Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus Lahti Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto

Transkriptio

1 Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus Lahti Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto

2 2,5 Tulo- ja menokehitys epätasapainossa Kuntien ja kuntayhtymien verorahoitus ja toimintamenot, muutos edelliseen vuoteen verrattuna, mrd. euroa 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 0,5 0,7 1,0 1,5 0,6 0,9 1,3 1,4 1,9 0,6 1,3 0,9 0,8 0,9 1,0 1,2 0,9 1,0 0,5 0,0 0,3 0,2-0,2 0,0-0, ,5 Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) Toimintamenot Lähde: Vuodet Tilastokeskus, vuosien ennusteet PPB (Talousjaosto ). 2

3 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Kuntasektorin vuosikate, poistot sekä investoinnit Kunnat ja kuntayhtymät, mrd. Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot 1) Investointien omahankintamenot yhteensä 1) * Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole minään vuonna riittänyt poistonalaisten investointien omahankintamenoihin, jolloin on syntynyt ns. tulorahoitusvajetta, jota kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainanotolla. Poistonalaiset investoinnit = esim. kadut, koulut, päiväkodit, verkostot. Ei-poistonalaiset investoinnit = maa- ja vesialueet, sijoitukset. 1) Vuoden 2010 luvuissa on mukana Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 3 Lähde: Tilastokeskus, vuoden 2011 poistonalaiset investoinnit tilinpäätösarvioiden mukaan.

4 20 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPB (Talousjaosto )

5 Kuntauudistuksen perustelut Kuntauudistuksen perusteluksi on esitetty seuraavia tulevaisuuden haasteita: Huolestuttava huoltosuhde Tuottavuuden parantaminen Kestävyysvajeen kattaminen Väestönmuutosten voimakkaat alueelliset erot Kaupunkiseutujen toimivuutta haittaavien tekijöiden poistaminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun selkiyttäminen Kustannusvaihtelujen eliminointi 5

6 Kuntaliiton yhteenveto: Kuntien ja kuntahallinnon uudistuminen on välttämätöntä Keskeisenä tavoitteena vahvojen kuntien muodostaminen Kunnilla keskeinen rooli prosessissa Vapaaehtoiset liitokset lähtökohtana Yhdistymiset kuntien omaan päätöksentekoon perustuen Vapaaehtoisten yhdistymisten kannustamista jatkettava (vos-kompensaatio ym.) Kuntajakoselvitysten käytön edellytykset arvioitava kuntien syksyllä hankkeesta ja selvityshenkilöistä antamien lausuntojen perusteella Niillä alueilla joilla vahvaa peruskuntaa ei muodostu, tavoitteena tulee olla kuntien monialainen yhteistyö palveluissa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa Tuula Haatainen

7 Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit Yleiset edellytykset» Selvitysalueiden tulee muodostaa alueellisesti eheä kokonaisuus tai muu toiminnallinen kokonaisuus Perustuslain reunaehdot» kunnallinen itsehallinto, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet sekä kielelliset oikeudet (kansalliskielet ja saamenkieli) ja saamelaisten kulttuuri-itsehallinto Kolme pääkriteeriä:» Palvelu- ja väestöpohjakriteeri» Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteeri» Talouskriteeri Kunnalla on tarve selvittää kuntaliitosta, jos yksikin kolmesta pääkriteeristä osoittaa selvitystarvetta» Kunta ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, vaikkei yksikään pääkriteeri osoita selvitystarvetta, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta. 7

8 Kuntauudistuksen eteneminen Kuntarakennelakiehdotus syksyllä lausunnoille kuntiin» Hallituksen esitys eduskuntaan niin, että voimaan viimeistään Kunnille yhdistymisavustusta ja muutoksen tukea, mikäli yhdistymispäätös tehty mennessä Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä loppuvuodesta 2013» Kunnille, jotka eivät täytä rakennelain kriteereitä tai eivät ole tehneet tarvittavia päätöksiä, varaudutaan asettamaan valtion erityisselvittäjät. 8

9 Kuntauudistus on kokonaisuus Rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, metropoliratkaisu ja kuntien tehtävien arviointi.» Näiden kaikkien tulee tukea toisiaan ja varmistaa tulevaisuuden kannalta riittävän vahvat ja elinvoimaiset kunnat.» Uudistus valmistellaan aikataulullisesti siten, että kokonaisuuden pääpiirteet ovat tiedossa rakennelain astuessa voimaan. Kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota kuntalaisten erilaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseen.» Arvioidaan esimerkiksi kunnanosahallintoratkaisuja.» Kuntalain uudistuksen tueksi asetettu parlamentaarinen seurantaryhmä. 9

10 Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus Hallitusohjelman mukaan valtionosuusjärjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään järjestelmän kannustavuutta parannetaan osana VOS-uudistusta selvitetään perusopetuksen valtionosuuden perusteet tavoitteena tasa-arvoisen ja tasalaatuisen perusopetuksen saatavuuden varmistaminen. Tavoitteena on, että rahoitus perustuisi nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, esimerkiksi kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon sekä työttömyysasteeseen. Tarkastelu voidaan ulottaa verotusta koskeviin asioihin Selvitysmies VTK Arno Miettinen

11 Kuntauudistuksen aikataulu Aluekierros ja kuuleminen Rakennelakityöryhmä Lausunnot HE eduskunnalle Hallituksen arvio uudistuksen etenemisestä Kuntajakoselvitykset ja uutta kuntarakennetta koskevat päätökset mennessä KUNTARAKENNELAKI VOIMAAN VIIM Kuntien yhdistymiset voimaan , kuitenkin viimeistään KUNTALAIN KOKONAISUUDISTUS VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN HE + eduskuntakäsittely HE + eduskuntakäsittely UUSI KUNTALAKI VOIMAAN UUSI KUNTIEN VALTIONOSUUSLAINSÄÄDÄNTÖ VOIMAAN 11

12 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

13 Palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Yhdenvertaisuuden parempi toteutuminen Elinikä Sairastavuus Koettu terveys Toimintakyky Terveyskäyttäytyminen Palvelujen käyttö Palvelujen saatavuuden turvaaminen sosioekonomisesta asemasta ja asuinpaikasta riippumatta Järjestämisvastuun ja rahoituksen sekiyttäminen

14

15 Ikääntyneiden ikäryhmiin liittyvä väestöennuste yli 75- vuotiaita enemmän kuin nyt 2020 yli 75- vuotiaita enemmän kuin nyt Yli 65 v Yli 75 v Yli 85 v Yli 95 v Tietojen lähde: tilastokeskuksen väestöennuste (2009) Osasto pp.kk.vvvv 15

16 Väestötekijöiden vaikutus terveyspalvelujen kysyntään ja kustannuksiin: lisärahoituksen tarve verrattuna vuoteen Miljoonaa euroa Väestötekijöiden vaikutusta kuntatalouteen voidaan kuvata olettamalla palvelutason sekä palvelujen käyttäjien osuuden eri-ikäisessä väestössä pysyvän ennallaan. Kuntien menoihin vaikuttaa tällöin vain väestön määrän ja ikärakenteen muutos. Terveyspalvelut erikoissairaanhoito perusterveydenhuolto Osasto pp.kk.vvvv 16

17 Väestötekijöiden vaikutus eräiden sosiaalipalvelujen kysyntään ja kustannuksiin: lisärahoituksen tarve verrattuna vuoteen Miljoonaa euroa Väestötekijöiden vaikutusta kuntatalouteen voidaan kuvata olettamalla palvelutason sekä palve-lujen käyttäjien osuuden eri-ikäisessä väestössä pysyvän ennallaan. Kuntien menoihin vaikuttaa tällöin vain väestön määrän ja ikärakenteen muutos. Sosiaalipalvelut (alla olevat) lasten päivähoito vanhainkodit kotipalvelut palveluasuminen (arvio)

18 Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset v Kunnat ja kuntayhtymät Muu sosiaali- ja terv.toimi 9,2 %, 1,88 mrd. Hallinto 2,9 %, 0,60 mrd. Lasten päivähoito 12,9 % 2,65 mrd. Erikoissairaanhoito 29,8 %, 6,12 mrd. Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 4,7 %, 0,96 mrd. Vanhusten laitospalvelut 4,8 %, 0,99 mrd. Kotipalvelu 3,7 %, 0,77 mrd. Vammaisten laitospalvelut + vammaisten työllistämistoiminta 1,9 %, 0,39 mrd. Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 11,5 %, 2,37 mrd. Perusterveydenhuolto 18,6 %, 3,83 mrd. Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset 20,55 mrd. (= toimintamenot + käyttöomaisuuden poistot + vyörytyserät) 18 Lähde: Tilastokeskus

19 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2011 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi 320 Kunta järjestää palvelut itse 98 kuntaa, väestöstä 61 % Yhteistoiminta-alueet yhteensä 63, kuntia 222, väestöstä 39 % Kuntayhtymiä 35, kuntia 142 Isäntäkuntamallin yt-alueita 28, kuntia 80 Terveyskeskukset yhteensä 161 Kuntien 98 Kuntayhtymien 35 Isäntäkuntien 28 Terveyskeskukset Alle asukasta 85 Yli asukasta 76 Kunta järjestää Kuntayhtymä järjestää Isäntäkunta järjestää Karttapohja: Tilastokeskus

20

21 Perusterveydenhuolto pl. hammash. Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltä; Osuus käyttökustannuksista 1) 1997 ja 2010, % Tehtäväluokka: Sosiaali- ja terveystoimi yht. Lastensuojelun laitos- ja perhehoito sekä muut lasten ja perheiden palv. Päihdehuolto Muut vanhusten ja vamm. palv. 2) Vammaisten laitospalvelut sekä vammaisten työllistämistoiminta Vanhusten laitospalvelut Perusterveydenhuollon hammash. Kotipalvelu Erikoissairaanhoito Lasten päivähoito 1) Käyttökustannukset = toimintamenot (ml. sisäiset erät) + poistot + vyörytyserät. 2) mm. vanhusten ja vammaisten päivähoito, päivä-/palvelukeskukset, palvelutalot, ryhmäkodit ja muut vanhusten ja vammaisten asumispalvelut, vanhusten ja vammaisten perhehoito, vammaisetuudet sekä omaishoidon tuki % 21 Lähde: Tilastokeskus

22 Työssä olevat lääkärit päätoimen mukaan muutos % Sairaalat ,7 Terveyskeskukset ,6 Työterveyshuolto ,5 Yksityisvastaanotot ,3 Avohoitotoimistot ym ,0 - Lähde: Suomen Lääkäriliitto,

23 Työryhmän johtopäätöksiä Nykyisellä palvelurakenteella ei voida turvata yhdenvertaisia sosiaali- ja terveyspalveluja Rakenteelliset muutokset ovat välttämättömiä saumattomien palveluketjujen turvaamiseksi ja osaavan henkilöstön saamisen turvaamiseksi Kunta- ja palvelurakenne on uudistettava samanaikaisesti Rakenneuudistuksilla on vahvistettava kunnan peruspalvelujen toimintaedellytyksiä ja rahoitusta Sote-järjestämisvastuun on kytkeydyttävä muuhun kunnalliseen päätöksentekoon Päätöksentekorakenteen on oltava yksinkertainen Palvelujen tuottamisessa on otettava huomioon alueelliset erot Uudistus on toteutettava yhteistyössä kuntien kanssa Kielelliset oikeudet on turvattava 23

24 Hallituksen päätös: malli C Rahoitus- ja järjestämisvastuu kunnilla Kunnat tai sote-alueet vastaavat palvelujen laajennetusta perustason palvelujen järjestämisestä mukaan lukien merkittävä osa sairaalahoitoa Ervojen roolia selkiytetään jatkotyössä Kuntarakenteesta riippuu, montako sote-aluetta tarvitaan Jatkotyössä otettava huomioon alueelliset erot ja kuntauudistuksen aikataulu Päästävä riittävän suuriin kokonaisuuksiin Sote samalle järjestäjälle 24

25

26 Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta ja edistämisestä Julkisen vallan käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa Palvelutarpeen selvittämisestä Yhdenvertaisesta saatavuudesta Tuotantotavasta päättämisestä Tuotannon laadusta, seurannasta ja valvonnasta Järjestämiseen liittyvästä rahoituksesta Voimavarojen tehokkaasta kohdentamisesta Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä 26

27 Vahva terveyskeskus ensikontakti palvelujärjestelmään tuntee väestönsä ja potilaat tuottaa parempaa hyvinvointia, ei vain toimenpiteitä vastaa potilaan hoidon koordinoinnista etsivä työ / varhainen oireiden tunnistaminen tarjoaa tukea varhaisessa vaiheessa kytkee terveyden alueellisen edistämistoiminnan hoitavaan ja kuntouttavaan toimintaan 27

28 Kiitos!