Lapin kuntapäivä 25.9.2012 Ajankohtaiset kunta-asiat Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto
Suomen Kuntaliitto Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Mukana toiminnassa ovat myös maakuntaliitot, sairaanhoitopiirit ja muut kuntayhtymät. Kuntien työnantajatehtäviä hoitaa Kuntaliittoon kuuluva KT Kuntatyönantajat. 2
Kuntaliiton luottamuselimet Kuntapäivät (joka 4. vuosi vaalien jälkeen) Valtuusto 101 jäsentä Hallitus 15 jäsentä ja 15 varajäsentä Opetus- ja kulttuuriasioiden neuvottelukunta Sosiaali- ja terveysasioiden neuvottelukunta Maakuntien liittojen puheenjohtajien kokous Pienten kuntien neuvottelukunta Ruotsinkielinen neuvottelukunta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta Pekka Nousiainen Valtuuston puheenjohtaja Rakel Hiltunen Hallituksen puheenjohtaja 3 25.9.2012 Tuula Haatainen
Kuntaliiton johto Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Kristina Wikberg, johtaja, ruotsinkielinen toiminta 4 25.9.2012 Tuula Haatainen
Toimintaympäristö muuttuu
2,5 Tulo- ja menokehitys epätasapainossa Kuntien ja kuntayhtymien verorahoitus ja toimintamenot, muutos edelliseen vuoteen verrattuna, mrd. euroa 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 0,5 0,7 1,0 1,5 0,6 0,9 1,3 1,4 1,9 0,6 1,3 0,9 0,8 0,9 1,0 1,2 0,9 1,0 0,5 0,0 0,3 0,2-0,2 0,0-0,5 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16-0,5 Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) Toimintamenot Lähde: Vuodet 1998 2011 Tilastokeskus, vuosien 2012 2016 ennusteet PPB (Talousjaosto 17.8.2012). 6
6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Kuntasektorin vuosikate, poistot sekä investoinnit Kunnat ja kuntayhtymät, mrd. Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot 1) Investointien omahankintamenot yhteensä 1) 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11* Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole minään vuonna riittänyt poistonalaisten investointien omahankintamenoihin, jolloin on syntynyt ns. tulorahoitusvajetta, jota kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainanotolla. Poistonalaiset investoinnit = esim. kadut, koulut, päiväkodit, verkostot. Ei-poistonalaiset investoinnit = maa- ja vesialueet, sijoitukset. 1) Vuoden 2010 luvuissa on mukana Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 7 25.9.2012 Tuula Haatainen Lähde: Tilastokeskus, vuoden 2011 poistonalaiset investoinnit tilinpäätösarvioiden mukaan.
20 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991 2016, mrd. (käyvin hinnoin) 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Lainakanta Rahavarat 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Lähde: Vuodet 1991 2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012 2016 ennusteet PPB (Talousjaosto 17.8.2012). 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 8
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Lappi yhteensä 700 700 600 500 400 300 200 100 0-100 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11* 9 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus 600 500 400 300 200 100 0-100
Lapin kuntien kertynyt tulorahoitusjäämä sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, /as. 1500 1000 500 0-500 -1000-1500 -2000 Tulorahoitusjäämä 97 98 99 001), Lappi 01 02 03 04 Tulorahoitusjäämä 05 06 07 081), 09 koko 10 maa11* Lainakannan muutos, Lappi Lainakannan muutos, koko maa 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot 10 Lähde: Tilastokeskus
Kuntauudistuksen perustelut Kuntauudistuksen perusteluksi on esitetty seuraavia tulevaisuuden haasteita: Huolestuttava huoltosuhde Tuottavuuden parantaminen Kestävyysvajeen kattaminen Väestönmuutosten voimakkaat alueelliset erot Kaupunkiseutujen toimivuutta haittaavien tekijöiden poistaminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun selkiyttäminen Kustannusvaihtelujen eliminointi 11 25.9.2012 Tuula Haatainen
Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille peruskunnille ja kuntarakenteen kehittämiselle seuraavat reunaehdot:» Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista» Vahva peruskunta on riittävän suuri vastatakseen itsenäisesti peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta» Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön» Vahva peruskunta voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Hallitusohjelman mukainen koko maan kattava selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta valmistui virkamiestyönä kunnallishallinnon rakennetyöryhmässä 8.2.2012. 12
Kuntaliiton yhteenveto: Kuntien ja kuntahallinnon uudistuminen on välttämätöntä Keskeisenä tavoitteena vahvojen kuntien muodostaminen Kunnilla keskeinen rooli prosessissa Vapaaehtoiset liitokset lähtökohtana Yhdistymiset kuntien omaan päätöksentekoon perustuen Vapaaehtoisten yhdistymisten kannustamista jatkettava (vos-kompensaatio ym.) Kuntajakoselvitysten käytön edellytykset arvioitava kuntien syksyllä hankkeesta ja selvityshenkilöistä antamien lausuntojen perusteella Niillä alueilla joilla vahvaa peruskuntaa ei muodostu, tavoitteena tulee olla kuntien monialainen yhteistyö palveluissa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa. 13 25.9.2012 Tuula Haatainen
Uudistuksen toimeenpano ja aikataulu Rakennelakityöryhmä laatii lakiluonnoksen, joka lähetetään syksyllä lausuntokierrokselle. Laki voimaan viimeistään 1.5.2013. Kuntien on tehtävä rakennelain edellyttämät selvitykset ja päätökset 1.4.2014 mennessä.» Kuntiin jotka eivät täytä rakennelain kriteereitä, eivätkä ole tehneet tarvittavia päätöksiä, varaudutaan asettamaan valtion erityisselvittäjät. Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa. Kunnilla on mahdollisuus hakea valtiovarainministeriöstä avustusta kuntajakoselvityksiin, erityisen vaativiin selvityksiin ministeriö varautuu asettamaan kuntajakoselvittäjät omalla kustannuksellaan. Yhdistymiset tulisivat voimaan muutoksen suuruudesta riippuen 2015/2017. Valtioneuvosto käyttää tarvittaessa puitelaissa säädettyä toimivaltaa velvoittaa kunnat pysymään ilmoittamissaan yhteistoimintaratkaisuissa. Valtioneuvostolle säädetään hallitusohjelman mukaisesti mahdollisuus päättää toimenpiteistä, mikäli erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely ei johda ratkaisuun kunnan peruspalveluiden ja niiden rahoituksen turvaamiseksi. 14
Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit Yleiset edellytykset» Selvitysalueiden tulee muodostaa alueellisesti eheä kokonaisuus tai muu toiminnallinen kokonaisuus Perustuslain reunaehdot» Kunnallinen itsehallinto, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet sekä kielelliset oikeudet (kansalliskielet ja saamenkieli) ja saamelaisten kulttuuri-itsehallinto Kolme pääkriteeriä:» Palvelu- ja väestöpohjakriteeri» Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteeri» Talouskriteeri Kunnalla on tarve selvittää kuntaliitosta, jos yksikin kolmesta pääkriteeristä osoittaa selvitystarvetta» Kunta ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, vaikkei yksikään pääkriteeri osoita selvitystarvetta, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta. 15
Palvelu- ja väestöpohjakriteerit Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta kunnan väestöpohjan on oltava vähintään noin 20 000 asukasta. Väestöpohja luo mahdollisuudet omaan palvelutuotantoon, matalan kynnyksen palveluihin sekä lähipalveluihin.» Tämä vähimmäisväestöpohja ei kuitenkaan riitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon. Perusopetuksen laadukas ja yhdenvertainen järjestäminen edellyttää vähintään noin 50 lapsen ikäluokkaa. Laajempi väestöpohja parantaa myös kunnan edellytyksiä järjestää ja kehittää mm. kulttuuri-, nuoriso- ja kirjastotoimen sekä rakennusvalvonnan, yhdyskuntatekniikan ja ympäristönsuojelun palveluita 16
Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerit Työpaikkaomavaraisuuskriteeri» Työpaikkaomavaraisuusasteen tulee olla vähintään 80 % Työssäkäyntikriteeri» Kriteerinä Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion seuduilla on, jos kunnasta pendelöinti Tilastokeskuksen työssäkäyntialuejaon osoittamaan keskuskuntaan on vähintään 35 %.» Muiden työssäkäyntialueiden osalta kunnasta pendelöinti Tilastokeskuksen työssäkäyntialuejaon osoittamaan keskuskuntaan on vähintään 25 %. Yhdyskuntarakennekriteeri» Koskee kaupunkiseudun keskustaajamaa ja lähitaajamaa silloin, kun keskustaajaman kasvupaine ulottuu vahvana lähitaajamaan asti. Yhdyskuntarakennekriteeritarkastelu perustuu Suomen ympäristökeskuksen taajamaluokitteluun. 17
Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerit Kriteerin soveltaminen Helsingin metropolialueella:» Metropolialueella selvitysalueiden tulee koostua kunnista, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineiden vuoksi. Alueen on lisäksi oltava perusteltu alueen kokonaisnäkökulmasta ja muodostettava toiminnallinen kokonaisuus. Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerit ovat toisilleen vaihtoehtoisia kriteereitä selvitystarvetta arvioitaessa.» Kunnilla on kuitenkin selvitysvelvollisuus, vaikka työpaikkaomavaraisuus- tai pendelöintiprosentti ei sitä edellyttäisi, jos selvitystarve on ilmeinen yhdyskuntarakennekriteerin ja alueen kokonaistarkastelun perusteella 18
Talouskriteeri Talouskriteerin täyttäisivät kunnat,» joiden rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut alittavat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a :n perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen raja-arvot kahtena vuonna peräkkäin (kriisikunnat); tai» joiden talous on kriisiytymässä ja tunnusluvut lähestyvät valtionosuuslain 63a :n mukaisten raja-arvojen täyttymistä. Tässä tapauksessa kriteerissä otetaan huomioon 63a :n perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen raja-arvot kolmena vuonna peräkkäin. Kuntaliitostarvetta osoittaisi, jos kunnan taloudessa alittuu neljä tunnuslukujen mukaista raja-arvoa valtionosuuslain 63a :n kuudesta tunnuslukujen mukaisesta raja-arvosta tai taseen kertynyttä alijäämää on vähintään -500 euroa asukasta kohti viimeisessä tilinpäätöksessä ja alijäämää kahdessa sitä edeltävässä tilinpäätöksessä 19
Kuntalain uudistaminen Tavoitteena on uudistaa kuntalaki siten, että siinä otetaan huomioon muun muassa uusista kuntahallinnon rakenteista sekä kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä aiheutuvat muutostarpeet. Kuntalain tulee edelleen olla kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki.» Uudistuksella pyritään vähentämään erityislainsäädännön tarvetta. Tarkoituksena on, että uusi kuntalaki tulisi voimaan vuoden 2015 alusta. Organisointi» Parlamentaarinen seurantaryhmä pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen» Työvaliokunta pj. ylijohtaja Päivi Laajala, VM jäseninä valmistelujaostojen puheenjohtajat» Valmistelujaostot Toimielimet ja johtaminen jaosto, pj. Kari Prättälä, Kuntaliitto Demokratiajaosto, pj. Inga Nyholm, VM Talousjaosto, pj. Arto Sulonen, Kuntaliitto Kunnat ja markkinat jaosto, pj. Auli Valli-Lintu, VM 20
Kuntauudistuksen eteneminen Kuntarakennelakiehdotus syksyllä lausunnoille kuntiin» Hallituksen esitys eduskuntaan niin, että voimaan viimeistään 1.5.2013 Kunnille yhdistymisavustusta ja muutoksen tukea, mikäli yhdistymispäätös tehty 1.4.2014 mennessä Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä loppuvuodesta 2013» Kunnille, jotka eivät täytä rakennelain kriteereitä tai eivät ole tehneet tarvittavia päätöksiä, varaudutaan asettamaan valtion erityisselvittäjät. 21
Kuntauudistus on kokonaisuus Rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, metropoliratkaisu ja kuntien tehtävien arviointi.» Näiden kaikkien tulee tukea toisiaan ja varmistaa tulevaisuuden kannalta riittävän vahvat ja elinvoimaiset kunnat.» Uudistus valmistellaan aikataulullisesti siten, että kokonaisuuden pääpiirteet ovat tiedossa rakennelain astuessa voimaan. Kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota kuntalaisten erilaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseen.» Arvioidaan esimerkiksi kunnanosahallintoratkaisuja.» Kuntalain uudistuksen tueksi asetettu parlamentaarinen seurantaryhmä. 22
Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus Hallitusohjelman mukaan» valtionosuusjärjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään» järjestelmän kannustavuutta parannetaan» osana vos-uudistusta selvitetään perusopetuksen valtionosuuden perusteet tavoitteena tasa-arvoisen ja tasalaatuisen perusopetuksen saatavuuden varmistaminen. Tavoitteena on, että rahoitus perustuisi nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, esimerkiksi kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon sekä työttömyysasteeseen. Tarkastelu voidaan ulottaa verotusta koskeviin asioihin Selvitysmies VTK Arno Miettinen 1.6.2012 31.3.2014. 23 23
Kuntauudistuksen aikataulu 2012 2013 2014 2015 2016 Aluekierros ja kuuleminen Rakennelakityöryhmä Lausunnot HE eduskunnalle Hallituksen arvio uudistuksen etenemisestä Kuntajakoselvitykset ja uutta kuntarakennetta koskevat päätökset 1.4.2014 mennessä KUNTARAKENNELAKI VOIMAAN VIIM. 1.5.2013 Kuntien yhdistymiset voimaan 2015 2017, kuitenkin viimeistään 1.1.2017 KUNTALAIN KOKONAISUUDISTUS VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN HE + eduskuntakäsittely HE + eduskuntakäsittely UUSI KUNTALAKI VOIMAAN UUSI KUNTIEN VALTIONOSUUSLAINSÄÄDÄNTÖ VOIMAAN 24
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:17
Tehtävä Selvittää, miten kuntarakennetyöryhmän esittämien selvitysalueiden mukaisesti muodostuvien kuntien pohjalta sotepalvelurakenne muodostuu Pääsääntöisesti järjestämis- ja rahoitusvastuu on kunnilla Huomioitava, että uusi kuntarakenne voi olla erilainen kuin nyt käsittelyssä oleva esitys 26
Tehtävä Toukokuussa väliraportti Kolme mallia palvelurakenteeksi uusien peruskuntien pohjalta Loppuraportti vuoden 2012 lopussa Työ on osa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskevan lain valmistelua (ns. järjestämislaki) 27
Palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Yhdenvertaisuuden parempi toteutuminen» Elinikä» Sairastavuus» Koettu terveys» Toimintakyky» Terveyskäyttäytyminen» Palvelujen käyttö Palvelujen saatavuuden turvaaminen sosioekonomisesta asemasta ja asuinpaikasta riippumatta Järjestämisvastuun ja rahoituksen selkiyttäminen 28
Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2011 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi 320 Kunta järjestää palvelut itse 98 kuntaa, väestöstä 61 % Yhteistoiminta-alueet yhteensä 63, kuntia 222, väestöstä 39 % Kuntayhtymiä 35, kuntia 142 Isäntäkuntamallin yt-alueita 28, kuntia 80 Terveyskeskukset yhteensä 161 Kuntien 98 Kuntayhtymien 35 Isäntäkuntien 28 Terveyskeskukset Alle 20 000 asukasta 85 Yli 20 000 asukasta 76 Kunta järjestää Kuntayhtymä järjestää Isäntäkunta järjestää Karttapohja: Tilastokeskus 2011, 23.8.2011 29
30
Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta ja edistämisestä Julkisen vallan käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa Palvelutarpeen selvittämisestä Yhdenvertaisesta saatavuudesta Tuotantotavasta päättämisestä Tuotannon laadusta, seurannasta ja valvonnasta Järjestämiseen liittyvästä rahoituksesta Voimavarojen tehokkaasta kohdentamisesta Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä 31
Työryhmän johtopäätöksiä Nykyisellä palvelurakenteella ei voida turvata yhdenvertaisia sosiaali- ja terveyspalveluja Rakenteelliset muutokset ovat välttämättömiä saumattomien palveluketjujen turvaamiseksi ja osaavan henkilöstön saamisen turvaamiseksi Kunta- ja palvelurakenne on uudistettava samanaikaisesti Rakenneuudistuksilla on vahvistettava kunnan peruspalvelujen toimintaedellytyksiä ja rahoitusta Sote-järjestämisvastuun on kytkeydyttävä muuhun kunnalliseen päätöksentekoon Päätöksentekorakenteen on oltava yksinkertainen Palvelujen tuottamisessa on otettava huomioon alueelliset erot Uudistus on toteutettava yhteistyössä kuntien kanssa Kielelliset oikeudet on turvattava 32
Johtopäätöksiä Jokainen työryhmän tuottamista kolmesta mallista edellyttää kuntarakenteen muutoksia Vahva kunta lähtökohtana, rinnalle sote-alueet» Hallintomallina vastuukunta tai kuntayhtymä Viisi ERVAa, joiden tehtävät riippuisivat perustason toimijoiden kantokyvystä ERVAsta oikeushenkilö 33
Hallituksen päätös: malli C Rahoitus- ja järjestämisvastuu kunnilla Kunnat tai sote-alueet vastaavat palvelujen laajennetusta perustason palvelujen järjestämisestä mukaan lukien merkittävä osa sairaalahoitoa Ervojen roolia selkiytetään jatkotyössä Kuntarakenteesta riippuu, montako sote-aluetta tarvitaan Jatkotyössä otettava huomioon alueelliset erot ja kuntauudistuksen aikataulu Päästävä riittävän suuriin kokonaisuuksiin Sote samalle järjestäjälle 34
Jatkotyö Tarvitaan konkretiaa ja käytännönläheistä tarkastelua Perustason vahvistaminen, toimivat palveluketjut ERVAn ja sote-alueen välinen työnjako Alueelliset erot otettava huomioon Työryhmän toimeksianto vuoden 2012 loppuun Linjauksia odotetaan kuntarakenteen lausuntokierrosta varten 36
Kuntaperusteinen koulutusjärjestelmä tuottaa laadukkaita palveluita koko maassa
Kuntaperusteinen koulutusjärjestelmä esiopetuksesta toisen asteen loppuun Kokonaisvastuu nuorten koulutuksesta kuntien tehtäväksi. Koulutus muodostaa jatkumon esiopetuksesta perusopetukseen ja sieltä lukioon tai ammatilliseen peruskoulutukseen. Peruskoulunsa päättävälle nuorelle oikeus saada opiskelupaikka lukiossa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa Kunnat vastaisivat lasten ja nuorten esi- ja perusopetuksen lisäksi myös nuorten lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta peruskoulutuksesta» Opetus-, terveys-, sosiaali-, nuoriso-, työvoimaviranomaisten yhteistyö Rahoitus kuten tähänkin asti kunta valtio-suhteessa 38
Valtio: - Lainsäädännölliset puitteet - Rahoituksen turvaaminen Kuntaperusteisuus lähtökohtana Vahva peruskunta ottaa vastuun eri palveluiden järjestämisestä. Yhteistyö samojen kuntien kanssa palveluiden järjestämisessä, jottei palvelurakenne pirstaloituisi Perusopetus Työelämä Aikuiskoulutus korkeakoulut Nuorten toisen asteen koulutus Lukiot ja ammatillinen peruskoulutus Esiopetus Varhaiskasvatus/ päivähoito Kuntalaisten palvelukokonaisuus Koulutuspalvelut Hyvinvoinnin tuki Nuoriso-, liikunta ja kulttuuripalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Kuntien elinkeinopalvelut 39