Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Transkriptio

1 Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

2 } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja n asukasta Vastaa kansanterveystyöstä, vammaispalveluista, raittiustoimesta, päihdehuollon avopalveluista, katkaisuhoidosta, päihde- ja mielenterveysasiakkaiden ohjauksesta, tuesta ja kotiuttamisesta sekä asumispalveluista, lasten isyyteen, elatukseen, huoltoon ja tapaamiseen liittyvistä lakisääteisistä tehtävistä, puheterapiapalveluista, kasvatus- ja perheneuvontapalveluista lukuun ottamatta Kokemäkeä Lisäksi ky koordinoi esh yhdessä jäsenkuntien kanssa Omana toimintana, Eurajoki ostopalveluna } Muut sosiaalihuollon tehtävät kunnat hoitavat itse Paras-laki edellyttää sote-integraatiot lukien (ei valmisteltu)

3 } Kuntarakenneuudistus Laki voimaan } Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Tavoite: laki voimaan } Kuntalain uudistus Tavoite: laki voimaan osin , kaikilta osin } Valtionosuusuudistus Tavoite: laki voimaan , siirtymäsäännöksiä

4 } Ministeriön työryhmät Ei poliittista hyväksyntää } Kunta- ja sotekoordinaatioryhmän linjaukset (ns. Petteri Orpon työryhmä) Poliittiset linjaukset } Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmä, väliraportti Avattiin soten osalta Orpon työryhmän linjaukset } Väliraportista pyydettiin kuntien lausunnot mennessä Webropol-kysely ja/tai avoimet vastaukset Lausuntoja 331 kpl (tilanne )

5 } Väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen } Yhdenvertaisten sote-palvelujen turvaaminen kaikille } Soten peruspalvelujen vahvistaminen } Mahdollisimman laaja integraatio Koko sote saman johdon ja saman budjetin alla Kansalaisten palvelut yhtenä kokonaisuutena } Vaikka järjestämisvastuuta keskitetään, lähipalvelut turvataan

6 } Integrointi: Sosiaali- ja terveydenhuolto Perus- ja erikoistason palvelut } Peruslähtökohta: sote-palvelut järjestetään sote-alueilla Uusi termi Vastaa kaikkien palvelujen järjestämistä (sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito) } Sote-alueiden sisällä voi olla perustason palvelut järjestäviä kuntia ja alueita } Erityisvastuualue (Erva) koordinoi toiminnan järjestämistä } Rahoitusvastuu säilyy kunnilla!

7 } Kunta ei voi itse järjestää mitään lakisääteisiä sote-palveluja, vaan se saa ne joko 1) sote-alueelta tai 2) sote-alueelta ja perustason alueelta } Kunnan tulee kuulua joko sote-alueeseen tai perustason alueeseen Kuntarakennelain 4 d 3 mom tarkoitetun yhdyskuntarakenne- ja työsäkäyntialueen ulkopuolella sijaitsevan kunnan tulee kuulua lähimmän työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden muodostavan alueen keskuskuntaan perustuvaan peruspalvelualueeseen (Kokemäki) Muussa tapauksessa kunnan tulee kuulua suoraan sote-alueeseen (Eurajoki, Harjavalta, Luvia, Nakkila) } Kunnalla on edustus yhteisessä toimielimessä Perustason alue edustus vain perustason vastuukunnan toimielimessä Perustason yhteinen toimielin valitsee edustajan sote-alueen yhteiseen toimielimeen } Kunta rahoittaa sote-palvelut

8 } Sote-alueella on vastuu alueensa kuntien asukkaiden sotepalvelujen järjestämisestä } Järjestämisvastuu sisältää kaikki sote-palvelut Sosiaalipalvelut Kehitysvammaisten erityishuolto Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito } Kunnan on kuuluttava sote-alueeseen } Palvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla (kuntayhtymämalli poistuu) Väestöpohjavaade vähintään noin asukasta } Sote-alueen kunnat osallistuvat hallintoon vastuukunnan yhteisen toimielimen kautta Kaikilla kunnilla ei välttämättä ole edustusta Mahdollisen perustason kuntia edustaa perustason yhteisen toimielimen valitsema edustaja } Kustannuksista vastaavat sote-alueen kunnat } Sote-alueita tullee muodostumaan 20-30

9 } Pääsääntö: Kunnalla, jossa on vähintään noin asukasta on oikeus järjestää perustason sote-palvelut asukkailleen Tällaisia kuntia on 34 kpl + 2 maakunnan keskuskaupunkia Perustason palvelut: nykyiset perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut lukuun ottamatta ympärivuorokautista soten päivystystä, lisäksi peruserikoissairaanhoito, jos tälläkin hetkellä Vähintään noin asukkaan kunta voi toimia toiminnallisen kokonaisuuden vastuukuntana Kunta voi järjestää sote-palvelut myös samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluville alle asukkaan kunnille Perustason alueet säädetään asetuksella

10 } Poikkeus pääsäännöstä: Kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetulla selvitysalueella oleva yli asukkaan kunta voi saada oikeuden järjestää perustason palveluja vain seuraavilla edellytyksillä Kunnan asukasluku on tällä hetkellä / lain voimaantullessa (eli ) vähintään Valtion erityisen kuntajakoselvityksen perusteella selvitysalueelle syntyy useamman kuin yhden yli asukkaan kokonaisratkaisu Lisäksi yli asukkaan kunnan on sovittava sote-alueen vastuukunnan kanssa palvelujen riittävästä integroinnista } Muilla kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetulla yhtenäisellä yhdyskunta- ja työssäkäyntialueella olevilla kunnilla ei ole oikeutta järjestää perustason palveluja 4 d :ssä tarkoitettuja kuntia ovat Eurajoki, Harjavalta, Luvia ja Nakkila Edellytys: Uusi Keski-Satakunnan kunta on olemassa ja syntynyt erityisen kuntajakoselvityksen tuloksena

11 } Yhdenvertaisuuden turvaaminen erityisesti sote-alueiden yhteistyötä vaativissa keskitettävissä palveluissa } Päällekkäisyyksien, kilpavarustelun sekä palveluvajeiden välttäminen ja voimavarojen tarkoituksenmukainen ohjaus } Tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen alueellinen koordinaatio } Viranomaistehtävät

12 } Sekä perustason että sote-alueen hallinto edellytetään järjestettäväksi pääsääntöisesti vastuukuntamallilla } Jokaisella perustasoon kuuluvalla jäsenkunnalla on edustus perustason vastuukunnan yhteisessä toimielimessä } Sote-alueeseen kuuluvalla perustasolla on vastuukunnan toimielimessä perustason edustus (=perustason kuntien yhteinen edustus) } Perustason ja sote-alueen yhteisellä toimielimellä on oikeus päättää järjestämisvastuun piiriin kuuluvista asioista } Perustuslaillisia ongelmia?

13 } Kunnat rahoittavat edelleen palvelujen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset } Rahoitusmallissa otetaan huomioon asukasluvun lisäksi ikärakenne ja palvelujen käyttö } Rahoitusmallin yksityiskohdat määritellään jatkovalmistelussa } Palvelujen toteuttamiseksi tarvittavan infrastruktuurin kustannukset huomioidaan

14 } Jäsenkunnat voivanevat sopia keskenään, miten kuntayhtymän toiminta rahoitetaan ja millä perusteella jäsenkunnat maksavat palveluista vastuukunnalle } Järjestämislakiin kirjattaneen ns. perälauta, jonka mukaan toiminta rahoitetaan, jos sopimukseen ei päästä - ikärakenteella ja sairastavuudella painotettu kapitaatiomalli - kapitaatioon siirtyminen usean vuoden siirtymäajalla

15 } Valmisteluryhmän loppuraportti lausunnoille HE (=hallituksen esityksen) muodossa joulukuussa 2013 } HE eduskuntaan keväällä 2014 } Laki voimaan } Sote-alueet, perustason alueet ja erityisvastuualueet aloittavat toimintansa viimeistään