KERAVA 3. SOMPIO SEUNALA 2296

KERAVA 3. SOMPIO SEUNALA 2296 Asemakaavan muutoksen selostus KERAVAN KAUPUNKI Maankäyttöpalvelut KAUPUNKISUUNNITTELU 23.1.2014

2 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Seunala (2296) Asemakaavan muutos Keravan kaupunki 3. Sompion kaupunginosan korttelin 118 tontille 15 Asemakaavan muutoksella muodostuu Asemakaavan muutoksen vireille tulosta on ilmoitettu Asemakaavan muutos on hyväksytty Kaupunkikehitysjaostossa Kaupunginhallituksessa Kaupunginvaltuustossa Keravan kaupunki kaupunkisuunnittelu Kauppakaari 4, 2. krs, 04200 Kerava Aila Elo asemakaava-arkkitehti puh. 2949 2456 aila.elo@kerava.fi

3 1.2 Kaava-alueen sijainti Seunalan asemakaavan muutosalueena oleva tontti rajautuu kaakossa Seunalantiehen, lounaassa Tuomaantiehen, koillisessa erillisten omakotitalojen sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueeseen (AOR 13 ) ja pohjoisessa rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten sekä asuinkerrostalojen korttelialueeseen (ARK 6 ). Alue on reilun puolen kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Seunala (2296) Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä asumista kunnallistekniikan piirissä olevalle alueelle. Asemakaavan muutosalueen koko on 1781 m 2.

4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 6 2 Tiivistelmä... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 6 2.1.1 Asemakaavoituksen lähtökohta... 6 2.1.2 Vireille tulo... 6 2.1.3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 6 2.1.4 Mielipiteen esittäminen kaavaa valmisteltaessa... 6 2.1.5 Asemakaavan muutosehdotus nähtäville... 6 2.2 Asemakaava... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 6 3 Suunnittelun lähtökohdat... 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 7 3.1.2 Luonnonympäristö... 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4 Maanomistus... 8 3.2 Suunnittelutilanne... 8 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 8 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet... 9 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 9 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 9 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 4.3.1 Osalliset... 9 4.3.2 Vireille tulo... 10 4.3.3 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt... 10 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 10 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 10 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 10 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 11 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 11 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 11

5 4.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 12 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 12 5 Asemakaavan kuvaus... 12 5.1 Kaavan rakenne... 12 5.1.1 Mitoitus... 12 5.1.2 Palvelut... 12 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 13 5.3 Aluevaraukset... 13 5.3.1 Korttelialueet... 13 5.4 Kaavan vaikutukset... 13 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 13 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 13 5.4.3 Muut vaikutukset... 13 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 14 5.7 Nimistö... 14 6 Asemakaavan toteutus... 14 LIITELUETTELO... 15

6 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Maanomistus 4. Ote yleiskaavasta 5. Voimassa oleva asemakaava 6. Asemakaavan muutos 7. Vastineluettelot 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.1.1 Asemakaavoituksen lähtökohta 2.1.2 Vireille tulo Asemakaavoituksen lähtökohtana on Keravalla vuonna 2010 tehty kunnallistekniikan piirissä olevien täydennysrakentamisalueiden kartoitus. Näille alueille esitetään sijoitettavaksi asumista. Mahdollisia täydennysrakentamisen alueita ovat mm. asutuksen keskelle jääneet hoitamattomat puistoalueet, joiden kunnossapitoon kaupunkitekniikalla ei ole ollut resursseja sekä myös rakennukset, joiden käyttö asuinrakentamiseen eivät ole tontin käytön, korjauskustannusten ja/tai rakennusten tilaratkaisujen vuoksi toteuttamiskelpoisia. Seunalan asemakaavan muuttaminen on hyväksytty maankäyttöpalveluiden kaavoitusohjelmassa vuodelle 2014 kaupunginhallituksessa 20.1.2014/ 26. Vireille tulosta on kuulutettu yhdessä osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä luonnoksen kanssa. 2.1.3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Seunalan asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on käsitelty kaupunkikehitysjaostossa 23.1.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on koko suunnitteluprosessin ajan nähtävillä kaupungin kotisivuilla. 2.1.4 Mielipiteen esittäminen kaavaa valmisteltaessa Seunalan asemakaavan muutosluonnos on MRA 30 mukaisesti nähtävillä kaupunkisuunnittelun toimipisteessä sekä kaupungin kotisivuilla. 2.1.5 Asemakaavan muutosehdotus nähtäville 2.2 Asemakaava. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Keravan kaupungin tavoitteena on, että Keravan keskustan läheisyydessä oleva alue rakennetaan mahdollisimman pian.

7 3 Suunnittelun lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueella olevalla tontilla on vuonna 1958 rakennettu rukoushuone. Rakennuksessa on toiminut viimeksi tanssikoulu. Rakennus on nykyisin tyhjillään. Tontti on pääosin hiekkapintainen, osin siksi, että alueella on tarvittu paljon pysäköintitilaa. Tontilla kasvaa muutamia keskikorkeita puita. Tontin yleisilme ei ole huoliteltu. Suunnittelualueen lähiympäristössä on rivitalo- ja omakotitaloasumista. Tuomaantien toisella puolella on Luhtaniitun puistoalue ja yleinen pysäköintialue. Puiston lounaisosassa on puistoraitti ja puiston keskiosassa on pieni hiekkakenttä. Puistoalueelle kaavassa osoitettua isompaa kenttäaluetta ei ole toteutettu. Puistoraitti ja yleiseen pysäköintiin tarkoitettu alue on yhtenäistä hiekkakenttää ja ei rajaa selkeästi pysäköinnille tarkoitettua tilaa. 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueella ei ole luonnonympäristöä. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Suunnittelualueella ei ole asukkaita. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue on keskeistä osaa Keravan yhdyskuntarakenteessa. Kaupunkikuva Suunnittelualueena olevan tontin rakennustehokkuus on pieni. Alueen rakennukset eivät muodosta yhtenäistä kaupunkitilaa. Asuminen Alueella ei ole asumista. Palvelut Suunnittelualueella ei ole palveluja, mutta päivittäistavara- ja erikoismyymälöitä, terveyspalveluita, päiväkoti- ja koulupalveluita sekä joukkoliikenteen palveluita on lähialueella. Työpaikat, elinkeinotoiminta Suunnittelualueella ei ole elinkeinotoimintaa eikä työpaikkoja. Virkistys Suunnittelualueella ei ole virkistysaluetta. Alueen lounaispuolella, Tuomaantien toisella puolella, on Luhtaniitun puistoalue. Liikenne Suunnittelualueen katuverkko ei muutu. Liikenneturvallisuus Suunnittelualueena olevan tontin liikennemäärä tulee vähenemään, joka osaltaan parantaa alueen liikenneturvallisuutta. Kevyt liikenne

8 3.1.4 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Tuomaantiellä on jalkakäytävä suunnittelualueen puolella. Seunalantien toiselle puolelle on rakennettu kevyen liikenteen eriytetyt väylät pyöräilylle ja jalankululle. Joukkoliikenne Suunnittelualueelta on hyvät yhteydet sekä linja-autoliikenteen pysäkeille että Keravan rautatieasemalle. Henkilöautoliikenne Suunnittelualueelta ovat tonttiliittymät sekä Seunalantielle että Tuomaantielle. Pysäköinti Tontilla on laajoja alueita hiekkapintaisena. Näitä alueita on käytetty pysäköintiin. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole rakennus- eikä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita. Suunnittelualueella ei ole rakennussuojelualueita eikä yksittäisiä eikä muita kohteita. Tekninen huolto Tuomaantielle ja Seunalantielle on rakennettu kunnallistekniikka. Alueen katualueet kuuluvat kaupungin puhtaanapidon alaisuuteen. Eritystoiminnat Suunnittelualueella ei ole erityistoimintoja. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Melu Tontilla ei ole asumiseen vaikuttavia meluhaittoja. Tärinä Tontilla ei ole asumiseen vaikuttavia tärinähaittoja. Ilman laatu Tontin ilman laatua ei ole tutkittu. Saastuneet maa-alueet Suunnittelualue ei ole ympäristöhallinnon Matti-rekisterin mukaan saastunutta maaaluetta. Suunnittelualueen läheisyydessä Seunalantiellä on ollut öljyvahinko, josta ei ole osoitettu puhdistustarvetta eikä käyttörajoitteita. Sosiaalinen ympäristö Tontin ympärillä on pientalo- ja kerrostaloasumista. Alueen keskustan läheisyys ottaa eri väestöryhmien tarpeet hyvin huomioon. Alue on kaupungin omistama. Liite 3 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Kerava kuuluu Uudenmaan liittoon. Asemakaavan muutosalue on vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmässä osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Liite 4 Yleiskaava

9 Suunnittelualue on oikeusvaikutteisessa valtuuston 14.6.2004 hyväksymässä yleiskaavassa pientalovaltaisen asumisen aluetta (AP). Liite 5 Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueena oleva tontti on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y 4 ). Tonttia varten on varattava autopaikkoja vähintään 1 ap/kokoushuoneen 10 istumapaikkaa, 1 ap/50 m 2 toimistotilaa sekä 1 ap/asunto. Liite 7 Rakennusjärjestys Keravan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2011. Tonttijako ja -rekisteri Kaava-alueen tontti on mitattu ja rekisteröity. Pohjakartta Pohjakarttaa ylläpitää ja täydentää Keravan kaupungin maankäyttöpalvelut. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. Suojelupäätökset Alueella ei ole suojelupäätöksiä. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Suunnittelualueen lähiympäristö on asemakaavoitettu. 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Seunalan tontti on kaavoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi. Tontin muuttaminen pääsääntöiseksi asuinrakentamisen korttelialueeksi vaatii kaavan muuttamisen. Tontille oli rakennettu pieni asunto rukoushuoneen yhteyteen. Muu osa rakennuksesta ei sovi tilaratkaisuiltaan asunnoiksi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite asemakaavan muuttamiseksi on tullut Keravan kaupungilta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaava-alueen ja lähialueen maanomistajat ja asukkaat sekä muut kuntalaiset. Alueen ja lähialueen toimipaikat, yritykset ja niiden työntekijät Yhdistykset ja yhteisöt: Keravan Omakotiyhdistys ry Kotiseutuyhdistys Kerava-seura ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Keravan Yrittäjät ry Keravan Vammaisneuvosto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo

10 4.3.2 Vireille tulo Keravan kaupungin asiantuntijaviranomaiset ja lautakunnat Valtion viranomaiset: Uudenmaan ELY-keskus Muut viranomaiset ja yhteisöt: Keravan Energia Oy Elisa Networks Oy Sonera Carrier Networks Oyj Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Asemakaavan vireille tulosta ilmoitetaan yhdessä osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä luonnoksen nähtävillä olosta kuuluttamalla kaupungin ilmoitustaululla, lehtikuulutuksin Tuusulanjärven Viikkouutiset -lehdessä ja Keski-Uusimaa lehdessä sekä kaupungin kotisivuilla Internetissä (www.kerava.fi). 4.3.3 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä yhdessä luonnoksen kanssa mielipiteiden esittämistä varten. Suunnitelmat ovat nähtävillä kaupunkisuunnittelun toimipisteessä ja kaupungin internet-sivuilla. Tieto osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavan luonnoksesta on lähetetty kaava-alueen ja kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajille/haltijoille ja alla luetelluille viranomais- ja yhteisötahoille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä luonnoksesta pyydetään lausunnot seuraavilta: Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava-seura ry Keravan Yrittäjät ry Keravan Vammaisneuvosto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Uudenmaan ELY-keskus Keravan Energia Oy Elisa Networks Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Vapaa-aikalautakunta Rakennuslautakunta Keravan Kaupunkitekniikka liikelaitoksen johtokunta 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Asemakaavan muutoksesta ei pidetä viranomaisneuvotteluja. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet

11 Asuntorakentamisen lisääminen kunnallistekniikan piirissä oleville alueille. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavasta on tehty kaksi pientaloasumisen vaihtoehtoa. Vaihtoehto VE1 Kortteli on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi AO-86, jonka rakennustehokkuus on e=0,35 ja kerrosluku on II (2/3), jossa vajaan kattokerroksen päälle ei saa rakentaa ullakkoa. Tontille sallittua rakennusoikeutta käyttäen voidaan tontille rakentaa autotalli ja/tai talousrakennus. Suunnittelualueelle on sijoitettu kolme erillispientalotonttia. Korttelialueen pohjoisin tontti on suurin, 600 m2. Kaksi muuta tonttia ovat molemmat pinta-alaltaan 591 m2. Tonttien rakennusoikeudet ovat 207-210 k-m2. Vaihtoehto VE2 Kortteli on osoitettu rivitalojen korttelialueeksi AR-30, jonka asuinrakennusoikeus on 840 k-m2 ja kerrosluku on II (2/3), jossa vajaan kattokerroksen päälle ei saa rakentaa ullakkoa. Auton säilytyspaikalle on osoitettu rakennusoikeutta 100 k-m2.

12 Rivitalojen korttelialueelle on sijoitettu kuusi rivitaloasuntoa. Tällöin asuntoa kohti on osoitettu rakennusoikeutta 140 m2. Asuntojen autopaikat on sijoitettu tontin pohjoisosassa olevalle auton säilytyspaikan rakennusalalle. 4.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä luonnoksen nähtävillä oloaika. 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkikehitysjaosto 23.1.2014 Kokouksessa on käsitelty osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä alueelle tehtyjä kaavaluonnosvaihtoehtoja. 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut

13 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Yhdyskuntarakenne Kaupunkikuva Asuminen Palvelut Työpaikat, elinkeinotoiminta Virkistys Liikenne Tekninen huolto Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Sosiaalinen ympäristö 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, maisemakuva Ei vaikutuksia. Luonnonolot Ei vaikutusta. Pienilmasto Ei vaikutuksia. 5.4.3 Muut vaikutukset Talous Terveellisyys Alueen muutosvaikutus

14 5.5 Ympäristön häiriötekijät Melu Tärinä 5.7 Nimistö Alueella ei ole uusia nimistömuutoksia eikä tarvetta uusille nimille. 6 Asemakaavan toteutus

LIITELUETTELO 15