Vantaan väestö 2015/2016
Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupungin aineistopankki, Pertti Raami Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B16 : 2016 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-541-3
Lukijalle Vantaan väestö 2015/2016 -julkaisu sisältää tärkeimmät koko kaupunkia ja sen osa-alueita koskevat väestötiedot. Tietoja on väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, äidinkielestä, perheistä ja asuntokunnista. Lisäksi on taulukoita syntyneistä, kuolleista, muuttoliikkeestä sekä kunnassa asuvista ulkomaan kansalaisista. Julkaisuun on tänä vuonna otettu mukaan uusi tilasto, joka käsittelee muuttovirtoja muuttajien kielen mukaan. Eri äidinkieltä puhuvien välillä on eroa siinä, missä määrin he muuttavat Vantaalle muualta Suomesta tai ulkomailta. Julkaisun alussa on lyhyesti esitelty kirjan rakenne, Vantaan aluejako ja keskeisimmät tilastoihin liittyvät käsitteet. Tämän jälkeen on tekstiosio, johon on koottu väestönkehityksen kokonaiskuvan saamiseksi tärkeimmät tiedot ja aikasarjat. Kirjan lopussa on kattava tilasto-osio. Kuvioiden ja taulukoiden lisäksi julkaisussa on useita teemakarttoja. Tiedot ovat peräisin Väestörekisterikeskuksesta ja ne on hankittu Tilastokeskuksesta Vantaan, Espoon ja Helsingin kaupunkien sekä Uudenmaan liiton yhteistilauksena. Vantaan väestö 2015/2016 -julkaisun tekstiosuuden on kirjoittanut tietopalveluyksikön tutkija Elina Parviainen, joka on myös toimittanut julkaisun. Julkaisun taulukot on koonnut rekisterisihteeri Jaana Calenius tutkija Harri Sinkon ajamista tauluista. Teemakartat on tehnyt suunnittelija Markku Pietinen ja raportin taitosta vastasivat tilastosihteeri Sirpa Rönn ja rekisterisihteeri Jaana Calenius. Julkaisu on luettavissa kaupungin internet -sivuilla, jossa on julkaisun lisäksi tilastotaulukot Excel-muodossa: http:// www.vantaa.fi/hallinto_ja_talous/tietoa_vantaasta/tilastot_ja_ tutkimukset/vaesto_ja_ennuste Tilastot löytyvät myös avoimena datana Helsinki Region Infosharen (HRI) verkkopalvelusta: http://www.hri.fi/fi/dataset/vantaan-v-est Kaikki julkaisussa esitetyt väestötaulukot sekä niihin liittyviä tilastoja saa kaupungin tietopalveluyksiköstä: tilasto(at) vantaa.fi. Vantaalla 8.8.2016 Henrik Lönnqvist tutkimuspäällikkö
Sisällys Lukijalle... 1 Johdanto... 5 Aluejaot... 5 Käsitteet ja määritelmät... 6 1 Väestörakenne... 8 1.1 Väestön määrä ja kehitys... 8 1.2 Sukupuoli... 9 1.3 Ikä... 9 1.4 Siviilisääty... 14 1.5 Äidinkieli... 14 1.6 Syntymäpaikka... 15 1.7 Kansalaisuus... 16 1.8 Uskonto... 17 1.9 Koulutus... 17 2 Väestönmuutokset... 18 2.1 Syntyneet... 18 2.2 Kuolleet... 18 2.3 Muuttoliike... 19 2.4 Kokonaisväestönmuutos... 21 2.5 Avioliitot ja -erot... 21 3 Perheet ja asuntokunnat... 22 3.1 Perheet ja lapset... 22 3.2 Asuntokuntien määrä ja koko... 23 4 Aluevertailu... 25 4.1 Väestörakenne Uudenmaan alueella... 25 4.2 Väestönmuutokset Uudenmaan alueella... 26 4.3 Perheet ja asuntokunnat Uudenmaan alueella... 27 Liitetaulukot... 28
Johdanto Johdanto Vantaan väestö 2015/2016 -julkaisuun on koottu Vantaan väestöä, asuntokuntia ja perheitä koskevat tiedot, jotka on tilattu Tilastokeskukselta. Vantaan lisäksi keskeisimpiä tilastoja on myös pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan kunnista. Tässä luvussa on esitelty Vantaan voimassa oleva tilastoaluejako, jota käytetään myös tämän julkaisun tilastoissa. Lisäksi lukuun on koottu julkaisussa käytetyt käsitteet ja määritelmät. Johdannon jälkeen tilastoja on avattu tekstien, taulukoiden, kuvioiden ja teemakarttojen avulla. Luvussa yksi käsitellään Vantaan väestökehitystä ja väestörakennetta, luvussa kaksi väestönmuutoksia ja luvussa kolme perheitä ja asuntokuntia. Luvussa neljä on vertailutietoa Uudenmaan kunnista. Julkaisun lopussa on laaja tilasto-osio. Osa Vantaata koskevista tilastoista on esitetty tarkimmalla osa-aluetasolla eli kaupunginosittain ja osa karkeammalla tasolla eli suuralueittain. Lisäksi on tilastoja, jotka koskevat vain koko Vantaata. Lopussa oleva tilasto-osio noudattelee samaa järjestystä kuin alussa oleva tekstiosio. Ensin ovat väestörakennetilastot, toiseksi väestönmuutostilastot ja kolmanneksi perhe- ja asuntokuntatilastot. Viimeisenä tulevat aluevertailutilastot. Aluejaot Alla olevassa kartassa on esitetty Vantaan voimassa oleva tilastoaluejako. Julkaisun viimeisellä sivulla on suurempi kartta, jossa on aluejaon lisäksi eri alueiden asukasmäärät. Kuva 1. Vantaan aluejako 1.1.2016 Vantaan väestö 2015/2016 5
Johdanto Vantaalla on 7 suuraluetta ja 61 kaupunginosaa 1 Myyrmäen suuralue 10 Linnainen 11 Hämevaara 12 Hämeenkylä 13 Vapaala 14 Varisto 15 Myyrmäki 16 Kaivoksela 17 Martinlaakso 18 Vantaanlaakso 20 Askisto 26 Petikko 2 Kivistön suuralue 21 Piispankylä 22 Keimola 23 Kivistö 24 Lapinkylä 25 Myllymäki 30 Vestra 31 Luhtaanmäki 32 Riipilä 33 Seutula 34 Kiila 3 Aviapoliksen suuralue 40 Ylästö 41 Viinikkala 50 Tammisto 51 Pakkala 52 Veromies 53 Lentokenttä 4 Tikkurilan suuralue 60 Hiekkaharju 61 Tikkurila 62 Jokiniemi Käsitteet ja määritelmät Asuntokunta Asuntokunnan muodostavat samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asuntokunnan keskikoolla tarkoitetaan keskimääräistä asukaslukua / asuntokunta. Asuntoväestö Asuntoväestöön kuuluvat varsinaisissa asunnoissa vakinaisesti asuvat henkilöt. Laitoksissa vakinaisesti kirjoilla olevat, asuntoloissa ja ulkomailla asuvat sekä asunnottomat henkilöt eivät kuulu asuntoväestöön. Avioliitot ja avioerot Avioliitoilla tarkoitetaan Suomessa vakinaisesti asuvien naisten avioliittoja. Avioeroilla tarkoitetaan Suomessa vakinaisesti asuvien naisten avioeroja. Aviolapseksi luokitellaan lapsi, joka on syntynyt avioliiton aikana. Muutoin lapsi on avioliiton ulkopuolella syntynyt. 63 Viertola 64 Kuninkaala 65 Simonkylä 66 Hakkila 67 Ruskeasanta 68 Koivuhaka 69 Helsingin pitäjän kirkonkylä 5 Koivukylän suuralue 70 Koivukylä 71 Ilola 72 Asola 73 Rekola 74 Havukoski 75 Päiväkumpu 6 Korson suuralue 80 Matari 81 Korso 82 Mikkola 83 Metsola 84 Leppäkorpi 85 Jokivarsi 86 Nikinmäki 87 Vierumäki 88 Vallinoja 7 Hakunilan suuralue 90 Länsisalmi 91 Länsimäki 92 Ojanko 93 Vaarala 94 Hakunila 95 Rajakylä 96 Itä-Hakkila 97 Kuninkaanmäki 98 Sotunki Elinajanodote Elinajanodote on vuosien määrä, jonka verran tietyn ikäinen henkilö eläisi kuolleisuuden pysyessä ennallaan. Elinajanodote lasketaan väestön ja kuolleiden ikä- ja sukupuolijakaumatietojen avulla. Kansalaisuus Jos henkilöllä on Suomen kansalaisuuden lisäksi toisen maan kansalaisuus, luokitellaan hänet tilastoissa Suomen kansalaiseksi. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, luokitellaan hänet tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on tullut Suomeen. Kieli Henkilön äidinkieli saadaan väestötietojärjestelmästä, jonne vanhemmat ovat kielen lisäksi ilmoittaneet lapsen nimen ja uskontokunnan. Jos loppuvuodesta syntyneen lapsen tietoja ei 6 Vantaan väestö 2015/2016
Johdanto ole ehditty viedä väestötietojärjestelmään, saa lapsi tilastoissa äitinsä äidinkielen, joka myöhemmin täsmentyy vanhempien ilmoituksen mukaiseksi. Vieraskielisiä ovat muut kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset. Koulutusrakenne Koulutusrakennetilasto kuvaa 15 vuotta täyttäneen väestön peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun jälkeen suorittamia tutkintoja. Tutkinnon suorittaneet on luokiteltu koulutusasteittain korkeimman/viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. Koulutusaste jakautuu kuuteen luokkaan: perusaste, keskiaste, alin korkea-aste, alempi ja ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutus. Perusasteen suorittaneet ovat käyneet esimerkiksi kansa-, keski- tai peruskoulun. Keskiasteen suorittaneita ovat esimerkiksi ylioppilaat ja ammatillisen perustutkinnon suorittaneet. Alin korkea-aste koulutus kestää 2 3 vuotta keskiasteen jälkeen, esimerkiksi merkonomin ja teknikon tutkinnot (ei kuitenkaan ammattikorkeakoulututkinnot). Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot ja ylempään korkeakouluasteeseen esimerkiksi maisterintutkinnot. Tutkijakoulutus pitää sisällään lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Perhe Perheiksi lasketaan lapsettomat tai lasten kanssa asuvat avo- ja avioparit, rekisteröidyt mies- ja naisparit sekä yhden vanhemman perheet. Lapsiperhe on perhe, johon kuuluu vähintään yksi kotona asuva alle 18-vuotias lapsi. Siviilisääty Henkilön siviilisäädyllä tarkoitetaan avioliittolain ja rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain mukaista asemaa. Siviilisäätyluokitus on seuraava: naimaton, naimisissa, eronnut, leski, rekisteröidyssä parisuhteessa, eronnut rekisteröidystä parisuhteesta sekä leski rekisteröidyn parisuhteen jälkeen. Tässä julkaisussa naimisissa oleviin on otettu mukaan myös rekisteröidyt parisuhteet, eronneisiin rekisteröidystä parisuhteesta eronneet ja leskiin rekisteröidystä parisuhteesta leskeksi jääneet. Rekisteröidyllä parisuhteella tarkoitetaan kahden samaa sukupuolta olevan 18 vuotta täyttäneen henkilön rekisteröityä parisuhdetta. Syntymämaa Henkilön syntymämaa määräytyy sen mukaan, mikä on ollut äidin vakituinen kotimaa syntymähetkellä. Syntymämaa tulee syntymäajankohdan valtiorakenteen mukaisena, minkä takia esimerkiksi Suomen luovuttamilla alueilla syntyneiden syntymämaa on Suomi. Ulkomaan kansalaiset ja ulkomaalaistaustaiset Ulkomaan kansalaiset ovat Suomessa pysyvästi asuvia henkilöitä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Ulkomaalaistaustaisten ryhmä on edellistä ryhmää suurempi, sillä siihen sisältyvät ulkomaan kansalaisten lisäksi ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset. Uskonnollinen yhdyskunta Henkilön uskonnollisen yhdyskunnan tieto saadaan väestötietojärjestelmästä, jonne vanhemmat ovat uskontokunnan lisäksi ilmoittaneet lapsen nimen ja kielen. Jos loppuvuodesta syntyneen lapsen tietoja ei ole ehditty viedä väestötietojärjestelmään, saa lapsi tilastoissa äitinsä uskontokunnan, joka myöhemmin täsmentyy vanhempien ilmoituksen mukaiseksi. Väestö Vantaan väestöön kuuluvat Vantaalla vakituisesti asuvat Suomen kansalaiset ja ulkomaalaiset. Tilapäisesti ulkomailla asuvat vantaalaiset lasketaan myös väestöön. Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde kertoo, kuinka paljon lapsia ja vanhuksia on suhteessa työikäisiin. Huoltosuhde heikkenee, kun sen arvo kasvaa. Väestönmuutos Väestönmuutoksessa lasketaan yhteen syntyneiden enemmyys ja nettomuutto. Syntyneiden enemmyys on syntyneiden ja kuolleiden erotus. Alueen nettomuutto jakautuu sisäiseen ja ulkoiseen: Kunnasta / kuntaan muutto sisältää kunnan rajojen yli tapahtuvat muutot (myös siirtolaisuus). Kunnan sisällä -muutto tarkoittaa kaupungin rajojen sisäpuolella tapahtuneita osoitteenvaihdoksia. Tauluissa käytetyt symbolit - Ei mitään ilmoitettavaa Tietoa ei saa esittää. Jos alueella asuu alle 100 ihmistä, perhettä tai asuntokuntaa, Tilastokeskuksen tietosuojarajoitteiden vuoksi näiltä alueilta ei saa näyttää kuin väestön, perheiden tai asuntokuntien kokonaismäärän. Samoin on menetelty joissain arkaluontoisissa tiedoissa: jos havaintoja on koko Vantaalla alle kymmenen kappaletta, on kohdat joko merkattu kahdella pisteellä tai yhdistetty muihin luokkiin. Syntyneet Tilastoihin otetaan mukaan vain Suomessa vakinaisesti asuvien naisten elävänä syntyneet lapset. Naimisissa olevien äitien lapset luokitellaan aviolapsiksi ja muut lapset luokitellaan avioliiton ulkopuolella syntyneiksi. Myös leski voi synnyttää aviolapsen, mikäli raskaus on alkanut avioliiton kestäessä. Ikäryhmittäisellä hedelmällisyysluvulla tarkoitetaan tietyn ikäryhmän naisten synnyttämien elävien lasten määrää saman ikäryhmän keskiväkiluvun tuhatta naista kohden. Keskiväkiluku on vuoden alun ja lopun väestömäärän aritmeettinen keskiarvo. Vantaan väestö 2015/2016 7
1 Väestörakenne 1 Väestörakenne 1.1 Väestön määrä ja kehitys Ajan saatossa Vantaa on kasvanut runsaan 6 000 asukkaan maalaiskunnasta 214 600 asukkaan kaupungiksi. 1800-luvun lopulla Vantaan väestömäärä ylitti 10 000 asukkaan rajapyykin ja vuonna 1940 asukkaita oli jo kolminkertainen määrä, yli 30 000. Vantaan historian suurin väestömenetys koettiin 1940-luvulla, jolloin suuressa alueluovutuksessa Vantaan eteläisiä osia, kuten silloinen hallinnollinen keskus Malmi, liitettiin Helsinkiin. Rajamuutosten vuoksi Vantaan väestömäärä puolittui ja vuonna 1950 asukasluku oli alle 15 000. Alueluovutusten jälkeen Vantaan väestönkasvu jatkui vilkkaana ja jo vuoden 1960 asukasmäärä, 41 900, oli suurempi kuin koskaan aiemmin. Määrällisesti mitattuna väestönkasvu oli suurinta 1970-luvulla, jolloin väestömäärä kasvoi yli 57 000 asukkaalla (80 %). 1980- ja 1990-luvuilla kasvu oli melko tasaista ja väestö lisääntyi 22 000 24 000 asukkaalla (16 17 %). 2000-luvulla kasvuvauhti jonkin verran hidastui väestön kasvaessa 12 prosentilla. Vuoden 2016 alussa Vantaalla asui 214 605 asukasta. Väestönkasvua vuoden 2015 aikana oli peräti 1,8 prosenttia ja väestö lisääntyi 3 802 henkilöllä. Viimeksi väestö kasvoi suhteellisesti enemmän vuonna 1994 (2,0 %) ja määrällisesti 1970-luvun loppupuolella. Vantaan väestö kasvaa myös tulevaisuudessa. Vuonna 2016 tehdyn ennusteen mukaan kaupungissa on yli 228 000 asukasta vuonna 2020 ja siitä kymmenen vuoden päästä (2030) jo 257 000 asukasta. Taulukko 1. Vantaan väestönkehitys 1870 2016 Muutos edellisestä ajankohdasta 1) Vuosi Väestö (1.1.) lkm % 1870 6 253-650 -9,4 1880 7 855 1 602 25,6 1890 10 093 2 238 28,5 1900 12 693 2 600 25,8 1910 17 013 4 320 34,0 1920 17 434 421 2,5 1930 21 927 4 493 25,8 1940 30 266 8 339 38,0 1950 14 976-15 290-50,5 1960 41 906 26 930 179,8 1970 72 215 30 309 72,3 1980 129 934 57 719 79,9 1990 152 272 22 338 17,2 2000 176 386 24 114 15,8 2010 197 636 21 250 12,0 2011 200 055 2 419 1,2 2012 203 001 2 946 1,5 2013 205 312 2 311 1,1 2014 208 098 2 786 1,4 2015 210 803 2 705 1,3 2016 214 605 3 802 1,8 Väestön määrä ja kehitys suuralueittain Asukasmäärällä mitattuna väkirikkain suuralue vuoden 2016 alussa oli Myyrmäki, jossa asui lähes 54 000 asukasta. Seuraavaksi suurimmalla, Tikkurilan suuralueella, asui 41 500 henkeä. Pienin suuralueista oli Kivistö 10 000 asukkaallaan. Kivistön muita suuralueita alhaisempaa asukasmäärää kuvastaa myös se, että Vantaalla oli kolme kaupunginosaa (Myyrmäki, Martinlaakso ja Hakunila), joiden väkiluku oli suurempi kuin koko Kivistön suuralueen. Vuoden 2015 aikana eniten uusia asukkaita sai Tikkurilan (+1 436) ja toiseksi eniten Kivistön suuralue (+1 175). Suhteellisesti eniten väestö lisääntyi Kivistössä, jonka väestö kasvoi peräti 13,2 prosentilla. Korson (-279) ja Aviapoliksen (-20) suuralueilla väestö väheni vuonna 2015; ensimmäistä kertaa 2000- ja 2010-luvuilla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana väestömäärä on lisääntynyt eniten Aviapoliksessa, 5 500 asukkaalla (42 %). Seuraavaksi suurinta suhteellinen väestönkasvu on ollut Kivistössä (39 % / 2 820 henkilöä) ja määrällinen kasvu Tikkurilassa (14 % / 5 148 henkilöä). Alhaisinta väestönkasvu on ollut Hakunilassa, jossa väestö lisääntyi 887 henkilöllä (3,1 %). Alueiden järjestys ei muutu, vaikka väestönkasvua tarkasteltaisiin viimeisen 20 vuoden ajalta. Väestön määrä ja kehitys kaupunginosittain Kaupunginosista kolme suurinta, Myyrmäki, Martinlaakso ja Hakunila, erottuvat selvästi muista. Myyrmäen kaupunginosassa asui vuoden 2016 alussa 15 900, Martinlaaksossa 11 800 ja Hakunilassa 11 300 asukasta. Seuraavaksi suurimmat kaupunginosat olivat Pakkala, Havukoski, Simonkylä ja Hämeenkylä, joissa kaikissa asui yli 8 000 asukasta. Alle sadan asukkaan kaupunginosia oli neljä: Lentokenttä, Länsisalmi, Ojanko ja Viinikkala 2). Seuraavaksi pienimmät kaupunginosat olivat Helsingin pitäjän kirkonkylä, Keimola, Myllymäki, Luhtaanmäki ja Petikko, joiden asukasmäärä oli alle 300. Vuoden 2015 aikana väestö kasvoi sekä määrällisesti että suhteellisesti eniten Kivistön kaupunginosassa, joka sai uusia asukkaita peräti 1 249 henkeä (33,7 %). Kivistöön valmistui paljon uusia asuntoja, sillä alueella pidettiin Asuntomessut vuonna 2015. Seuraavaksi eniten väestö lisääntyi Hämevaarassa (19,4 %), Jokiniemessä (12,2 %) ja Koivuhaassa (11,0 %). Määrällisesti kasvu oli Kivistön jälkeen suurinta Jokiniemessä (+611) ja Hämeenkylässä (+479). Mikkolassa väki väheni vuoden 2015 aikana sekä määrällisesti että suhteellisesti eniten, 324 henkeä (-9,9 %). 3) Kun väestönkehitystä tarkastellaan viimeisten 20 vuoden ajalta on Tammiston asukasluku kasvanut 3 200 asukkaalla (1 171 %) ja Pakkalan 8 800 asukkaalla (725 %). Pakkala ja Tammisto olivat pitkään eniten kasvaneita alueita, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana Veromiehen (175 %) ja Kivistön (121 %) väestö on kasvanut suhteellisesti eniten. Viimeisen kymmenen vuoden aikana suhteellisesti eniten väestöään ovat menettäneet Piispankylä (-14 %) ja Linnainen (-11 %). Määrällisesti väki on eniten vähentynyt Mikkolassa (-210 henkilöä). 1) Väkiluvun muutos on väestönlisäys lisättynä väkiluvun rekisterikorjauksilla. 2) Tilastokeskuksen tietosuojaohjeiden mukaan alle 100 asukkaan kaupunginosista ei julkaista muita tietoja kuin väestömäärä. 3) Väestönmuutoksia koskevassa tarkastelussa eivät ole mukana alle 100 asukkaan kaupunginosat. 8 Vantaan väestö 2015/2016
1 Väestörakenne Kuva 2. Vantaan väestö kaupunginosittain 2016 Väestö yhteensä 214 605 (1.1.2016) Väestö yhteensä 214 605 (1.1.2016) 705 Kivistön suuralue 705 Kivistön suuralue Korson suuralue Korson suuralue 10 074 10 074 29 573 1 29 573 732 288 732 288 1 426 2 502 406 Aviapoliksen 878 suuralue 7 378 18 829 6 291 Koivukylän 1 332 354 suuralue 3 644 2 956 27 272 2 312 4 003 4 960 1 215 4 760 183 2 893 Hakunilan suuralue 11 392 029 29 311 11 3 392 4 029 29 311 197 073 195 4 197 065 8 073 8 195 805 5 071 2 065 805 5 071 290 71 523 5 639 Myyrmäen 290 280 71 523 2 246 6 269 1 397 5 639 646 Myyrmäen suuralue 280 2 246 6 269 5 659 1 397 2 756 646 suuralue 53 902 10 013 5 659 1 789 2 703 2 756 11 778 4 753 152 53 902 10 013 Tikkurilan 2 827 11 309 1 789 2 703 11 778 4 753 152 2 396 suuralue 3 458 Tikkurilan 2 827 11 309 suuralue 41 530 2 396 3 458 65 8 066 15 890 4 681 Asukkaiden lukumäärä 41 530 3 914 2 966 791 (kaupunginosien lukumäärä) 65 8 066 15 890 4 681 Asukkaiden lukumäärä 3 914 2 966 1 604 0-299 (9) 34 791 (kaupunginosien lukumäärä) 3 840 300-1 999 (15) 5 630 1 604 0-299 (9) 34 2 000-3 999 (16) 3 840 5 630 0 2,5 5 km 4 300 000-1 7 999 999 (15) (14) 28 000-15 3 999 (16) (7) 0 2,5 5 km 4 000-7 999 (14) 8 000-15 999 (7) 1.2 Sukupuoli Jo 1800-luvulta lähtien enemmistö vantaalaisista on ollut naisia. Ero on aina ollut pieni, muutaman prosenttiyksikön tai vähemmänkin. Vuonna 2016 Vantaalla asui 108 840 naista (50,7 %) ja 105 765 miestä (49,3 %). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna suuralueiden väestöt poikkesivat vain hieman toisistaan. Kivistö oli ainoa suuralue, jossa asui hieman enemmän miehiä (50,5 %) kuin naisia (49,5 %). Suurin ero naisten (51,7 %) ja miesten (48,3 %) osuuksissa oli Tikkurilan suuralueella. Kuvio 1. 0 6, 7 15 ja 65 vuotta täyttäneet (%) Vantaalla 1976 2016 % 16 14 12 10 8 6 4 2 0 14,8 10,4 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 0-6 7-15 65+ 8,7 Vuonna 2015 vantaalaiset naiset olivat keski-iältään pari vuotta vanhempia (39,6 v.) kuin miehet (37,3 v.). Naiset eivät kuitenkaan ole enemmistönä jokaisessa ikäluokassa. Yleensä Vantaalla on syntynyt enemmän poikia ja näin oli tilanne myös vuonna 2015: poikia syntyi 93 enemmän kuin tyttöjä. Vantaan väestö pysyi miesvaltaisena syntymästä aina 72 ikävuoteen saakka (vaikka yksittäisissä ikäryhmissä naisia olikin enemmän). Vanhemmissa ikäluokissa naisten osuus korostui. Yli 75-vuotiaasta väestöstä hieman yli 60 prosenttia ja yli 85-vuotiaasta väestöstä 70 prosenttia oli naisia. 1.3 Ikä 1970-luvun alussa 14 prosenttia vantaalaisista oli 0 6-vuotiaita. Siitä lähtien pienten lasten osuuden kehitys oli pitkään laskusuuntaista 1990-luvun pientä nousukautta lukuun ottamatta. Viimeisten 15 vuoden ajan alle kouluikäisten lasten osuus on pysytellyt yhdeksässä prosentissa. Kouluikäisten (7 15-vuotiaat) osuus laski 1970-luvulta 1990-luvun alkuun 15 prosentista 12 prosenttiin, jonka tuntumassa osuus pysytteli aina 2000-luvun puoliväliin saakka. Sen jälkeen kouluikäisten osuus alkoi taas laskea ja lasku taittui vasta vuonna 2013. Vuoden 2016 alussa kouluikäisiä oli 10,4 prosenttia väestöstä. 16 64-vuotiaiden vantaalaisten osuus oli suurimmillaan 1980- ja 1990-lukujen taitteessa, jolloin 72 prosenttia väestöstä kuului tähän ikäryhmään. Sen jälkeen ikäryhmän osuus on ollut vähenemään päin, mikä pitkälti johtuu vanhimpien ikäluokkien kasvusta. Nykyisin Vantaan väestöstä 16 64-vuotiaisiin kuuluu Vantaan väestö 2015/2016 9
1 Väestörakenne Kuvio 2. Vantaan väestö iän ja sukupuolen mukaan vuosina 1986 ja 2016 (1.1) 1986 2016 90+ 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 9 000 6 000 3 000 Naiset 0 3 000 Miehet 6 000 9 000 90+ 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 9 000 6 000 3 000 Naiset 0 3 000 Miehet 6 000 9 000 66 prosenttia; osuus oli yhtä alhainen viimeksi 1970-luvun alkupuolella. 65 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut vuosi vuodelta 1980-luvun puolivälistä lähtien, jolloin ikäryhmään kuului 5,4 prosenttia väestöstä. Kasvuvauhti kiihtyi tultaessa 1990-luvulle ja on voimistunut entisestään 2000- ja 2010-luvuilla. Vuoden 2016 alussa vantaalaisista 14,8 prosenttia oli 65 vuotta täyttäneitä. Vantaan ikärakenteessa tapahtuneet muutokset näkyvät hyvin kuvioissa 1 ja 2. Vajaan kymmenen vuoden ajan 65 vuotta täyttäneitä on ollut enemmän kuin päivähoito- tai kouluikäisiä. Lisäksi väestöpyramidin muoto on muuttunut. Vuonna 1986 väestöpyramidissa korostuivat 30 39-vuotiaat ja pyramidin huippu kapeni selvästi, kun vanhemmat ikäluokat olivat pieniä. 30 vuotta myöhemmin, vuonna 2016, pyramidista on tullut selvästi tasapaksumpi. Kuva 3. 0 6-vuotiaat (%) kaupunginosittain 2016 0-6-vuotiaiden osuus, % (kaupunginosien lkm) 0,1-6,9 (5) 7,0-8,9 (31) 9,0-11,9 (17) 12,0-14,4 (4)... (4) 0 2,5 5 km 10 Vantaan väestö 2015/2016
1 Väestörakenne Kuva 4. 7 15-vuotiaat (%) kaupunginosittain 2016 7-15-vuotiaiden osuus, % (kaupunginosien lkm) 0,1-7,9 (8) 8,0-10,9 (22) 11,0-15,9 (23) 16,0-18,2 (4)... (4) 0 2,5 5 km Kuva 5. 65 vuotta täyttäneet (%) kaupunginosittain 2016 65 vuotta täyttäneiden osuus, % (kaupunginosien lkm) 0,1-7,9 (6) 8,0-13,9 (23) 14,0-17,9 (19) 18,0-25,3 (9)... (4) 0 2,5 5 km Vantaan väestö 2015/2016 11
1 Väestörakenne Kuvio 3. Väestöllinen huoltosuhde Vantaalla, Espoossa, Helsingissä ja koko Suomessa 1976 2016 70 60 50 40 30 20 10 0 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Vantaa Espoo Helsinki Suomi Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde kertoo, kuinka paljon lapsia ja vanhuksia on suhteessa työikäisiin. Huoltosuhde heikkenee, kun sen arvo kasvaa. Tässä raportissa työikäiseksi väestöksi on laskettu 18 64-vuotiaat, joita asui Vantaalla vuoden 2016 alussa noin 137 000 henkilöä. Yhteensä alle 18-vuotiaita ja yli 64-vuotiaita oli lähes 77 600. Väestöllinen huoltosuhde, eli alle 18-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden, oli 57. Huoltosuhde ei ole ollut kertaakaan näin korkea viimeisten 40 vuoden aikana. Väestöllinen huoltosuhde oli alimmillaan 1990-luvun alussa, ollen tuolloin 44. Vantaan ja Espoon väestölliset huoltosuhteet ovat olleet lähellä toisiaan koko 2000- ja 2010-lukujen ajan. Vantaan ja Helsingin huoltosuhteet olivat lähes samalla tasolla 2000-luvun alussa, mutta sen jälkeen ero on kasvanut. Vuoden 2016 alussa Helsingin väestöllinen huoltosuhde oli selvästi alhaisempi (49) kuin Vantaalla (57). Koko Suomessa huoltosuhde on vuosikymmenten ajan ollut huomattavasti korkeampi kuin pääkaupunkiseudulla, ollen 67 vuonna 2016. Yli 64-vuotiaiden osuus on vuosikymmenten ajan kasvanut kaikilla muilla suuralueilla paitsi Aviapoliksessa. Korson, Koivukylän ja Hakunilan suuralueilla ikäryhmän osuus on alkanut kasvaa muita suuralueita myöhemmin, 1990-luvun puolivälistä lähtien. Voimakkainta kasvu on ollut Myyrmäen suuralueella, jossa ikäryhmän osuus on 40 vuoden aikana kohonnut kolmesta prosentista 19,5 prosenttiin. Muilla suuralueilla (Aviapolista lukuun ottamatta) 65 vuotta täyttäneitä oli 13 15 prosenttia väestöstä vuoden 2016 alussa. Aviapoliksen suuralueella yli 64-vuotiaiden osuus oli korkeimmillaan 1990-luvun puolivälissä (8 %), mutta seuraavan yli kymmenen vuoden ajan osuus muista suuralueista poiketen laski. Vaikka viimeisten vajaan kymmenen vuoden aikana ikäryhmän osuus on kasvanut, asuu Aviapoliksessa edelleen 65 vuotta täyttäneitä selvästi vähemmän (6 %) kuin muilla suuralueilla. Ikärakenne kaupunginosittain Kaupunginosittain tarkasteltuna 0 6-vuotiaiden osuus oli suurin Tammistossa ja Pakkalassa (13 %) ja alhaisin Piispankylässä ja Linnaisissa (5 %) vuoden 2016 alussa. Kouluikäisiä eli 7 15-vuotiaita asui suhteellisesti eniten Jokivarressa, Vestrassa, Nikinmäessä ja Ylästössä (18 %) ja vähiten Veromiehessä sekä Piispankylässä (3 5 %). Jos Veromiehessä kouluikäisten osuus oli pieni, niin 16 64-vuotiaiden osuus oli kaupunginosista selvästi suurin (84 %). Myös Jokiniemessä tähän ikäryhmään kuuluvia asui paljon (76 %). Suhteellisesti vähiten 16 64-vuotiaita asui Lapinkylässä, Rekolassa ja Myyrmäessä (60 61 %), mutta ero seuraaviin kaupunginosiin oli pieni. 65 vuotta täyttäneitä asui eniten Piispankylässä ja Myyrmäessä (23 25 %), kun taas vähiten heitä asui Veromiehessä ja Pakkalassa (4 5 %). Ikärakenne suuralueittain Alle kouluikäisten lasten osuus oli vuoden 2016 alussa suurin Aviapoliksen suuralueella (12 %), joka on pitänyt kärkipaikkaa viimeiset 20 vuotta. Pienin osuus oli Myyrmäessä ja Tikkurilassa (8 %), joissa alle kouluikäisten lasten osuudet ovat olleet alhaisimpia viimeiset 10 vuotta. 7 15-vuotiaita asui vuoden 2016 alussa suhteellisesti eniten Aviapoliksessa ja Kivistössä (13 %) ja vähiten Myyrmäessä sekä Tikkurilassa (9 %). Myyrmäessä ja Tikkurilassa osuudet ovat olleet alhaisimpia viimeiset 20 vuotta ja Kivistössä kouluikäisiä on ollut suhteellisesti eniten yli 10 vuotta. Aviapoliksessa kouluikäisten osuus on kasvanut voimakkaammin vasta viime vuosina ja vuoden 2016 alussa se ohitti niukasti jo Kivistön. 16 64-vuotiaita oli 64 68 prosenttia suuralueiden väestöstä vuoden 2016 alussa. Ikäryhmän osuudet ovat laskeneet kaikilla alueilla, sillä korkeimmillaan ikäryhmään kuuluvia on ollut 71 75 prosenttia suuralueesta riippuen. 12 Vantaan väestö 2015/2016
1 Väestörakenne Taulukko 2. Vantaan väestön ikärakenne 1971, 1980, 1990, 2000 ja 2010 2016 Alue ja ikä (%) / vuosi 1971 1980 1990 2000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vantaa 82 991 129 934 152 272 176 386 197 636 200 055 203 001 205 312 208 098 210 803 214 605 Yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 0 6-vuotiaat 14,0 11,9 10,1 9,8 9,1 9,1 9,1 9,1 9,0 8,9 8,7 7 15-vuotiaat 15,8 14,6 12,3 11,9 10,5 10,4 10,2 10,2 10,3 10,4 10,4 16 64-vuotiaat 65,7 68,6 71,6 70,3 68,9 68,4 67,9 67,3 66,8 66,3 66 65+ -vuotiaat 4,5 4,9 6,0 8,0 11,5 12,1 12,8 13,4 14,0 14,5 14,8 Myyrmäen suuralue 21 075 45 606 49 374 50 596 51 063 51 242 51 734 52 005 52 267 52 951 53 902 Yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 0 6-vuotiaat 15,8 12,7 9,1 8,4 7,9 7,9 8,0 7,9 7,9 7,8 7,9 7 15-vuotiaat 14,6 14,9 12,2 10,6 8,8 8,6 8,6 8,6 8,7 8,9 9 16 64-vuotiaat 66,2 68,7 72,8 71,7 68,2 67,5 66,5 65,6 64,7 64,0 63,6 65+ -vuotiaat 3,4 3,7 5,9 9,3 15,1 16,0 16,9 17,9 18,7 19,2 19,5 Kivistön suuralue 8 004 6 396 6 129 6 444 7 760 7 926 8 129 8 317 8 560 8 899 10 074 Yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 0 6-vuotiaat 13,7 7,2 8,9 9,3 10,2 10,7 10,5 10,7 10,6 10,5 10 7 15-vuotiaat 18,2 14,7 11,3 13,7 13,0 12,8 13,2 13,3 13,0 13,3 12,6 16 64-vuotiaat 62,2 71,0 72,5 65,8 64,0 63,4 62,9 62,3 62,8 62,6 64,9 65+ -vuotiaat 5,9 7,1 7,3 11,2 12,8 13,1 13,4 13,7 13,7 13,6 12,6 Aviapoliksen suuralue 3 519 2 899 2 957 4 910 15 617 16 447 17 426 17 752 18 327 18 849 18 829 Yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 0 6-vuotiaat 11,4 8,0 10,8 12,8 15,0 14,6 14,1 13,8 13,0 12,8 12,4 7 15-vuotiaat 16,1 12,4 12,1 13,8 11,2 11,7 11,7 11,8 12,3 12,5 13,1 16 64-vuotiaat 68,3 72,7 70,0 67,8 69,7 69,2 69,5 69,3 69,2 68,9 68,2 65+ -vuotiaat 4,2 6,9 7,1 5,6 4,1 4,5 4,7 5,1 5,5 5,8 6,3 Tikkurilan suuralue 23 404 23 101 28 484 36 483 37 064 37 621 37 891 38 662 39 473 40 094 41 530 Yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 0 6-vuotiaat 13,5 8,7 9,5 10,1 7,5 7,6 7,7 7,7 7,7 7,8 7,8 7 15-vuotiaat 15,9 13,2 10,4 11,2 9,8 9,5 9,3 9,2 9,1 9,1 8,9 16 64-vuotiaat 65,9 71,4 72,6 69,5 69,9 69,7 69,4 69,0 68,8 68,3 68,4 65+ -vuotiaat 4,7 6,7 7,5 9,2 12,8 13,2 13,6 14,1 14,4 14,9 14,9 Koivukylän suuralue 5 729 15 737 16 993 21 774 24 865 25 257 25 800 26 174 26 772 27 068 27 272 Yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 0 6-vuotiaat 12,1 14,8 10,0 10,8 9,4 9,5 9,6 9,4 9,4 9,1 9 7 15-vuotiaat 17,9 14,2 12,7 12,4 11,9 11,6 11,4 11,3 11,1 11,2 11,4 16 64-vuotiaat 64,4 66,5 72,0 69,9 68,8 68,5 68,0 67,4 66,9 66,5 66 65+ -vuotiaat 5,6 4,5 5,3 6,9 9,9 10,4 11,0 11,9 12,7 13,3 13,7 Korson suuralue 9 906 15 307 20 343 24 472 28 873 28 988 29 395 29 621 29 765 29 852 29 573 Yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 0 6-vuotiaat 13,1 13,0 11,6 10,9 10,2 10,2 10,0 10,1 9,9 9,7 9,1 7 15-vuotiaat 16,2 15,4 13,6 13,5 11,9 11,8 11,7 11,8 12,0 12,2 12,2 16 64-vuotiaat 64,8 66,4 69,9 69,3 68,8 68,3 67,9 67,0 66,4 66,0 65,9 65+ -vuotiaat 5,9 5,2 4,9 6,3 9,1 9,7 10,4 11,1 11,7 12,2 12,8 Hakunilan suuralue 8 874 19 323 25 871 28 739 28 897 28 934 28 889 29 084 29 214 29 092 29 311 Yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 0 6-vuotiaat 15,7 13,5 11,9 10,7 9,0 9,1 9,1 9,2 9,1 9,1 9 7 15-vuotiaat 15,7 16,2 13,8 13,0 11,2 11,1 10,8 10,7 10,7 10,7 10,8 16 64-vuotiaat 64,9 66,5 70,2 70,5 69,8 69,0 68,2 67,6 67,0 66,4 65,8 65+ -vuotiaat 3,7 3,8 4,1 5,8 10,0 10,8 11,9 12,5 13,3 13,8 14,4 Vantaan väestö 2015/2016 13
1 Väestörakenne Kuvio 4. Vantaan väestö iän ja siviilisäädyn mukaan 2016 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80-84 85-89 90-94 95+ 1.4 Siviilisääty Naimaton Naimisissa Eronnut Leski Vuoden 2016 alussa Vantaan väestöstä puolet oli naimattomia, runsas kolmannes naimisissa, kymmenesosa eronnut ja loput kolme prosenttia olivat leskiä 4). Naimattomien osuuden pienentyminen alkaa näkyä 25. ikävuoden tienoilla ja 30 34-vuotiaista enää puolet oli naimattomia. 35 39-vuotiaista puolet oli naimisissa, runsas kolmannes naimattomia ja useampi kuin joka kymmenes oli eronnut. Naimisissa olevien osuus oli suurimmillaan 60 74-vuotiaissa (60 %). Eroaminen lisääntyy 35. ikävuoden tienoilla ja leskien osuuden kasvu on puolestaan nähtävissä 70-vuotiaista eteenpäin. Kaikista leskistä peräti 80 prosenttia oli naisia, mikä selittyy pitkälti naisten korkeammalla keskimääräisellä eliniällä. 1.5 Äidinkieli Vuonna 2016 vantaalaisista 81,9 prosenttia oli suomenkielisiä, 2,6 prosenttia ruotsinkielisiä ja 15,4 prosenttia vieraskielisiä. Pohjoissaamenkielisiä Vantaalla asui 20 henkilöä. Suomen- ja ruotsinkielisten osuudet ovat vuosien ajan laskeneet ja vieraskielisten osuus on noussut. Vuosina 2013 2014 myös suomenkielisten määrä poikkeuksellisesti vähentyi. Vuonna 1960 vantaalaisista useampi kuin joka kymmenes oli ruotsinkielinen. 1960- ja 1970-luvuilla ruotsinkielisten osuus laski selvästi, ollen vuonna 1980 enää viisi prosenttia. Sen jälkeenkin ruotsinkielisten osuus on edelleen laskenut, mutta hieman hitaammalla tahdilla. Vuoden 2016 alussa Vantaalla asui 5 676 ruotsinkielistä (2,6 %). Vieraskielisten eli henkilöiden, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi, ruotsi tai saame, osuus alkoi nousta selvemmin 1990-luvun loppupuolella ja vuonna 1999 vieraskielisten määrä ylitti ruotsinkielisten määrän. Vuoden 2016 alussa Vantaalla asui 33 085 vieraskielistä, mikä oli 15,4 prosenttia koko väestöstä. Jo kolmatta vuotta peräkkäin vieraskielisten osuus oli Vantaalla suurempi kuin missään muussa Suomen kunnassa. Vantaan suuralueet eroavat toisistaan kielirakenteen osalta. Vuonna 2016 ruotsinkielisten osuus oli suurin Kivistön (4,1 %) ja pienin Korson (1,6 %) suuralueella. Vieraskielisten osuus oli selvästi suurin Hakunilan (22,9 %) ja pienin Kivistön suuralueella (5,9 %). Yleisimmät kielet Vuoden 2016 alussa Vantaalla puhuttiin äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen lisäksi 114 eri kieltä. Äidinkielten määrä on koko ajan lisääntynyt. Vuonna 2000 Vantaalla puhuttiin 70 eri kieltä, josta määrä on vuosi vuodelta lisääntynyt nykyiseen 114 kieleen. Suuralueilla käytössä olevien vieraiden kielten määrä vaihteli Myyrmäen 95 kielestä Kivistön 49 kieleen. Kuvio 5. Vieraskieliset (%) Vantaan suuralueilla 2000, 2010 ja 2016 % 25 20 15 10 5 Kuvio 6. Vantaan yleisimmät äidinkielet 2000 2016 (pois lukien suomi) Lkm 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 0 1 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2000 2010 2016 Viro Venäjä Ruotsi Somali Albania 4) Naimisissa olevat, eronneet ja lesket sisältävät myös rekisteröidyt parisuhteet. 14 Vantaan väestö 2015/2016
1 Väestörakenne Vantaan yleisimmissä kielissä on tapahtunut huomattavia muutoksia viime vuosina. Pitkän aikaa ruotsinkielen asema oli vahvempi kuin muiden kielten, mutta vuoden 2014 alussa sekä venäjää että viroa puhuvia oli enemmän. Seuraavana vuonna (2015) virosta tuli Vantaan toiseksi yleisin kieli suomen jälkeen, kun se ohitti venäjän. Vuoden 2016 alussa Vantaalla asui 7 209 vironkielistä (3,4 %), 6 852 venäjänkielistä (3,2 %) ja 5 676 ruotsinkielistä (2,6 %). Venäjänkielisten kasvuvauhti on ollut melko tasaista aina 2000-luvun alusta lähtien. Venäjänkielisten määrä lisääntyi viime vuonna 6,5 prosentilla (+416). Vironkielistenkin kasvua on jatkunut jo pitemmän aikaa, mutta etenkin vuosina 2011 2013 heidän määrä lisääntyi kiihtyvällä vauhdilla (vuosimuutos 23 25 %). Vuosien 2014 2015 aikana kasvuvauhti hidastui, ollen kuitenkin vuosittain 11 prosenttia (noin 670 henkilöä). Kun suomi jätetään tarkastelun ulkopuolelle, oli kaikilla suuralueilla vuonna 2016 kolmen yleisimmän kielen joukossa viro, venäjä ja ruotsi. Myyrmäen ja Aviapoliksen suuralueilla viro oli yleisin ja ruotsi toiseksi yleisin kieli. Kivistössä ja Tikkurilassa ruotsi oli yleisin ja viro toiseksi yleisin kieli. Lopuilla suuralueilla kielten yleisyysjärjestys oli venäjä, viro ja ruotsi. Sukupuoli- ja ikärakenne kielen mukaan 5) Vantaalla asuvista vieraskielisistä puolet oli miehiä ja puolet naisia, mutta yksittäisissä kielissä oli eroja sukupuolten kesken. Suurin ero oli thain kielessä, jonka puhujista 84 prosenttia oli naisia. Seuraavaksi suurimmat erot olivat nepalin, ranskan, bengalin, englannin ja turkin kielissä, joiden puhujista 63 66 prosenttia oli miehiä. Iän suhteen tarkasteltuna vieraskieliset olivat keski-iältään selvästi nuorempia (30,6 vuotta) kuin ruotsinkieliset (43,9) tai suomenkieliset (39,8). Eri kieltä puhuvien ikärakenteessa oli eroja. Somalia äidinkielenään puhuvista 40 prosenttia ja albaniaa puhuvista 33 prosenttia oli alle 16-vuotiaita, kun nepalin- ja tagaloginkielisillä (pilipino) osuus oli 13 prosenttia. Yli 64-vuotiaita oli eniten ruotsinkielisissä (27 %) ja suomenkielisissä (17 %). Ikäryhmän osuus oli selvästi alhaisempaa muissa kielissä, sillä kolmanneksi eniten yli 64-vuotiaita oli venäjänkielisissä, kuusi prosenttia. Thain, bengalin ja nepalin puhujissa ei ollut ainuttakaan 65 vuotta täyttänyttä. 1.6 Syntymäpaikka Puolet vantaalaisista on syntynyt pääkaupunkiseudulla. Syntyperäisten vantaalaisten osuus on hyvin hitaasti kasvanut: vuonna 2000 heitä oli 26,4 prosenttia ja vuoden 2016 alussa 27,4 prosenttia. Helsingissä syntyneiden osuus on puolestaan hitaasti laskenut, osuuden ollessa vuoden 2016 alussa 19,3 prosenttia. Espoossa syntyneitä on vain muutama prosentti väestöstä. Ulkomailla syntyneet ovat kolmanneksi suurin ryhmä Vantaalla ja Helsingissä syntyneiden jälkeen ja ryhmän osuus on kasvanut selvästi eniten. Vuonna 2000 Vantaan väestöstä ulkomailla syntyneitä oli 4,2 prosenttia, vuonna 2010 jo 8,5 prosenttia ja vuoden 2016 alussa 13,6 prosenttia. Viisi prosenttia Vantaan väestöstä on syntynyt pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla. Muualla Suomessa syntyneistä suurimmat ryhmät olivat pohjoissavolaiset (3,1 %) ja pohjoiskarjalaiset (3,0 %). Kummankin ryhmän osuudet ovat vuosien kuluessa suhteellisesti pienentyneet. Taulukko 3. Yleisimmät äidinkielet Vantaalla ja suuralueilla 2016 Kieli Vantaa Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Koko väestö 214 605 100 53 902 100 10074 100 18829 100 41530 100 27272 100 29573 100 29311 100 Suomi 175 824 81,9 43 894 81,4 9060 89,9 15920 84,6 35057 84,4 21964 80,5 25194 85,2 21796 74,4 Viro 7 209 3,4 2 058 3,8 219 2,2 555 2,9 1162 2,8 836 3,1 934 3,2 1258 4,3 Venäjä 6 852 3,2 1 549 2,9 130 1,3 426 2,3 989 2,4 997 3,7 959 3,2 1676 5,7 Ruotsi 5 676 2,6 1 672 3,1 416 4,1 518 2,8 1212 2,9 492 1,8 469 1,6 794 2,7 Somali 2 325 1,1 802 1,5 2 0,0 111 0,6 98 0,2 440 1,6 177 0,6 517 1,8 Albania 1 796 0,8 466 0,9 8 0,1 92 0,5 367 0,9 260 1,0 292 1,0 234 0,8 Arabia 1 548 0,7 421 0,8 15 0,1 75 0,4 206 0,5 254 0,9 160 0,5 356 1,2 Vietnam 1 252 0,6 61 0,1 4 0,0 44 0,2 260 0,6 275 1,0 168 0,6 402 1,4 Englanti 1 163 0,5 280 0,5 31 0,3 142 0,8 210 0,5 174 0,6 129 0,4 150 0,5 Kurdi 1 086 0,5 243 0,5 15 0,1 49 0,3 240 0,6 80 0,3 71 0,2 329 1,1 Turkki 853 0,4 206 0,4 7 0,1 102 0,5 154 0,4 79 0,3 60 0,2 203 0,7 Kiina 808 0,4 168 0,3 34 0,3 67 0,4 167 0,4 186 0,7 62 0,2 107 0,4 Thai 714 0,3 137 0,3 25 0,2 84 0,4 172 0,4 79 0,3 86 0,3 116 0,4 Muu kieli 6 904 3,2 1 796 3,3 101 1,0 614 3,3 1157 2,8 1072 3,9 736 2,5 1238 4,2 Tuntematon 595 0,3 149 0,3 7 0,1 30 0,2 79 0,2 84 0,3 76 0,3 135 0,5 Vieraiden kielten määrä 114 95 49 72 87 78 82 84 5) Sukupuoli- ja ikärakennetarkastelussa on mukana kotimaisten kielten lisäksi 25 yleisintä vierasta kieltä. Vantaan väestö 2015/2016 15
1 Väestörakenne Taulukko 4. Ulkomaan kansalaiset ja ulkomaalaistaustaiset (lkm ja %) Vantaan suuralueilla 2000, 2010 ja 2016 Ulkomaan kansalaiset Ulkomaalaistaustaiset 2000 2010 2016 2000 2010 2016 Suuralue lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Vantaa 5 635 3,2 11 919 6,0 21 520 10,0 6 948 3,9 18 129 9,2 31 325 14,6 Myyrmäki 1 291 2,6 2 816 5,5 5 688 10,6 1 579 3,1 4 203 8,2 7 877 14,6 Kivistö 63 1,0 142 1,8 422 4,2 91 1,4 266 3,4 653 6,5 Aviapolis 91 1,9 713 4,6 1 507 8,0 116 2,4 1 191 7,6 2 341 12,4 Tikkurila 799 2,2 1 642 4,4 3 443 8,3 1 054 2,9 2 585 7,0 5 034 12,1 Koivukylä 820 3,8 1 741 7,0 3 053 11,2 1 018 4,7 2 564 10,3 4 432 16,3 Korso 1 026 4,2 1 852 6,4 2 570 8,7 1 189 4,9 2 725 9,4 3 839 13,0 Hakunila 1 373 4,8 2 710 9,4 4 150 14,2 1 692 5,9 4 040 14,0 6 101 20,8 1.7 Kansalaisuus Ulkomaan kansalaiset ovat Suomessa pysyvästi asuvia henkilöitä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Ulkomaalaistaustaisten ryhmä on edellistä ryhmää suurempi, sillä siihen sisältyvät ulkomaan kansalaisten lisäksi ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset. Vantaalla asui vuoden 2016 alussa 21 520 ulkomaan kansalaista, mikä oli 10 prosenttia koko Vantaan väestöstä. Ulkomaalaistaustaisten määrä oli luonnollisesti hieman suurempi, 31 325 henkilöä (14,6 %). Hakunilan suuralueella ulkomaan kansalaisia asui suhteellisesti eniten, 14,2 prosenttia (ulkomaalaistaustaisia: 20,8 %) ja Kivistön suuralueella vähiten, 4,2 prosenttia (6,5 %). Vantaan ulkomaan kansalaisista 64 prosenttia oli tullut Euroopasta, 23 prosenttia Aasiasta, 10 prosenttia Afrikasta ja pari prosenttia Amerikoista. Euroopasta tulleista 72 prosenttia oli muuttanut Vantaalle toisesta EU-maasta. Kun tarkastellaan yksittäisiä maita, kaikista ulkomaan kansalaisista 37 prosenttia oli tullut Virosta ja 12 prosenttia Venäjältä. Suomen kansalaisuuden saaneet Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä on 2000-luvulla vaihdellut vuodesta toiseen, mutta viime vuosina kansalaisuuden saaneita on ollut huomattavan paljon niin koko Suomessa kuin Vantaallakin. Vantaalla ennätysvuosi oli 2012, jolloin Suomen kansalaisuus myönnettiin peräti 959 vantaalaiselle. Vuonna 2015 kansalaisuuden saaneita oli parisataa vähemmän (750) ja keskimäärin kansalaisuuden saaneita on ollut vuosittain 504 vuosina 2000 2015. Vuonna 2015 Suomen kansalaisuuden saaneissa oli edustajia 71 eri kansalaisuudesta, mutta eniten kansalaisuuksia myönnettiin venäläisille (20 %), somaleille (12 %) ja irakilaisille (8 %). Vuodesta 2003 lähtien venäläiset ovat olleet Vantaalla suurin Suomen kansalaisuuden saanut ryhmä ja vuodesta 2005 somalit toiseksi suurin (lukuun ottamatta vuotta 2011). Vuosina 2000 2015 kansalaisuuden saaneista hieman yli puolet oli naisia (54 %), mutta eri kansalaisuuksissa oli eroja sukupuolten kesken 6). Eniten naisia kansalaisuuden saaneissa oli kenialaisissa, thaimaalaisissa, filippiiniläisissä ja kiinalaisissa (72 76 %). Vaikka aikajaksoksi valittaisiin pelkästään 2010-luku (2010 2015), olivat samat kansalaisuudet kärjessä, mutta eri järjestyksessä. Miehiä oli kansalaisuuden saaneissa eniten nigerialaisissa, egyptiläisissä ja algerialaisissa (78 87 %) vuosina 2000 2015. Kuluvalla vuosikymmenellä ainoastaan nigerialaisissa oli huomattavasti enemmän miehiä (83 %) kuin naisia. Vuosina 2000 2015 Suomen kansalaisuuden saaneista 45 prosenttia oli alle 25-vuotiaita, joista yli puolet oli alle 15-vuotiaita. Vanhempaa väestöä kansalaisuuden saaneissa oli varsin vähän, sillä vain kuusi prosenttia oli vähintään 55-vuotiaita. Eri kansalaisuuksissa oli eroja myös iän mukaan 7). Alle 25-vuotiaiden osuus oli suurin serbialaisilla, kongolaisilla ja somaleilla (65 67 %), kun taas yli 44-vuotiaiden osuus oli suurin ruotsalaisilla ja virolaisilla (29 31 %). Taulukko 5. Suomen kansalaisuuden saaneet edellisen kansalaisuuden mukaan 2011 2015 Vuosi 2011 2012 2013 2014 2015 Edellinen kansalaisuus lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Yhteensä 456 100 959 100 848 100 734 100 750 100 Venäjä 160 35,1 184 19,2 177 20,9 202 27,5 149 19,9 Somalia 5 1,1 109 11,4 103 12,1 72 9,8 93 12,4 Irak 14 3,1 54 5,6 36 4,2 17 2,3 61 8,1 Viro 42 9,2 61 6,4 47 5,5 42 5,7 55 7,3 Vietnam 13 2,9 27 2,8 28 3,3 18 2,5 31 4,1 Sri Lanka 7 1,5 10 1,0 5 0,6 3 0,4 23 3,1 Pakistan 6 1,3 11 1,1 17 2,0 13 1,8 16 2,1 Ukraina 7 1,5 22 2,3 16 1,9 18 2,5 16 2,1 Turkki 19 4,2 35 3,6 44 5,2 33 4,5 15 2,0 Nigeria 4 0,9 8 0,8 6 0,7 8 1,1 14 1,9 Muut/valtioton/tuntematon 179 39,3 438 45,7 369 43,5 308 42,0 277 36,9 6) Sukupuolta koskevaan tarkasteluun on otettu ne kansalaisuudet, joissa oli yli 20 Suomen kansalaisuuden saanutta tarkasteltavalla ajanjaksolla. 7) Ikätarkasteluun on otettu ne kansalaisuudet, joissa oli yli 30 Suomen kansalaisuuden saanutta tarkasteltavalla ajanjaksolla. 16 Vantaan väestö 2015/2016
1 Väestörakenne 1.8 Uskonto Vuoden 2016 alussa 61 prosenttia vantaalaisista oli Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäseniä. Ortodoksiseen seurakuntaan tai muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvia 8) oli vain muutama prosentti väestöstä, kun taas uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli 36 prosenttia. Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvista hieman suurempi osa oli naisia (54 %), kun uskonnollisiin yhdyskuntaan kuulumattomissa oli enemmän miehiä (55 %). Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien ja uskonnollisiin yhdyskuntaan kuulumattomien osuudet vaihtelivat jonkin verran iän mukaan. Vantaalaisten kuuluminen evankelisluterilaiseen kirkkoon oli suurimmillaan 15 19-vuotiaissa ja yli 64-vuotiaissa (73 %), kun taas uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuudet olivat kyseisissä ikäryhmissä pienimmillään (23 24 %). 20 39-vuotiaissa evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus oli alhaisimmillaan (52 %) ja uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus korkeimmillaan (44 %). Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus on laskenut tasaisesti 2000-luvulla, kun uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut. Vuonna 2000 Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuului 77 prosenttia vantaalaisista, kun vuonna 2016 heidän osuutensa oli 61 prosenttia. Samassa ajassa uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut 20 prosentista 36 prosenttiin. Suomen ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvien osuus on pysynyt 1,3 prosentissa vuosina 2000 2016, mutta muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvien osuus on kasvanut 1,2 prosentista 2,3 prosenttiin. 1.9 Koulutus Tässä julkaisussa käytetään lopullisia koulutustilastoja ennakkotilastojen sijaan, vaikka ne ovat vuotta vanhempia kuin ennakkotiedot. Lopulliset koulutustiedot poikkeavat jonkin verran ennakkotiedoista: lopullisissa tilastoissa väestö on koulutetumpaa ja muu/tuntematon lukema on pienempi kuin ennakkotilastoissa. Vuoden 2014 lopun (31.12.) tietojen mukaan Vantaan 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 32 prosenttia oli suorittanut enintään perusasteen, 38 prosenttia keskiasteen ja 30 prosenttia korkea-asteen tutkinnon. 9) Korkea-aste voidaan jakaa edelleen kolmeen osaan, joista alimman korkea-asteen suorittaneita oli 10 prosenttia, alemman korkeakouluasteen 11 prosenttia ja ylemmän korkeakouluasteen suorittaneita 9 prosenttia. Tutkinnon suorittaneiden osuus on selvästi noussut vuosikymmenten saatossa. Vuodesta 1990 vuoteen 2014 enintään perusasteen käyneiden osuus on vuosi vuodelta laskenut 46 prosentista 32 prosenttiin. Samana ajanjaksona keskiasteen suorittaneiden osuus on kasvanut 33 prosentista 38 prosenttiin ja ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden osuus viidestä prosentista yhdeksään prosenttiin. Koulutusasteessa oli pieniä eroja sukupuolen ja suuralueiden mukaan. Naisissa oli hieman enemmän alimman korkeaasteen, mutta vähemmän keskiasteen käyneitä kuin miehissä. Nykyisin ylemmän korkeakouluasteen suorittaneissa naisten ja miesten osuudet ovat lähellä toisiaan, koska naiset ovat kirineet miesten tasolle. Vuoden 2014 tietojen mukaan Vantaan suuralueista koulutustaso oli korkein Aviapoliksessa ja matalin Hakunilassa. Enintään perusasteen suorittaneita oli Aviapoliksessa 24 prosenttia (Hakunilassa 37 %) ja korkea-asteen suorittaneita 40 prosenttia (Hakunilassa 25 %). Kuvio 7. Vantaan väestö uskonnollisen yhdyskunnan mukaan 2000 2016 Kuvio 8. Vantaan 15 vuotta täyttänyt väestö koulutuksen ja sukupuolen mukaan 1970 2014 (31.12.) % 90 80 70 60,7 60 50 35,7 40 30 20 10 3,6 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Suomen ev.lut. kirkko Usk. yhdysk. kuulumattomat Muu uskonnollinen yhdysk. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1970 1980 1990 2000 2010 2014 1970 1980 1990 2000 2010 2014 Miehet Naiset Ei perusasteen jälk. tutkintoa Keskiaste Korkea-aste 8) Tähän ryhmään kuuluivat muun muassa Jehovan todistajat, Suomen vapaakirkko, katolinen kirkko, adventtikirkot, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko, metodistikirkko, baptistiyhdyskunnat sekä juutalais- ja islamilaisseurakunnat. 9) Väestön koulutusrakennetilasto kuvaa 15 vuotta täyttäneen väestön peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun jälkeen suorittamia tutkintoja. Tutkinnon suorittaneet on luokiteltu koulutusasteittain korkeimman/viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. Tässä koulutusta koskevassa osiossa perusaste sisältää tuntemattomat ja ylempi korkeakouluaste tutkijakoulutuksen. Luvut on aina esitetty 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Tarkemmat koulutusmääritelmät löytyvät johdannosta: käsitteet ja määritelmät ---> koulutusrakenne. Vantaan väestö 2015/2016 17
2 Väestönmuutokset 2 Väestönmuutokset 2.1 Syntyneet Vuonna 2015 Vantaalla syntyi 2 525 vauvaa, jota vähemmän vauvoja syntyi viimeksi vuonna 2002. Syntyneiden määrässä on luonnollista vaihtelua ja vuodesta 2000 lähtien vauvarikkaimmat vuodet ovat olleet 2008 2010, jolloin syntyi yli 2 700 vauvaa. Vähiten vauvoja syntyi vuonna 2001, alle 2 400. Vuodesta 2005 lähtien hieman yli puolet synnyttäneistä äideistä on ollut yli 30-vuotiaita. Synnyttäneiden naisten keskiikä onkin pikkuhiljaa noussut, ollen 30,1 vuotta vuonna 2015. Aiempia vuosia selvästi enemmän vauvoja syntyi 30 34-vuotiaille (37 %) kuin 25 29-vuotiaille (30 %). Alle 20-vuotiaita tai vähintään 40 vuotta täyttäneitä äitejä oli vain pari prosenttia. Synnyttäneistä naisista 58 prosenttia oli naimisissa. Vuonna 2015 syntyneistä vantaalaisista vauvoista 52 prosenttia oli poikia. Kielen mukaan tarkasteltuna 77 prosenttia vauvoista oli suomenkielisiä, 2 prosenttia ruotsinkielisiä ja 21 prosenttia vieraskielisiä. Vieraskielisten osuus syntyneistä lapsista on kaksinkertaistunut vuodesta 2008. Vauvoja syntyi eniten Myyrmäen (619 vauvaa) ja vähiten Kivistön suuralueella (99 vauvaa). Kivistössä ja Aviapoliksessa suurempi osa (65 67 %) synnyttäneistä äideistä oli yli 30-vuotiaita verrattuna muihin suuralueisiin. Vieraskielisiä vauvoja syntyi eniten Hakunilan (35 %) ja vähiten Kivistön suuralueella (4 %). Taulukko 6. Elävänä syntyneet lapsen äidinkielen, äidin iän ja avioisuuden (=avioliitossa/rekisteröidyssä parisuhteessa) mukaan Vantaan suuralueilla 2015 Synty- Lapsen äidinkieli Äidin ikä Aviol- Alue neitä Yht. Suomi 10) Ruotsi Vieras Yht. -19 20 24 25 29 30 34 35 39 40+ liset Vantaa 2 525 100 76,4 2,3 21,4 100 1,5 12,7 29,9 37,1 15,9 2,9 57,5 Myyrmäki 619 100 73,3 2,4 24,2 100 1,5 13,1 30,2 38,8 13,1 3,4 58,3 Kivistö 99 100 92,9 3,0 4,0 100 0,0 10,1 23,2 39,4 24,2 3,0 63,6 Aviapolis 319 100 83,1 2,5 14,4 100 0,0 9,7 25,4 41,7 20,7 2,5 62,1 Tikkurila 514 100 82,1 3,1 14,8 100 2,5 14,8 29,8 37,4 12,8 2,7 51,2 Koivukylä 299 100 72,2 1,0 26,8 100 2,3 14,7 31,1 30,1 19,1 2,7 55,5 Korso 326 100 79,4 1,5 19,0 100 0,9 11,0 33,1 35,0 17,2 2,8 60,4 Hakunila 338 100 63,0 2,1 34,9 100 1,2 12,1 31,4 37,6 14,8 3,0 57,7 2.2 Kuolleet Vuonna 2015 kuoli 1 317 vantaalaista, joista 51 prosenttia oli miehiä. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kuolleiden määrä on kasvanut sitä mukaa, kun väkilukin on kasvanut. Koko 2000-luvun ajan Vantaalla on vuosittain kuollut 0,5 0,6 prosenttia väestöstä. Vuonna 2015 kuolleista 67 prosenttia oli vähintään 70-vuotiaita ja 29 prosenttia 45 69-vuotiaita. Alle 30-vuotiaana kuolleita oli vain prosentin verran. Kuolleiden keski-ikä oli 74,2 vuotta. Naisilla keski-ikä oli selvästi suurempi (77,3) kuin miehillä (71,2). Kuolleiden keski-ikä on noussut, esimerkiksi kymmenen vuotta sitten se oli 68,3 vuotta. Taulukko 7. Kuolleet iän mukaan 1995, 2000 ja 2005 2015 Kuolleita Ikä, vuotta (%) Kuolleiden Vuosi lkm % 0 1 14 15 29 30 44 45 59 60 69 70 79 80 89 90+ keski-ikä 1995 826 100 1,2 0,4 2,2 8,7 20,1 16,7 24,0 21,2 5,6 2000 968 100 1,3 0,7 2,4 7,4 18,2 17,0 23,1 22,2 7,5 2005 1 055 100 0,8 1,0 1,7 5,4 20,0 16,3 22,8 23,1 8,8 68,5 2006 1 014 100 0,8 0,5 2,0 5,4 19,9 18,0 22,7 22,8 7,9 68,3 2007 1 077 100 0,3 0,4 1,7 4,7 16,4 19,1 25,3 24,0 8,2 69,9 2008 994 100 0,5 0,3 1,6 4,9 15,7 21,5 23,1 23,7 8,6 69,8 2009 1 096 100 0,5 0,5 1,7 5,0 15,4 19,3 23,6 25,3 8,7 70,1 2010 1 157 100 0,4 0,0 1,5 3,3 14,3 19,3 22,8 28,7 9,7 72,1 2011 1 218 100 1,2 0,6 1,1 4,0 13,5 21,8 23,9 23,8 10,0 70,4 2012 1 245 100 0,1 0,2 1,9 3,6 12,9 19,4 23,5 28,0 10,3 72,1 2013 1 212 100 0,5 0,3 1,2 3,3 11,4 20,0 24,8 27,9 10,7 72,7 2014 1 248 100 0,4 0,2 1,6 3,0 12,0 18,5 26,8 27,3 10,1 72,6 2015 1 317 100 0,2 0,2 0,8 3,1 9,4 19,3 25,1 29,5 12,2 74,2 10) Sisältää saamenkieliset. 18 Vantaan väestö 2015/2016