ASEMAKAAVAN SELOSTUS Poikkitien yritys- ja palvelualueen itäosa

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Poikkitien yritys- ja palvelualueen itäosa 2.12.2014 tark. 2.6.2015 tark. 9.12.2015 Asemakaava Diaarinumero KAUKE 1991/2013 Kaavatunnus 210008 Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus 7.5.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.5.2014 Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA 30 26.9. 25.10.2014 Kaupunkikehityslautakunta 11.12.2014 94 Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 21.1. 19.2.2015 Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt 11.6.2015 61 Asemakaava palautettu valmisteluun (Kh. 2.11.2015 241). Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA 30 9. 23.12.2015 Kaupunkikehityslautakunta pvm Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 pvm Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt pvm Kaupunginhallitus hyväksynyt pvm Kaupunginvaltuusto hyväksynyt pvm Sivu 1

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot POIKKITIEN YRITYS- JA PALVELUALUEEN ITÄOSA Asemakaava Diaarinumero KAUKE 1991/2013 Kaavatunnus 210008 Asemakaava koskee: Tiloja 5:57, 5:59, 5:72, osia tiloista 44:1 ja 47:1 sekä osaa yleisen tien alueesta 2:13. Asemakaavassa muodostuu: 21. eli Ristinummen kaupunginosan kortteliin 2131 liike- ja toimitilarakennusten korttelialuetta, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön, varastorakennusten korttelialuetta sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevaa korttelialuetta, kortteliin 2132 liike- ja toimitilarakennusten korttelialuetta, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön, sekä puisto-, suojaviher- ja katualuetta. Sitovalla tonttijaolla muodostuu: 21. Ristinummen kaupunginosan kortteliin 2131 tontit 1 ja 2. Asemakaavan muille korttelialueille (osa 2131 ja 2132) on laadittava erillinen tonttijako. Kaava-alueen kortteleissa 2131 ja 2132 on noudatettava selostuksen liitteenä olevia rakentamistapaohjetta ja tonttikorkokarttaa. (LAADITAAN NÄHTÄVILLE KAAVAEHDOTUSVAIHEESSA) Laatija: Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula, puhelin 040 315 2005 Kaavasuunnittelija Juho Mattila, puhelin 040 315 2224 Seutulantie 12, 04410 JÄRVENPÄÄ Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelukohteena oleva asemakaavoittamaton alue sijaitsee Järvenpään eteläosassa, lähellä Helsinki-Lahti moottoritien liittymää (Järvenpää etelä). Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Poikkitiehen (maantie 145) ja Pohjoisväylään, idässä Helsinki-Lahti junaradan liikennealueisiin sekä etelässä ja lännessä lähivirkistys- ja asuinalueisiin. Alueen koko on noin 28,1 ha ja se toimii Järvenpään eteläisenä sisääntuloalueena ajettaessa Lahden moottoritieltä (E 75) kohti Järvenpään keskustaa. Välimatkaa Järvenpään keskustaan on noin 2,5 kilometriä. Alueen saavutettavuus on erittäin hyvä ja sijainti on sekä joukkoliikenteen että autoliikenteen kannalta tarkasteltuna erinomainen. Lisäksi alue sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä Ainolan tulevan keskuksen juna-asemalta. Kaavasuunnittelualue ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaalla kulttuuriympäristöalueella. Kuva 1. Kaava-alueen likimääräinen sijainti opaskartassa mustalla ympyröitynä. Sivu 2

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on Poikkitien yritys- ja palvelualueen itäosa. Asemakaava on alueen ensimmäinen. Asemakaavan päätarkoituksena on mahdollistaa Lidl Suomi Ky:n Etelä-Suomen uusi logistiikkaja jakelukeskus sekä merkittävä yritys- ja palvelualue, joka mahdollistaa seudullisesti merkittävän kaupan sijoittumisen ja monipuolista työpaikkatoimintaa. Logistiikka- ja jakelukeskus toimii alueen suurimpana yksittäisenä työllistäjänä alueen yritysveturina, jonka rinnalle muodostuu muuta työpaikkatoimintaa. Kaupan toimintojen osalta aluetta kehitetään Järvenpään keskustan ehdoilla siten, ettei alueen toteutus haittaa ydinkeskustan kehittämistä merkittävimpänä kaupan keskuksena. Alueesta muodostuu asemakaavan mahdollistamien kaupan toimintojen toteutuessa merkitykseltään seudullinen kaupan keskus, jonka tarjonta muodostuu pääosin tilaa vaativasta vähittäiskaupasta sekä muusta erikoiskaupasta. Edellytyksenä näille on, että kauppa vaatii paljon tilaa, ei kilpaile keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa ja jossa asiointitiheys on pieni. Tilaa vaativan kaupan tulee olla sellaista, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittaa maakuntakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle. Toimitilavaltaisena toteutuessaan alueesta muodostuu eteläisen Järvenpään suurin työpaikkakeskittymä. Molemmissa vaihtoehdoissa ja niiden välimalleissa alueen työllistävä vaikutus Järvenpäässä tulee olemaan huomattava niin paikallisesti kuin seudullisestikin. Kaavan tavoitteena on myös varmistaa alueelle hyvät ja monipuoliset kulkuyhteydet eri liikennemuodoille sekä riittävästi alueita virkistykseen ja hulevesien viivyttämiseen. Sivu 3

1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.4 Sisällysluettelo... 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 5 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 5 2 TIIVISTELMÄ... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 6 2.2 Asemakaava... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 7 3 LÄHTÖKOHDAT... 8 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 8 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 8 3.1.2 Luonnonympäristö... 8 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 9 3.1.4 Maanomistus... 11 3.2 Suunnittelutilanne... 11 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 11 3.2.2 Maakuntakaava... 11 3.2.3 Yleiskaava... 12 3.2.4 Voimassa oleva asemakaava... 13 3.2.5 Maankäyttösuunnitelmat ja kaavarunko... 14 3.2.6 Poikkitie (Ainolanväylä) tie- ja liikennesuunnitelmat... 15 3.2.7 Rakennusjärjestys ja rakentamistapaohje... 16 3.2.8 Kiinteistörekisteri, tonttijako... 16 3.2.9 Pohjakartta... 16 3.2.10 Rakennuskiellot, suojelupäätökset... 16 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 16 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset... 16 4.1.1 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 16 Osallistuminen ja yhteistyö... 17 4.1.2 Osalliset... 17 4.1.3 Vireilletulo... 17 4.1.4 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 17 4.1.5 Viranomaisyhteistyö... 20 4.2 Asemakaavan tavoitteet... 20 4.2.1 Lähtökohta-aineiston tavoitteet... 20 4.2.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet... 21 4.3 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 21 4.3.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 21 4.3.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 22 4.3.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 22 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 22 5.1 Kaavan rakenne... 22 5.1.1 Mitoitus... 23 5.1.2 Palvelut... 23 5.1.3 Liikenne... 24 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 24 Sivu 4

5.3 Kaavamääräykset ja aluevaraukset... 25 5.3.1 Korttelialueet... 25 5.3.2 Muut alueet... 27 5.4 Kaavan vaikutukset... 28 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 28 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 30 5.4.3 Vaikutukset liikenteeseen... 32 5.4.4 Vaikutukset kaupallisiin palveluihin... 33 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 35 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 35 5.7 Nimistö... 35 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 35 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 35 6.2 Toteuttamisen ajoitus... 36 6.3 Toteutuksen seuranta... 36 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista A Osallistumis- ja arviointisuunnitelma B. Kaavaluonnos Ve 1 ja määräykset C. Kaavaluonnos Ve 2 ja -määräykset D. Ensimmäinen kaavaehdotus ja määräykset E. Kaavaluonnoskartta ja määräykset (III), pienennös F. Toinen kaavaehdotus ja määräykset (Lisätään myöhemmin) G. Lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet H. Rakentamistapaohje (Lisätään myöhemmin) I. Katu- ja puistosuunnitelmien asemapiirros (Lisätään myöhemmin) J. Katu- ja puistosuunnitelmien selostus (Lisätään myöhemmin) K. Tonttikorkokartta (Lisätään myöhemmin) L. Asemakaavan seurantalomake 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Poikkitien yritys- ja palvelualueen itäosan kunnallistekniikan yleissuunnitelma (2014 2016, Ramboll Finland Oy) - Poikkitien yritys- ja palvelualueen kaavarunko (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy, 31.12.2013) - Poikkitien yritys- ja palvelualueen kaavarunkosuunnitelma, Liikenne-ennuste ja toimivuustarkastelut (Sito, 31.12.2013) - Poikkitien yritys- ja palvelualueen kehittämisen projektisuunnitelma (Kaavoitus ja aluemarkkinointi, 1.12.2013, hyv. Kauke ltk 12.12.2013 77) - Järvenpään luontotyyppikartoitus 2015 (Faunatica Oy) - Järvenpään viherrakenteen arviointi paikkatietomenetelmin (Suomen ympäristökeskus, 1.8.2015) - Poikkitien yritys- ja palvelualueen kaavoituksen lisämaastoselvitykset vuonna 2014 (Faunatica Oy) - Poikkitien yritys- ja palvelualueen lepakkoselvitys 2014 (Wermundsen Consulting Oy) - Luontoarvojen huomioimista koskeva soveltuvuus- ja sopeuttamislausunto Poikkitien yritysja palvelualueen kaavarunkoluonnoksesta (Faunatica Oy, 3.4.2014) - Järvenpään liikenne-ennuste 2012 (Sito, 25.10.2012) - Poikkitien (mt145) parantaminen, tiesuunnitelma (2012, Liikennevirasto, Uudenmaan ELY- Keskus) Sivu 5

- Poikkitien (mt145) parantaminen, Vaihe 3, rakennussuunnitelma (A-Insinöörit, Järvenpään kaupunki, Uudenmaan ELY-keskus) - Poikkitien (mt145) liikenneselvitys (Strafica, Sito 2011) - Kaupan mitoitus - Poikkitien ja Tuomalan kaava-alueet (Ramboll Finland Oy, 21.5.2015) - Järvenpään kaupan palveluverkkoselvitys, haastattelut (Ramboll Finland Oy, 3.2.2014) - Järvenpään kaupan verkosto ja kehittämishankkeiden vaikutusten arviointi (Ramboll Finland Oy, 9.10.2013) - Poikkitien yritysalue - Kaavavaiheen maaperätutkimus, rakennettavuusselvitys ja perustamistapalausunto (Ramboll Finland Oy, 19.12.2013) - Poikkitien alue - Hulevesitarkastelu (Ramboll Finland Oy, 19.12.2013) - Järvenpään hulevesisuunnitelma (1.11.2013) Järvenpään kaupungin rakennusjärjestys (1.7.2013) - Järvenpään maisemaselvitys (MA-arkkitehdit, Marja Mikkola, 2001) - Järvenpään kasvillisuuskartoitus (1997-2000) - Järvenpään esihistoriallisten muinaisjäännösten inventointi (Museovirasto, 2001-2002) - Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma Vaihe I (2000) ja Vaihe II 2001-2003) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus 7.5.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.5.2014 Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA 30 26.9. 25.10.2014 Kaupunkikehityslautakunta 11.12.2014 94 Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 21.1. 19.2.2015 Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt 11.6.2015 61 Asemakaava palautettu valmisteluun (Kh. 2.11.2015 241). Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA 30 9. 23.12.2015 Kaupunkikehityslautakunta pvm Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 pvm Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt pvm Kaupunginhallitus hyväksynyt pvm Kaupunginvaltuusto hyväksynyt pvm 2.2 Asemakaava Asemakaava on Poikkitien eteläpuolisen yritys- ja palvelualueen ensimmäinen asemakaava. Uuden asemakaavan mukainen alue liittyy yhdyskuntarakenteeseen Poikkitien pohjoispuolella ja Pohjoisväylän varressa sijaitseviin kaupan alueisiin. Asemakaavan perusrakenne koostuu kahdesta liike-, toimisto ja toimitilakorttelista, varastorakennuksen korttelialueesta, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevasta korttelialueesta sekä asemakaava-alueelle tulevista katu-, puisto- ja suojaviheralueista. Pohjoisemmat korttelialueet ovat tarkoitettu pääasiassa seudullisesti merkittävälle tilaa vaativalle vähittäiskaupalle ja muulle paikalliselle erikoiskaupalle, joka ei suuren tilantarpeen tai muun syyn vuoksi sovellu keskusta-alueelle. Myös muuta liike- ja toimistotilaa, ruokala- ja kahvilatilaa sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuus- ja varastotilaa voi sijoittaa alueelle annettujen reunaehtojen mukaisesti. Puistoalueilla viivytetään alueelta syntyviä hulevesiä ja niillä on merkitystä myös kevyen liikenteen kulkuväylinä sekä virkistys- ja ulkoilukäytön alueina. Sivu 6

Asemakaavalla osoitetaan lisäksi puistoaluetta (Nuottipuisto) ja uusia katuja Riffikatu ja Diggarinkatu. Osa Poikkitien (Vt145) itäpäästä muutetaan asemakaavan yhteydessä Ainolanväylä-nimiseksi katualueeksi. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 36,2 hehtaaria, josta liike- ja toimitilarakennusten korttelialuetta, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KMKTY-1), on 4,9 ha, puistoa 1,5 ha, erityisalueita (EV, ET) 0,67 ha ja katualueita yhteensä 4,9 ha. Rakennusoikeutta on osoitettu korttelialueille yhteensä 109 000 k-m 2. Rakennusoikeudesta 80 000 k-m 2 sijoittuu varastorakennusten korttelialueelle ja 29 000 k-m 2 liike ja toimitilarakennusten korttelialueille. Jälkimmäinen rakennusoikeus on myös seudullisesti merkittävän tilaa vaativan vähittäiskaupan ja paikallisen erikoistavarankaupan sallittu maksimikerrosalan neliömetrimäärä. Asemakaava mahdollistaa alueen toteuttamisen myös toimitilavaltaisena alueena. KMKTY-1 korttelialueelle on sallittua sijoittaa pienimuotoista, aluetta palvelevaa päivittäistavaran kauppaa 200 k-m 2 korttelialuetta kohti eli yhteensä 400 k-m 2. Toimitilarakentamiseen liittyviä oheistiloja, kuten näyttely- ja tehtaanmyyntitiloja saa korttelialueella olla enintään 200 k-m². Asumista ei ole mitoitettu alueelle. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Toteuttaminen voi alkaa, kun asemakaava on saanut lainvoiman ja tarpeelliset kiinteistötekniset toimenpiteet on suoritettu. Asemakaavan toteuttaminen käynnistetään kunnallistekniikan rakentamisella, kun kaava saa lainvoiman. Alueen muu rakentaminen voidaan aloittaa kunnallistekniikan valmistuttua. Toteuttamisen aikataulu tarkentuu Lidl Suomi Ky:n logistiikkakeskuksen osalta asemakaavahankkeen aikana. Ainolanväylän (ent. Poikkitien) rakentaminen asemakaavan osalta toteutuu erillisen rakennussuunnitelman mukaisesti vuosien 2015 2018 aikana. Sivu 7

3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on rakentamatonta, maisemakuvaltaan avointa peltoaluetta ja osittain kallioista kangasmetsää. Alueen itäreunalla kohoaa tasaisesta maastosta selkeästi erottuva kallioalue. Suunnittelualue on toiminut lähinnä maisemapeltona, jonka lähiympäristössä on vähäisessä mittakaavassa pientaloasutusta. Alue toimii porttina etelästä Lahden moottoritien suunnasta saapuvalle liikenteelle ja sen kautta muodostaa tärkeän ensivaikutelman kaupungista. Alue sijaitsee eri liikenneväylien solmukohdassa. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne Suunnittelualueen maisemarakenne on Järvenpäälle tyypilliseen tapaan savikkotasankoa, josta kohoaa kalliosydämisiä moreenimäki alueen itäreunalla. Alimmat maanpinnan korkeustasot ovat alueen länsireunalla n.+ 47m m.p.y. ja korkeimmat kohdat sijoittuvat kaava-alueen itäosaan n. + 65m m.p.y. Luonnonolot Alueen luonnonympäristö koostuu kokonaan talousmetsistä, savisista maanviljelysalueista sekä eriluonteisista joutomaa- ja piennaralueista. Metsäalueet ovat pääosin tuoreen ja lehtomaisen kankaan istutusmetsiä. Alueella on joitakin kalliosydämisiä moreenimäkiä. Suunnittelualueelta on tiedossa havaintoja silmälläpidettävistä kasvilajeista muun muassa vankkasarasta alueen läpi virtaavan Ristinummenojan varresta, musta-apilasta ja ketoneilikasta. Kesällä 2015 tehdyissä maastotutkimuksissa vankkasaraa ei löytynyt Ristinummenojasta. Sen sijaan uusia havaintoja tehtiin Horsmanojasta, pääradan varresta. 1 Alueen eteläosan metsäalue ja osa viereisistä peltoalueista kuuluvat paikallisesti arvokkaaseen linnustokeskittymään. Kaava-alueella ja sen lähialueilla on vuodesta 2001 lähtien tehty pääosin asemakaavatasolla tarvittavan laajuiset luontoselvitykset, joiden voi katsoa olevan edelleen riittävän ajantasaiset. 2 Lisäksi asemakaavatyön yhteydessä on laadittu tarkentava kaava-aluetta koskeva täydennysselvitys 3 ja lepakkoselvitys 4. Koko Järvenpään kaupungin alueelle tehty luontotyyppitarkastelu 5 on tehty vuonna 2015. Suunnittelualueella ei ole selvityksissä havaittu ketoelinympäristöjä, perinnebiotooppeja tai huomioitavia erityisiä suojeltavia luontokohteita. Vesistöt Järvenpään kaupungin alue kuuluu kokonaisuudessaan Vantaanjoen vesistöön. Kaavasuunnittelualue sijoittuu Tuusulanjärven-Keravanjoen valuma-alueen rajan molemmin puolin. Alueen pintavedet laskevat pääosin itä-länsi suuntaiseen Horsmanojaan, joka johtaa länteen pääradan länsipuolella olevaan Räikilänojaan ja siitä edelleen Tuusulanjärveen. Pieni osa alueen vesistä kulkeutuu Huhtimonojan kautta Keravanjokeen. Kaava-alueella ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita. 1 Järvenpään luontotyyppiselvitys 2015 (Faunatica Oy) 2 Luontoarvojen huomioimista koskeva soveltuvuus- ja sopeuttamislausunto Poikkitien yritys- ja palvelualueen kaavarunkoluonnoksesta, Faunatica Oy, 3.4.2014 3 Järvenpään Poikkitien yritys- ja palvelualueen kaavoituksen luontoselvitys vuonna 2004, Faunatica Oy, 6.11.2014 4 Poikkitien yritys- ja palvelualueen lepakkoselvitys 2014, Terhi Wermundsen, 2014 5 Järvenpään luontotyyppikartoitus 2015 (Faunatica Oy) Sivu 8

Maaperä Alueelle on kaavarunkosuunnitelmaa laadittaessa tehty yritysalueen maaperätutkimus, rakennettavuusselvitys ja perustamistapalausunto (Ramboll Finland Oy, 19.12.2013). Alueen maaperä on itäosassa pääosin savea ja painokairaukset ovat päättyneet 4,6 13,3 metrin syvyydessä tiiviin moreenin kiveen tai kallioon. Rakentamisessa on huomioitava luonnonympäristön asettamat rajoitteet ja reunaehdot. Rakennukset tulee perustaa kovaan pohjaan lyötävien teräsbetoni- tai teräsputkipaalujen varaan ja niiden lattiat on rakennettava kantaviksi. Kellareiden rakentamista voivat vaikeuttaa paikoin lähellä maanpintaa oleva pohjavesi. Tonteille ei suositella tehtäväksi yli metrin nykyisestä maanpinnasta olevia täyttöjä painumisvaaran vuoksi. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on ympäristöltään pääosin rakentamatonta peltoa ja metsää, lukuun ottamatta muutamaa yksittäistä maatalouteen liittyvää talousrakennusta. Kiinteitä rakenteita alueella ovat sähkölinjat ja puistomuuntamot. Asuminen, väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaava-alueella ei ole asutusta eikä sinne asemakaavassa tulla osoittamaan uusia asumisen alueita. Yhdyskuntarakenne Alue on pääosin luonnontilaista tai maatalouskäytössä ollutta rakentamatonta ja hajanaista maaaluetta, joten alueen yhdyskuntarakennetta jäsentävät näkyvällä tavalla vain ympäröivät tiealueet pohjoisessa ja idässä. (Pohjoisväylä, Poikkitie) sekä rautakauppa Poikkitien pohjoispuolella. Palvelut Suunnittelualueella ei ole nykytilassa palveluita. Alueen välittömässä läheisyydessä, Ainolanväylän pohjoispuolella, sijaitsee rautakauppa ja Pohjoisväylän itäpuolella autoliike, polttoaineenjakelun kylmäasema ja muita toimitiloja. Lähimmät päivittäistavarakaupat (2 kpl) löytyvät noin kilometrin ajomatkan päästä. Keskustan palvelut sijaitsevat 2,5-3 kilometrin päässä. Työpaikat, elinkeinotoiminta Suunnittelualueella ei ole työpaikkoja tai elinkeinotoimintaa lukuun ottamatta yksittäistä maanviljelyskäytössä olevaa vuokrapeltoa. Virkistys Alue on toiminut luonnontilaisena metsäalueena sekä maisema- ja vuokrapeltona. Alueella ei ole ollut suunniteltua virkistystoimintaa. Liikenne Kaava-alueelle ei nykytilassa kohdistu käytännössä lainkaan liikennettä sen rakentamattomuudesta johtuen. Alueen pohjoisreunaa myöten kulkee Järvenpään kaupungin merkittävimpiin pääkatuihin kuuluva Poikkitie, joka on vuonna 2012 päätetty nimetä Ainolanväyläksi. Nykytilan keskivuorokausiliikenne Poikkitiellä on n. 8000 ajoneuvoa/vrk. Poikkitien liikenteellistä välityskykyä parannetaan parhaillaan tulevaisuuden liikenteelliset tarpeet täyttäväksi liikenneväyläksi. Poikkitielle toteutetaan kaistalisäyksiä, jalankulun ja pyöräilyn uusia yhteyksiä alikulkuineen sekä kiertoliittymiä. Kaava-alueen osalta Poikkitien rakentamisen yhteydessä on varauduttu alueellisen kokoojakadun liittymään kaava-alueen koillisosassa. Kaava-alueen joukkoliikenneyhteydet ovat jo nykytilassa hyvät johtuen Ainolan (ent. Kyrölä) junaseisakkeen läheisyydestä. Nykytilassa aluetta palvelee myös jossain määrin paikallisliikenteen bussilinja 24. Poikkitien parannustöiden yhteydessä myös Sivu 9

bussipysäkkijärjestelyt paranevat nykyisestä. Lähin pysäkki sijoittuu Poikkitiellä alueelle tuovan kokoojakadun liittymän tuntumaan. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole erityisiä kulttuuriympäristökohteita, suojeltavia rakennuksia tai muinaismuistoja. Suunnittelualueen lähiympäristöstä löytyy yksityisessä omistuksessa oleva Pohjolan tila, jossa toimii nykyisin Pohjolanhovi-niminen tilakeskus. Kohde pihaympäristöineen on Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa luokiteltu III-luokan kohteeksi, jonka säilyttämistä kaupunki edistää neuvonnalla ja ajankohtaisilla kaavoitus- tai rakennushankkeisiin liittyvillä ratkaisuilla, joilla kohteen säilyttäminen ei vaarannu. Pohjolan tila ympäristöineen käsitellään Poikkitien yritys- ja palvelualueen länsiosan asemakaavoitusvaiheessa, jonka arvioidaan alkavan vuosien 2016 2017 aikana. Tekninen huolto Suunnittelualueen keskellä kulkee 20 kv ilmajohto. Suunnittelualueelle tulevilla tonteilla on mahdollisuus liittyä kaukolämpöverkkoon. Myös kaukokylmäverkosto pystytään alueelle rakentamaan erikseen, mikäli tarvetta alueelle sijoittuvan toimijan puolesta ilmaantuu. Rakentaminen suunnitellaan tällöin toimijan mukaan tapauskohtaisesti. Alueelle rakennetaan uusi, tarvittava kunnallistekniikka vaiheittain. Kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä varaudutaan yhdyskuntateknistä huoltoa palveleviin toimintoihin. Hulevedet Alueen hulevesiä on selvitetty kaavarunkosuunnitelmassa erillisellä hulevesitarkastelulla (Ramboll Finland Oy, 19.12.2013) sekä itäosan yleissuunnitelmassa, jossa on edelleen tarkennettu mitoitusmääriä ja hulevesirakenteiden toteuttamista. Poikkitien alueen itäosan kuivatus tukeutuu Horsmanojaan ja Räikilänojaan, jotka ovat tärkeitä hulevesiuomia. Horsmanoja joudutaan siirtämään pois nykyiseltä paikaltaan radan varresta rakentamisen vuoksi, koska uudella reitillä maanpinnan korkeus kasvaa ojan pohjaan nähden liian suureksi. Oja putkitetaan suunniteltujen uusien katujen alle tai rakennetaan kanavamaiseen avouomaan kadun vierelle. Ympäristönsuojelu, ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella ei ole huomioitavia ympäristönsuojelukohteita. Ristinummenojassa, Pohjolan tilan itäpuolella, on niukka esiintymä uhanalaisluokituksen mukaan silmälläpidettävää Vankkasaraa vuodelta 1998 (Järvenpään kasvillisuuskartoitus 1997 2000). Kohteen mahdollinen suojelu tulee järjestää osana laajempaa Räikilänojan-Ristinummenojan hoitoa ja suojelua. Kesällä 2015 tehdyissä maastotutkimuksissa vankkasaraa ei löytynyt Ristinummenojasta. Sen sijaan uusia havaintoja tehtiin Horsmanojasta, pääradan varresta. 6 Alueella ympäristöhäiriöitä aiheuttavat muun muassa liikennemelu Pohjoisväylän ja Poikkitien katualueilta sekä Lahden moottoritieltä. Junaliikenteestä aiheutuu melua Helsinki-Riihimäki radan varresta sekä Helsinki-Lahti junaradalta. Junaliikenne ei aiheuta merkittäviä tärinävaikutuksia asemakaava-alueelle. Ilmanlaatua heikentäviä tekijöitä ei myöskään ilmene alueella. Asemakaavan suunnittelussa varmistetaan, ettei toiminta uuden asemakaavan alueella aiheuta ympäristöön pohjaveden pilaantumisvaaraa, ilman pilaantumista tai muuta häiriötä. 6 Järvenpään luontotyyppiselvitys 2015 (Faunatica Oy) Sivu 10

3.1.4 Maanomistus Alueen maanomistus on lähes kokonaan Järvenpään kaupungin omistuksessa. Pohjoispuolen yleiset tiealueet ovat Suomen Valtion (Hallinnoiva viranomainen Uudenmaan ELY-keskus) omistuksessa. Kaava-alueella sijaitsevat tilat 186-402-5-57, 186-402-5-59, 186-402-5-72, osat tiloista 186-401-47-1 ja 186-401-44-1 sekä osa yleisen tien alueesta 186-895-2-13. Kuva 2. Ote maanomistustilanteesta. Sinisellä merkityt alueet omistaa Järvenpään kaupunki. Kaava-alue rajattu likimääräisesti punaisella. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on tarkistanut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 13.11.2008. Muutokset astuivat voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 2. mom. mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Poikkitien yritys- ja palvelualueen itäosan asemakaava tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista. 3.2.2 Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (8.11.2007) moottoritien eteläisen liittymän alueelle on osoitettu varaus merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoitukselle, minkä voi tulkita tarkoittavan ennen kaikkea Järvenpään Poikkitien yritys- ja palvelualuetta. Sivu 11

Uudenmaan maakuntakaavan 2. vaihekaavassa (hyväksytty 2013, Ympäristöministeriö vahvistanut 30.10.2014) eteläisen moottoritieliittymän ympäristöön sijoitetun merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön/suuryksiköiden enimmäismääräksi on annettu 100 000 k-m 2. Kaavamerkinnän suunnittelumääräyksen mukaan alueelle voidaan osoittaa sellaista merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten esimerkiksi auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Merkinnän vaikutusalueelle on tähän mennessä rakennettu vähittäiskaupan liiketilaa noin 10 000 k-m 2. Kuva 3. Ote uudenmaan maakuntakaavojen epävirallisesta yhdistelmästä 2013. Suunnittelualue likimääräisesti keltaisella ympyröitynä. 3.2.3 Yleiskaava Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (kv 9.8.2004 64) uuden asemakaavan suunnittelualueelle on osoitettu: tehokasta yritysaluetta (TPmax), jolle saa sijoittaa toimintoja, joista ei aiheudu ympäristölle kohtuutonta häiriötä. kaupallisten palvelujen aluetta (KM), jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön sekä päätoimintaa tukevia toimintoja ja muita yritystiloja. Asemakaavassa ei tule sallia päivittäistavaroiden myymälätiloja lukuun ottamatta vähäisiä muuhun toimintaan liittyviä yksiköitä. virkistysaluetta (V), jossa maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus MRL 43 2 mom, 128 ). Poikkitie ja Pohjoisväylä on osoitettu seututeiksi tai pääkaduiksi. Poikkitien alapuolelle on osoitettu myös itä-länsisuunnassa kulkeva pienempi kokoojakatu. Lisäksi alueelle on osoitettu useita ulkoilun pääreittejä sekä pienempiä ulkoilureittejä yritys- ja palvelualueen lähiympäristössä. Lounaiskulmassa on varaus kaupunginosaleikkipuistolle (lp). Sivu 12

Kuva 4. Ote Järvenpään yleiskaavasta 2020. Suunnittelualue on rajattu likimääräisesti valkoisella. 3.2.4 Voimassa oleva asemakaava Alueella ei ole voimassaolevaa asemakaavaa. Suunnittelualuetta lähimpänä olevat, voimassaolevat asemakaavat on vahvistettu vuosina 1985, 2005 ja 2008. Poikkitien pohjoispuolella olevat kaupan alueet on kaavoitettu ja vahvistettu vuonna 2005. Kuva 5. Ote asemakaavatilanteesta. Kaava-alue on rajattu likimääräisesti punaisella katkoviivalla. Sivu 13

3.2.5 Maankäyttösuunnitelmat ja kaavarunko Poikkitien yritys- ja palvelualueelle laadittiin vuonna 2010 alustava maankäyttösuunnitelma (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy, 21.1.2010). Maankäyttösuunnitelma sisälsi kaksi vaihtoehtoista kortteli- ja katuverkkomallia, joissa tutkittiin liikerakentamisen ja asuinrakentamisen eri painopistealueita ja mitoitusta. Maankäyttösuunnitelmaa ei käsitelty päätöksentekoelimissä. Laadittava asemakaava perustuu 31.12.2013 päivättyyn Poikkitien yritys- ja palvelualueen kaavarunkoon (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy) sekä kaavarungon tueksi tehtyihin liikenneselvityksiin (SITO Oy). Kaavarungon tavoitteena on ollut yhdistää vuonna 2010 valmistuneen maankäyttösuunnitelman eri korttelivaihtoehtojen parhaimmat puolet. Kaavarungon tarkoituksena on ollut erityisesti tarkentaa alueen kaavoitustavoitteita ja mitoituslähtökohtia sekä muodostaa suunnitelma päätöksenteon, kaavoitustyön ja markkinoinnin pohjaksi. Kaavarungossa on määritelty alueen korttelialueiden katualueiden rajat, joita tarkennetaan asemakaavavaiheessa. Kaavarunkomateriaali on ollut nähtävillä Seutulantalon palvelupisteessä (1 krs.) 12.2 14.3.2014 välisen ajan sekä kaupungin internet-sivuilla. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyi kaavarungon asemakaavoituksen pohjaksi 3.4.2014 19. Kuva 6. Poikkitien kaavarunkosuunnitelma 2013 (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy). Sivu 14

Kuva 7. Havainnekuva kaavarunkoalueesta (Versio 1) (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy). Kuva 8. Havainnekuva kaavarunkoalueesta (Versio 2) (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy). 3.2.6 Poikkitie (Ainolanväylä) tie- ja liikennesuunnitelmat Yleiskaavassa ja siihen liittyvässä liikennesuunnitelman tarkistuksessa (2004) on osoitettu Poikkitien alueen periaatteelliset liikennejärjestelyt. Kaupunki on lisäksi laatinut tieviranomaisten kanssa jatkokaavoituksen pohjaksi yksityiskohtaisemman Poikkitien ja sen liittymien tilanvaraussuunnitelman (2004) sekä Poikkitien parantamisen tiesuunnitelman (2012). Tiesuunnitelma Sivu 15

on saanut lainvoiman ja se toteutetaan vaiheittain (alkanut 2013). Kaupunki on teettänyt liikenneja väyläsuunnittelun pohjaksi koko kaupungin liikenne-ennusteen (2012). 3.2.7 Rakennusjärjestys ja rakentamistapaohje Järvenpään kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.7.2013. Rakennusjärjestystä tarkennetaan erikseen alueelle laadittavalla rakentamistapaohjeella (laaditaan kaavaehdotusvaiheessa), joka laaditaan sitovaksi ja käsitellään kaavan hyväksymiskäsittelyssä. 3.2.8 Kiinteistörekisteri, tonttijako Kaava-alueen tilat on merkitty kiinteistörekisteriin. Kaava-alueelle laaditaan asemakaavassa sitova tonttijako kahden tontin osalta. Muille asemakaavan korttelialueille on laadittava erillinen tonttijako. 3.2.9 Pohjakartta Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. Pohjakarttaa tarkistaa ja päivittää Järvenpään kaupungin maankäyttö- ja karttapalvelut. 3.2.10 Rakennuskiellot, suojelupäätökset Kaava-aluetta ei ole asetettu erikseen rakennuskieltoon. Rakennuskielto kaava-alueelle tulee automaattisesti voimaan hyväksymispäätöksen yhteydessä (MRL 53 3 mom). Rakennuskielto päättyy, kun hyväksymispäätös on saanut lainvoiman. Kaavasuunnittelualueella ei ole suojelupäätöksen saaneita ympäristö- tai rakennuskohteita. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Asemakaava on tullut kaavasuunnittelun kohteeksi Järvenpään kaupungin toimesta. Asemakaavan laadinta on osa Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (2004) määriteltyä Poikkitien yritys- ja palvelualueen kehittämishanketta, jonka ensimmäiset maankäyttösuunnitelmat on laadittu vuonna 2010. Maankäyttösuunnitelmaa täydennettiin kaavarunkosuunnitelmaksi vuonna 2013. Asemakaavoitus käynnistettiin keväällä 2014. 4.1.1 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Asemakaavahanke vireille ja OAS nähtäville, 7.5.2014 Asemakaavaluonnos nähtävillä (MRL 62 ja MRA 30 ) 26.9. 25.10.2014 Kaupunkikehityslautakunta 11.12.2014 94, päätös asemakaavaehdotuksen nähtävillepanosta Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävillä (MRL 65 ja MRA 27 ) 21.1. 19.2.2015 Kaupunkikehityslautakunta 11.6.2015 61, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen Asemakaava on palautettu valmisteluun (Kh. 2.11.2015 241). Asemakaavaluonnos (nro III) nähtävänä MRL 62, MRA 30 9. 23.12.2015 Kaupunkikehityslautakunta pvm Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 pvm Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt pvm Kaupunginhallitus hyväksynyt pvm Kaupunginvaltuusto hyväksynyt pvm Sivu 16

Osallistuminen ja yhteistyö 4.1.2 Osalliset 4.1.3 Vireilletulo Kaava-alueen maanomistajat Naapurialueiden ja -tonttien omistajat, haltijat, asukkaat sekä asukasyhdistykset Lähialueella työskentelevät Kaupungin asukkaat, yhdistykset, yritykset ja työntekijät Muut, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa Kaupungin viranomaiset o Kaupungin eri palvelualueet, yksiköt ja asiantuntijat o Järvenpään Vesi o Kaupungin luottamuselimet Valtion viranomaiset o Uudenmaan ELY-keskus ja aluehallintovirasto o Työvoimahallinto o Museovirasto ja Uudenmaan maakuntamuseo o Liikennevirasto o muut viranomaiset, joiden toimintaan hanke vaikuttaa Muut viranomaiset ja julkisluontoiset yhdistykset o Uudenmaan liitto o Naapurikunnat ja KUUMA-seutu o Keski-Uudenmaan ympäristökeskus o Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä o Tuusulan seudun vesilaitoksen kuntayhtymä o Keski-Uudenmaan pelastuslaitos o Caruna Oy o Fortum Power & Heat Oy o Teleoperaattorit (mm. Teliasonera Finland Oyj, Elisa Oyj, jne.) o Järvenpää-seura ry o Järvenpään kaupunkikeskusta - Sykettä ja sinfoniaa ry o Järvenpään ympäristöyhdistys ry o Järvenpään Ristinummi-seura ry Potentiaaliset kumppanit o kiinnostuneet yritysketjut ja yritykset o kiinnostuneet kiinteistökehittäjät ja sijoittajat o kiinnostuneet rakennusliikkeet Asemakaavan vireilletulosta ilmoitettiin kuulutuksella 7.5.2014 kaupungin ilmoitustaululla, Järvenpään Viikkouutisissa ja Keski-Uusimaassa sekä lähettämällä kirje viereisten alueiden maanomistajille ja asukkaille. Vireilletulon yhteydessä asetettiin nähtäville hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). 4.1.4 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutustavat on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, kaavaselostuksen liite A. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä koko kaavasuunnittelun ajan Seutulantalon palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internetsivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta annettiin 2 lausuntoa: Caruna Oy, 29.7.2014 Fortum Power & Heat, 23.9.2014 Sivu 17

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet ovat liitteessä G. OAS on päivitetty valmisteluun palauttamisen jälkeen 10.11.2015. Mielipiteitä tarkentuneesta OAS:sta ei ole esitetty. Valmisteluvaihe Kaavahankkeen aloitus- ja valmisteluvaiheessa ei järjestetty viranomaisneuvottelua Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Viranomaisneuvottelu nähtiin tarpeellisemmaksi järjestää myöhemmin. Asemakaavan luonnoksen asettamisesta nähtäville ilmoitettiin kuulutuksella 24.9.2014 kaupungin ilmoitustaululla, Järvenpään viikkouutisissa, Keski-Uusimaassa sekä lähettämällä kirje maanomistajille. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävänä 26.9. 25.10.2014 välisen ajan teknisessä palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Luonnosvaihtoehtoja oli kaksi, jotka erosivat toisistaan vain itäisimmän korttelin tonttikadun suhteen. Kunnallistekniikan yleissuunnitelma (Ramboll Finland Oy), sen oheismateriaalit sekä asemakaavatyön kannalta tärkeimmät selvitykset olivat tausta-aineistona myös nähtävillä. Nähtävilläoloaikana osallisilla oli mahdollisuus jättää mielipide kaavaluonnoksesta. Kaavaluonnosaineistoa käsittelevä yleisötilaisuus järjestettiin Seutulantalolla 8.10.2014. Luonnosvaiheessa lähetettiin ennakkolausuntopyyntö hankkeesta seuraaville tahoille: Rakennusvalvonta Kunnallistekniikan suunnittelu Järvenpään Vesi Uudenmaan liitto Uudenmaan ELY-keskus Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos Liikennevirasto VR-yhtymä Oy Caruna Oy Fortum Power & Heat Oy/Etelä-Suomi Elisa Networks Oy TeliaSonera Finland Oyj Gasum Oy Tuusulan kunta Järvenpää-seura ry Järvenpään kaupunkikeskusta - Sykettä ja sinfoniaa ry Ennakkolausuntoja kaavaluonnoksesta saatiin 5 kappaletta. Kaavaluonnosaineistosta ei esitetty pyydettyjen lausuntojen ohella muita kirjallisia mielipiteitä. Lausunnon antoivat: Kunnallistekniikan suunnittelu, 17.10.2014 Tuusulan kunta, 22.10.2014 Uudenmaan ELY-keskus, 24.10.2014 Caruna Oy, 28.10.2014 Uudenmaan liitto, 11.11.2014 Kaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen lyhennelmät ja vastineet ovat liitteessä G. Ehdotusvaihe Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä MRL 35 ja MRA 27 mukaisesti 21.1. 19.2.2015 välisen ajan. Nähtävilläolosta ilmoitettiin kuulutuksella 21.5.2015 kaupungin ilmoitustaululla ja Viikkouutisissa sekä Keski-Uusimaassa 22.5.2015. Ehdotusvaiheessa lähetettiin lausuntopyyntö seuraaville tahoille: Järvenpään Vesi Uudenmaan liitto Sivu 18

Uudenmaan ELY-keskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Liikennevirasto VR Yhtymä Oy Caruna Oy Fortum Power & Heat Oy Elisa Oyj Gasum Oy TeliaSonera Oy Tuusulan kunta Järvenpää-Seura ry Järvenpää - Sykettä ja sinfoniaa ry Järvenpään Ristinummi-Seura ry Asemakaavaehdotuksen palautteena saatiin 5 lausuntoa. Muistutuksia ei jätetty. Lausunnon antoivat: Elisa Oyj, 22.1.2015, tark. 20.2.2015 Caruna Oy, 4.2.2015 Uudenmaan ELY-keskus, 18.2.2015 Tuusulan kunta, 6.3.2015 Uudenmaan liitto, 24.3.2015 Kaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen lyhennelmät ja vastineet ovat liitteessä G. Hyväksymisvaihe Kaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen ja muun palautteen vuoksi kaavaehdotusta tarkistettiin hyväksymisvaiheeseen. Muutosten taustalla oli kaavapalautteen ohella kaupan lisäselvitys, jossa tarkennettiin kaupan laatukysymyksiä sekä tehtiin jakoehdotus Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan 100 000 k-m 2 sijoittamisesta Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan välille. Muutoksia tehtiin seuraavasti: Kaavakarttaan: o Yleiset määräykset ryhmiteltiin uudelleen. o KMKTY-1-kaavamääräyksen sisältöä muutettiin. o km 27 000 merkintä tarkistettiin. o Rakennusoikeutta tarkistettiin korttelissa 2132. Kokonaisrakennusoikeus ei muuttunut, mutta kaupalle tarkoitettu enimmäiskerrosala laskettiin 21 000:een. o Korttelirajat tarkistettiin uuden pohjakartan myötä. o Muut tekniset merkinnät tarkistettiin. Kaavaselostusta täydennettiin johtuen kaavakartan muutoksista. Myös kaavan vaikutusten arviointia täydennettiin, erityisesti kaupan osalta. o Selostuksen liitteiksi lisättiin luonnos- ja ehdotusvaiheiden kaavakartat ja - määräykset, sekä liitekartta kaupan kerrosneliömetrien jakautumisesta (Järvenpää et. liittymä). Tehdyt muutokset eivät oleellisesti muuttaneet kaavaehdotuksen luonnetta, joten kaavaehdotusta ei asetettu uudelleen nähtäville. Muuteltu kaavaehdotus vietiin suoraan hyväksymiskäsittelyyn. Asemakaava palautettiin valmisteluun kaupunginhallituksen päätöksellä (Kh. 2.11.2015 241). Valmisteluvaihe II Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) tarkistettiin 10.11.2015. Ennen kaavaluonnoksen asettamista nähtäville järjestettiin yleisötilaisuus 24.11.2015 Ristinummella, Kallio-Kuninkalan Sivu 19

Leonora-salissa. Asukasilta järjestettiin yhteistyössä Järvenpään Ristinummi-seura ry:n kanssa. Tilaisuudessa esiteltiin ja keskusteltiin yleisesti Ristinummelle kohdistuvista tulevista ja käynnissäolevista suunnitteluhankkeista. Yleisötilaisuuteen osallistui arviolta 60 70 Ristinummen asukasta. Kaavaluonnos III nähtävillä 9.-23.12.2015. (Täydentyy) Kaavaehdotusvaihe II Täydentyy myöhemmin. Hyväksymisvaihe II Täydentyy myöhemmin. 4.1.5 Viranomaisyhteistyö Uudenmaan ELY-keskus ei edellyttänyt MRL:n mukaisten viranomaisneuvottelujen järjestämistä asemakaavan aloitus- ja luonnosvaiheessa. Viranomaisneuvottelut sovittiin järjestettäväksi Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa asemakaavan ehdotusvaiheessa. Ensimmäisen kaavaehdotusvaiheen viranomaisneuvottelut pidettiin 10.3.2015 Uudenmaan ELYkeskuksen tiloissa. Paikalla olivat myös edustajat Uudenmaan liitosta ja Tuusulan kunnasta. Neuvotteluissa käytiin läpi kaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja Järvenpään laatimat alustavat vastineet sekä käytiin keskustelua kaavahankkeesta ja erityisesti kaavamääräyksistä koskien kaupan laatukysymyksiä. Neuvotteluissa sovittiin seuraavaa: Järvenpään kaupunki tarkentaa omat kaavamääräyksensä koskien alueen kauppaa sekä laatii yhdessä Tuusulan kunnan kanssa kaupan selvityksen, jossa tarkennetaan kaupan laadun määrittelyä ja sovitaan alueelle toteutettavat kaupan kerrosneliömetrimäärät maakuntakaavan mitoituksen mukaisesti. Muutetuista kaupan laatua käsittelevistä kaavamääräyksistä (KMKTY-1) voidaan käydä tarvittaessa keskustelua vielä ennen hyväksymiskäsittelyyn siirtymistä. Toisen kaavaehdotusvaiheen viranomaisneuvottelut järjestetään tarvittaessa. Asemakaavahankkeesta on neuvoteltu kaupungin viranomaisten kesken koko kaavaprosessin ajan. Neuvotteluihin ovat osallistuneet kunnallistekniikan suunnittelu, rakennusvalvonta, mittausja karttapalvelut, Kaupunkikehityksen esikuntayksikkö ja Järvenpään Vesi. Kaavaprosessin aikana asemakaavan kokouksiin ovat osallistuneet myös Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskus. 4.2 Asemakaavan tavoitteet 4.2.1 Lähtökohta-aineiston tavoitteet Suunnittelutilanne ja suunnitelma-aineisto Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, maakuntakaavan, yleiskaavan ja kaavarungon asettamat tavoitteet alueen suunnittelulle on käsitelty kohdassa 3.2 Suunnittelutilanne. Toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet Kaavasuunnittelun lähtötavoitteena on ollut tutkia mahdollisuudet monipuolisen ja ympäristöltään laadukkaan palvelu- ja yritysalueen rakentamiseksi. Tavoitteena on luoda edellytykset eteläisiä kaupunginosia palvelevan kaupan ja julkisten palveluiden alakeskuksen rakentamiselle sekä asutuksen lisäämiselle Järvenpään eteläisissä kaupunginosissa. Suunnittelun tavoitteena on kehittää Poikkitien yritys- ja palvelualuetta seudullisesti merkittävän kaupan suuryksiköiden osalta Järvenpään keskustan ehdoilla siten, ettei alueen toteutus haittaisi ydinkeskustan kehittämistä merkittävimpänä kaupan keskuksena. Sivu 20

Tavoitteena on luoda moninaista ja laadukasta kaupunkiympäristöä, huomioida luonnonmukainen lähivirkistysmahdollisuus suunnittelussa sekä laatia alueelle rakentamistapaohje varmistamaan rakentamisen korkea laatu ja soveltuvuus ympäristöön. Kaupan selvitykset Vuonna 2011 laaditussa kaupan selvityksessä (Entrecon Oy, 18.3.2011, toimeksianto Järvenpää ja Tuusula) Poikkitien ja Pohjoisväylän alueelle laskettiin tilaa vievän ja erikoiskaupan potentiaaliksi 85 000 k-m² (50 000 + 35 000 k-m²). Vuonna 2013 laaditussa Järvenpään kaupan palveluverkkoselvityksessä (Ramboll Finland Oy) kaupungin oman lähivaikutusalueen ja toissijaisen vaikutusalueen väestön ostovoimasta laskettu tilaa vievän kaupan lisätarve koko kaupungissa on 46 700 k-m² vuoteen 2035 mennessä. 4.2.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavan valmisteluvaiheessa saadun palautteen perusteella (Uudenmaan ELY, Uudenmaan liitto) on täsmennetty kaavamerkintöjä ja -määräyksiä erityisesti kaupan toimintojen mitoituksen ja laadun osalta. Asemakaavatyön aikana laaditut selvitykset ja suunnitelmat ovat tarkentaneet asemakaavatyölle asetettuja tavoitteita mm. hulevesien käsittelyn ja tilatarpeiden sekä luontoarvojen huomioimisen osalta. Kevään 2015 aikana laaditussa kaupan selvityksessä (Ramboll) 9 kaupan kokonaismitoitusta on tarkennettu ja ehdotettu jaoteltavaksi uudelleen. Tarkastelualueena ovat olleet toteutuneet kaupan alueet sekä Poikkitien ja Tuomalan alueet eli koko eteläisen Järvenpään liittymän alue (2. vaihemaakuntakaavan 100 000 k-m2 "donitsi"-merkintä). Selvitys ehdottaa kaupan kerrosneliömetrimäärän jaoksi Järvenpään puolelle sijoitettavaksi 75 000 k-m2 ja Tuusulalle 25 000 k-m2. Kaavaprosessin aikana on käyty kaupallisia neuvotteluita eri toimijoiden kanssa sijoittumismahdollisuuksista Poikkitien alueelle. Neuvotteluiden pohjalta on päästy sopimukseen Lidl Suomi Ky:n kanssa uuden jakelu- ja logistiikkakeskuksen sijoittumisesta alueelle. Logistiikkatoiminnan sijoittuminen alueelle on tarkentanut hankkeen alkuperäisiä tavoitteita toiminnan luonteen ja maankäytön tilatarpeen osalta. 4.3 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.3.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Poikkitien yritys- ja palvelualueen maankäytön eri vaihtoehtoja on tutkittu kaavarungon suunnitteluvaiheessa. Alueen maankäyttöä ja katuverkon ja korttelialueiden jäsentelyä tutkittiin kolmen vaihtoehtoisen rakennemallin (A, B ja C) välillä. Rakennevaihtoehdoista päädyttiin vertailun ja arvioinnin perusteella B2 nimiseen vaihtoehtoon, jonka pohjalta valmisteltiin itse kaavarunko. Valitun vaihtoehdon arvioitiin luovan parhaat edellytykset kaupallisten toimintojen kehittämiselle ja katuverkoston järjestämiselle ja toimivuudelle. Kaavarunkomateriaali on ollut nähtävillä Seutulantalon palvelupisteessä 12.2 14.3.2014 välisen ajan sekä kaupungin internet-sivuilla. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyi kaavarungon asemakaavoituksen pohjaksi 3.4.2014 19. Kaavarunkoaineistoa voi edelleen tarkastella Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Sivu 21

Kuva 9. Kaavarunkovaiheen rakennevaihtoehdot A, B ja C. Kuva 10. Kaavarugon pohjaksi valittu vaihtoehto B2 4.3.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavan valmisteluvaiheessa on ollut nähtävillä kaksi vaihtoehtoista kaavaluonnosta. Vaihtoehdossa Ve1 oli kaava-alueen itäiseen kortteliin 2132 osoitettu sisäinen katu ja vaihtoehdossa Ve2 kortteli oli esitetty ilman katua. Vaihtoehtotarkastelulla tutkittiin alueen tulevaa tonttitarjontaa ja -mitoitusta ja haettiin palautetta mahdollisilta toimijoilta. Molemmissa vaihtoehdoissa on todettu olevan omat vahvuutensa, mutta myös heikkoutensa alueen kehittämisen kannalta. Vaihtoehdossa 1 vahvuutena nähtiin mahdollisuus muodostaa kortteliin pienempiä tonttikokonaisuuksia ja toisaalta Vaihtoehto 2 mahdollisti toimijan, jonka toiminta edellyttäisi suurta yhtenäistä tonttia. 4.3.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Ensimmäisten kaavaluonnosten nähtävilläolon jälkeen on asiantuntija-arvioiden ja saadun palautteen perusteella päätetty edetä suunnittelussa vaihtoehdon Ve1 pohjalta. Alueen toteutettavuuden ja tulevien toimintojen mahdollistamisen kannalta on nähty perustelluksi valita asemakaavaratkaisuksi versio, jossa kortteliin 2132 on osoitettu sisäinen katuyhteys. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavan perusrakenne koostuu liike-, toimisto ja toimitilakortteleista, varastorakennuksen korttelialueesta, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevasta korttelialueesta sekä asemakaava- Sivu 22

alueelle tulevista katu-, puisto- ja suojaviheralueista. Pohjoisemmat korttelialueet ovat tarkoitettu pääasiassa seudullisesti merkittävälle tilaa vaativalle vähittäiskaupalle ja muulle paikalliselle erikoiskaupalle, joka ei suuren tilantarpeen tai muun syyn vuoksi sovellu keskusta-alueelle. Myös muuta liike- ja toimistotilaa, ruokala- ja kahvilatilaa sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuus- ja varastotilaa voi sijoittaa alueelle annettujen reunaehtojen mukaisesti. Puistoalueilla viivytetään alueelta syntyviä hulevesiä ja niillä on merkitystä myös kevyen liikenteen kulkuväylinä sekä virkistys- ja ulkoilukäytön alueina. Yritys- ja palvelualueen itäosan tonteille tulee asemakaavamääräysten mukaisesti rakentaa hulevesien viivytysrakenteita, kuten hulevesikasetteja tai hulevesipainanteita. Päällystettyjen pintojen määrä tulee pitää mahdollisimman pienenä ja osa pysäköintialueista tulee päällystää mahdollisuuksien mukaan vettä läpäisevillä päällysteillä. Rakennekerrosten kuivatuksesta on huolehdittava salaojilla, koska hulevedet eivät imeydy tehokkaasti saviseen maaperään. Suunniteltujen korttelialueiden väliin ja kortteleiden eteläreunalle on suunniteltu hulevesien viivytysalueita, jotka toimisivat samalla avo-ojina ja alueen tulvareitteinä. Altaat tulevat olemaan kosteikkomaisia avoniittyjä. Itäosasta vedet virtaavat lounaaseen Horsmatien varteen. Uuden asemakaavan mukainen alue liittyy yhdyskuntarakenteeseen Poikkitien pohjoispuolella ja Pohjoisväylän varressa sijaitseviin kaupan alueisiin. 5.1.1 Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on noin 36,2 hehtaaria, josta liike- ja toimitilarakennusten korttelialuetta, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KMKTY-1), on 4,9 ha, puistoa 1,5 ha, erityisalueita (EV, ET) 0,67 ha ja katualueita yhteensä 4,9 ha. Rakennusoikeutta on osoitettu korttelialueille yhteensä 109 000 k-m 2. Rakennusoikeudesta 80 000 k-m 2 sijoittuu varastorakennusten korttelialueelle ja 29 000 k-m 2 liike ja toimitilarakennusten korttelialueille. Jälkimmäinen rakennusoikeus on myös seudullisesti merkittävän tilaa vaativan vähittäiskaupan ja paikallisen erikoistavarankaupan sallittu maksimikerrosalan neliömetrimäärä. Asemakaava mahdollistaa alueen toteuttamisen myös toimitilavaltaisena alueena. Toimitilarakentaminen voi myös varata KMKTY-1 korttelialueille osoitetun rakennusoikeuden 29 000 k-m 2. Toimitilarakentamiseen liittyviä oheistiloja, kuten näyttely- ja tehtaanmyyntitiloja saa korttelialuetta kohti olla enintään 200 k-m². KMKTY-1 korttelialueille on sallittua sijoittaa pienimuotoista, aluetta palvelevaa päivittäistavaran kauppaa enintään 200 k-m 2 korttelialuetta kohti. Kaava-alueen aluetehokkuus eli rakennettujen alueiden suhde koko kaava-alueen pinta-alaan on e a=0,34. Kaava-alueen korttelitehokkuudet korttelialueilla; k 2131 (e k=0,36) ja k 2132 (e k=0,5). Varastorakennusten korttelialueella (TV-1) tonttitehokkuudeksi muodostuu e t=0,33. Asumista ei ole mitoitettu alueelle. Yksittäiset asuinhuoneistot liike- ja toimitilarakennusten yhteyteen on sallittu, mikäli rakennuksen huoltotoimet näin vaativat. 5.1.2 Palvelut Kaupalliset palvelut on sijoitettu Ainolanväylän varteen ja ne painottuvat lähes kokonaan seudullisesti merkittävään vähittäiskauppaan ja muuhun keskusta-alueen ulkopuolelle hakeutuvaan paikallisesti merkittävään erikoiskauppaan, joille sijainti keskusta-alueen ulkopuolella ja hyvien liikenneyhteyksien varrella on tärkeää ja mikä toisaalta on vaikutusten arvioinnin perusteella alueelle sopivaa. Alueelle on kahdelle KMKTY-1 -korttelialueelle sallittu pienimuotoista päivittäistavarakauppaa enintään 400 k-m², jonka on tarkoitus etupäässä palvella yritysalueella ja sen läheisyydessä toimivia yrityksiä ja työntekijöitä. Muut keskustan kaupalliset ja julkiset palvelut ovat nykytilassa n. 2,5-3 kilometrin etäisyydellä. Sivu 23