Satakunnan kuntapäivä Ajankohtaiset kunta-asiat

Transkriptio

1 Satakunnan kuntapäivä Ajankohtaiset kunta-asiat Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto

2 Suomen Kuntaliitto Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Mukana toiminnassa ovat myös maakuntaliitot, sairaanhoitopiirit ja muut kuntayhtymät. Kuntien työnantajatehtäviä hoitaa Kuntaliittoon kuuluva KT Kuntatyönantajat. 2

3 Kuntaliiton luottamuselimet Kuntapäivät (joka 4. vuosi vaalien jälkeen) Valtuusto 101 jäsentä Hallitus 15 jäsentä ja 15 varajäsentä Opetus- ja kulttuuriasioiden neuvottelukunta Sosiaali- ja terveysasioiden neuvottelukunta Maakuntien liittojen puheenjohtajien kokous Pienten kuntien neuvottelukunta Ruotsinkielinen neuvottelukunta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta Pekka Nousiainen Valtuuston puheenjohtaja Rakel Hiltunen Hallituksen puheenjohtaja 3

4 Suomen Kuntaliiton yksiköt Kuntatalous Lakiasiat Alueet, elinkeinot ja kansainväliset asiat Toimitusjohtaja Varatoimitusjohtajat Opetus ja kulttuuri Kuntakehitys ja tutkimus Hallintopalvelut Viestintä Tietoyhteiskunta Sosiaali- ja terveydenhuolto Ruotsinkielinen sihteeristö Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö KT Kuntatyönantajat 4

5 Kuntaliiton johto Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Kristina Wikberg, johtaja, ruotsinkielinen toiminta 5

6 Kuntaliiton painopistealueet Kuntademokratia ja -johtaminen 2. Kuntapalvelut ja palvelurakenne 3. Kuntatalous 4. Elinvoimaiset kunnat ja alueet 5. Henkilöstön saatavuus ja osaaminen 6. Ilmastonmuutos 7. Kunta ja markkinat 6

7 Toimintaympäristö muuttuu

8 Lähiajan haasteet Kuntien tehtävien ja tulorahoituksen tasapaino Peruspalveluohjelma ja -budjetti Rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tarkistus Turvatut verotulot Toimintakykyinen kunta- ja palvelurakenne Toimiva kuntarakenne Tehokas palvelurakenne» tuottavuus, vaikuttavuus, saatavuus» tuotanto- ja rahoitustavat» palvelustrategiat, tietotekniikka» kilpailuttaminen Toimiva demokratia, kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet ja johtaminen Globalisaation haasteet 8

9 Kuntauudistuksen perustelut Kuntauudistuksen perusteluksi on esitetty seuraavia tulevaisuuden haasteita: Huolestuttava huoltosuhde Tuottavuuden parantaminen Kestävyysvajeen kattaminen Väestönmuutosten voimakkaat alueelliset erot Kaupunkiseutujen toimivuutta haittaavien tekijöiden poistaminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun selkiyttäminen Kustannusvaihtelujen eliminointi 9

10 Väestöllinen huoltosuhde 2010 Kuntajako 2010, Väestöennuste 2009 Väestöllinen huoltosuhde 2020 Kuntajako 2010, Väestöennuste 2009 Huoltosuhde (37) (58) (98) (86) - 55 (63) Huoltosuhde (20) (51) (101) (105) - 70 (65) Maakunnittain 2010 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Lappi Ahvenanmaa Keski-Suomi Itä-Uusimaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Kanta-Häme Etelä-Karjala Kymenlaakso Kainuu Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Koko Suomi 44,2 51,1 52,2 52,6 53,3 53,4 53,5 54,2 54,3 54,3 54,5 55,5 55,6 56,0 56,5 57,3 57,6 57,7 58,4 59,9 51,6 Maakunnittain 2020 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Itä-Uusimaa Ahvenanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Kanta-Häme Pohjanmaa Lappi Pohjois-Savo Päijät-Häme Etelä-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Satakunta Kainuu Etelä-Savo Koko maa 54,2 63,7 65,4 65,7 65,8 68,7 68,8 69,7 70,7 71,8 71,8 72,7 72,8 72,9 73,9 75,2 75,3 76,7 77,4 81,6 65,4 Kuntarajat: Tilastokeskus Kuntarajat: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus KL/JAH

11 JOENSUU Väestönmuutos-% kunnittain Tilastokeskuksen ennakkoväkiluvun mukaan Kuntajako 2009 Väestönmuutos-% kunnittain Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kuntajako 2010 muutos-% ROVANIEMI Muutos-% ROVANIEMI 2-1,5-1,99 1-1,49 0,5-0,99 0-0,49-0 KEMI OULU KEMI OULU KAJAANI KAJAANI KOKKOLA KOKKOLA VAASA VAASA SEINÄJOKI KUOPIO SEINÄJOKI KUOPIO JOENSUU JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ PORI TAMPERE MIKKELI SAVONLINNA PORI TAMPERE MIKKELI SAVONLINNA RAUMA RAUMA HÄMEENLINNA RIIHIMÄKI LAHTI KOUVOLA LAPPEENRANTA HÄMEENLINNA RIIHIMÄKI LAHTI KOUVOLA LAPPEENRANTA TURKU SALO KOTKA TURKU SALO KOTKA HELSINKI Kuntarajat: Tilastokeskus HELSINKI Kuntarajat: Tilastokeskus KL/JAH

12 Kuntatalouden näkymät

13 Tietoja kuntien taloudesta vuosilta Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: TPA Mrd. euroa Asukasta kohti, Vuosikate % poistoista 1, , , , , , , Vuosikate % poistonal. invest. 1) Tilikauden tulos, mrd euroa Lainakanta: Mrd euroa Asukasta kohti, -0,05 7, Kuntien lkm. (ko. vuoden kuntajaolla): 1,02 7, ,74 8, ,61 8, ,29 9, ,83 2) 10, ,50 11, Vuosikate negatiivinen Vuosikate < poistot Kuntien lkm yhteensä Kuntien lkm. (v kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen Vuosikate < poistot ) Poistonalaisten investointien omahankintamenot. 2) Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. euroa. 13

14 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Kuntasektorin vuosikate, poistot sekä investoinnit Kunnat ja kuntayhtymät, mrd * Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot 1) Investointien omahankintamenot yhteensä 1) 1) Vuoden 2010 luvuissa on mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. 14 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan.

15 Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain vuosina Uusimaa Päijät-Häme Etelä-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Lappi Pirkanmaa Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Savo Kymenlaakso Etelä-Savo Satakunta Kanta-Häme Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomi: 2011* * Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan. 15

16 Satakunta Pohjois-Karjala Kainuu Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Lappi Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Karjala Keski-Suomi Etelä-Savo Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Kuntien lainakanta maakunnittain vuosien lopussa, /asukas Manner-Suomi: * 2011* Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan. 16

17 3,5 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) , mrd. (käyvin hinnoin) 3,5 3,0 2,5 Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 3,0 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0, Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPO (ennakkotieto) 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. 0,0 17

18 20 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPO (ennakkotieto)

19 2,5 Tulo- ja menokehitys epätasapainossa Kuntien ja kuntayhtymien verorahoitus ja toimintamenot muutos edelliseen vuoteen verrattuna, mrd. euroa 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 0,5 0,7 1,0 1,5 0,6 0,9 1,3 1,4 1,9 0,6 1,3 1,0 0,8 0,9 1,0 1,4 1,1 1,0 0,5 0,0 0,3 0,2-0,2 0,0-0, ,5 Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) Toimintamenot Lähde: Vuodet Tilastokeskus, vuosien ennusteet PPO (ennakkotieto) 19

20 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Satakunta yhteensä * 20 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä 0 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan

21 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Rauman seutukunta * 21 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan

22 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Porin seutukunta * 22 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan

23 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Pohjois-Satakunnan seutukunta * 23 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan

24 Kuntien lainakanta sekä rahavarat , /as. Satakunta Rahavarat, Satakunta Rahavarat, koko maa Lainakanta, Satakunta Lainakanta, koko maa * Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan 24

25 Kuntauudistus

26 Hallitusohjelman lähtökohdat Hallitusohjelman mukaan Suomessa toteutetaan vuosina laaja kuntauudistus, jonka tavoitteeksi asetetaan vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Ohjelman mukaan vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista lukuun ottamatta vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja. Lisäksi vahvan peruskunnan kriteerinä mainitaan elinkeinopolitiikka, kehittämistyö sekä toimenpiteet yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi. 26

27 Suomen Kuntaliitto hallitusohjelman kuntauudistuksesta Kuntaliiton mukaan hallitusohjelman linjaus vahvasta peruskunnasta on oikeansuuntainen.» Kunta pystyy pitämään huolta hyvinvointipalveluista ja luomaan edellytyksiä kunnan elinvoiman vahvistamiselle ja demokratian toteutumiselle. Vahvaa peruskuntaa ei Kuntaliiton arvion mukaan kuitenkaan ole mahdollista saavuttaa kaikkialla Suomessa yhden mallin perusteella.» Työssäkäynti- ja talouskriteerien rinnalla on otettava huomioon toiminnalliset ja demokratiaan liittyvät kriteerit.» Kriteereiden määrittelyssä on tärkeää, että alueellinen erilaisuus otetaan huomioon. Jos vahvaa peruskuntaa ei muodostu, voisivat kunnat koota voimansa piirikunnaksi.» Piirikunnat olisivat kuntien monialaisia yhteistyöelimiä, jotka hoitaisivat useampia tehtäviä samalla organisaatiolla riittävän väestöpohjan varassa jopa maakuntarajojen yli.» Eroaa hallitusohjelman mallista, jonka mukaan poikkeuksellisesti sote-palveluita voidaan koota riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvojen peruskuntien palvelurakenteeseen vastuueli isäntäkuntamallilla. 27

28 Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina tarvitaan kokoava rakenneuudistus. Kunnilla tulee olla siinä prosessissa keskeinen rooli. 2. Uudistuksen lähtökohtana on alueelliset erot huomioon ottava vahvan peruskunnan malli 7. Uudistusta ohjataan lainsäädännöllä. Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi 3. Uudistuksen keskiössä on kaupunkiseutujen rakenteellinen yhtenäisyys 6. Kuntia ja piirikuntia muodostettaessa pyritään aluejaotuksiin, joilla turvataan väestön kielelliset oikeudet 5. Uudistus edellyttää lähidemokratian kehittämistä 4. Muilla alueilla vaihtoehtoina ovat vahva peruskunta tai laajan alueen piirikunta Tuula Haatainen

29 Kuntaliiton keskeisiä teemoja uudistuksessa 1) Kunnilla tulee olla todellinen mahdollisuus tehdä alueelleen sopivimmat ratkaisut 2) Alueellinen erilaisuus tulee näkyä ratkaisuissa 3) Maaseutualueen vaihtoehdot vaativat lisäselvitystä 4) Kuntarakenne on luotava kansalaisten, ei sosiaali- ja terveyspalvelujen ehdoilla 5) Kuntaliitto edistää ja rohkaisee lähivaikuttamisen kehitystyötä 6) Ei lisätehtäviä kunnille arvio nykyisistä tarpeen 7) Toimintatapojen uudistaminen vaatii kokeiluja ja avoimuutta 8) Uudistuksen oltava selkeä jatko PARAS-hankkeelle 9) Kuntien vahva rooli prosessissa on turvattava 29

30 Valtion toimenpiteet keväällä 2012 Valtiovarainministeriön kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys on luovutettu hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkuselle » Selvityksen mukaan kuntien määrää vähennettäisiin nykyisestä 336:sta merkittävästi. Muutoksen myötä kuntakoko kasvaisi huomattavasti ja suurin osa kunnista olisi asukasmäärältään asukkaan kuntia. Samalla selvitys on toimitettu kuntiin lausunnoille, jotka on annettava mennessä. VM järjestää aluekierroksen kuntien kuulemiseksi. Kierroksella on tarkoituksena keskustella selvityksestä kuntien ja alueiden edustajien kanssa. Hallitus tekee keväällä syksyllä 2012 linjaukset kuntauudistuksen jatkosta ja rakennelain sisällöstä (vahvan peruskunnan kriteerit, toteuttamistapa) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys valmistuu toukokuussa 30

31 Rakennetyöryhmän ehdotus vuoden 2015 kuntajaoksi Vertailuna vuoden 2012 kuntajako Rakennetyöryhmän esitys vuoteen 2015 mennessä: 66 kuntaa Manner-Suomessa Vuoden 2012 tilanne: 320 kuntaa Manner-Suomessa Huom! Työryhmä esitti joillekin kunnille useampia selvityssuuntia, joista oheisessa kartassa on kuvattu vain yksi. 31

32 Rakennetyöryhmän esitykset Kuntaliiton yleisiä huomioita Työryhmän kriteerit ovat relevantteja eli tällaisten kriteereiden pohjalta rakenneuudistustarpeita tulee joka tapauksessa arvioida. Kuten työryhmä toteaa, kriteerit ovat vain työkaluja - rakennemuutoksista tulee päättää kokonaisarvioinnin pohjalta paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Kriteerit painottavat kunnan roolia palvelujen järjestäjänä. Paikallistalouden kehitysedellytysten luomiseen (kuntien elinvoimaan), demokratiaan ja kuntayhteisöön liittyvät kysymykset myös oleelliseksi osaksi jatkotyöskentelyä ja käynnistyviä kuntajakoselvityksiä. Kuntaliiton mielestä kunnille tulisi antaa toinen lausuntokierros syksyllä valmistelun kokonaisuudesta:» sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutuksen järjestäjille asetettavat vaatimukset ja järjestämisen vaihtoehdot;» vahvan kunnan kriteerit» uudistuksen aikataulu ja keinot (toteuttamistapa)» kuntajakoselvittäjän asettaminen 32

33 Kuntaliiton huomioita Sektoreiden rakenteelliset uudistukset tulee tehdä hallitusohjelman mukaisesti kuntauudistuksen yhteydessä aikataulullisesti ja sisällöllisesti. Sosiaali- ja terveystoimen sekä ammatillisen peruskoulutuksen rakenteellinen kehittäminen tulee tapahtua kuntauudistukseen perustuen ei erillisinä valmisteluina. Samoin rahoitusta koskevat uudistukset tulisi tehdä osana valtionosuuslainsäädännön uudistamista. 33

34 Kuntaliiton yhteenveto: Kuntien ja kuntahallinnon uudistuminen on välttämätöntä Keskeisenä tavoitteena vahvojen kuntien muodostaminen Kunnilla keskeinen rooli prosessissa Vapaaehtoiset liitokset lähtökohtana Yhdistymiset kuntien omaan päätöksentekoon perustuen Vapaaehtoisten yhdistymisten kannustamista jatkettava (vos-kompensaatio ym.) Kuntajakoselvitysten käytön edellytykset arvioitava kuntien syksyllä hankkeesta ja selvityshenkilöistä antamien lausuntojen perusteella Niillä alueilla joilla vahvaa peruskuntaa ei muodostu, tavoitteena tulee olla kuntien monialainen yhteistyö palveluissa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa 34

35 Ohjauskeinot Yhdistymiset kuntien omaan päätöksentekoon perustuen Kuntajakoselvitysten käytön edellytykset arvioitava kuntien syyskuussa hankkeesta ja selvityshenkilöistä antamien lausuntojen perusteella Vapaaehtoisten yhdistymisten kannustamista jatkettava (vos-kompensaatio ym.) 35

36 Kuntalain uudistaminen Kuntalain valmistelua varten asetettava parlamentaarinen komitea Kuntalain uudistaminen toteutetaan vaiheittain Vuonna 2015 alusta tarvittavat muutokset nykyisen kuntalain osittaisuudistuksina Kuntalain kokonaisuudistus 2017 aloittavien valtuustojen käyttöön 36

37 Kuntauudistus koulutus- ja kulttuuripalvelut Koulutus- ja kulttuuripalvelujen rakenteellista kehittämistä ei tulisi tehdä valtion toimesta erillisenä, vaan pitäisi edetä hallitusohjelman mukaisesti: sektorilakien valmistelu sovitettava yhteen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti. Valtion taholta tulisi pidättäytyä nyt sektorikohtaisesta hallinnonohjauksesta. Kunnan tulee voida päättää palvelujen järjestämisestä. Rahoituslainsäädännön uudistamiset tulee kytkeä tiiviisti valtionosuuslainsäädännön uudistamiseen osana kuntarakenneuudistusta (vrt. hallitusohjelma). 37

38 Kunnat ja nuorten koulutus Kuntien tulisi olla riittävän vahvoja kantamaan järjestämisvastuu paitsi sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä myös nuorten lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta peruskoulutuksesta Tai jos alueella edetään syvenevällä yhteistyöllä, ammatillinen peruskoulutus voisi kuulua monialaiseen organisaatioon. Jokaiselle perusopetuksen päättäneelle lukiokoulutus tai ammatillinen peruskoulutus! Kokonaisvastuu nuorten lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta peruskoulutuksesta pitäisi olla kunnilla kuitenkin siten että järjestämislupamenettelyä pitäisi väljentää ja osittain luopua kokonaan kaikilla kunnilla on jo nyt lakisääteinen rahoitusvastuu: 58,11 % laskennallisista kustannuksista 38

39 Kuntavaalit 2012

40 Kuntaliiton kampanja Ennakkoäänestys (ulkomailla ) Vaalit Valitaan n valtuutettua Koontiesite kuntiin (koostaa kaikki kuntien käytettävissä olevat aineistot ja materiaalit)» Aineistot ladattavissa kuntavaalit.fi > kunnille-osiosta; touko syyskuussa Ehdokkaille vaalityötä tukevaa aineistoa: verkkosivustot kuntavaalit.fi ja kunnat.net/kuntavaalit lanseeraus Virtuaalikunta-sivusto opetuskäyttöön huhti toukokuussa Uusille luottamushenkilöille oppaat (6 kpl) + koulutus 40

41 Lisätietoja

42 Säästä hankinnoissa! Kuntien hankintamenot n. 15 mrd. euroa vuonna 2009 Kuntahankinnoissa kannattaa ja on mahdollista säästää! Eri tavalla toteutetut yhteishankintayhtiöt toimiva ratkaisu: vahvempaa osaamista ja suurempia volyymejä! KL-Kuntahankinnat Oy tarjoaa säästöjä ammattimaisesti toteutetuilla yhteishankinnoilla kansallisen tason markkinoilla toimien. Toteutuneet hintasäästöt per tuotealue 6 35 % vrt. kuntien aiemmat omat hankinnat. Lisäksi säästetään aikaa, vaivaa, rahaa = prosessisäästöt. 42

43 Kuntatyönantajien kilpailuetu: Hyvin johdettu ja hoidettu rekrytointiprosessi Kaikilla kuntaorganisaatioilla on nyt yhdenvertainen mahdollisuus ammattimaisiin rekrytoinnin työvälineisiin. Kunta-alalle erikoistuneen palvelun tuottaa KL-Kuntarekry Oy. Ota yhteyttä: Tuula Nurminen, , toimitusjohtaja, KL-Kuntarekry Oy

44 Kuntamarkkinat enemmän kuin messut Kuntamarkkinat kokoaa yhteen kunta-alan ja julkishallinnon päättäjät sekä kunnille palveluita tuottavat yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Vuosittain syyskuussa Kuntatalossa järjestettävä kunta-alan suurtapahtuma tarjoaa kävijöilleen noin kaksisataa maksutonta seminaaria ja tietoiskua. 44

45 Kuntaliitto tukee kuntia Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet KIITOS MIELENKIINNOSTA! Materiaalit: 45