Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu

2 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain kokonaisuudistus Kuntien tehtävien arviointi Valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmien uudistaminen Kunnallisen terveydenhuollon ja sv-järjestelmän yhteensovittaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki

3 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys STM asetti työryhmän valmistelemaan palvelurakenneselvityksen, jonka lähtökohtana olivat hallitusohjelman kirjaukset sote-rakenteeksi. Työryhmän työtä ohjasi hallitusohjelma ja johtoryhmänä toiminut sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä Väliraportti , loppuraportti Peruspalveluministerin asettamat alueelliset selvityshenkilötyöryhmät jatkavat työtä Viisi työryhmää, joista yksi Oulun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueelle

4 OYS-ervan alueellinen selvityshenkilötyöryhmä Oulun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualue Hannu Leskinen, johtaja, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Maire Ahopelto, sosiaali- ja terveysjohtaja, Kainuun maakunta -kuntayhtymä Matti Ansala, apul. kaupunginjohtaja, Rovaniemi Tukiryhmä Lääkintöneuvos Jukka Mattila (STM) Hallintoylilääkäri Päivi Koivuranta-Vaara (KL) Kehittämispäällikkö Juha Fränti (THL)

5

6 Alueelliset selvityshenkilötyöryhmät Selvityshenkilöt olivat jäseninä työnsä päättäneessä palvelurakennetyöryhmässä Tehtävä Tukea palvelurakenneuudistuksen valmistelua selvittämällä alueellisesti parhaita sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa Erityisesti huomiota tulee kiinnittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen parempaan yhdentymiseen Horisontaalinen (sosiaali- ja terveydenhuolto) ja vertikaalinen (perustaso ja erityistaso) integraatio Tarkasteltava, miten selvitysalueella voidaan saavuttaa riittävä sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyky

7 Työryhmän toimeksiannon lähtökohtia/tavoitteita Esitettävien ratkaisujen tulee perustua hallitusohjelmaan ja sosiaali- ja terveyspoliittisen ministeriryhmän tekemiin linjauksiin Sosiaali- ja terveydenhuollon uuden palvelurakenteen keskeinen tavoite on perustuslaissa turvattujen riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertainen toteuttaminen koko maassa Uudistuksen tavoitteena on Parantaa väestön yhdenvertaista pääsyä oikea-aikaisiin ja tarpeenmukaisiin palveluihin Vahvistaa ja monipuolistaa lähipalveluja Parantaa asiakaskeskeisten palvelu- ja hoitopolkujen toimivuutta Vähentää tarpeetonta palvelutarjonnan päällekkäisyyttä ja kilpavarustelua Purkaa hallinnonalojen välisiä raja-aitoja

8 Tavoitteena kaksitasoinen sote-palvelujen järjestämisen rakenne Päävastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta on laajalla PERUSTASOLLA, jota täydentää ja tukee koordinaation keinoin soten yhteinen ERITYISVASTUUTASO

9 Työryhmän toimeksiannon lähtökohtia/tavoitteita Sote-tehtävien järjestämis- ja rahoitusvastuu on vahvoilla peruskunnilla Vaihtoehtona mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä muodostavat sosiaali- ja terveysalueita Riittävä väestöpohja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen Vähintään as. (laaja perustaso, sisältää myös erityispalveluja ja 24/7 perustason päivystyksen muista kantokykytekijöistä riippuen) Vähintään as. ja muutenkin riittävä kantokyky (mahdollisuus järjestää itse joitakin peruspalveluja mutta muiden sote-palvelujen saatavuus turvattava kuulumalla sote-alueeseen) Alle as (ei itsenäistä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta=> kuuluttava sote-alueeseen Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettava laki Kaikkien kunnallisten toimijoiden tehtävät ja palvelujärjestelmän ohjaus määritellään nykytilaan verrattuna uudestaan

10 kuntayhtymä vahva kunta sote-alue kuntayhtymä vastuukunta kunta

11 Järjestämisvastuu palvelurakennetyöryhmän väliraportin mukaan väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta ja edistämisestä julkisen vallan käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen selvittämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertaisesta saatavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon saavutettavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantotavasta päättämisestä tuotannon laadusta, seurannasta ja valvonnasta järjestämiseen liittyvästä rahoituksesta voimavarojen tehokkaasta kohdentamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

12 Palvelujen tuottaminen Palvelujen tuotantotavoista päättäminen kuuluu järjestämisvastuun kantavalle taholle ja palvelutuotanto voidaan ratkaista monella tavalla Kunta voi tuottaa palvelut itse, yhdessä toisen kunnan kanssa tai ostaa ne toiselta kunnalta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta (yritykset, järjestöt, säätiöt) tai antamalla palvelunkäyttäjälle palvelusetelin

13 Perustaso Uuden laajan perustason tehtävänä on järjestää lainsäädännössä kuntien velvoitteeksi säädetty sosiaali- ja terveydenhuolto pl. ne tehtävät, jotka erikseen säädetään erityislaissa erityistason tehtäviksi Lähipalvelujen turvaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota Kuntien ja sote-alueiden yhteistyöstä sovitaan erva-alueen sisäisessä yhteistyösopimuksessa Sosiaali- ja terveysalue organisoidaan ensi sijassa vastuukuntamallilla, toisena vaihtoehtona on kuntayhtymä

14 Perustaso Palvelurakennetyöryhmä on todennut, että sosiaali- ja terveydenhuollon perustasolla tarvitaan riittävää väestöpohjaa ja riittäviä tuotantovolyymejä palvelujen laadun ja turvallisuuden takaamiseksi Riittävä väestöpohja tasaa myös alueiden välisiä palvelutarpeiden eroja ja lisää talouden vakautta Väestöpohjan lisäksi muita kantokykytekijöitä ovat työryhmän mukaan Järjestäjän taloudellinen kestävyys ja vakaus Osaamisen turvaaminen Henkilöstön saatavuus ja riittävyys Infrastruktuuri

15 Erityistaso Tehtävänä sosiaali- ja terveydenhuollon vahva alueellinen koordinaatio ja ohjaus Turvataan yhdenvertainen palveluihin pääsy Hallitaan palveluverkon päällekkäisyyksiä Ohjataan voimavaroja väestön tarpeiden edellyttämällä tavalla Erva-alueen sisäinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissopimus (mm. 24/7 sote-päivystyksen ja ensihoidon järjestäminen alueella) Kuntien ja sote-alueiden omistama oikeushenkilö kuntayhtymiä, joiden jäsenenä olisi joko kunta tai sote-alue

16 Erityistaso Lakiin perustuvat sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät Koordinaatiotehtävät Viranomaistehtävät Tutkimus, opetus ja valtakunnallinen kehittäminen Velvoite sopia kansallisesti määritellyistä vaativan erityistason palveluista Velvoite sopia keskitettävistä tukitoiminnoista Ei pääsääntöisesti omaa palvelutuotantoa, vaan keskitettävät, erityisen vaativat palvelut ostettaisiin tai niiden tuottamisesta erva-alueittain sovittaisiin tarvittaessa

17 Palvelurakennetyöryhmän väliraportin tavoitteet uudistaa palvelurakenne vastaamaan tulevaisuuden tarpeita järjestämisvastuun selkeyttäminen alueellinen ja väestöryhmien välinen yhdenvertaisuus asiakaskeskeisyyden parantaminen väestömuutoksen haasteeseen vastaaminen kantokyvyn varmistaminen henkilöstön riittävyyden ja osaamisen varmistaminen palvelujärjestelmän heikkouksien korjaaminen ja vahvuuksien kehittäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistaminen tieto- ja viestintäteknologian parempi hyödyntäminen demokraattisen päätöksenteon ja kansallisen ohjauksen vahvistaminen

18 Vaihtoehtoja sote-palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiselle Pohjois-Pohjanmaalla Ve1 Sote-alue Pohjois-Pohjanmaa vastuukunta/kuntayhtymä ( as.) Ve2 Sote-alue OULU POHJOINEN vastuukunta/kuntayhtymä ( as.) Sote-alue Oulu- ETELÄINEN vastuukunta/kuntayhtymä ( as.) Ve3 Oulun kaupunki (peruskunta, as.) Muu Oulu pohjoinen vastuukunta/sote alue as.) Sote-alue Oulu- ETELÄINEN vastuukunta/kuntayhtymä ( as.)

19 Pohjois-Pohjanmaa Kuusamo Ii Pudasjärvi Taivalkoski Hailuoto Pyhäjoki Raahe Oulu Lumijoki Kempele Muhos Liminka Tyrnävä Siikajoki Utajärvi Merijärvi Siikalatva Kalajoki Oulainen Alavieska Haapavesi Ylivieska Pyhäntä Kärsämäki Nivala Sievi Haapajärvi Reisjärvi Pyhäjärvi

20 Kainuu Suomussalmi Puolanka Vaala Hyrynsalmi Ristijärvi Paltamo Kuhmo Kajaani Sotkamo

21 Pohjois-Pohjanmaa Kuusamo Ii Pudasjärvi Taivalkoski Hailuoto Pyhäjoki Raahe Oulu Lumi- Kempele Muhos Joki Liminka Tyrnävä Siikajoki Utajärvi Merijärvi Siikalatva Kalajoki Oulainen Alavieska Haapavesi Ylivieska Pyhäntä Kärsämäki Nivala Sievi Haapajärvi Reisjärvi Pyhäjärvi

22 Pohjois-Pohjanmaa Kuusamo Ii Pudasjärvi Taivalkoski Hailuoto Pyhäjoki Raahe Oulu Lumijoki Kempele Muhos Liminka Tyrnävä Siikajoki Utajärvi Merijärvi Siikalatva Kalajoki Oulainen Alavieska Haapavesi Ylivieska Pyhäntä Kärsämäki Nivala Sievi Haapajärvi Reisjärvi Pyhäjärvi

23 Vaihtoehtoja sote-palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiselle Pohjois-Pohjanmaalla Ve4 Oulun kaupunki (peruskunta, as.) Muu Oulu pohjoinen vastuukunta/sote alue as.) Eteläinen rannikko vastuukunta/sotealue ( as) muu eteläinen alue (vastuukunta/kuntayhtymä as.) Ve5 Oulun kaupunki + koilliseen ( as.) Raahen kaupunki + koilliseen ( as.) PPSHP etelän loput ( as.)

24 Pohjois-Pohjanmaa Kuusamo Ii Pudasjärvi Taivalkoski Hailuoto Pyhäjoki Raahe Oulu Lumijoki Kempele Muhos Liminka Tyrnävä Siikajoki Utajärvi Merijärvi Siikalatva Kalajoki Oulainen Alavieska Haapavesi Ylivieska Pyhäntä Kärsämäki Nivala Sievi Haapajärvi Reisjärvi Pyhäjärvi

25 Pohjois-Pohjanmaa Kuusamo Ii Pudasjärvi Taivalkoski Hailuoto Pyhäjoki Raahe Oulu Lumijoki Kempele Muhos Liminka Tyrnävä Siikajoki Utajärvi Merijärvi Siikalatva Kalajoki Oulainen Alavieska Haapavesi Ylivieska Pyhäntä Kärsämäki Nivala Sievi Haapajärvi Reisjärvi Pyhäjärvi

26 Vaihtoehtoja sote-palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiselle Pohjois-Pohjanmaalla Ve5 Jokin muu nykyiseen kuntarakenteeseen pohjautuva, alueellisilla erityispiirteillä perusteltu järjestämisvastuun toteutus tai mahdollisen uuden kuntarakenteen mukaiseen väestöpohjaan tai muuhun kantokykytekijään perustuva järjestämisvastuun ratkaisu Selvitysryhmän ehdotuksen perustana tulisi olla kantokykytekijöiden arviointi kuitenkin ottaen huomioon alueelliset erot esim. harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien alueet sekä kielelliset olosuhteet Palvelurakenteen toteutuksessa tulee ottaa huomioon alueelliset erot siten, että koko maahan muodostuu kattava ja tarkoituksenmukainen palveluverkko

27 Palvelurakennetyöryhmän väliraportin tavoitteet uudistaa palvelurakenne vastaamaan tulevaisuuden tarpeita järjestämisvastuun selkeyttäminen alueellinen ja väestöryhmien välinen yhdenvertaisuus asiakaskeskeisyyden parantaminen väestömuutoksen haasteeseen vastaaminen kantokyvyn varmistaminen henkilöstön riittävyyden ja osaamisen varmistaminen palvelujärjestelmän heikkouksien korjaaminen ja vahvuuksien kehittäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistaminen tieto- ja viestintäteknologian parempi hyödyntäminen demokraattisen päätöksenteon ja kansallisen ohjauksen vahvistaminen

28 Aikataulutusta Sote-palvelurakenneuudistuksen tavoitteet ja linjaukset 12/2012 Selvitystyöryhmien esitykset 2/2013 Kuntien lausunnot ja sosiaali- ja terveyspoliittisen ministeriryhmän käsittely Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu käynnistyy 3/2013 Hallituksen esitys järjestämislaista 2014 Järjestämislain toimeenpanon siirtymäaika Uusi palvelurakenne voimassa 2017