Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät , Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja

2 2

3 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta Väestön ikääntyminen ja elatussuhteen muutos Hyvinvointi- ja terveyserojen lisääntyminen Hoivan tarpeen voimakas kasvu Potilaan vapaa hoitopaikan valinta liikkuvuus myös EU:n alueella Kansalaisten kasvavat vaatimukset Henkilöstön saatavuus ja osaaminen - toiminnan haavoittuvuus Perusterveydenhuollon huolestuttava tila, palvelurakenteen himmelit Teknologinen kehitys ja uusien hoitomenetelmien hallittu käyttöönotto Tietoteknologia potilastietojärjestelmät, sähköiset palvelut Julkisen rahoituksen rajallisuus ja rahoituksen monikanavaisuus 3

4 Mihin suuntaan pitäisi mennä Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetyöryhmän väliraportti ( ) Järjestämisvastuun selkeyttäminen Alueellisen ja väestöryhmien välisen yhdenvertaisuuden turvaaminen Asiakaskeskeisyyden parantaminen Väestömuutoksen haasteeseen vastaaminen Kantokyvyn varmistaminen Henkilöstön riittävyyden ja osaamisen varmistaminen Palvelujärjestelmän heikkouksien korjaaminen ja vahvuuksien kehittäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistaminen Tieto- ja viestintäteknologian parempi hyödyntäminen Demokraattisen päätöksenteon ja kansallisen ohjauksen vahvistaminen 4

5 5

6 Millainen on hyvä palvelujärjestelmä Demokraattinen kontrolli Toimiva yhteys palvelutuotannon ja ongelmien ehkäisyyn tähtäävän toiminnan (kunta) välillä Sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio * Yksitasoinen palvelutuotanto aina, kun se on mahdollista * Riittävän suuret väestöpohjat (riittävät toiminnalliset ja taloudelliset resurssit) * Palvelutuottajien yhteistyö ja työnjako Erilaiset tuotantotavat mahdollistava toimintatapa Yksikanavainen rahoitusjärjestelmä * * Nykyjärjestelmässä on tällä hetkellä ongelmia Jussi Huttunen

7 Sote-integraation ulottuvuudet erikois kunnan muu toiminta sosiaalihuolto terveydenhuolto perus Jaakko Pihlajamäki

8 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen lähtökohdat * Palveluiden järjestämis- ja rahoitusvastuu on kunnilla Tavoitteena kaksiportainen järjestelmä Uusi laaja perustaso, jota tukee erityisvastuutaso * Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä

9 Palvelutavoite * Parannetaan väestön yhdenvertaista pääsyä oikea-aikaisiin ja tarpeenmukaisiin palveluihin Vähennetään tarpeetonta päällekkäisyyttä sekä puretaan hallinnonalojen välisiä raja-aitoja Tavoitteena on, että kunnat tai sote-alueet pystyisivät laajasti ja pääosin itse vastaamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta sekä kehittämistyöstä Kunta voi tuottaa palvelut itse, yhdessä toisten kuntien kanssa tai ostaa ne toiselta kunnalta tai yksityisiltä palvelutuottajilta Kuntalaisten oikeus lähipalveluihin turvataan Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraation lisäksi uudistuksella vahvistetaan myös sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiota. Samoin integraatio muuhun kunnalliseen päätöksentekoon on tärkeätä * Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä

10 Väestöpohja * Vähintään noin asukkaan väestöpohja mahdollistaa oman palvelutuotannon, matalan kynnyksen palvelut sekä lähipalvelut Vähimmäisväestöpohja ei kuitenkaan riitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon. Tämä integraatio turvataan yhteistyössä toisen kunnan kanssa tai sote-alueella Tässä vaiheessa ei vielä linjata yksiselitteisesti, miten suuri väestöpohja vaaditaan perustason ja erikoistason palveluiden integrointiin Huomioitava alueelliset erot, alueen kantokyky, kielelliset olosuhteet jne. Lähtökohtana kuitenkin riittävä väestöpohja, jolla voidaan tasapainottaa palvelutarpeen vaihteluita * Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä

11 Erityisvastuualueet * Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueita on viisi Erityisvastuualueen rooli ja tehtävät tarkennetaan jatkotyössä niin, että kuntien asema palvelujen järjestäjänä vahvistuu * Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä

12 Uusi perustaso * 12 Järjestämisvastuu edellyttää riittävää kantokykyä, jota määrittävät väestömäärän lisäksi seuraavat tekijät: talouden kestävyys ja vakaus, riittävä osaaminen, henkilöstön riittävyys ja saatavuus sekä tarvittava infrastruktuuri Järjestämiseen riittävän väestöpohjan tulisi olla kantokykytekijöistä riippuen vähintään , mikä mahdollistaa ympärivuorokautisen ja perustason päivystyksen ja tavanomaisen usein tarvittavan erikoissairaanhoidon asukkaan väestöpohja ei mahdollista väestön tarpeet huomioon ottavan integroidun sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamista Vaativampien palvelujen järjestämisessä tarvitaan perustason toimijoiden sopimusyhteistyötä ja erva-yhteistyötä Kantokykytekijöiden lisäksi palvelurakenteelta on edellytettävä alueellista eheyttä, jotta ei synny palvelukatveita tai merkittäviä palvelutarjonnan päällekkäisyyksiä (kilpavarustelua) Kunnille tulisi säätää lakisääteinen velvoite kuulua sote-alueeseen, jollei kunta täytä yksinään edellä todettuja kriteereitä * Palvelurakennetyöryhmän alustavia linjauksia

13 Erityisvastuualuetaso * Uudessa palvelurakenteessa olisi viisi erityisvastuualuetta (erva) Erva tulee määritellä järjestämislaissa oikeushenkilöksi, joka olisi kuntayhtymä (jäseninä kunta ja sote-alue) Ervojen tehtäviä olisivat erityisesti Vaativat, keskitettävät terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut Tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseen liittyvät tehtävät ja niiden koordinaatio alueellaan Kuntien ja sote-alueiden päivystyksiä täydentävä erikoissairaanhoidon ympärivuorokautinen (24/7) päivystys ja vastaava sosiaalihuollon päivystys eräät viranomaistehtävät 13 * Palvelurakennetyöryhmän alustavia linjauksia

14 Sote-selvityshenkilöiden toimeksianto Selvityshenkilöiden tulee selvittää Miten voidaan saavuttaa riittävä sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyky, jotta ministerityöryhmän linjaama palvelurakenne ja kokonaisuus voidaan toteuttaa Mitä erityispiirteitä (esim. kielelliset oikeudet toteutumisen turvaamiseksi) alueella tulee tulevassa lainsäädäntötyössä ottaa huomioon Millaiset valmiudet kunnilla arvioidaan olevan muodostaa selvityksen mukainen palvelurakenne Järjestämisvastuun perusteena tulee olla kuntien tai sote-alueen kantokyky Talouden kestävyydestä Palveluiden järjestämistasosta ja omaa palvelutuotantoa koskevan osaamisen varmistamisesta Ammattitaitoisen henkilöstön riittävyydestä Kyvystä huolehtia sosiaali- ja terveydenhuollon edellyttämästä infrastruktuurista sekä riittävästä väestöpohjasta Alueellisista piirteistä, kuten harvasta asutuksesta tai kielellisistä olosuhteista Selvityshenkilöiden toimikausi on

15 Palvelurakennetyön jatkoaikataulu 2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetyöryhmän loppuraportti valmistuu vuoden lopussa Tarkempia alueellisia selvityksiä varten selvityshenkilötyöryhmä 2013 Selvityshenkilöiden raportti valmistuu mennessä Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu aloitetaan Puitelain voimassaolo loppuu Lakiesitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä eduskunnan käsittelyyn 2015 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä astuu voimaan 15

16 Kiitos mielenkiinnosta! 16