Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030



Samankaltaiset tiedostot
Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Talousmatematiikan perusteet

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Introduction to Mathematical Economics, ORMS1030

Talousmatematiikan perusteet

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Talousmatematiikan perusteet

Sisäinen korkokanta ja investoinnin kannattavuuden mittareita, L10

Nykyarvo ja investoinnit, L7

Kertausta Talousmatematiikan perusteista

Kertausta Talousmatematiikan perusteista

LIIKE-ELÄMÄN MATEMATIIKKA 2 MAT2LH001

diskonttaus ja summamerkintä, L6

Tasaerälaina ja osamaksukauppa

Nykyarvo ja investoinnit, L9

Lasketaan kullekin a euron maksuerälle erikseen, kuinka suureksi erä on n vuodessa kasvanut:

Liike-elämän matematiikka Opettajan aineisto

Osamaksukauppa, vakiotulovirran diskonttaus, L8

Huom 4 Jaksollisten suoritusten periaate soveltuu luonnollisesti laina- ja luottolaskelmiin. Lähtökohtaisena yhtälönä on yhtälö (14).

Tasaerälaina ja osamaksukauppa

Jaksolliset suoritukset, L13

Korkolasku, L6. Koronkorko. Korko-kaavat. Aiheet. Yksinkertainen korkolasku. Koronkorko. Jatkuva korkolasku. Korko-kaavat

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto Vuosi Indeksi , ,7. a) Jakamalla 1, ,76 %. c) Jakamalla 0,92802

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto Vuosi Indeksi , ,8. a) Jakamalla 110,8 1,05423 saadaan inflaatioprosentiksi noin

Nykyarvo ja investoinnit, L14

Korkolasku ja diskonttaus, L6

Talousmatematiikka (3 op)

Talousmatematiikka (3 op) Sisältö. Tero Vedenjuoksu. Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu Työhuone M231

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

10.5 Jaksolliset suoritukset

Talousmatematiikan perusteet

TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN YLEISET LASKUPERUSTEET. Kokooma Viimeisin perustemuutos on vahvistettu

Talousmatematiikan perusteet

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%)

HY, MTL / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIb, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin

(1 + i) + JA. t=1. t=1. (1 + i) n (1 + i) n. = H + k (1 + i)n 1 i(1 + i) n + JA

( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla.

8. laskuharjoituskierros, vko 11, ratkaisut

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 4/2008, Ratkaisut

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai

LIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta

Usko, toivo ja rakkaus

Investointipäätöksenteko

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin

Talousmatematiikka (3 op)

Talousmatematiikan perusteet

BM20A Integraalimuunnokset Harjoitus 8

EX1 EX 2 EX =

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030


Matematiikkaa kauppatieteilijöille

3.6. Geometrisen summan sovelluksia

Viimeinen erä on korot+koko laina eli 666, , 67AC.

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku. Tilastolliset testit. Avainsanat:

dx = d dψ dx ) + eikx (ik du u + 2ike e ikx u i ike ikx u + e udx

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

ohj.pro Loppiainen ikku vam

Kertausta Talousmatematiikan perusteista Toinen välikoe

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuja viikolle 4. ( ) Jeremias Berg. n(n + 1) 2. k =

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

Ratkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

Tehtävä 1. Voidaanko seuraavat luvut esittää kahden neliön summina? Jos voidaan, niin kuinka monella eri tavalla? (i) n = 145 (ii) n = 770.

Matematiikan tukikurssi

Talousmatematiikan perusteet: Luento 2. Sarjat Sovelluksia korkolaskentaan

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Tämä. Tili-ja kulutusluotot. -aineisto on tarkoitettu täydentämään. Liiketalouden matematiikka 2. kirjan sisältöä.

Kertausta Talousmatematiikan perusteista Toinen välikoe

1. (Jatkoa Harjoitus 5A tehtävään 4). Monisteen esimerkin mukaan momenttimenetelmän. n ne(y i Y (n) ) = 2E(Y 1 Y (n) ).

Diskonttaus. Diskonttaus. Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava. = K t. 1 + it. (3) missä

3 Lainat ja talletukset

Invest for Excel 3.4 Uudet ominaisuudet

10 Kertolaskusääntö. Kahta tapahtumaa tai satunnaisilmiötä sanotaan riippumattomiksi, jos toisen tulos ei millään tavalla vaikuta toiseen.

j = I A = 108 A m 2. (1) u kg m m 3, (2) v =

Investointilaskentamenetelmiä

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

MAB7 Talousmatematiikka. Otavan Opisto / Kati Jordan

Talousmatematiikan perusteet

****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim.

5.3 Matriisin kääntäminen adjungaatilla

Kirjoitetaan FIR-suotimen differenssiyhtälö (= suodatuksen määrittelevä kaava):

Verkkokurssin tuotantoprosessi

Betonimatematiikkaa

Aritmeettinen jono

Ratkaisu: a) Aritmeettisen jonon mielivaltainen jäsen a j saadaan kaavalla. n = a 1 n + (n 1)n d = = =

INVESTOINTIEN EDULLISUUSVERTAILU. Tero Tyni Erityisasiantuntija (kuntatalous)

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

Tilastollinen todennäköisyys

3 Lukujonot matemaattisena mallina

Seuraavat peruslauseet 1-8 voidaan helposti todistaa integraalin määritelmästä. Integroimisjoukko R oletetaan rajoitetuksi Jordanmitalliseksi

Kertaa tarvittaessa induktiota ja rekursiota koskevia tietoja.

Talousmatematiikan perusteet: Luento 2. Lukujonot Sarjat Sovelluksia korkolaskentaan

Transkriptio:

Vaasa yliopisto, kevät 206 Talousmatematiika perusteet, ORMS030 5. harjoitus, viikko 7 5. 9.2.206 R ma 0 2 F455 R5 ti 0 2 F9 R2 ma 4 6 F455 R6 to 2 4 F455 R3 ti 08 0 F455 R7 pe 08 0 F455 R4 ti 2 4 F455 R8 pe 0 2 F455. Yritys solmii sopimukse, joka mukaa yritys maksaa sopimukse allekirjoituspäivää 400e; tämä jälkee maksetaa vielä kolme kertaa vuode välei 000e; ja lisäksi kuukausittaia maksetaa 200eii, että kuukausimaksut alkavat 4 kuukautta allekirjoittamise jälkee ja kuukausieriä maksetaa 30 2,5 vuotta. Laske maksuvirra ykyarvo, ku lasketakorko todellie vuosikorko o 4,2%. Solutio: + i a =,042, + i m =,042 /2. NPV = 400e + 3 k= 34 000e + i a k + t=5 200e + i m t = 400e + 000e,042 + 000e,042 2 + 000e,042 3 + 200e,042 5/2 = 400e + 000e,042 + 000e,042 2 + 000e,042 3 + 200e,042 4/2 = 400e + 2768.7827e + 562,3726e = 9790,6e 30,042 /2,042 /2,042 30/2,042 /2 2. Laske tasaerälaie tasaerä kuukausierä, ku laia määrä o 5000e, todellie vuosikorko o 6.85% ja laia-aika o 2 kuukautta. Solutio: k = c ;i K 0 = Check: 2 252.86e = 530.06 OK i + i + i K 0 = [,0685/2 ],0685 2/2,0685 2/2 5000e = 252.86e 3. Laske osamaksuerä, ku käteishita o 25000e, käsiraha o 5000e, osamaksulisä o 800e. Osamaksuerät maksetaa kuukausittai. Maksuaika o 5 kuukautta ja todellie vuosikorko o 6,25%.

Solutio: price H = 25000e = 5 deposit h = 5000e + i =,0625 /2 service charge m = 800e i =,0625 /2 k = c ;i H h + m c ;i = i + i + i k = i + i + i H h + m = [,0625/2 ],0625 5/2,0625 5/2 25000e 5000e + 800e = 443,5e Check: 5 443,5 = 2652,65 OK 4. Projekti perusivestoiti o H = 2800e. Sytyvä jatkuva kassavirra voimakkuus o k = 00 e/kk. Kassavirta alkaa hetkellä t = 0 vuotta ja päättyy hetkellä t 2 = 2,5 vuotta. Jääösarvo o JA = +500e. Lasketakorkokata o 6% p.a. eli ρ = l,06 vuosi. Jatkuva korkolasku mukaa projekti NettoNykyArvo o t2 NNA = H + e ρt ktdt + e ρt 2 JA = H + k t ρ e ρt e ρt 2 + e ρt 2 JA. a Laske NNA, ku k = 200e/vuosi, ρ = l,06 vuosi, t = 0vuotta t 2 = 2,5vuotta b Laske NNA, ku k = 00e/kk, ρ = l,06 /2 kk, t = 0kk t 2 = 30kk c Mitä voit saoa sisäisestä korkokaasta? Ratkaisu: a NNA = H + k ρ e ρt e ρt 2 + e ρt 2 JA = 2800e + 200 vuosi e e 0 e l,06 vuosi 2,5vuosi +... l,06 vuosi + e l,06 vuosi 2,5vuosi 500e = 2800e + 200e l,06,06 2,5 + 500e = 423,95e,062,5

b NNA = H + k ρ e ρt e ρt 2 + e ρt 2 JA = 2800e + 00 kk e l,06 /2 kk e 0 e l,06/2 kk 30kk +... + e l,06/2 kk 30kk 500e = 2800e + 00e 2 l,06,06 2 30 + 500e = 423,95e,06 2 30 c Koska ettoykyarvo o positiivie, ii sisäie korkokata o suurempi kui ykyarvolaskussa käytetty lasketakorko 6% per aum. Jos vuotuie lasketakorkotekija o r = + i tod, ii NNA = 2800e + 200e lr r 2,5 + 500e r2,5 Ku tämä lausekkee arvoja lasketaa Exelillä, saadaa alla oleva kuva. Kuva perusteella sisäie korkokata o oi 7,5%. Tehtävä 4 kuva:

5. Verrataa kahta projektia. Projekti A perusivestoiti o 2 000e ja se tuottaa kahde vuode aja 00e/kk. Projekti B perusivestoiti o 6 000eja se tuottaa kymmee vuode aja 200e/kk. Kassavirroissa o huomioitu vai liiketoimia tuotot ja kustaukset. Rahoitusmeoja ei ole vielä laskettu mukaa. a Laske projektie ettoykyarvot, ku lasketakorko o 8% todellie vuosikorko. Ovatko projektit kaattavia? b Suhteellie ykyarvo määritellää kaavalla: suhteellie ykyarvo = SNA = tulovirra ykyarvo/kustausvirra ykyarvo. Laske tehtävä projekteille A ja B suhteelliset ettoykyarvot. Kumpi projekteista o kaattavampi? a Ratkaisu: NNA A = 2000e 24 j= 00e,08 /2 j = 2000e 00e,08 /2 NNA B = 6000e 20 j= = 6000e 200e,08 /2,08 /2 24,08 /2 Kumpiki projekti o kaattava 8% lasketakorolla. = 27,29e > 0e ok 200e,08 /2 j,08 /2 20,08 /2 = 686,48e > 0e ok B-projekti ettoykyarvo o suurempi kolmikertaie, mutta silti tulos tutuu B: kaalta lievältä pettymykselta, sillä B-projektissa kiiitettii kahdeksakertaie pääoma, ja tuottoja odotettii 0 vuotta! b SNA A = 227,29e 2000e SNA B = 6686,48e 6000e =,086 > ok =,0429 > ok Kumpiki projekti o kaattava 8% lasketakorolla. Projekti A o suhteellisesti parempi SNA A > SNA B. 6. a Laske Exceli IRR-fuktio avulla tehtävä 5 projekteille sisäiset korkokaat per aum. Kumpi yt tutuu kaattavammalta? b Laske pääoma tuottoasteet ROI II tehtävä 5 projekteille. Tulokset eivät välttämättä ole järkeviä, sillä ROI o hyvä kaattavuude mittari vai pitkälle projektille. Kumpi yt tutuu kaattavammalta? Ratkaisu: a Exceli laskemat jaksoo kk liittyvät sisäiset korkokaat ovat IRR kk,a =,53% ja IRR kk,b = 0,724%. Vuosijakso sisäiset korkokaat ovat silloi. IRR a,a =,053 2 = 0,9747 i sis,a = 9,75% IRR a,b =,00724 2 = 0,09044 i sis,b = 9,04%

Projekti A ataa tuoto opeammi ja ataa paremma koro sijoitetulle pääomalle. Se o siis kiistatta parempi. b a ROI II,A = 200e 00% = 60%, 2000e ROI II,B = 2400e 00% = 5%. 6000e ROI ataa yt selvästi liia isoja arvoja. Kaattavuutta ei kaat yt ratkaista äide perusteella. 7. Laske takaisimaksuajat tehtävä 5 projekteille. Kumpi yt tutuu kaattavammalta? Ratkaisu: Takaisimaksuaika o = lk/k ih. l + i A = l00e/00e,08/2 2000e l,08 /2 B = l200e/200e,08/2 6000e l,08 /2 = 2,5kk = vuosi9,5kk = 2,7kk = 9vuotta4,7kk Aiaki kumpiki projekti o kaattava siiä mielessä, että e maksavat itsesä takaisi. Koska projektie kestot ovat erilaisia, iide vertailu ei ole helppoa takaisimaksuaja perusteella.

Joitaki vastauksia: 4a NNA A = 27,29e 4b SNA A =,09 6a i sis,a = 9,75% 6b ROI IIA = 60,0% 7a A: takaisimaksuaika o 2,5kk =,8vuotta. Kaavoja: Korkolasku yksikertaie korkolasku: K t = + itk 0 = + p 00 tk 0, ku 0 < t < korokorkolasku: K t = + i t K 0, ku t =,2,3,... jatkuva korkolasku: K t = + i t K 0 = e ρt K 0, ku t > ja + i = e ρ Jaksolliset suoritukset prologoititekijä, diskottaustekijä, kuoletuskerroi s,i = + i, a,i = + i i + i i i + i, c,i = + i Tasaerälaia ja osamaksukauppa k = c,i K 0, k = c,i H h + m k= a + k d = a + a, 2 a q k = a q k= q Kassavirra ettoykyarvo NPV = k 0 + j= k j + i j Projekti ettoykyarvo Pääoma tuottoaste ROI I = ROI II = Takaisimaksu-aika NPV = H + j= k j + i j ettovuositulos keskimääri sidottu pääoma 00% ettovuositulos alussa sidottu pääoma 00% = lk/k ih l + i