ilmestyneet julkaisut. (Jlelsingin kaupungin tilastotoiidisto julkaisee muut paitsi A V). A. Helsingin kaupungin tilasto I Terveyden. ja sairaanhoito. Suomenkielinen teksti, taulukot myös ruotsiksi ja englanniksi. Edellinen osa (vuosikertomukset).' Jälkimmäinen osa (tilastollinen katsaus) II--W Ulkomaan kauppa ja merenkulku. Suomenkielinen teksti, taulukot myös ruotsiksi ja englanniksi V Kaupungin tilinplltös. Helsingin kaupungin rahatoimiston julkaisema. Suomen- ja ruotsinkielinen, englanninkielinen tiivistelmä VI Opetuslaitokset. Suomen- ja ruotsinkielinen, otsikot, taulukot ja tiivistelmät myös englanniksi. 34; 966 VII Erikoistutkimukset. 3. Yleinen väestölaskenta Helsingissä v Suomen: ja ruotsinkielinen, englanninkieliset tiivistelmät. B. Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja Suomen -ja ruotsinkielinen, otsikot ja sisällysluettelo myös englanniksi C. Kertomus Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta. Suomenkielinen II D. Helsingin kaupungin virastot ja laitokset. Suomenkielinen E. Helsingin kaupungin kunnalliskalenteri. Suomen- ja ruotsinkieliset laitokset F. Helsingin kaupungin virastojen ja laitosten asiahakemi.8to. Suomenkielinen. Irtolehtij ärjestelmä. G. Helsingin kaupungin kunnallinen asetuskokoelma. Suomen- ja ruotsinkieliset laitokset H. Helsingin kaupungin säädöskokoelma. Suomen- ja ruotsinkieliset laitokset. Irtolehtijärjestelmä. J. Tilastollisia kuukausitietoja Helsingistä. Suomen- ja ruotsinkielinen teksti, englanninkieliset tiivistelmät , --8 Senast ittkomna publikationer. (Alla utom A V utges av Helsingfors stads statistiska byrå) A. Helsingfors stads statistik I Hilso oeh sjukvård. Finsk text, tabellema också på svenska och engelska. Förra delen (årsberättelser) Senare delen (statistisk översikt) II--W Utrikes handel och sjöfarl Finsk text, tabellerna också på svenska och engelska V 5tadens boblut. Utgiven av Helsingfors stads drätselkontor. Finsk- och svenskspråkig, sammandrag på engelska VI Undervisningsvllsen. Finsk-och svenskspråkig, rubrikema, tabellema och sammandragen även på engeiska VII 5pecialundersökningar. 3. Allmänna folkräkningen i Helsingfors år 960. Finsk-och svenskspråkig, sammandrag på engelska. B. Statistisk årsbok för Helsingfors. stad. Finsk- och svenskspråkig, rubrikerna och innehållsförteckning även på engelska C. Berättelse angående Helsingfors stads kommunalförvaltning. Finskspråkig II D. Helsingfors stads ämbetsverk 000 inrättningare Finskspråkig E. Helsingforsstads kommunaikaiender. Finskoch svenskspråkiga upplagor F. Sakregister för Helsingfors stads ämbetsverk och inrättningar. Finskspråkig. Lösbladssystem. G. Kommunalförfattningssamingför Helsingfors stad. Finsk- och svenskspråkiga upplagor H. Författningshandbok för Helsingfors stad. Finsk- och svenskspråkiga upplagor. LÖsbladssystem. L Statistiska månadsuppgifter för Helsingfors. Finsk- och svenskspråkig text, sammandrag på engelska , --8

3 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO - ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UUSI SARJA HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA HELSINKI 968

4 HELSINGFORS STADS STATISTIK - UTRIKE,S HANDEL OCH SJÖFART NY SERIE UTGIVEN AV HELSINGFORS STADS STATISTISKA BYRA STATISTICS OF THE CITY OF HELSINKI (HELSINGFORS) - FOREIGN TRADE AND NAVIGATION NEW SERIES PUBLISHED BY THE STATISTICAL OFFICE OF THE' CITY OF HELSINKI HELSINKI 968 MERCATORIN KIRJAPAINO

5 Alkulause Helsingin kaupungin ulkomaan kauppaa ja merenkulkua valaiseva tilasto julkaistaan vuosittain, ja se on kertomusvuonna laadittu saman suunnitelman mukaan kuin edeilisinäkin vuosina. Tuonti ja vienti ilmoitetaan käyttöön otetun uuden Suomen tuilitariffin mukaisesti, joka noudattaa kansainvälistä Brysselin nimikkeistöä. Julkaisun toimitustyötä on johtanut yliaktuaari Ann a Ii i s a K y t ö maa, joka myös on kirjoittanut tekstin. Helsingissä, huhtikuussa 968. Karl-Erik Forsberg

6 SISÄLLYSLUETTELO INNEHALLSFÖRTECKNING CONTENTS Sivu Sida JOHDANTO 5 INLEDNING 5 INTRODUCTION. ULKOMAAN KAUPPA. UTRIKES HANDEL. FOREIGN TRADE. Koko kauppavaihto 7. Totala handelsomsättningen 7. Total E"ehange 7 2. Tuonti 0 2. Import 0 2. Imports 0 3. Vienti 4 3. EIJIort 4 3. Exports Tullinkanto 8 4. Tullupphörden 8 4. Customs Dnties Colleeted 8 5. Varastoimis- ja laiturihuolto 9 5. Upplagsrörelsen oeh kajkon- 5. Storage and Quay Goode Serviee 9 trollen 9 Page 5 II. MERENKULKU ll. SJÖFART ll. NAVIGATION. Kauppalaivasto 20. HandelsfloHan 20. Merehant Fleet Ulkomainen merenkulku Sjöfarten på utlandet Foreign Shipping 23 TAULUSTO TABELLER TABLES. Tuonti Helsinkiin vuonna *. Importen tili Helsingfors år *. Imports to Helsinki (Helsingfors) in 966 2* 2. Vienti Helsingistä vuonna * 2. Exporten från Helsingfors år 966.'... 33* 2. Exports from Helsinki (Helsingfors) in * 3. Helsingin tulli kamarin kanto vuonna 966 verrattuna koko maan tullinkantoon 50* 4. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 00 bruttorekisteritonnin suuruiset alukset vuoden 966 alussa ja lopussa... 5* 5. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 00 bruttorekisteri tonnin suuruiset alukset vetoisuuden ja iän mukaan vuoden 966 lopussa... 52* 6. Helsinkiin saapuneet alukset vuonna 966 lähtömaan ja aluksen kotimaan mukaan 54* 7. Helsingistä lähteneet alukset vuonna 966 määrämaan ja aluksen kotimaan mukaan... 62* 3. Uppbörden vid Helsingfors tullkammare år 966 i förförhållande tili tulluppbörden i hela landet * 4. Istaden hemmahörande fartyg om 00 bruttoregisterton och däröver vid in- och utgången av år 966 5* 5. staden hemmahörande fartyg om 00 bruttoregisterton och däröver fördelade efter dräktighet o. ålder vid utgången av år * 6. Tili Helsingfors ankomna fartyg år 966 fördelade efter avgångsland och fartygets hemland... 54* 7. Från Helsingfors avgångna fartyg år 966 fördelade efter destinationsland och fartygets hemland Customs duties collected by the Customs' House of the City in 966 compared with the corresponding figures for the whole country Vessels of the merchant fleet of 00 gross registered tons and over at the beginning and at the end of the year 966 5* 5. Vessels of the merchant fleet of 00 gross registered tons and over at the end,of the year 966 classified by tonnage and age Vessels arrived to Helsinki in 966 by country of departure and nationality Vessels departed from Helsinki in 966 by country of destination and nationallty Satamalaitoksen tulot vuon- 8. Hamnverkets inkomster år 8. Dues collected by Port Autna horities in

7 JOHDANTO-INLEDNING INTRODUCTION Ulkomaankaupan suhdanteet. Vuonna 963 alkanut voimakas noususuhdanne jatkui Suomessa kuten koko maallmassakin aina vuoden 965 syksyyn, jolloin taloudellinen kasvu yleisesti alkoi hidastua. Suomi joutui matalasuhdanteeseen nopeammin kuin Euroopan läntiset teollisuusmaat ja Yhdysvallat. Ulkomaiset pääomamarkkinat kiristyivät, maan ulkomainen ja kotimainen velka kasvoi huomattavasti ja Suomen Pankin valuuttavaranto supistui edelleen yhä tiukennetuista luotonantomääräyksistä huolimatta. V. 965 vuoden viimeisenä päivänä alennettiin Suomen osalta EFA-sopimuksen mukaisesti tuontitulli~ 20 %:n tasolle lukuun ottamatta ns. hidastuslistaan kuuluvia tuotteita, joiden tullit alennettiin 40 %:iin. EFTA:n jäsenmaat poistivat tullisuojan ja tuontirajoitukset mennessä ja Suomi EFA-sopimuksen mukaisesti Uusittu globaalituontiohjelma vuodelle 966 vahvistettiin 483 milj.:aan. Henkilöautojen maahantuontia supistettiin vuoden alkupuolella huomattavasti, mutta heinäkuun alusta niiden tuonti vapautui, kun auto- ja moottoripyöräveroa korotettiin 50 %. Kertomusvuoden lokakuun alusta Suomen ulkomaankauppa tapahtui multilateraalipohjalla muiden paitsi itäryhmän maiden ja Kolumbian kanssa. Maamme ulkomaankaupassa oli jo kuutena edellisenä vuotena syntynyt huomattavaa vajausta, ja kauppataseen alijäämä kasvoi edelleen jonkin verran, kun tuonti v. 966 nousi 706 milj. vientiä suuremmaksi. Tuonnin arvo nousi edellisestä vuodesta 258 milj. eli 4.9% (edellisenä vuonna n. 9%) ja tuonnin volyymi 4.6%. Myöskin vienti oli 253 mllj. suurempi kuin edellisenä vuonna. Lisäys oli siis markkamääräisesti miltei sama kuin tuonnin, suhteellisesti viennin arvo nousi 5.6% ja volyymi 7.0%. Tuonnin arvon kohoaminen johtui paitsi määrän kasvamisesta myös tuontihintojen keskimääräisestä noususta, mutta viennin kohoaminen pelkästään määrän lisäyksestä, sillä hinnat olivat. hieman laskeneet, keskimäärin %:n. Ulkomaankaupan vaihtosuhde, viennin hintaindeksin suhde tuonnin hintaindeksiin, muuttui kertomusvuonna Suomen kannalta vähemmän edulliseksi aleten 09:stä v :een kertomusvuonna. Ulkomaankauppamme alueellisessa jakaantumisessa sekä vienti että tuonti EFTA-maihin lisääntyivät. EECmaiden viennin osuus taas pieneni, samoin tuonnin. Viennin osuus itäryhmän maihin väheni myös, kun sen sijaan niiden tuonnin osuus kasvoi vähän. Tärkeimmät vientimaat olivat jatkuvasti Iso-Britannia, Neuvostoliitto ja Länsi-Saksa, joihin lähes puolet viennistämme suuntautui, sekä lisäksi lähinnä Ruotsi, Yhdysvallat, Alankomaat ja Ranska. Tuontimaista olivat ensimmäisellä sijalla Länsi-Saksa, Iso-Britannia, Neuvostoliitto ja Ruotsi, joiden tuonti käsitti yli 60% koko tuonnistamme, sekä lisäksi Yhdysvallat, Alankomaat ja Ranska.

8 Seuraavassa asetelmassa esitetään koko maan vienti ja tuonti v milj. millions 0/ marks Vienti Export Exports Tuonti Import Imports 965') ') Ylijäämä tai vajaus Overskot! eiler brlst Surplus or de//eieney ') % milj. % mllj. % milj. % milj. EFTA!) EEC 2 ) KOMEKONS) Muut Andra Others Summa Total Helsingin jäätalvi vuonna 966. Talvi oli erittäin kylmä ja pitkä. jo marraskuun lopulla 965 vallitsi yhtämittainen pakkanen vaihdelen 2-6 asteen välillä. joulukuussa lämpömittari pysytteli koko kuukauden nollan tienoilla, mutta tammikuussa ei ollut ainoatakaan leutoa päivää. jo marraskuusta alkaen oli sisäsatamiin muodostunut jäätä, jonka paksuus tammikuun alkupäivinä oli 5-25 cm. Suomenlinnan lautta lopetti kulkunsa talveksi 22.., ja liikenne Suomenlinnaan järjestettiin jäitse Kaivopuistosta. Koko helmikuu oli niin ikään erittäin kylmä ja luminen. Vasta kuukauden viimeisinä päivinä elohopea alkoi nousta lähele nolaa. jäiden paksuus satamissa oli cm. Suomenlinnan lautta aloitti taas säännölliset kulkuvuoronsa Särkän salmi avattiin uudelleen liikenteelle 4.4. Huhtikuu oli muuten melko leuto, mutta -9 päivinä oli taas pakkasasteita koko vuorokauden olivat kaikki satamat jäättömiä, mutta saaristossa oli edelleen jäätä. Maaliskuun puoliväliin asti oli veden korkeus satamissa normaalia matalampi. jäänsärkijä Otso oli ensimmäisen kerran avustamassa laivoja 0.. ja lopetti toimintansa jäänsärkijätehtävissä Satamajäänsärkijä Turso alkoi avustaa laivoja jo ja suoritti viimeiset avustustehtävät Ainakin 20 erilaista laivaa kärsi talvella vaikeiden jääolojen takia runko-, potkuri- ja/tai potkurinakselivaurioita Helsingin sataman alueela. Seuraavassa selvitetään ulkomaankaupan ja merenkulun kehitystä Helsingissä v Ulkomaankauppaa koskevien päätaulujen tiedot on saatu tullihallituksen tilastotoimistosta, ja ne perustuvat Helsingin tullikamarien ilmoituksiin. Tuontitavarain luettelo on laadittu alkaen voimaan tuleen tullitariffin mukaan ja vientitavarain luettelo tullihallituksen tilasto toimistossa laadittua ja valtioneuvoston vahvistamaa vientitavarain nimikkeistöä seuraten. Tullinkantoa koskevat numerotiedot on saatu tullihallituksen tiliosastolta. Kauppalaivastoa ja ulkomaista merenkulkua valaisevien päätaulujen tiedot on saatu merenkulkuhallituksen tilasto- ja rekisteritoimistosta. Satamakannantaa valaisevat tiedot samoin kuin tekstiosastossa julkaistu katsaus satamalaitoksen varastoimis- ja laiturihuoltoon on saatu satamalaitoksen toimintakertomuksesta ja tiedot jäätilanteesta Helsingin satamassa satamakapteenilta. ') Ruotsi, Norja, Tanska, Iso-Britannia, Itävalta, Sveitsi ja Portugali Sverige, Norge, Danmark, Storbritannien, österrike, Schweiz och Portugal. ) Belgia, Luxemburg, Hollanti, Saksan Liittotasavalta, Ranska ja Italia. Lisäksi assosloituneita jäseniä Kreikka ja Turkki sekll eräitä Afrikan maita Belgien, Luxemburg, Holland, Förbundsrepubllken Tyskland, Frankrike och Italien. DlIrtill som assoslerade medlemmar Orekland och Turkiet samt nagra afrikanska länder. ) Neuvostoliitto, Puola, Saksan demokr. tasavalta, Tsekkoslovakia, Unkari, Romania, Bulgaria, Albania ja Kiinan kansantasavalta Sovjetunionen, Polen, Tyska demokratiska republlken, Tjeckoslovakien, Ungern, Rumänlen, Bulgarien, Albanien och Kinesiska folkrepubliken. ') Korjatut luvut Korrigerade siffror.

9 . ULKOMAAN KAUPPA UTRIKES HANDEL - FOREIGN TRADE. Koko kauppavaihto - Totala handelsomsättningen Total Exchange Yleiskatsauksen Helsingin kaupungin ja sen ohella koko maan ulkomaankaupan kehitykseen v antaa seuraava taulukko, jossa esitetään Helsingin ja koko maan tuonnin ja viennin (muuttotavaraa lukuun ottamatta) sekä koko kauppavaihdon raha-arvo. Helsingin kautta kulkevan ulkomaankaupan osuutta koko maan ulkomaankaupassa valaisevat taulukossa olevat suhdeluvut. Helsingin sekä tuonti että vienti kasvoivat v. 966 vähäisen edelliseen vuoteen verraten.. Helsingin kaupungin ja koko maan tuonnin ja viennin sekä koko kauppavaihdon raha-arvo vuosina Värdet av Helsingfors stads och hela landets import, export och totala handelsomsättning åren Value 0 imports, exports and total exchange 0 the City and 0 the whole country in Vuosi Tuonti Import Vienti Export Koko kauppavaihto Totala handelsomsättnlngen Imports Exports Total txchangt Ar Koko maa I Helsinki Koko maa I Helsinki Koko maa I Helsinki Year Hela landet Helsingfors Hela landet Helsingfors Hela landet Helsingfors Wholt country 000 marks I % 000 I % 000 I % ' ) ) Helsingin kauppavaihto on aina ollut ylivoimaisesti tuontivoittoinen, kun sen sijaan koko maan kauppavaihdossa tuonti ja vienti ovat suurin piirtein olleet tasapainossa viimeisen seitsemän vuoden kuitenkin osoittaessa tuontienemmyyttä. Niin paljon kuin tuonti- ja vientimäärät ja niiden raha-arvot eri vuosina voivatkin vaihdella, on Helsingin osuus koko maan tuonnista ja viennistä säännöllisissä oloissa pysynyt jokseenkin samanlaisena. Helsingin tuonnin arvo on kauan ollut enemmän kuin puolet koko maan tuonnista ja viennin yli kymmenes osa koko maan viennistä. V. 966 Helsingin. osuus koko maan viennistä nousi vähäsen, mutta sen osuus tuonnista pysyi entisellään. ) Korjatut luvut Korrigerade.iffror.

10 8 Kun tavarain hinnoissa on kuluneina vuosina tapahtunut muutoksia, jotka tuntuvasti vaikuttavat kauppavaihdon raha-arvoon, ei ole mahdollista vertailla eri vuosien tuonti- ja vientiarvoja sellaisinaan. Tavaramääriä voidaan sopivasti verrata ainoastaan mikäli vertailu koskee yksityisiä tavaralajeja. Sen vuoksi on laskettu erityiset indeksiluvut osoittamaan tuonti- ja vientitavaroiden hintojen muutoksia, jolloin voidaan eliminoida hintavaihtelujen vaikutus ja osoittaa, missä määrin kauppavaihto on lisääntynyt tai pienentynyt. Hintavaihtelujen suun nasta ja suuruudesta saa yleiskäsityksen tullihallituksen tilastotoimiston laskemista seuraavista hintaindekseistä. 2. Indeksiluvut v Indextal åren The indices in Vuosi Ar Year Tuo n t i m p 0 r.t m p 0 r I s Yksikköarvoindeksi Volyymi-Indeksi Enhehvärdeindex Unil value index Volymindex Volume index Vienti. Expor! Exporls Yksikköarvoindeksi Volyymi-indeksi Enhetsvärdeindex Volymindex Vientihinnat alenivat n. % edellisen vuoden tasosta, mutta tuontihinnat pysyivät ennallaan. Ulkomaankaupan hintasuhde Terms of Trade (962=00), joka v. 965 osoitti pistelukua 09, aleni v. 966 pistelukuun 08 eli 0.9% edellisestä vuodesta. Taulukossa 3 esitetään Helsingin koko kauppavaihdon raha-arvoa esittävät luvut vuosilta laskettuina vuoden 962 hinnoista. Viennin kohdalla on epätarkkuuksien välttämiseksi käytetty tärkeimpien vientitavararyhmien indeksilukuja, jotka esitetään sivulla 7. Kauppavaihdon arvo on kertomusvuonna vähän noussut. 3. Helsingin kaupungin kauppavaihdon raha-arvo v:n 962 hintojen mukaan, vuosina Värdet av Helsingfors stads totala handelsomsättning enligt 962 års priser, åren Total value 0/ trade of the City in at 962 prices Arvo I Lisäys (+) tai vähentyminen (-) % v:n 962 Vuosi VArde Okning (+) eiler minskning (-) arvosta Ar Value Increase (+) or decrease (-) I % av 962 års Year varde Per cenl 0/ the milj ml/lions 0/ marks % value in I , I

11 9 Helsingin asema maan muiden tärkeimpien satamakaupunkien joukossa käy selville taulukosta 4, jossa esitetään 0 suurimman satamakaupungin kauppavaihdon raha-arvot v prosentteina koko maan kauppavaihdon raha-arvosta. Pääkaupungin osuus ulkomaisen kaupan välittäjänä oli kertomusvuonna kasvanut siten, että viennin osuus oli hieman lisääntynyt. Helsingin jälkeen olivat Kotka ja Turku maan suurimmat satamat. Edellinen on etupäässä vientisatama, jälkimmäinen enemmän tuonti satama. Helsinki on ylivoimaisesti suurin tuontisatamamme; sen tuonnin arvo oli kertomusvuonna edelleen yli puolet koko maan tuonnin arvosta. Vientisatamana Helsinki on aikaisemmin sijoittunut Kotkan jälkeen toiseksi, mutta v. 96 Hamina ohitti pääkaupungin ja sen osuus viennistä on vielä viime vuosina kasvanut. Tosin v. 966 Turku, jonka vienti edellisestä vuodesta oli huomattavasti noussut, ohitti Haminan ja oli Kotkan jälkeen toisena. 4. Maan tärkeimpien satamien tuonnin, viennin ja koko kauppavaihdon raha-arvo %:eina koko maan vastaavista arvoista Värdet av de viktigaste finska hamnarnas import, export och totala handelsomsättning i procent av motsvarande värden för hela landet Value of imports and exports from the most important Finnish ports in per cent of the total value of the country Kaupunki Tuonti. m port Vienti Exp"ort Koko kauppavaihto Totala handelsomsättningen Stad Imports Exports Total txchangt Town I 965 I I 965 I I 965 I 966 Helsinki Helsingfors Kotka \ Hamina Fredrikshamn \ Hanko Hangö ~ Turku.. Abo Naantali Nådendal... 4.\ 3.\ \ 0.\ Rauma Raumo \ \ Pori Björneborg \ 4.9 Vaasa Vasa \.\ Oulu Uleåborg....\.\.\ Kaikki Samtliga Ali I 84.2 I 83.2 I 83.2 I 76.3 I 74.6 I 75.8 I 80.5 I 79.2 I 79.7 Helsingin asema t~ontisatamana muuttuu huomattavasti, jos kohdistetaan huomio tuonnin määrään, kuten seuraavassa tauluk03sa 5 on tehty. Koko maahan verrattuna v. 962 vielä 30% tuonnista, v. 966 enää n. 20%, tuli Helsingin kautta. Kotkan ja Turun osuus tuonnin määrästä on viime vuosina vähentynyt, Naantalin sen sijaan voimakkaasti kasvanut. Haminan merkitys vientisatamana on Kotkan jälkeen tärkein, ja Helsingin ohittavat näitten kahden lisäksi Pori, Kemi, Oulu ja Rauma sekä Turku yltää v. 966 samaan lukuun kuin Helsinki. Helsingin kautta tapahtuvan tuonnin osuus on v:sta 963 lähtien vähentynyt, viennin osuus sen sijaan jo v:sta Maan tärkeimpiell satamien tuonnin ja viennin määrän osuus koko maan' vastaavista luvuista Volymen av de viktigaste hamnarnas import och export i % av motsvarande siffror för hela landet The volume of imports to and exports from the most important Finnish ports in per cent of the corresponding totals 0/ the whole country Kaupunki Stad Tuonti. Import Imports Vienti. Export Exports Town 96 I 962 I 963 I 964 I 965 I I 962 I 963 I 964 I 965 I 966 Helsinki Helsingfors \ \ Kotka... 0.\ : Hamina Fredrikshamn \ Hanko Hangö \ Turku Abo Naantali Nådendal Rauma Raumo \ Pori Björneborg... 6.\ \ Vaasa Vasa \ O Kokkola Gamlakarleby \ Oulu Uleåborg... 3,-, Kemi

12 0 Seuraavassa esitetään koko maan tuonnin ja viennin kokonaismäärät sekä vastaavasti Helsingin sataman osuus niistä OOO-tonnlluvuin. Huomattava on, että Vuosaaren Kallvikin satama v. 966 alueliitoksen jälkeen on luvuissa mukana. Vuosi Ar Koko maa Hela landet Tuonti Vienti Import Export Siitä Helsinki Därav Helsingfors Tuonti Vienti m port % Export % s Helsingin sataman toimintaa valaisevat tarkemmin taulukot 6 ja 7, joissa selostetaan meritse saapuneen ja lähteneen tavaran laatua ja määrää kymmenvuotiskautena Lisäksi taulukoissa ilmoitetaan vuosittain, kuinka suuri osa kuljetuksista tapahtui suomalaisilla aluksilla. Kivihiili ja koksi sekä kivennäisöljyt ovat suurimmat tuontitavararyhmät, yhteensä yli puolet koko saapuneesta tavaramäärästä. Edellisten osuus on useana lähivuotena vähentynyt, jälkimmäisten taas kasvanut. Sen sijaan Helsingistä viedään eniten puuta ja paperia eri laatuisena.

13 2 2. Tuonti Import - Imports Tauluosaston taulussa julkaistaan yksityiskohtaiset tiedot Helsinkiin v. 966 suuntautuneesta tuonnista. Siitä nähdään paljonko ja kuinka suuren raha määrän arvosta kaupunkiin tänä vuonna ulkomailta tuotiin kutakin tavaraa. Nämä tiedot ovat kuitenkin puutteelliset sikäli, että muilla paikkakunnilla tullatut Helsinkiin tuodut tavarat'eivät sisälly niihin. Taulussa on mainittu ainoastaan asianomaisen tavaranimikkeen tilastollinen numero ilman siihen liittyvää tekstiä. Asetuksella perustettiin.'. 965 lukien Helsingin tullikamarin alaisena toimiva Inkoon tulliasema. Tästä johtuen sisältyy Helsingin tuontiin ja vientiin vuodesta 965 lähtien Inkoon kunnassa sijaitsevien satamien kautta tuotujen ja vietyjen, Helsingin tullikamareissa tulliselvitettyjen tavarain määrä ja arvo. Helsingin tullipiiriin kuuluu myqskin Kirkkonummen kunnassa sijaitseva, v. 964 valmistunut Kantvikin teollisuussatama, jota käyttävät mm. Helsingistä sanottuun kuntaan siirtynyt sokeritehdas ja sinne rakennettu kaapelitehdas. Tähän satamaan saapuneet ja siel!ä lähetetyt, Helsingin tullikamareissa tulliselvitetyt tavarat sisältyvät myöskin Helsingin ulkomaankauppaa ilmoittaviin lukuihin. V. 966 liitettiin Helsinkiin Vuosaaren alue, jolloin myös siellä sijaitsevan Kallvikin sataman kautta tapahtuva tuonti alkaa esiintyä Helsingin luvuissa. Merenkulkuhallituksen tilaston mukaan tuotiin ja vietiit;l Inkoon ja Kantvikln satamien kautta vuonna 966 tavaraa seuraavasti: Jnkoo-Jngd Tuonti Import Tonnia. Ton Kivihiili ja koksi StenkoI och koks Kivennäisöljyt Mineraloljor Puutavara. Trävaror Muu tavara Diverse gods ~S~u-m-m-a-2~2~8~0~7~8~--- Vwmi.~. Sa.battu pmtavara s&,ade trav&ror a,a Paperl- en blomopau Pappere. eler alipv'ed ' ~. ~ Puuhloll:. ja 88lulooea -. SJpmU ocb ceuuloea ' Paperi.' pabv:l Ja kartodld. Papper. papp och kartoaa VaDeI'l. Faaer _._ KappaletaY'a:ra 8tJcketrod.. Muu tavara Divv.. p... Kantvik ~ Tuonti Import Kivihiili ja koksi StenkoI och koks Metallit ja metalliteokset Metaller och metallarbeten ' Kivennäisöljyt Mineraloljor Muu tavara Diverse gods ~S~u-m-m-a--~92~72~6~--- Vienti Export Muu tavara Diverse gods... -6S+ 3() =S-u-m-m-a e-::c3,...,I---=3,-O-~-'-6

14 Helsinkiin ulkomailta meritse 8aapunut tavara TilI Helsingfo'8 från utlandet sjöledes anlänt gods Qoods imported by sea to Helsinki from abroad Metallit ja Kivihiilija metalliteokset Kappale- Kivennäis- Vuosi Vilja koksi Metaller och tavaraa öljyt Ar Spann- Stenkoi och metallmai koks Stycke- Mineral- Ytar arbeten gods oljor Ctrtals Coal and MtlaJs and cokt Pltct goods Mintraloils mtlal manufacturts 000 tonnia. ton /ons Siltä suomalaisilla aluksilla Därav pa flnska fartyg Thmofby Finnish Vtsstls % Muu tavara Yhteensä Diverse gods Summa O/htr mtrchandist To/al 000 tonnia. ton SiltA suomalaisilla aluksilla % Därav pa finska fartyg s Helsingistä ulkomaille meritse lähetetty tavara Från. Helsingfors tili utlandet sjölede8.utidrt gods Qoods exported by sea from Helsinki abroad "påperi,.. ~4t~~; '",.'.,.. "'" Sahattua' p\iutllväfåll.... "... ~, ' '\9 psligade t.ra!~tot... Mlilifå... 'pahvia-'" 0 qqsq.'~ qsq >" p:hs'i z;l iit V-;;';-sl-()f,-"-' mua puutavaraa kartonki Kappale- Papper, Cellulosa och Muu tavara Yhteensä Diverae allpmassa tavaraa Ar Kaikkiaan Siitl suqdalal- papp och Dlverse gods trivaror Styckegods Summa Ytar Samtliga silla aluksilla kartong Woodpulp O/htr OthtrsGwtn Tolal Ali ). Paptr and (chtmical Pitct goods mtrclumdist goods paptrboard and. (cardboard) muhanical) 000 tonnia. ton lons i '. rffon.!\!h~(i'; luoma.. lalsilla aluksilla % Därav pa tlnska fartyg " , ') Därav pa flnska tartyg Thtrtof by Finnish Vt8stls

15 3 Sa:moin kuin virallisessa kauppatilastossa, on esillä olevassa Helsingin kaupungin kauppatilastossa tuontitavaroihin luettu ne maahan tuodut tavarat, jotka ao. tilastovuonna on laskettu vapaaseen liikkeeseen joko välittömästi sen jälkeen, kun ne on maahan tuotu, tai vasta sitten, kun ne ovat olleet yksityisessä tai yleisessä tullivarastossa tai kauttakulkuvarastossa. Nykyinen, melko vapaa ulkomaankaupan sopimusjärjestelmämme jakaa tuontimaat seuraavasti: multilateraalimaita on eniten, ja niistä tuodaan tuontitavaroita joko ) ilman Iisenssiä, 2) globaalilistan puitteissa tai 3) yksittäislisensseillä. Tähän ryhmään kuuluvat dollari-alueen ja punta-alueen maat sekä muut läntiset "kauppamaamme. Bilateraalimaista, joita ovat ns. itäryhmän maat sekä eräät muut Itä-Euroopan maat, tapahtuu tuonti kauppasopimuskiintiöiden mukaan. Lisäksi on tuontia aivan vähäinen määrä eräistä muista maista yksittäislisensseillä. EFA-sopimuksen tultua voimaan Iievennettiin globaalijärjestelmän mukaisia tuonnin rajoituksia korottamalla globaalikiintiöiden määriä. Multilateraalimaiden lukua on vuodesta toiseen lisätty, niin että niitä nyt on 7. Samalla tuonti on asteittain vapautettu lisenssipakosta, niin että annetun asetuksen jälkeen, joka jälleen supisti säännöstelyyn jäävien tavaroiden lukua, varsinaisista globaalikiintiöistä on enää hyvin vähän jäljellä. Kuitenkin tarvitaan useiden tullinimikkeiden, kuten esim. polttoaineet ja monet elintarvikkeet, tuontiin edelleen yksittäislisenssi. Bilateraalisessa kaupassa on usein päädytty pitkäaikaissopimuksiin ja kertomusvuoden alusta vapautettiin myös bilateraalinen tuonti osittain Iisenssioinnista. EFTA on nyt muiden varsinaisten jäsenmaiden osalta täysin toteutunut v. 966 lopussa, ja Suomen EFAsopimus toteutuu vuoden 967 loppuun mennessä lukuun ottamatta ns. hidastuslistaa, joka on vielä sen jälkeen voimassa kaksi vuotta. Vastaavia tullin alennuksia kuin tuonnissa EFTA-maista sovelletaan myös tuontiin Neuvostoliitosta. Taulukossa 8 esitetään katsaus Helsingin tuontiin v Todellisten tuontihintain mukaan laskettu tuonnin raha-arvo oli v % suurempi kuin lähinnä edellisenä vuonna. Oikeamman käsityksen tuonnin volyymin vaihteluista antavat taulukossa olevat myös v:n 962 hintojen mukaan lasketut raha-arvot. Niistä näkyy, että tuonnin volyymi osoitti v. 966 vähäistä nousua. 8. Katsaus Helsingin iuontiin vuosina Återhlick på importen tili Helsingfors åreu SUTVey of imports to Helsinki Vuosi Ar Year Tuonnin raha-arvo todellisten hintojen mukaan Lisäys.( +) tai vähentyminen (-) Importens värde ökning (+) eiler minsknlng (-) enligt faktiska priser [natase (+) Dr durease (-) Value 0/ Imporls al currenl prlces milj. millions 0/ marks I % Tuonnin raha-arvo Hinta- von 962 hintojen % von 962 tuontiindeksi mukaan arvosla Prisindex Importens värde % av 962 Ars Price enligt 962 Ars priser importvärde Indlces Value o/imporls Per cenl o/ihe value 962=00 al I962 prices 0/ I963 imporls milj Taulukosta 9 nähdään, miten Helsingin tuonnin raha-arvo v jakautui eri tavararyhmien kesken absoluuttisesti ja suhdeluvuin. Taulukosta nähdään sitä paitsi tavara ryhmittäin montako prosenttia Helsingin tuonti oli koko maan vastaavasta tuonnista. Tavararyhmillä tarkoitetaan näissä taulukoissa tavaranimikkeistön pääryhmiä. Suurimpina tavararyhminä olivat Helsingin tuonnissa edelleen koneet ja mekaaniset laitteet sekä kuljetusvälineet, vaikka niiden osuus kaupungin koko tuonnista oli edellisestä vuodesta vähentynyt. Lähinnä suurimmat tuontitavararyhmät olivat epäjalot metallit, kasvituotteet,,kemian teoliisuuden tuotteet ja

16 4 tekstiilit. Höyrykattiloiden, -koneiden ja mekaanisten laitteiden tuontiarvo nousi n. 7 milj. ' edellisestä vuodesta. Kasvituotteiden tuonti nousi markkamääräisesti eniten, n. 56 milj.. Kahvin, teen ja mausteiden tuonti nousi n. 28 milj. sekä tuoreiden hedelmien ja kasvisten n. 8 milj.. Öljysiemenien ja -hedelmien tuonti nousi n. 0 milj., näistä eniten soijapapu, kopra ja kylvösiemenet. Teollisuusraaka-aineita ja puolivalmisteita tuodaan nykyään markkamääräisesti eniten 'inetalliteollisuuden tarpeiksi. Näistä suurimman osan muodostivat valssaustuotteet. Myös epäjaloja metalleja tuotiin jonkin verran enemmän kuin v. 965, varsinkin kuparia ja -teoksia, n. 2 milj. sekä alumiinia ja -teoksia, n. 6 milj. enemmän. Lyijyn ja lyijy teosten tuontiarvo nousi n. 80% edellisestä vuodesta. Kemian teollisuuden tuotteita tuotiin n. 26 milj. m k:n arvosta enemmän kuin v. 965, näistä eniten kasvoi erilaisten väriaineiden, kosmeettisten aineiden ja pesuaineiden tuontiarvo. Tekstiilien ja tekstiilitavaroiden tuonti nousi lähes 38 milj. edellisestä vuodesta, eniten nousi tekokuitu- ja puuvillakankaiden, villa- ja karvalankojen, neuletuotteiden, vaatteiden ja vaatetustarvikkeiden tuontiarvo. Optisten, valokuvaus- yms. kojeiden tuontiarvoa lisäsivät eniten kamerat, elokuva koneet se~ä niiden osat ja laitteet ja erilaiset sähkölääkintäkoneet. Kivennäispolttoaineita, kivennäisöljyjä ja niiden tislaustuotteita tuotiin 6 milj. :n arvosta enemmän kuin v Henkilö- ja pakettiautojen tuonti supistui edellisen vuoden 292 milj. :sta 98 milj. :aan eli 32.2% ja autojen alustojen tuonti laski n.7 milj.. V. 966 tuotiin Helsinkiin ulkomailta 3 suurta kauppa-alusta, bruttovetoisuudeltaan yhteensä tonnia, arvoltaan 6.4 milj., sekä yksi 599 bruttotonnin alus, arvoltaan 2.5 milj.. Alusten tuontiarvo oli edelliseen vuoteen verrattuna lisääntynyt n. 4 milj.. Lentokoneita ja niiden osia tuotiin lähes 35 milj. :la. Sähkökoneiden ja -laitteiden tuonti oli supistunut n. 27 milj., eniten väheni kantoaaltolaitteiden tuonti, n. 7 milj.. Vähäistä laskua osoittivat myös alkoholijuomat, tupakka, kivi hiili sekä rauta- ja terästeokset. Helsingin tuonnin osuus koko maan vastaavasta tuonnista oli v. 966 aivan sama kuin v Varsinkin kasvituotteiden, kemian teollisuuden tuotteiden, paperiteollisuuden tuotteiden sekä jalokivien osuus koko maan vastaavasta tuonnista oli kasvanut. Eläin- ja kasvirasvojen, muovitavaroiden, turkisnahkojen, kuljetusvälineiden sekä aseiden ja ammusten osuus oli jonkin verran alentunut. Tärkeimpien yksityisten tavaralajien ja tavararyhmien tuontipaljous ja -arvo v käy ilmi taulukosta 0.

17 5 9. Tuonnin raha-arvo tavararyhmittäin vuosina ja prosentteina Helsingin koko tuonnista sekä koko maan tuonnista vuosina Värdet av importen efter varugrupper åren och i procent av stadens hela importvärde och av motsvarande tai för hela landet åren Value 0/ imports in 963~6 by groups 0/ commodities and per cent 0/ the total imports 0/ the City and 0/ the whole country in 962~6 Absoluuttiset luvut. Absoluta tai Absolule numbus Koko maan vastaavasta Ryhmä n:o Helsingin koko tuonnista tuonnista Grupp siffra Av hela importen tili Av hela landets motaroup numbu Helsingfors svarande import 000 marks 0llolal Imports ol'he City 0llolal Imports o/ihe whole counlry % II IV V VI VII VIII IX X XI XII XIII XIV XV XVI XVII , XVIII XIX , XX XXI Koko tuonti Hela importen Total 0/ imports Elävät eläimet; eläintuotteet Levande djur; XII. Jalkineet, päähineet ym. Skodon, huvudbonader m.m. animaliska produkter I t Kasvituotteet Vegetabiliska produkter X I II. Teokset kivestä ym.; keraamiset tuotteet; lasi. Eläin- ja kasvi rasvat ja -öljyt ym. Animaliska och vegetabiliska fetter och oljor m.m. raliska ämnen; keramiska produkter; glas och ja lasitavarat Varor av sten och andra mine IV. Elintarviketeollisuuden tuotteet; juomat ym.; varor av glas m.m. tupakka Produkter av livsmedelsindustri; XIV. Luonnonhelmet, jalo- ja korukivet, jalometallit ym.; metalli raha Naturpärlor, ädelstenar drycker m.m.; tobak och smyckestenar, ädla metaller m.m.; mynt V. Kivennäistuotteet Mineraliska produkter XV. Epäjalot metallit ym. Oädla metailer m.m. VI. Kemian teollisuuden ja siihen liittyvän teollisuuden tuotteet Produkter av kemiska och keet ym. Maskiner och mekaniska apparater; XV. Koneet ja mekaaniset laitteet; sähkötarvik närstående Industrier elektriskt material m.m. VII. Muovit ym.; luonnonkautsu, synteettinen XV II. Kuljetusvälineet Transportmedel kautsu ym. Plaster m.m.; naturlig kautschuk,. XV II. Optiset, valokuvaus-, mittaus-, lääkeopilliset syntetiskt gummi m.m. ja muut kojeet ja laitteet; kellot; soittimet ym.; VIII. Vuodat, nahat ja turkisnahat ym. Hudar, niiden osat Optiska, foto-, mätnings-, medicinska m.m. Instrument och apparater; ur; skinn, läder, pälsskinn m.m. IX. Puu ja puuteokset; korkki ym. Trä och varor musikinstrument m.m.; delar tili dem därav; kork m.m. XIX. Aseet ja ammukset; niiden osat Vapen och X. Paperinvalmistusaineet; paperi ja pahvi ym. ammunition; delar tili dem Materlal för papperstillverkning; papper och XX. Erinäiset tavarat Diverse varor papp m.m. XX. Taideteokset, kokoelma- ja antiikkiesineet XI. Tekstiiliaineet ja -tavarat Tekstilmaterial Konstverk, föremål för samlingar samt antikvlteter och -varor 966

18 6 0. Tärkeimpien tavarain tuontipaljous ja -arvo vuosina Imporbnängder och -värden för de riktigaste varuslagen åren Quantity and value 0/ the most important commodities imported in fi6 Tavaralaji Varuslag Commodity Paljous, tonnia. ton Quantity. tons Arvo. Värde ValUt 000 marks 964 I 965 I I 965 I 966 Suolet Tarmar... Kukkasipulit, koristekasvien taimet ym. Blomsterlökar, pian tor av prydnadsväxter m.m... Hedelmät ja marjat Frukter och bär... Kahvi, paahtamaton Kaffe, orostat... Tee Te..., ~austeet. Kryddor... Öljysiemenet ja -hedelmät. Oljehaltiga frön och frukter... Rasvaiset kasviöljyt, juoksevat tai jähmeät Vegetabiliska feta oljor, fytande eiler fasta... Sokeri Socker... Kaakao ja kaakaovalmisteet. Kakao och beredningar av kakao.... Kasviksista, hedelmistä yms. valmistetut tuotteet Beredningar av köksväxter, frukter o.dyl.... Alkoholijuomat. Alkoholdrycker... Tupakka, valmistamaton. Tobak, oarbetad... Antrasiitti, muu kivihiili ja koksi. Antracit, annat sten koi och koks... Moottori- ja polttoöljy. Motor- och brännolja... Bensiini!). Bensin!)... Voiteluöljyt. Smörjoljor... Lääkkeet Läkemedel... Pigmentit, värit, lakat ym. Pigment, färger, lacker m.m... Valokuvaus- ja elokuvausvalmisteet Fotografiska och kinematografiska produkter... Kautsu ja -teokset Kautschuk och -arbeten... Siitä: Därav: auton ulkorenkaat däck för bil... Vuodat ja nahat Hudar och skinn... Turkisnahat ja turkikset Pälsskinn och pälsvaror... Painotuotteet ym. Tryckalster m.m.... Villa UII... Villa- ja karvalanka Garn av ull och av djurhår... Villa- ja karvakankaat Tyger av ull och av djurhår Puuvillalanka Bomullsgarn och -tråd... Puuvillakankaat Bomullstyger... Linoleumi yms. tuotteet Linoleum o.dyl. tillverkningar... Neuletuotteet, vaatteet, vuode- ja talousliinavaatteet Trikåvaror, kläder, säng- och hushållslinne... Kiviteokset Varor av sten... Rauta ja teräs sekä rauta- ja terästeokset Järn och stål samt varor av järn och stål... Kupari ja -teokset Koppar och -tillverkningar... Alumilni ja -teokset Aluminium och -tillverkningar ') 000 Jatkoa Forts. Contd.

19 7 0. Jatkoa Forts. Contd. Tavaralaji o Varuslag Paljous. tonnia. ton Arvo 0 Värde I 965 I I 965 I 966 Työvälineet Arbetsredskap... Höyrykattilat, koneet ja mekaaniset laitteet; niiden osat Angpannor, maskiner och mekaniska apparater; delar till dem... Sähkökoneet; -laitteet ja -tarvikkeet; niiden osat Elektriska maskiner, apparater och elektriskt material; delar till dem... Traktorit!) Traktorerl)... Autot!) Automobilerl)... Auton alustatl) Automobilunderredenl)... Auton kumirenkaiset pyörät ym. osat Hjul med gummiringar o.a. delar till automobiler... Moottori- ja polkupyörät sekä mopeditl) Motorcyklar, cyklar och mopederl)... Niiden irralliset osat ja tarvikkeet Lösa delar och tillbehör till dem... Aluksetl) Fartygl)... Optiset, valokuvaus- ja elokuvaus-, lääkeopilliset ym. kojeet ja laitteet Optiska, fotografiska och kinematografiska, medicinska o.dyl. instrument och apparater... Kellot ja niiden osat Vr och delar tili dem ; Vienti Export-Exports Yksityiskohtaiset tiedot Helsingin viennistä v. 966 julkaistaan taulu osaston taulussa 2, jossa kustakin tavaralajista ilmoitetaan maasta viety määrä ja sen raha-arvo. Taulussa ilmoitetaan vain ne tavaranimikkeet, joissa vientiä kertomusvuonna oli. Samaten kuin viralliseen kauppatilastoon, on tähän tauluun vientitavarana merkitty kaikki se ulkomaille viety tavara, joka on viety vapaasta liikkeestä. Tavarain hintavaihteluiden vaikutus viennin raha-arvoon voidaan poistaa tarkoituksenmukaisten hintaindeksien avulla. Seuraavassa asetelmassa esitetään tullihallituksen tilastotoimiston vuoden 962 hintojen nojalla laskemat erikoisindeksit tärkeimmille vientitavararyhmille. Il. Viennin indeksiluvut tavararyhmittäin Indextal för exporten enligt varugrupper Price indices by groups of commodities exported 962 Maataloustuotteet Lantbruksprodukter Metsätaloust!lotteet Skogshushållningsprodukter Teollisuustuotteet Industriprodukter Muut tavarat') Andra varot') Q ) ') kpl 0 st. ) Käytetty yleislndeksiä 0 Anvlnt totalindex.

20 8 Taulukosta 2 käyvät ilmi todellisten hintain mukaan lasketut viennin raha-arvot ja niiden vaihtelut v sekä myös v:n 962 hintojen perusteella uudelleen lasketut koko viennin muunnetut raha-arvot, joiden lisääntyminen tai vähentyminen vuodesta toiseen ilmaisee viennin paljousvaihteluja. Siihen on otettu myös viennin yleisindeksiä osoittavat luvut, vaikka niitä ei olekaan käytetty, hintoja muunnettaessa. Viennin volyymi v:n 962 hintojen mukaan on noussut v Katsaus Helsingin vientiin vuosina Återblick på exporten från Helsingfors åren Survey 0 exports Irom Helsinki in Viennin raha-arvo todellisten hintojen mukaan Lisäys (+) tai vähentyminen (-) Hinta- Vuosi Exportens värde enligt faktiska priser Ökning (+) eller minskning (-) indeksp) Ar Prisindex') Value of exporls {nertase (+) Dr deatase (-) Ytar al eu"enl prlces Price indices') 962 = JOO milj. mullons of marks I % La Viennin raha-arvo v:n 962 hintojen mukaan Exporten. värde enligt 962 Ars priser Value of exporls al I962 prices milj % v:n 962 vientiarvosta % av 962 Ars exportvärde Per uni of Ihe value af I963 exporls Taulukosta 3 näkyy absoluuttisin ja suhdeluvuin, miten Helsingin vienti v jakautui eri tavararyhmien kesken. Taulukosta näkyy sitä paitsi kuinka suuri osuus Helsingin viennin arvolla kussakin tavararyhmässä oli koko maan vastaavasta vientiarvosta. Vaikka Helsingin kautta tapahtuva vienti olikin kertomusvuonna markkamääräisesti kasvanut n. 59 milj. markalla, oli sen osuus koko maan viennistä noussut vain vähäsen. Helsingin osuus viennistä kasvoi jonkin verran v. 966 ryhmissä,, VIII ja XVIII. Paperiteollisuuden tuotteiden sekä puutavaran yhteinen osuus Helsingin viennistä oli alentunut v % :iin, mutta v. 966 se nousi 36.9%:iin. Paperiteollisuuden tuotteiden vientiarvo nousi edellisestä vuodesta lähes 50 milj. eli 6.7%. Sanomalehtipaperin vienti lisääntyi kolminkertaiseksi ja kirjoitus- ja käärepaperia vietiin lähes 23 milj. :n arvosta enemmän kuin edellisenä vuonna. Samoin kartongin ja pahvin vienti nousi n. 3 milj.. Paperivanuketta vietiin yli kaksi kertaa enemmän kuin v Puutavaran viennissä oli vähäistä 'laskua edeliisestä vuodesta. Metalli- ja konepajateollisuuden tuotteiden arvo kilpailee nykyään puuteollisuustuotteiden kanssa suuruusjärjestyksestä viennissämme. Varsinkin erilaisten koneiden, mekaanisten laitteiden sekä niiden osien markkamääräinen vientiarvo nousi v. 966 n. 23 milj. eli n. 40%. Sähkökoneita, -laitteita ja -tarvikkeita sekä osia vietiin kertomusvuonna 7.5 milj. :n arvosta enemmän kuin edellisenä vuonna. Paperikoneiden osia vietiin yli 9 milj. :n arvosta enemmän kuin v Puhelinlaitteiden vienti nousi jonkin verran ja sähkökaapeleiden yli 3 milj.. Puhdistetun kuparin vienti nousi yli 3 milj. ja kupari putkien n. milj.. Turkisnahkojen ja turkisten vienti oli moninkertaistunut, mutta vuotien ja nahkojen vähentynyt. Uusvienti kasvoi suhteellisesti eniten verrattuna jo perinteelliseksi katsottaviin vientitavaroihin. Sen tärkeimpiä artikkeleita olivat tekstiilit, jalkineet, huonekalut, kautsu- ja kivennäisaineet sekä lasi-, taide- yms. tuotteet. Suurimmat ulkomaille vledyistä aluksista olivat V/O Sudoimportin v. 966 Neuvostoliittoon tilaamasta viidentoista asuntolaivan sarjasta ensimmäisinä valmistuneet bruttotonnin Ahtuba ja Saima, sekä saman yhtiön tilaama bruttotonnin puutavarankuljetusalus Tampere. Nämä alukset raken-' nettiin Valmetin Helsingin telakalla. Edellisestä vuodesta oli alusten vientiarvo laskenut yli 50%. Tärkeimpien tavarain vientipaljous ja -arvo v käy ilmi taulukosta 4. ') Muunnettuja raha-arvoja laskettaessa ei ole käytetty näitä vaan, asetelman osoltlamia indeksilukuja Vid omräkningen av värdebeloppen har dessa indextai ej kommit tili användning, utan indextalen ~ablå n:o. Por the eompulalion of Ihe eonverltd values in Ihe nexl column Ihe Indices in lable II have been used inslead of these indlces. -=---...

21 9 3. Viennin raha-arvo tavararybmittäiij. vuosina ja prosentteina Helsingin koko viennistä sekä koko maan viennistä vuosina Värdet av exporten efter varugrupper åren och i procent av stadens hela exportvärde och av motsvarande tai för hela landet åren Value 0/ exports in by groups 0/ commodities and per cent 0/ the total exports of the City and of the whole country in Absoluuttiset luvut. Absoluta tai Absolute n umbers Koko maan vastaavasta Ryhmä n:o') Helsingin koko viennistä viennistä Grupp siffra') Av he la exporten från Av hela landels mot- 000 marks Group number Helsingfors svarande exporl 0/ total exports 0/ the City 0/ total exports 0/ the whole country % 963 I 964 I 965 I 966 I u4 I 965 I 966 I u4 I 965 I II II IV O V VI VII VIII IX X s XI ' XII O. s XIII XIV XV S XVI S XVII S XVIII XIX XX XXI Koko vienti Hela exporten Total 0/ exports ') Ks. s. 5 Se s. 5.

22 20. H.. Tärkeimpien tavarain vientipaljons ja -arvo vuosina Exportmängder och -värden rör de vikligaste varuslagen åren Quantity and value 0/ the most important commodities exported in 964~6 Tavaralaji Varuslag Commodlty Paljous, tonnia I(vantitet, ton Quantity, tons 964 I 965 I 966 Arvo. Värde Valut 000 marks 964 I 965 I 966 Voi. Smör..... Juusto. Ost.... Vuodat ja nahat Hudar och skinn..... Turkisnahat ja turkikset Pälsskin och pälsvaror... Raakapuu ) Råvirke ).... Siitä Därav: paperipuu ) pappersved )..... Sahattu tai leikattu puu ) Sågat eiler skuret virke ) Siitä. Därav: lankut, soirot ja kapeasoirot, höyläämättömätl) plankor, battens och scantlings, ohyvlade )... laudat ja kapea laudat, höyläämättömätl) bräder och planschetter, ohyvlade ).... Puuteokset Träarbeten..... Siitä Därav: vaneriviilu ja vaneri, ristiinliimattu ) faner och kryssfaner ).... Paperivanuke Pappersmassa..... Paperi ja pahvi sekä paperivanuke-, paperi- ja pahviteokset Papper och papp samt varor av pappersmassa, papper och papp.... Siitä Därav: kartonki ja pahvi kartong och papp..... sanomalehti paperi tidningspapper..... kirjoitus- ja painopaperi skriv- och tryckpapper käärepaperi omslagspapper.... Hygieeniset ja sanitääri- sekä talousesineet, keraamiset Hygieniska och sanitära artiklar samt hushållsföremål, keramiska... :.... Lasi ja lasi teokset Gas och varor av glas..... Kupari ja -teokset Koppar och -tillverkningar..... Höyrykattilat, koneet ja mek. laitteet sekä osat. Angpannor, maskiner och mek. appar. samt delar Sähkökoneet, -laitteet ja -tarvikkeet sekä osat Elektr. mask., apparater och elektriskt material. samt delar.... Uudet alukset B ) Nya fartygb)..... ') k-m' '-m'. ') kpl st i