Vanhempi tutkija, projektipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri

Samankaltaiset tiedostot
Mittatikun uudet sovellukset

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset?

Elinkaariarvioinnin hyödyntäminen HK Ruokatalon liiketoiminnan kehittämisessä

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys

Ruokavalintojemme ilmastovaikutukset Millaisia vaikutuksia ruokavalinnoillamme on ilmastoon?

Juha-Matti Katajajuuri, vanhempi tutkija MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus GSM )

Ruokavalintojemme ilmastovaikutukset Millaisia vaikutuksia ruokavalinnoillamme on ilmastoon?

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus Säätytalo Frans Silvenius, MTT

KeHa-hanke Elinkaariajattelu

Kestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Broilerin fileesuikaleiden tuotannon ympäristövaikutukset ja kehittämismahdollisuudet

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

Keha-hanke Elinkaariajattelu

LCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT

Esimerkki broilerintuotannon energiankäytöstä

Keha-hanke Elinkaariajattelu

KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/

Ilmastolounas-esittely

Elinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista

Siipikarjanlannan käsittely - elinkaariset ympäristövaikutukset. Suvi Lehtoranta Suomen ympäristökeskus Teholannan loppuseminaari

Suomalaisen keskioluen ympäristövaikutusten elinkaariarviointi Tiivistelmä

Yksikkö

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Ruokajärjestelmän kiertotalous, kestävyys ja hävikki

KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/

LCA-työkalun kehittäminen. Puoliväliseminaari

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen

Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä

Kansallisen laskentasuosituksen sisältö

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

Hiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta

Samalta viivalta Elintarvikkeiden ilmastovaikutuksille yhtenäinen laskentasuositus

Löytyykö Suomesta yhteinen suunta hiilijalanjälkien viestintään?

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Elinkaariajattelu autoalalla

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN ympäristöselosteet

JO 30 HIILIMERKITTYÄ TUOTETTA MITEN LASKENTAA TOTEUTETAAN JA PÄIVITETÄÄN?

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Mitä uutta kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskeistä? Kati Räsänen Työpaketti 4, PesticideLife Loppuseminaari

Elinkaarianalyysin taustat

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

Asumisen ympäristövaikutukset - Mittatikulla kuvattuna

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2018

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse

Hiilijalanjäljen laskenta oppimisprosessina ja osana ympäristövastuuta HK Ruokatalossa. Anne Terimo Kehitysjohtaja

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Kotitalouksien osto- ja pakkausvalintojen yhteys kotitalouksien ruokahävikkiin

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Miten viestiä ympäristöasioista painotuotteen arvoketjussa?

YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTI NRO Y 103/05 Myöntämispäivä TUOTTEEN NIMI VALMISTAJAT TUOTEKUVAUS. Teräsbetonipaalut

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari

Lannankäsittelyn elinkaariset ympäristövaikutukset

KESKON ULKOMAILLA KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2018

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähentäminen. Juho Korteniemi Bionova Engineering Seinäjoki,

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

YMPÄRISTÖSELOSTE KAHI-tiilet ja -harkot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä (7)

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos

Ravinto ja ilmastonmuutos

Kestävät hankinnat: Pororouhe

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Ruokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt.

Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty?

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Selvitys biohiilen elinkaaresta

RAKENNUSTARVIKELAUSUNTO EPSCement EC350M/EC350P/EC200K

Hiilijalanjälkilaskelmat

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Kustannus-hyötyanalyysi osana viherrakentamisen elinkaariarviointia. Tiina Ruuskanen KTJ seminaari,

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT

Tulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat

Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen

Development of Benchmarks for LCA-Based Environmental Information on Consumer Products, Services and. Consumption Patterns

Broilerkasvatus prosessina. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Maatalouden energiankulutus KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Transkriptio:

Vanhempi tutkija, projektipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 4.9.2007 Kariniemen broilerintuotantoketjun ympäristövaikutusten arviointi ja kehittäminen tutkimushanke (Foodchain II) Loppuraportti: Broilerin fileesuikaleiden tuotannon ympäristövaikutukset ja kehittämismahdollisuudet (Maa- ja elintarviketalous 90, 119 s.) Case: Kariniemen broilerin hunajamarinoidut fileesuikaleet

Kariniemen broilerintuotantoketjun ympäristövaikutusten arviointi -tutkimushanke Hankkeen toteutus 2005-2007 mukana rahoittamassa ja toteuttamassa HK Ruokatalo Oy:n siipikarjaliiketoiminta ja sen sopimustuottajatilat, Biolan Oy, Huhtamäki Oyj, Raisio Oyj, Ruokakesko Oy ja Suomen Rehu tutkimustahoina MTT ja Suomen ympäristökeskus hankkeen kuvaus: www.mtt.fi/foodchain loppuraportti: http://www.mtt.fi/met/pdf/met90.pdf tekijät: Katajajuuri, Grönroos, Usva, Y. Virtanen, Sipilä, Venäläinen, Kurppa, Tanskanen, Mattila ja H. Virtanen arvioitiin broileriketjun ympäristövaikutukset ja kuormittavimmat kohdat lähtökohtana oli jäljittää ja selvittää todellinen ketju Kariniemen tuotantolaitoksesta maatiloille ja maatilojen panostuotantoon asti myös kauppa sisällytettiin tutkimukseen mukaan kuluttajan käyttäytymistä ja esimerkiksi ostosmatkaa ei tutkimuksessa huomioitu ympäristökuormitusten laskennan lähtökohtana käytettiin kyseisen tuotantoketjun toimijoiden prosessien todellisia massa- ja energiavirtoja

Kariniemen broilerintuotantoketjun ympäristövaikutusten arviointi -tutkimushanke Tutkimuksen tiedonhankinnan ja laskentamallien pääkohdat broileriketjun vaiheiden mukaan jaoteltuna: Nuorikkokasvatus ja nuorikoiden kuljetus Munitus ja munien kuljetus Munien haudonta ja untuvikkojen kuljetus Nuorikko-, emo- ja broilerirehun tuotantoketjut ja kuljetukset Broilerien kasvatus ja kuljetus jalostukseen Turvekuivikkeen valmistus Tainnutus- ja pakkauskaasujen valmistus Broilerien teurastus ja jalostus hunajamarinoiduiksi fileesuikaleiksi Marinadin raaka-aineiden valmistus Pakkauksien valmistus Tuotteiden valtakunnallinen jakelu Säilytys ja myynti vähittäiskaupassa Tukitoiminnot (sähkö, lämpö, polttoaineiden hankinta, jätteiden käsittely ym.)

Kariniemen broilerintuotantoketjun ympäristövaikutusten arviointi -tutkimushanke Hankkeen sisältö ja tulokset kokonaisympäristövaikutukset selvitettiin broilerien kasvatus ja rehuntuotanto muodosti 65 85 % tuotantoketjun aiheuttamista ympäristövaikutuksista (sis. primäärienergiankulutus, ilmastonmuutos, rehevöityminen, happamoituminen ja alailmakehän otsonin muodostuminen) yhteismitallistettu ns. Mittatikku-tulokseksi painottaen em. ympäristövaikutusluokkia lisäksi selvitettiin mm. ekotoksisia vaikutuksia, maankäyttöä, kiinteiden jätteiden määrät sekä sivuvirtojen lajit, määrät ja käyttökohteet nykytilan määrittämisen lisäksi tutkittiin mm. seuraavanlaisia vaihtoehtoja ketjun ympäristövaikutusten vähentämiseksi oman viljan ja tehdasrehun suhteen muuttaminen broilerien ruokinnassa rehuviljan tuotantopanosten käytön tehostaminen ammoniakkipäästöjen vähentäminen broilerikasvattamon energiankulutuksen vähentäminen lämmön talteenoton avulla broilerikasvattamon lämmittäminen vaihtoehtoisilla polttoaineilla lintutiheyden muuttaminen broilerinlannan vaihtoehtoiset hyötykäyttötavat

Kariniemen broilerintuotantoketjun ympäristövaikutusten arviointi -tutkimushanke Hankkeen keskeiset johtopäätökset kuljetusten ja teollisuusprosessien (kuten pakkaukset, broilereiden teurastus ja broilerituotteiden valmistus, teollinen rehuntuotanto) aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat suhteellisen pieniä verrattuna koko ketjun ympäristövaikutuksiin suurin rasitus ympäristölle aiheutuu tuotantoketjun alkupäässä, jossa ympäristövaikutukset ovat luonnon ja sään olosuhteista johtuen huomattavasti vaikeammin hallittavissa kuin teollisissa prosesseissa ketjun suurimmat yksittäiset kuormittavat tekijät olivat rehuviljan viljelyn ravinnekuormitus broilerinlannasta haihtuva ammoniakki. rehuviljelyn viljelyä edelleen kehitettävä teknologioita ammoniakin, pölyn ja lämmön talteenottoon broilerikasvattamoissa tutkittava ja kehitettävä

Parantamisesta ja parannusmahdollisuuksista käytännössä Peltoviljelyn ravinnekuormitusta voidaan vähentää esimerkiksi alentamalla maan helppoliukoisen fosforin pitoisuutta korkeissa viljavuusluokissa ylläpitämällä peltomaalle edullista vesitaloutta ja rakennetta estämällä eroosiota muokkausta vähentämällä poistamalla huonotuottoisimmat ja vesiensuojelun kannalta kriittisimmät lohkot aktiiviviljelystä ja muuttamalla ne esimerkiksi suojavyöhykkeiksi Tutkimushankkeesta on jo syntynyt spin-off-projekti energiankulutuksen vähentämiseksi HK Ruokatalon tuotantolaitoksella

Primäärienergiatarve - Kariniemen hunajamarinoitu broilerin fileesuikale -ketju 12000 10000 8000 Uusiutumaton Uusiutuva 6000 4000 2000 0 Nuorikkojen rehuketju Nuorikkokasvatus Emojen rehuketju Munitus Munien haudonta Broilerien rehuketju Broilerien kasvatus Teurastus ja tuotteen valmistus Tuotteiden jakelu MJ primäärienergiaa/1000 kg tuotetta

Ilmastonmuutos - Kariniemen hunajamarinoitu broilerin fileesuikale -ketju 1600 1200 N2O CH4 CO2 800 400 0 Nuorikkojen rehuketju Nuorikkokasvatus Emojen rehuketju Munitus Munien haudonta Broilerien rehuketju Broilerien kasvatus Teurastus ja tuotteen valmistus Tuotteiden jakelu kg CO 2 -ekv./1000 kg tuotetta

Happamoituminen - Kariniemen hunajamarinoitu broilerin fileesuikale -ketju 10 8 6 NH3 SO2 NOx 4 2 0 Nuorikkojen rehuketju Nuorikkokasvatus Emojen rehuketju Munitus Munien haudonta Broilerien rehuketju Broilerien kasvatus Teurastus ja tuotteen valmistus Tuotteiden jakelu kg AE-ekv./1000 kg tuotetta

Rehevöityminen - Kariniemen hunajamarinoitu broilerin fileesuikale -ketju 3,0 2,5 2,0 1,5 P (aq) NOx NH3 N (aq) 1,0 0,5 0,0 Nuorikkojen rehuketju Nuorikkokasvatus Emojen rehuketju Munitus Munien haudonta Broilerien rehuketju Broilerien kasvatus Teurastus ja tuotteen valmistus Tuotteiden jakelu kg PO4 3- -ekv./1000 kg tuotetta

Alailmakehän otsoni - Kariniemen hunajamarinoitu broilerin fileesuikale -ketju 7,0 6,0 5,0 4,0 CH4 NOx NMVOC 3,0 2,0 1,0 0,0 Nuorikkojen rehuketju Nuorikkokasvatus Emojen rehuketju Munitus Munien haudonta Broilerien rehuketju Broilerien kasvatus Teurastus ja tuotteen valmistus Tuotteiden jakelu 1000 m 2 *ppm*h/1000 kg tuotetta

KOKONAISYMPÄRISTÖVAIKUTUS (Mittatikku) - Kariniemen hunajamarinoitu broilerin fileesuikale -ketju 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Vesistöjen rehevöityminen Alailmakehän otsonin muodostuminen Happamoituminen Ilmastonmuutos Primäärienergian kulutus Untuvikkojen tuotanto Broilerien rehuketju Broilerien kasvatus Teurastus ja tuotteen valmistus Tuotteiden jakelu Ketjuvaiheiden osuus ympäristövaikutuksista

Mittatikku ja tuloksen havainnollistaminen Broilerituotteen tuotantoketjun aiheuttamia ympäristövaikutuksia havainnollistettiin Mittatikku-esitystavalla, jolla kuvataan tuotteiden keskimääräisestä päiväkulutuksesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia Esitystavassa ympäristöongelmia on painotettu niiden tärkeyden mukaan, ja siten saatu ne yhteismitallisiksi kokonaisympäristövaikutusindeksin laskemiseksi Tarkastellun broilerituotteen keskimääräisen päiväannoksen (40 g) kokonaisympäristövaikutukset olivat kaksinkertaiset ruisleivän keskimääräiseen päiväannokseen (83 g) verrattuna kolmasosan juuston keskimääräisen päiväkulutuksen (30 g) vaikutuksista Rehevöittävät päästöt muodostivat lähes 50 % osuuden broilerituotteen tuotantoverkon kokonaisympäristövaikutuksista. Happamoittavien päästöjen osuudeksi tuli 25 %

Sivuvirrat/jätteet - Kariniemen hunajamarinoitu broilerin fileesuikale -ketju (kuluttaja ei mukana) 800 600 Hyötykäyttö Kaatopaikkajäte Ongelmajäte 400 200 0 Nuorikkojen rehuketju Nuorikkokasvatus Emojen rehuketju Munitus Munien haudonta Broilerien rehuketju Broilerien kasvatus Teurastus ja tuotteen valmistus Tuotteiden jakelu kg sivuvirtoja ja jätteitä/1000 kg tuotetta

Jätteiden muodostus - Kariniemen hunajamarinoitu broilerin fileesuikale -ketju Teurastus ja tuotteen valmistus 36 % 2 % 4 % 1 % Broilerien tuotanto 10 % Untuvikkojen tuotanto 47 % Kaatopaikkajätettä yht. 30 kg/1000 kg tuotetta (kuluttaja ei mukana) Kotitalouden pakkausjäte fileesuikaleista 53 kg/1000 kg tuotetta