Tasaerälaina ja osamaksukauppa



Samankaltaiset tiedostot
Tasaerälaina ja osamaksukauppa

Jaksolliset suoritukset, L13

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

diskonttaus ja summamerkintä, L6

Talousmatematiikan perusteet

Osamaksukauppa, vakiotulovirran diskonttaus, L8

Viimeinen erä on korot+koko laina eli 666, , 67AC.

Kertausta Talousmatematiikan perusteista

Korkolasku ja diskonttaus, L6

Kertausta Talousmatematiikan perusteista

Korkolasku, L6. Koronkorko. Korko-kaavat. Aiheet. Yksinkertainen korkolasku. Koronkorko. Jatkuva korkolasku. Korko-kaavat

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Talousmatematiikan perusteet

Ratkaisu: a) Aritmeettisen jonon mielivaltainen jäsen a j saadaan kaavalla. n = a 1 n + (n 1)n d = = =

Nykyarvo ja investoinnit, L9

Talousmatematiikan perusteet: Luento 2. Sarjat Sovelluksia korkolaskentaan

On olemassa eri lainatyyppiä, jotka eroavat juuri sillä, miten lainaa lyhennetään. Tarkastelemme muutaman yleisesti käytössä olevan tyypin.

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Tämä. Tili-ja kulutusluotot. -aineisto on tarkoitettu täydentämään. Liiketalouden matematiikka 2. kirjan sisältöä.

Talousmatematiikan perusteet

6 Kertausosa. 1. a) Arvo laskee 4,3 % 100 % - 4,3 % = 95,7 % Arvo nousee 28,9 % 100 % + 28,9 % = 128,9 %

Nykyarvo ja investoinnit, L14

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Talousmatematiikka (3 op)

Nykyarvo ja investoinnit, L7

Verkkokurssin tuotantoprosessi

Talousmatematiikan perusteet: Luento 2. Lukujonot Sarjat Sovelluksia korkolaskentaan

Ratkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy

Todellinen vuosikorko. Efektiivinen/sisäinen korkokanta. Huomioitavaa

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

6 Kertausosa. 1. a) Arvo laskee 4,3 % 100 % - 4,3 % = 95,7 % Arvo nousee 28,9 % 100 % + 28,9 % = 128,9 %

Sisäinen korkokanta ja investoinnin kannattavuuden mittareita, L10

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352.

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

Talousmatematiikka (3 op)

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t )

PERUSYHTÄLÖ, JOKA OSOITTAA YHTÄÄLTÄ LUOTON JA TOISAALTA LYHENNYSTEN JA MAKSUJEN VASTAAVUUDEN:

9 VEROTUS, TALLETUKSET JA LAINAT

MAB7 Loppukoe

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

10.8 Investoinnin sisäinen korkokanta

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6. Swap -sopimukset

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu?

(1) Katetuottolaskelma

Todellinen prosentti

Vakiomuotoiset eurooppalaiset kulutusluottotiedot

Investointien rahoituksen perusteita

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti

Tilinpäätösohjeeseen vuodelle 2001 liittyviä esimerkkejä

Talousmatematiikka (4 op)

Tehtävä 1: Maakunta-arkisto

Tehtävä 1: Maakunta-arkisto

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen

Prosentti- ja korkolaskut 1

Sijoitusasuntolaskuri

Asuntolainan syvin olemus. Toimitusjohtaja Matti Inha

Näissä ehdoissa määritellään ne ehdot, joilla Risicum Oyj (myöhemmin luotonantaja) myöntää lainan ( ) asiakkailleen.

Ensimmäiseen omaan kotiin

a) (1, 0735) , 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on

Asumisen palvelumme sinulle

Tunnetko asuntolainariskisi?

1 PROSENTTILASKENTAA 7

Huippu 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

10.5 Jaksolliset suoritukset

Mat Investointiteoria - Kotitehtävät

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot

Kahden lausekkeen merkittyä yhtäsuuruutta sanotaan yhtälöksi.

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut

Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot

Valuuttamääräisen velan tai sen lyhennyksen yhteydessä syntyvä realisoitunut kurssiero kirjataan tilille 5110 Realisoituneet kurssierot veloista.

Maatilarahoitus. Rahoituspäällikkö Mika Tiihonen OP SUONENJOKI

PINS MasterCard -koulutusmateriaali. Vain myyjän käyttöön

Arvo (engl. value) = varmaan attribuutin tulemaan liittyvä arvo. Päätöksentekijä on riskipakoinen, jos hyötyfunktio on konkaavi. a(x) = U (x) U (x)

Laskentatoimen perusteet Tilinpäätöksen laadinta Jaksottaminen

Aki Taanila EXCELIN RAHOITUSFUNKTIOITA

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

Lainat, vipit ja rahapelit

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Rahavirtojen diskonttaamisen periaate

Lainanhakijan opas. Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus

MAB yo-tehtäviä prosenttilaskennasta ja talousmatematiikasta

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus

Prosenttilaskentaa osa 2

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %

Poistoperusteiden muuttaminen

Uskonto 10, matikka 4?

VEROPÄIVÄ Pirkkahalli Sirpa Himanen

LKP-tili TaKP-tili Debet Kredit ei kirjausta Puh.keskukset ja muut , Ostovelat (T) ,35

1.2 Hintaan vaikuttavia tekijöitä 13 - Arvonlisävero 13 - Myyntipalkkio ja myyntikate 15 - Alennus ja hävikki 17

Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot)

ENSIASUNNON OSTAJAN ABC


Investointilaskentamenetelmiä

Aihe: Yhtälön käyttö soveltamisessa ja ongelmanratkaisussa

1 (5) Luonnos 1 PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE

Helsingin OP Pankki Oyj. Vesa Väätänen

Kannattavuuslaskennan ja elinkaarilaskennan. Matematiikkaa

Transkriptio:

Tasaerälaina ja osamaksukauppa

Merkintöjä Yleensä laskussa lähdetään todellisesta vuosikorosta. Merkitään todellista vuosikorkokantaa kirjaimella i a, jolloin vuosikorkotekijä on (1 + i a ).

Merkintöjä Yleensä laskussa lähdetään todellisesta vuosikorosta. Merkitään todellista vuosikorkokantaa kirjaimella i a, jolloin vuosikorkotekijä on (1 + i a ). Vuosi jaetaan s yhtäpitkään jaksoon. (Yleensä s = 1, 2, 4, 12 tai 360.)

Merkintöjä Yleensä laskussa lähdetään todellisesta vuosikorosta. Merkitään todellista vuosikorkokantaa kirjaimella i a, jolloin vuosikorkotekijä on (1 + i a ). Vuosi jaetaan s yhtäpitkään jaksoon. (Yleensä s = 1, 2, 4, 12 tai 360.) Todellisen vuosikoron kanssa yhteensopiva jaksoon liittyvä korkotekijä ja korkokanta ovat silloin. (1 + i) = (1 + i a ) 1/s i = [(1 + i a ) 1/s 1]

Merkintöjä Yleensä laskussa lähdetään todellisesta vuosikorosta. Merkitään todellista vuosikorkokantaa kirjaimella i a, jolloin vuosikorkotekijä on (1 + i a ). Vuosi jaetaan s yhtäpitkään jaksoon. (Yleensä s = 1, 2, 4, 12 tai 360.) Todellisen vuosikoron kanssa yhteensopiva jaksoon liittyvä korkotekijä ja korkokanta ovat silloin. (1 + i) = (1 + i a ) 1/s i = [(1 + i a ) 1/s 1] Laina (tai osamaksukauppa) hoidetaan maksamalla n kertaa samansuuruinen erä, annuiteetti (osamaksuerä) k.

kaavoja Kuoletuskerroin c n,i = i(1 + i)n ((1 + i) n 1) = [(1 + i a) 1/s 1](1 + i a ) n/s ((1 + i a ) n/s 1)

kaavoja Kuoletuskerroin c n,i = i(1 + i)n ((1 + i) n 1) = [(1 + i a) 1/s 1](1 + i a ) n/s ((1 + i a ) n/s 1) Tasaerälainan annuiteetti on k = c n,i K 0, misä c n,i on kuoletuskerroin ja K 0 on lainan määrä.

kaavoja Kuoletuskerroin c n,i = i(1 + i)n ((1 + i) n 1) = [(1 + i a) 1/s 1](1 + i a ) n/s ((1 + i a ) n/s 1) Tasaerälainan annuiteetti on k = c n,i K 0, misä c n,i on kuoletuskerroin ja K 0 on lainan määrä. Osamaksukaupan osamaksuerä on k = c n,i (H h + m), missä H on käteishinta, h on käsiraha ja m on osamaksulisä.

Yritys lainaa 4 000 C pankista. Laina-aika on 8 kuukautta, laina hoidetaan samansuuruisina kuukausierinä ja todellinen vuosikorko on 8.15%.

Yritys lainaa 4 000 C pankista. Laina-aika on 8 kuukautta, laina hoidetaan samansuuruisina kuukausierinä ja todellinen vuosikorko on 8.15%. Tehdään ratkaisu kolmessa vaiheessa (1) Selvitetään kuukausijakson korkokanta ja kuoletuskerroin (2) lasketaan kaavalla tasaerä k = ck 0. (3) tehdään nopea tarkistus n k > K 0.

ratkaisu (1) (1 + i) = 1.0815 1/12 i = [1.0815 1/12 1] c n,i = [1.08151/12 1] 1.0815 8/12 (1.0815 8/12 1)

ratkaisu (1) (1 + i) = 1.0815 1/12 i = [1.0815 1/12 1] c n,i = [1.08151/12 1] 1.0815 8/12 (1.0815 8/12 1) (2) k = c n,i K 0 = [1.08151/12 1] 1.0815 8/12 (1.0815 8/12 1) = 514.85 C 4 000 C

ratkaisu (1) (1 + i) = 1.0815 1/12 i = [1.0815 1/12 1] c n,i = [1.08151/12 1] 1.0815 8/12 (1.0815 8/12 1) (2) k = c n,i K 0 = [1.08151/12 1] 1.0815 8/12 (1.0815 8/12 1) = 514.85 C 4 000 C (3) Nopea tarkistus n k = 8 514.85 C = 4 118.80 C OK

Yritys lainaa 10 000 C pankista. Laina-aika on kaksi vuotta, laina hoidetaan samansuuruisina erinä neljännesvuosittain ja todellinen vuosikorko on 8.15%.

Yritys lainaa 10 000 C pankista. Laina-aika on kaksi vuotta, laina hoidetaan samansuuruisina erinä neljännesvuosittain ja todellinen vuosikorko on 8.15%. Nyt n = 8 ja (1 + i) = 1.0815 1/4 i = [1.0815 1/4 1] c n,i = [1.08151/4 1] 1.0815 8/4 (1.0815 8/4 1)

Yritys lainaa 10 000 C pankista. Laina-aika on kaksi vuotta, laina hoidetaan samansuuruisina erinä neljännesvuosittain ja todellinen vuosikorko on 8.15%. Nyt n = 8 ja (1 + i) = 1.0815 1/4 i = [1.0815 1/4 1] c n,i = [1.08151/4 1] 1.0815 8/4 (1.0815 8/4 1) k = c n,i K 0 = [1.08151/4 1] 1.0815 8/4 (1.0815 8/4 1) = 1 363.81 C 10 000 C

Yritys lainaa 10 000 C pankista. Laina-aika on kaksi vuotta, laina hoidetaan samansuuruisina erinä neljännesvuosittain ja todellinen vuosikorko on 8.15%. Nyt n = 8 ja (1 + i) = 1.0815 1/4 i = [1.0815 1/4 1] c n,i = [1.08151/4 1] 1.0815 8/4 (1.0815 8/4 1) k = c n,i K 0 = [1.08151/4 1] 1.0815 8/4 (1.0815 8/4 1) = 1 363.81 C 10 000 C Nopea tarkistus n k = 8 1 363.81 C = 10 910.48 C OK

Yritys ostaa maalaus-laitteiston. Laitteiston osto maksaa 27 000 C. Laitteistoa käytetään neljä vuotta, minkä jälkeen laitteisto tulee purkaa ja ympäristöön joutuneet kemikaalit tulee poistaa. Laitteiston purku ja ympäristön puhdistaminen maksavat 8 000 C. Menot jaksotetaan laitteiston käyttöajalle ja Laskentakorko on 7.50% (vuosikorko). Kuva: Kassavirta (jaksona vuosi).

Ostohinnan jaksotus Ostohinta saadaan jaksotettua kuukausittaiseksi menoksi tasaerälainalla. Annuiteetti on k 1 = c n,i 27 000 C = i(1 + i)n ((1 + i) n 1) 27 000 C

Purku- ja siivousmenojen jaksotus Purkukustannukset saadaan hoidettua, jos joka kuun lopussa talletetaan korolliselle tilille summa k 2 siten, että s n,i k 2 = 8 000 C k 2 = 1 s n,i 8 000 C = i ((1 + i) n 1) 8 000 C

kokonaiskustannus/kk Kuukausikustannus on siis k 1 + k 2 = = i(1 + i) n ((1 + i) n 1) 27 000 C i + ((1 + i) n 1) 8 000 C i(1 + i) n ( ((1 + i) n 1) 27 000 C + 8 000 C ) (1 + i) n

kustannus/kk k 1 + k 2 = = i(1 + i) n ((1 + i) n 1) 27 000 C + i ((1 + i) n 1) 8 000 C i(1 + i) n ( ((1 + i) n 1) 27 000 C + 8 000 C ) (1 + i) n = [1.0751/12 1] 1.075 4 1.075 4 1 ( 27 000 C + 8 000 C 1.075 4 ) = 0.024064218 (27 000 C + 5990.40 C ) = 793.89 C

Kaavana Kuukausikustannus on siis k 1 + k 2 = c n,i ( K 0 + K ) n (1 + i) n

. Kaava Yritys ostaa tuotantolaitteiston. Tarjolla on kaksi vaihtoehtoa, joista tulee valita edullisempi. Valinta perustuu neljän asiaan: (1) ostohinta p ( C /kpl) (2) käyttökustannus k ( C /kk) (3) koneen käyttöaika n (kk) (4) laskentakorko i a Kummankin laitteiston osalta lasketaan käyttöajalle jaksotettu kustannus ( C /kk) c = c n,i p + k

Vaihtoehdot Yritys ostaa ohutlevy-leikkurin. Yritys on saanut kaksi tarjousta, joiden oleelliset erot käyvät ilmi seuraavasta taulukosta. Laskentakorkona käytetään todellista vuosikorkoa 15,0%. kone ostohinta ( C ) käyttökust ( C /kk) käyttöikä (kk) A 1 500 120 36 B 3 000 130 48

Ratkaisu (1 + i) = 1.15 1/12 (1 + i) n = 1.15 n/12 kone ostohinta ( C ) käyttökust ( C /kk) käyttöikä (kk) A 1 500 120 36 B 3 000 130 48

Ratkaisu (1 + i) = 1.15 1/12 (1 + i) n = 1.15 n/12 kone ostohinta ( C ) käyttökust ( C /kk) käyttöikä (kk) A 1 500 120 36 B 3 000 130 48 c A = c B = i(1 + i) 36 ((1 + i) 36 1) 1 500 C + 120 C = 171.31 C i(1 + i) 48 ((1 + i) 48 1) 3 000 C + 130 C = 165.14 C

Ratkaisu (1 + i) = 1.15 1/12 (1 + i) n = 1.15 n/12 kone ostohinta ( C ) käyttökust ( C /kk) käyttöikä (kk) A 1 500 120 36 B 3 000 130 48 c A = c B = i(1 + i) 36 ((1 + i) 36 1) 1 500 C + 120 C = 171.31 C i(1 + i) 48 ((1 + i) 48 1) 3 000 C + 130 C = 165.14 C Edullisempi on siis vaihtoehto B.