Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

2 Palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille. Vahvistetaan nykyisin riittämättömästi toimivia peruspalveluja, turvataan riittävät lähipalvelut. Järjestelmä- ja ammattikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen, toimivat hoito- ja palveluketjut. Päävastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta on perustasolla (vahvat peruskunnat ja sote-alueet). Sitä tukee alueellinen erityisvastuutaso (ervaalueet). Henkilöstön riittävyys ja osaaminen turvataan.

3 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetyöryhmän esitys Tavoitteena kaksitasoinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen rakenne NYKYMALLI Huom. erva ei oikeushenkilö UUSI MALLI ERVA ERVA ESH PERUSTASO LAAJENNETTU PERUSTASO 3 Eija Koivuranta

4 4 Tulevaisuuden palvelut kansalaisen näkökulmasta Sähköiset palvelut 24 h - parantavat palvelujen alueellista saatavuutta (palvelutiedot, neuvonta, omahoito, ajanvaraus, etäkonsultaatio jne) Liikkuvat palvelut - pyörien päällä terveystarkastukset, rokotukset, laboratorio-kokeet, hammashoitola, sairaanhoitajan tai sosiaalityöntekijän vastaanotto, kriisipalvelut jne. Asiakas Kotiin tarjottavat palvelut -tukevat toimintakykyä ja arjessa selviytymistä (kotihoito, perhetyö, ensihoito, kotikuntoutus jne) Lähellä tarjottavat palvelut - matalan kynnyksen palvelupisteet, neuvolat, perhekeskukset, hoitajan ja lääkärin vastaanotto, sosiaalityö jne. Alueellisesti keskitetyt palvelut - harvemmin käytettyjä (päivystykset, poliklinikat, päiväkirurgia, perheneuvolat jne) Kaikissa palveluissa voi olla tuottajana julkinen, yksityinen tai kolmas sektori Kansallisesti keskitetyt palvelut - viidessä yliopistollisessa keskuksessa (erityistason hoito ja kirurgia, riskiraskaudet, syöpäkeskus, hengityslaitepotilaat jne) Tukiverkkoina lakisääteinen järjestämisvastuu, järjestelmällinen toteutumisen ja laadun seuranta ja valvonta.

5 Tavoitteena hoitoketjujen parantaminen 2

6 2

7 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetyöryhmän esitys Kantokykyvaatimukset uudelle laajalle perustasolle Riittävä väestöpohja: vähintään Talouden kestävyys: pystyy rahoittamaan tulorahoituksellaan pääosan palveluistaan Talouden vakaus: rahoituskyky ei saa vaarantua yksittäisistä tulopohjaan vaikuttavista ratkaisuista tai palvelupäätöksistä Riittävä osaaminen: järjestämisen osaaminen edellyttää riittävää omaa palvelutuotantoa Ammattihenkilöstön riittävyys ja saatavuus: henkilöstön hallinta riittävän suurina kokonaisuuksina Tarvittava sote-infrastruktuuri: tilat ja laitteet sekä ammattihenkilöstön sijoittuminen

8 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetyöryhmän esitys Alueellinen eheys Kantokykytekijöiden lisäksi tulevalta palvelurakenteelta on edellytettävä alueellista eheyttä siten, ettei synny palvelukatveita (kuntia tai sote-alueita, jotka eivät suoriudu järjestämisvelvoitteestaan) tai merkittäviä palvelutarjonnan päällekkäisyyksiä (kilpavarustelu)

9 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetyöryhmän esitys Sote-alue Lakisääteinen velvoite kuulua sote-alueeseen, jollei kunta täytä kaikkia kantokykykriteereitä Myös kunnalla, joka yksinään täyttää edellä mainitut kriteerit, tulee olla velvollisuus kuulua sotealueeseen, jos alueella ei saada muutoin kokonaisuutena kantokyvyltään riittäviä järjestämisvastuun kantajia Sote-alueen hallinto joko vastuukuntamallilla tai kuntayhtymänä

10 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetyöryhmän esitys Vaativammat palvelut ja Erva-taso Vaativampien palvelujen järjestämisessä tarvitaan perustason järjestämisvastuullisten toimijoiden sopimusyhteistyötä ja erva-yhteistyötä Erva-tasolle erityisen vaativien, laajaa väestöpohjaa edellyttävien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien hoitaminen, perustason tiettyjen toimintojen koordinoiminen sekä tutkimukseen, opetukseen ja valtakunnalliseen kehittämiseen liittyviä tehtäviä

11 Sosiaali- ja terveyspoliittisen ministeriryhmän linjauksia (1/3) Laajan perustason, joka sisältää myös erityispalveluja, palvelutarpeeseen vastaaminen edellyttää vähintään noin väestöpohjaa sekä muiden kantokykytekijöiden ja erityispiirteiden huomioon ottamista Kantokyky koostuu riittävästä väestöpohjasta ja talouden kestävyydestä ja vakaudesta palvelujen järjestämistä ja omaa tuotantoa koskevan osaamisen varmistamisesta ammattitaitoisen henkilöstön riittävyydestä ja kyvystä huolehtia palvelutuotannon edellyttämästä infrastruktuurista Myös erityispiirteet otettava huomioon (mm. kielelliset olosuhteet ja harva asutus) HUOM! Pelkkä väestöpohjavaatimuksen täyttyminen ei riitä

12 Sosiaali- ja terveyspoliittisen ministeriryhmän linjauksia (2/3) Mahdollisuus järjestää joitakin peruspalveluja itse säilyy ja muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus turvattava kuulumalla sote-alueeseen jos kunnassa vähintään noin asukasta ja jos muutoinkin riittävä kantokyky sote-alueella palvelujen järjestämisen yhtäläiset perusteet Itsenäistä järjestämisvastuuta ei ole ja palvelut turvataan kuulumalla sote-alueeseen jos kunnan väestö alle

13 Sosiaali- ja terveyspoliittisen ministeriryhmän linjauksia (3/3) Erityisvastuualueen (ervan) tehtävänä sosiaali- ja terveydenhuollon vahva alueellinen koordinaatio ja ohjaus Erva-alueittain sovitaan vahvojen peruskuntien ja sote-alueiden keskinäisestä yhteistyöstä erva-alueen sisäisessä järjestämissopimuksessa, kuten 24/7 päivystyksen ja ensihoidon järjestäminen Ervan koordinaatiolla ja ohjauksella turvataan yhdenvertainen pääsy palveluihin, hallitaan palveluverkon päällekkäisyyksiä ja ohjataan voimavaroja väestön tarpeiden edellyttämällä tavalla

14 Selvityshenkilötyöryhmä Kullakin viidellä erva-alueella kolmen selvityshenkilön tiimi (edustettuna sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito). konkretisoivat tehtyjä sote-linjauksia alueellisesti parhaiksi ratkaisuiksi. Selvityshenkilötyöryhmän pj. kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee Työ on käynnistynyt alueellisilla kuulemis- ja keskustelutilaisuuksilla, joita on eri puolilla Suomea yhteensä noin 50. Selvityshenkilötyöryhmän yhteinen esitys julkistetaan 1.3. Selvityshenkilöiden ehdotukset laajalle lausuntokierrokselle mm. kuntiin ja sairaanhoitopiireihin maaliskuussa 2013, kun raportti on käännetty ruotsiksi.

15 Jatkovalmistelu SOTE-palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään järjestämislaki, jonka kirjoittamista varten on tarkoitus asettaa työryhmä alkaen. Kaikkien kuntien on tehtävä rakennelain edellyttämät kuntajakoselvitykset ja niihin liittyvät päätökset mennessä (VM). Järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan vuonna Hallituksen tavoitteena on, että kuntien yhdistymiset tapahtuisivat viimeistään vuoden 2017 alkuun mennessä.