Vastaanottajaa Ulvilan kaupunki Päivämäärä EHDOTUS 29.4.20144 (tark. 27.10.2014) KAASMARKUN OSAYLEISKAAVAA KAAVASELOSTUS
KAASMARKUN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kuvaus Osayleiskaavaehdotuksen selostus, joka koskee 29.4.2014 päivättyä ja 27.10.2014 tarkastettua osayleiskaavakarttaa Kaavan laatija Ramboll Finland Oy, arkkitehti Marjut Ahponen (YKS 414) Viite Työ nro 1510004096 (vanha nro 82122778) Kirjoittanut Marjut Ahponen Tarkastanut Mikko Nurminen Vireilletulo Kaupunginhallitus 22.5.2000 214, kuulutus 16.10.2008 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.12.2008 1. kaavaluonnos 23.4. 18.5.2010 nähtävillä 2. kaavaluonnos 13.5.-7.6.2013 nähtävillä Ehdotus nähtävillä 15.5.-19.6.2014 Kaavan hyväksyminen Valtuusto _._.2014 _ Lainvoimainen _._.-_._.2014 Ulvilassa _._.2014 Mikko Nurminen kaavoituspäällikkö
SISÄLTÖ 1. Tunnistetiedot 1.1 Vireilletulo 1.2 Hyväksyminen 1.3 Kaava-alueen sijainti ja rajaus 2. Johdanto 2.1 Yleiskaavan tarkoitus 2.2 Yleiskaavan oikeusvaikutukset 2.3 Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 2.3.1 Osalliset 2.3.22 Kaavoituksesta tiedottaminenn 3. Tiivistelmä 3.1 Kaavaprosessin vaiheet 3.1.11 Aloitusvaihe 3.1.2 Valmisteluvaihe 3.1.33 Luonnosvaihe 3.1.3.1 Ensimmäinen kaavaluonnos 3.1.3.2 Toinen kaavaluonnos 3.1.4 Ehdotusvaihe 3.1.5 Hyväksymisvaihe 3.2 Kaavan keskeinen sisältö 3.2.1 Osayleiskaavaan perustuva rakentaminen 4. Lähtötiedot 4.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus 4.2 Luonnonympäristö 4.2.1 Maisema 4.2.22 Kasvillisuus ja eläimistö 4.2.3 Topografia ja maaperä 4.2.44 Vesistöt ja vesitalous 4.2.5 Maa- ja metsätalous 4.2.6 Suojelualueet ja -kohteet 4.3 Rakennettu ympäristö 4.3.1 Yhdyskuntarakenne 4.3.2 Väestö 4.3.33 Asuminen ja tonttitarjonta 4.3.44 Työpaikat, elinkeinotoiminta ja palvelut 4.3.5 Virkistys 4.3.6 Liikenne 4.3.7 Tekninen huolto ja j erityistoiminnot 4.4 Rakennettu kulttuuriympäristö 4.4.1 Arvokkaat maisema-alueet 4.4.2 Kiinteät muinaisjäännökset 4.4.3 Rakennusperintö 4.5 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt 4.6 Maanomistus 4.7 Suunnittelutilanne 4.7.1 Valtakunnalliset alueidenkäyt ttötavoitteett 4.7.2 Ohjelmat, suunnitelmat ja strategiat 4.7.3 Maakuntakaava 4.7.44 Yleiskaava 4.7.5 Asemakaava 4.7.6 Rakennusjärjestys 4.7.77 Pohjakartta 4.8 Selvitykset 4.8.1 Rakennusoikeuslaskelma 4.8.2 Muut selvitykset ja suunnitelmat 1 1 1 1 2 2 2 2 2 2 4 4 4 4 4 4 4 6 8 9 10 11 11 12 12 14 16 16 17 17 17 17 17 19 19 19 20 21 22 22 23 25 26 28 29 29 30 31 32 32 32 34 34 34 34
4.9 Yleiskaavan sisältöä koskeviaa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) säädöksiä 4.9.1 Yleiskaavan suhde muuhun lainsäädäntöön 5. Suunnittelun tavoitteet 5.1 Lähtökohdat 5.1.11 Yleiset yleiskaavoitukselle asetetut tavoitteet 5.1.2 Kaupungin asettamat tavoitteet 5.1.3 Maankäytön kehityskuva 5.2 Suunnittelutilanteesta johtuvat tavoitteet 5.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyt ttötavoitteett 5.2.22 Ohjelmat, suunnitelmat ja strategiat 5.2.3 Maakuntakaava 5.2.4 Yleiskaava 5.2.55 Asemakaava 5.2.6 Rakennusjärjestys 5.2.7 Selvitykset 5.2.8 Mitoitustarkasteluu 6. Osayleiskaavan kuvaus 6.1 Kaavan rakenne 6.1.11 Mitoitus 6.2 Kaavamerkinnät-- 6.2.22 Aluevaraukset 6.3 Kulttuuriympäristöä koskevatt kaavamääräykset ja merkinnät ja määräykset 6.2.1 Yleismääräykset 6.3.1 Luettelo rakennussuojelukohteista 6.4 Muut kaavamääräykset ja -merkinnät 6.5 Kaavan käsittelyvaiheet 7. Kaavan vaikutusten arviointi 7.1 Rakennettuun ympäristöön kohdistuvat vaikutukset 7.2 Maisemaan, luontoon ja luonnonympäristöön kohdistuvat vaikut 7.3 Talouteen kohdistuvat vaikutukset 7.4 Terveellisyyteen ja turvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset 7.5 Väestöön ja sosiaalisiin oloihin kohdistuvat vaikutukset 7.6 Suunnittelutilanteeseen kohdistuvat vaikutukset 7.6.1 Valtakunnalliset alueidenkäyt ttötavoitteett 7.6.2 Maakuntakaava 7.6.3 Yleiskaava 7.6.4 Asemakaava 7.6.5 Rakennusjärjestys ja rakentamisen luvanvaraisuus 8. Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoistaa ja lähdemateriaalista 34 36 37 37 37 37 38 38 38 38 38 38 39 39 39 40 42 42 42 43 43 43 47 49 49 51 52 52 ukset 53 53 54 55 55 55 56 56 56 56 58 LIITTEET Liite 1 Kaavakartta Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3 Rakennusoikeuslaskelma Liite 4 Maisemaselvitys
Liite 5 Arkeologinen inventointi Liite 6 Kooste rakennusinventoinnin tuloksista Liite 7 Viranomaisneuvotteluiden muistiot Liite 8a Palauteraportti, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja 1. osayleiskaavaluonnos 23.4.- 18.5.2010 Liite 8b Palauteraportti, 2. osayleiskaavaluonnos 13.5.-7.6.2013 Liite 8c Palauteraportti, osayleiskaavaehdotus 15.5.-19.6.2014 Liite 9 Ote asemakaavayhdistelmästä Liite 10 Ryöpäkinmäen ja Fatiporin pohjoispuolen liito-oravaselvitys 2014 Liite 11 Meluselvitys 2014 Liite 12 Luettelo osayleiskaavan AO-1-, AO-2-, AM-1- ja AM-2- alueille sijoittuvista rakennuspaikoista OHEISMATERIAALI Kaasmarkun osayleiskaava-alueen luontoarvojen perusselvitys, Suomen Luontotieto Oy 2007 Kaasmarkunjoen luontoselvitys Kirkkosillan ja Tehtaansillan väliltä, Terhi Rajala 1998 Oheismateriaali on kaavan lainvoimaiseksi tuloon saakka nähtävillä Ulvilan kaupungin maankäyttöosastolla ja kaupungin internet-sivuilla. Tämän jälkeen aineistoa säilytetään Ulvilan kaupungin maankäyttöosastolla.
1. TUNNISTETIEDOT 1.1 1.2 1.3 Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu i julkisella kuulutuksella 16.10.2008. Hyväksyminen Ulvilan valtuusto on hyväksynyt osayleiskaavan..2014 ( ( ). Kaava-alueen sijainti ja rajaus Kaava-alueen muodostavat Kaasmarkun kylän keskusta sekä sitä ympäröivät maa- ja metsäta- So- lousalueet, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 630 ha. Idässä suunnittelualue rajautuu lan ja Ojalan tiloihin, etelässä Latomäkeen ja lännessä Kivimäkeen, Suolistontiehen ja valtaval- tiehen 11. Pohjoisessa ja etelässä suunnittelualuee ulottuu noin 0,5 1,5 km:n etäisyydelle tatiestä. Kaava-alueen pinta-ala on noin 630 ha. Kaava-alueen sijainti ja rajaus 1
2. JOHDANTO 2.1 Yleiskaavan tarkoitus Yleiskaavan tarkoituksenaa on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleis- liiken- piirteinen ohjaaminen ja eri toimintojen (esim. asuminen, virkistys, palvelut, työpaikat, ne) yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja j osoite- taan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisemman kaavoituksen perustaksi. p Yleiskaava voidaan laatia sen tarkoituksesta ja tavoitellusta ohjausvaikuto tuksesta riippuen joko oikeusvaikutuksettomana tai oikeusvaikutteisena. Kunnan osalle laadittuaa yleiskaavaa kutsu- taan osayleiskaavaksi. 2.2 Yleiskaavan oikeusvaikutukset Kaasmarkun osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja se s korvaa alueella voimassa olevan oikeusvaikutuksettoman Ulvilan yleiskaavan (1975). Kaasmarkun osayleiskaavaa voidaan käyttää MRL 44.2 :n mukaisesti m enintään kaksiasuntoi- osin, sen asuinrakennuksen rakennusluvann myöntämisen perusteena AO ja AM-alueilla siltä kuin ne sijoittuvat osayleiskaavassa asemakaavoitettavaksi osoitetun o alueen ulkopuolelle. Määräys on voimassa 10 vuotta yleiskaavan voimaantulosta. Määräaika ei koske MRL 72 :n mu- kaista ranta-alueen rakentamista. Alueille, joilla rakennuslupia voidaan myöntää suoraan osayleiskaavan perusteella, osoitetaan myös rakennuspaikkojen ja rakennusoikeuden enimmäismäärä. Lisäksi osayleiskaavassa anne- kaavan taan muita rakentamistapaa koskeviaa määräyksiä. Rakennusoikeus on mitoitettu mm. valmisteluvaiheessa laaditun emätilatarkasteluun perustuvan rakennusoikeuslaskelman, mai- semaselvityksen ja jo toteutuneen rakentamisen perusteella sekä viranomaisilta ja maanomis- tajilta saatua palautetta soveltaen. Tarkemmin yleiskaavan oikeusvaikutuksia sekä maankäyttö- ja rakennuslain ja muun yleiskaa- kaa- van laatimiseen vaikuttavan lainsäädännön huomioimista koskevia asioitaa on käsitelty vaselostuksen kohdassa 4.9, Yleiskaavan sisältöä koskevia maankäyttö- m ja rakennuslain (MRL) säädöksiä. 2.3 Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 2.3.1 Osalliset Osallisia ovat mm. suunnittelualueella sijaitsevien ja siihen rajautuvien kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja työntekijät, alueella toimivat yritykset ja yhdistykset, Ulvilan kaupungin ao. hallintokunnat, viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (mm. Varsinais- Suomen ELY-keskus, Satakuntaliit tto ja Satakunnan museo), sekä muut henkilöt, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin o kaavaa saattaa huomatta- vasti vaikuttaa. 2.3.2 Kaavoituksesta tiedottaminen Kaavoituksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekää kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen julkisesta nähtävillee asettamisesta tiedotetaan kunnan ilmoitustaululla, interja ehdo- net-sivuilla sekä virallisissa tiedotuslehdissä (Ulvilan Seutu). Lisäksi kaavan luonnos- tusvaiheissa järjestetään avoimet yleisötilaisuudet. Maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen edellyttämien viranomaisneuvotteluiden ja asiakirjo- jen nähtävilläoloihin liittyvien lausuntopyyntöjen ohella viranomaisille tiedotetaan kaavan ete- 2
nemisestä myös mm. kaavan valmisteluun liittyvien työneuvotteluiden ja erillisselvitysten laatimisen yhteydessä. Asiakirjojen nähtävilläoloaikoina osallisilla on mahdollisuus jättää suunnitelmaa koskevia mielipiteitä (aloitus- ja luonnosvaiheet) ja muistutuksia (ehdotusvaihe). Kirjallinen palaute toimitetaan osoitteeseen: Ulvilan kaupunki, Maankäyttöosasto, PL 77, 28401 Ulvila Palautetta voi toimittaa puhelimitse tai sähköpostitse seuraaville henkilöille, jotka myös antavat asian käsittelyyn liittyviä lisätietoja: Kaavoituspäällikkö Mikko Nurminen, puh. 0400 134 718, sähköposti mikko.nurminen@ulvila.fi Kaavoitusinsinööri Pauli Kekki, puh. 02 677 4622, sähköposti pauli.kekki@ulvila.fi Maanmittausteknikko Arto Ahokas, puh. 02 677 4624, sähköposti arto.ahokas@ulvila.fi 3
3. TIIVISTELMÄ 3.1 Kaavaprosessin vaiheet 3.1.1 Aloitusvaihe Aloitusvaiheessa koottiin kaavaprosessin käynnistämistä varten tarvittavat lähtötiedot ja laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka asetettiin julkisesti nähtäville 1.12.2008 alkaen. Palautetta ei jätetty. Kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 2.12.2008. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaaa pidetään nähtävillä koko kaavaprosessin ajan ja j sen si- sältöä päivitetään tarpeen mukaan kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheissa.. 3.1.2 Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa analysoitiin olemassa olevat lähtötiedot ja j laadittiin tarvittavat lisäselvityk- laa- set, sekä käsiteltiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute. Näiden pohjalta dittujen alustavien vaihtoehtotarkasteluiden myötä muodostettiin jatkotyöskentelyssä käytettä- vät suunnittelun periaatteet ja kaavann tavoitteet. 3.1.3 Luonnosvaihe 3. 1.3.1 Ensimmäinen kaavaluonnos Aloitus- ja valmisteluvaiheissa kootunn lähtötietoaineiston, viranomaisneuvottelun ja osallisilta saadun palautteen pohjalta laadittiin osayleiskaavaluonnos, joka asetettiin julkisesti nähtäville 23.4. 18.5.2010 väliseksii ajaksi. Nähtävilläoloaikana osallisille varattiin mahdollisuuss jättää suunnitelmasta kirjallisia tai suullisia mielipiteitä. Luonnos esiteltiin avoimessa yleisötilaisuu- ta- dessa 5.5.2010 sekä 25.5.2010 järjestetyssä viranomaiskeskustelussa jaa kyläyhdistyksen paamisessa. Viranomaislausunnot korvattiin viranomaisneuvottelulla, joka pidettiin 4.4.2011. Kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana jätettiin 25 osallisten laatimaa mielipidettä, joista useim- missa esitettiin kaavaluonnoksen salliman uudisrakentamisenn määrää ja sijoittumista koskevia huomautuksia. Rakentamismahdollisuuksia pidettiin liian vähäisinä, vaikka uudisrakentamista oli osoitettu huomattavan runsaasti kylän väestöennusteeseen ja rakennuspaikkojen kysyntään nähden. Hallinnollistenn käsittelyiden lisäksi 1. kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen osallisille, kunnan luottamushenkilöille ja keskeisille viranomaisille järjestettiin useita u ylimääräisiä tiedotus- ja esittelytilaisuuksia ja neuvotteluita. Suunnitelmaa käsiteltiin mm. seuraavissa yhteyksissä: Kaupunginhallituksen kokoukset 20.6.2011, 22.8.2011, 6.2.20126 ja 5.3.2012 Maakuntamuseon ja rakennusvalvonnan työneuvottelu (elokuu 2011) ) ELY-keskuksen ja kaupungin välinen kehittämiskeskusteluu 28.11.2011 Valtuustoseminaari 1. 2.2012 Yleisötilaisuus 18.2.2012 Viranomaistyöneuvottelu 20.4.2012 Työneuvottelu ELY-keskuksen kanssa 9.10.2012 Kooste 1. kaavaluonnoksesta saadusta palautteesta sekä siihen laaditut vastineet ovat kaa- kaa- vaselostuksen liitteenä 8a. Viranomaisten kanssa käytyjen neuvotteluidenn muistiot ovat vaselostuksen liitteenä 7. 3. 1.3.2 Toinen kaavaluonnos Ensimmäisen kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen kaavaan liittyviä perusselvityksiä täyden- nettiin laatimalla rantavyöhykkeelle sijoittuvia tiloja koskeva emätilatarkastelu ja rakennusoi- lisäksi keuslaskelma (liite 3), maisemaselvitys (liite 4), jossa maisemarakenteenn analysoinnin on annettu alueen rakentamista koskevia maankäyttösuosituksia, sekä täydentävä arkeologi- nen inventointi (liite 5). 4
Ensimmäisestä luonnoksesta saadun palautteen ja kaupunginhallituksen tekemän linjauksen perusteella osayleiskaavaan perustuvien rakennuspaikkojen määrää päätettiin lisätä. Lisäksi uusia rakennuspaikkoja osoitettiin myös emätilatarkastelun ja rakennusoikeuslaskelman tulosten perusteella. Kaupunginhallituksen linjaukseen perustuvat uudet rakennuspaikat on valittu siten, että tilojen pinta-ala mahdollistaa vähintään 1 ha:n suuruisten rakennuspaikkojen muodostamisen. Lisäksi kohdealueiden tuli sijoittua vuonna 2012 laaditun maisemaselvityksen mukaan maiseman kannalta kohtalaisesti rakentamiseen soveltuville metsäalueille. Nämä kriteerit täyttävien tilojen omistajia on kuultu ennen uusien rakennuspaikkojen lisäämistä kaavaan. Ensimmäisen ja toisen kaavaluonnoksen välisiä merkittäviä muutoksia: MRL 137 :ään sisältyneen kylä- ja maaseutualueita koskevan 3. momentin poistamista seuranneen siirtymäajan päättyminen sekä MRL 44 :ään tehtyjen lisäysten vaikutukset osayleiskaavaan perustuvien rakennuslupien myöntämisedellytyksiin AO-, AM- ja TYalueilla. Em. säädösten nojalla osayleiskaavaa voidaan käyttää ainoastaan asuin- ja lomarakentamiseen liittyvien rakennuslupien perusteena. Lisäksi määräyksen voimassaolo on rajoitettu enintään 10 vuoteen kaavan voimaantulosta. MA- ja MY-alueiden kaavamääräystä on muutettu siten, että alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamiseen liittyvien talousrakennusten rakentaminen. MY-aluetta koskenut avohakkuukielto on poistettu ja määräykseen on lisätty, että alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. AM-alueella on sallittu maatalouden sukupolvenvaihdokseen liittyvän toisen samalle rakennuspaikalle sijoittuvan yksiasuntoisen asuinrakennuksen tai toisen olemassa olevaan rakennukseen sijoittuvan asunnon rakentaminen, kuitenkin edellyttäen, että kaavassa osoitettua kokonaisrakennusoikeutta ei ylitetä eikä rakennuspaikkaa jaeta kahdeksi erilliseksi kiinteistöksi. Paloaseman alue julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (mielipide nro 18). AT/s- alueen laajennukset Rukoushuoneenmäen pohjoispuolella ja Haukantien pohjoispäässä (mielipiteet nro 9, 18, 21, 22 ja 26). Leineperintien ja Kivialhontien liittymän viereisen peltoalueen aluevarausmerkintä M:stä MA:ksi (mielipide nro 26). Merkitykseltään vähäisiä, maanomistajien hyväksymiä ja/tai yksittäisiin kiinteistöihin kohdistuvia muutoksia: AM-alueen laajentaminen tilan 886-412-3-68 Hietala alueella (mielipide nro 5). AO-alueen laajentaminen tilan 886-404-4-18 Rotkus alueella (mielipide nro 9). AM-alueen laajentaminen tilan 886-412-8-2 Kaukoranta alueella (mielipide nro 10). Ohjeellinen kevyen liikenteen reitti Fatiporin asuntoalueelta kyläkoululle (mielipide nro 13). Sr-2(17)-merkintä poistettu tilan 886-412-11-0 Mikolanmäki kellarilta ja juuresvarastolta (mielipide nro 14). AM-alueen laajentaminen tiloilla 886-412-7-4 ja 886-412-7-5 (mielipide nro 16). AO-aluevaraus melualueen ulkopuolelle sijoittuvalle tilan 886-404-3-18 osalle (mielipide nro 17). AT/s- alueen laajentaminen tilalla 886-404-6-64 (mielipide nro 21 ja 26). AO/s- alueen laajentaminen tilalla 886-404-6-3 (mielipide nro 23). Ulkoilureittimerkinnän sijainnin muutos MA-alueella Kaasmarkunjoen eteläpuolella (mielipide nro 25). Uudet rakennuspaikat Ensimmäisen kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana saadun osallispalautteen ja emätilatarkastelun sekä kaupunginhallituksen tekemän linjauksen johdosta kaavaan lisättiin uusia rakennuspaikkoja seuraaville tiloille: 886-412-2-5 Kotomäki (2 rak.paikkaa) 886-412-2-98 Koivuniemi (1 rak.paikka) 886-412-2-37 Lehtonen (1 rak.paikka) 5
886-412-15-0 Koskenniemi (1 rak.paikka, mielipide nro 14 ja kirjallinen kannanotto 13.12.2012) 886-412-12-4 Keinumäki (1 rak.paikka) 886-412-13-1 Kivikontti (1 rak.paikka) 886-412-1-17 Kivikko (1 rak.paikka) 886-412-11-0 Mikolanmäki (1 paikka, mielipide nro 14 ja kirjallinen kannanotto 13.12.2012) 886-404-6-64 Mäkelä (1 rak.paikka, emätilatarkastelu ja mielipide nro 21) 886-412-3-88 Alakoveli (1 rak.paikka, mielipide nro 14 ja kirjallinen kannanotto 13.12.2012) 886-404-1-71 Anttila (AO-alueen laajennus asemakaavoitettavaksi tarkoitetulla rantaalueella, emätilatarkasteluun perustuva 1 rak.paikka) 886-404-4-18 Rotkus (1 rak.paikka, emätilatarkastelu ja mielipide nro 9) 886-404-3-18 (olemassa oleva AO-rakennuspaikka, mielipide nro 17) Uudet rakennuspaikat sijoittuvat pääasiassa ensimmäisen luonnoksen mukaisille metsäalueille, jotka vuonna 2012 laaditun maisemaselvityksen mukaan soveltuvat maiseman kannalta kohtalaisesti rakentamiseen. Emätilatarkastelun mukaan tiloilla 886-404-6-64 ja 886-412-10-2 on käyttämätöntä rantarakennusoikeutta vielä yhden uuden rakennuspaikan verran. Tila 886-404-6-64 sijoittuu pääosin jo asemakaavoitetulle tai asemakaavoitettavaksi tarkoitetulle alueelle, jolloin lisärakentamisen sijoittuminen tullee ratkaistavaksi asemakaavojen laatimisen yhteydessä. Tilan 886-412-10-2 osalta lisärakentamisen sijoittumista tutkitaan osayleiskaavan jatkosuunnittelun yhteydessä Rakennettu kulttuuriympäristö: Arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja maisema-alueiden tiedot tarkastettiin RKY2009:n ja vuoden 2012 maisemaselvityksen mukaisiksi. Aiemmin tunnettujen kiinteiden muinaisjäännösten Pikatienvarsi (mj.rek.no 88610011) ja Honkala (mj.rek.no 88610012) kaavamerkinnät on tarkastettu arkeologisen inventoinnin mukaiseksi. Uusille rauhoitusluokkaan 2 kuuluville kohteille Fredriksbergin-Solakosken vasarapaja (mj.rek.no 1000015290), Fatipori (mj.rek.no 1000016501) ja Tehtaankoski (mj.rek.no 1000017989) on lisätty kaavaan ao. suojelumerkinnät. Tehtyjen lisäselvitysten sekä 1. luonnoksen nähtävilläoloaikana saadun osallis- ja viranomaispalautteen pohjalta laadittu 2. osayleiskaavaluonnos asetettiin julkisesti nähtäville 13.5.- 7.6.2013 väliseksi ajaksi palautteen saamista varten. Nähtävilläoloaikana osallisille varattiin mahdollisuus jättää suunnitelmasta mielipiteitä ja viranomaisilta pyydettiin tarvittavat lausunnot. 2. osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana saatiin yksi viranomaislausunto sekä 13 osallisten laatimaa kirjallista mielipidettä, joissa esitettiin mm. Kaasmarkunjoen luonnonsuojelualueeseen (SL), eri käyttötarkoitusalueilla sallittujen rakennuspaikkojen lukumääriin, maatilojen sukupolvenvaihdoksiin sekä erityisiä ympäristöarvoja omaavien metsäalueiden (MY) käyttöön ja maisematyölupaan liittyviä huomautuksia. ELY-keskuksen, Satakuntaliiton ja Satakunnan museon viranomaislausunnot/kommentit annettiin 12.6.2013 järjestetyssä viranomaisneuvottelussa. Kooste 2. kaavaluonnoksesta saadusta palautteesta sekä siihen laaditut vastineet ovat kaavaselostuksen liitteenä 8b. Viranomaisneuvottelun muistio sisältyy kaavaselostuksen liitteeseen 7. 3.1.4 Ehdotusvaihe Toisen kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen kaavaan liittyviä perusselvityksiä täydennettiin Ryöpäkinmäen ja Fatiporin pohjoisosan liito-oravaselvityksellä (liite 10) sekä meluselvityksellä (liite 11). Saadusta palautteesta aiheutuneet kaavamerkintöjen ja määräysten muutostarpeet 6
on pääosin kirjattu myös 12.6.2013 viranomaisneuvottelun muistioon, jota käsiteltiin rakennuskiellon jatkamista koskevan päätöksenteon yhteydessä kaupunginhallituksen kokouksessa 2.9.2013 ( 219). Selvitysten tulosten sekä luonnosvaiheessa saadun viranomais- ja osallispalautteen pohjalta suunnitelma on täydennetty nähtäville asetettavaksi osayleiskaavaehdotukseksi. 2. osayleiskaavaluonnoksen ja osayleiskaavaehdotuksen välisiä merkittäviä muutoksia: Rantavyöhykkeen ulkopuolelle sijoittuvat rakennuspaikat on osoitettu merkinnällä AM-1(x) ja AO-1(x). Rantavyöhykkeelle sijoittuvat rakennuspaikat on osoitettu merkinnällä AM-2(x) ja AO-2(x). Maatilojen talouskeskuksiksi (AM-1(x), AM-2(x)) on osoitettu ainoastaan maatalouden viljelijätukia saavat toimivat tilakeskukset. Rakennuspaikkojen pääasialliset käyttötarkoitukset tarkastettiin syksyllä 2013 Ulvilan maaseutusihteerin toimesta. AM-1(x)- ja AM-2(x)- alueilla kullakin rakennuspaikalla sallitaan yksi kaksiasuntoinen ja yksi yksiasuntoinen asuinrakennus. Kaavamääräyksiin on lisätty kokonaan uusille rakennuspaikoille sijoittuvien asuinrakennusten ohjeellista sijaintia osoittava merkintä. (Maatilojen talouskeskusten rakennuspaikoilla mahdollisen toisen asuinrakennuksen ohjeellista sijaintia ei ole osoitettu.) Maatilojen talouskeskusten alueiden kaavamääräykseen sisältynyt sukupolvenvaihdosta koskeva kohta on poistettu. Maatilojen talouskeskusten alueiden kaavamääräykseen sisältynyt rakennuspaikan jakamisen kieltänyt kohta on poistettu. Maatilojen talouskeskusten ja erillispientalovaltaisten alueiden kaavamääräyksestä on poistettu rakennuspaikan vähimmäispinta-alaa koskenut kohta. /s- alueen kaavamääräykseen on lisätty museoviranomaisen kuulemista edellyttävä kohta. Rukoushuoneenmäen ja valtatien 11 välinen alue on muutettu meluselvityksen tulosten perusteella lähivirkistysalueesta (VL) maa- ja metsätalousalueeksi (M). Merkitykseltään vähäisiä, viranomaisten ja maanomistajien hyväksymiä ja/tai yksittäisiin kiinteistöihin kohdistuvia muutoksia: Kaava-alueen länsikulmassa Suolistontien varrella sijaitsevien rakennuspaikkojen lukumäärä on korjattu toteutuneen nykytilanteen mukaiseksi. Tilan 886-404-5-83 eteläosaan osoitettu AO-1(x)- aluevaraus liitettiin sen koillispuolelle sijoittuneeseen AM-1(x)- alueeseen. Lisäksi aluevarausta laajennettiin pohjoiseen tilan 886-404-5-46 metsäiselle osalle. Pikatienvarren muinaisjäännösalueen pääkäyttötarkoitus on korjattu maa- ja metsätalousalueeksi (M), ja alueelle sijoittuvat muinaisjäännökset on osoitettu alueen osa- ja kohdemerkinnöillä. Keronpäänkallio ja Kaarmarkun jokivarsi on osoitettu toisistaan eroavilla pääkäyttötarkoitusmerkinnöillä (SL-1 ja SL-2). Kaarmarkun jokivarren SL-2- alueen kaavamääräykseen on tehty viranomaispalautteessa esitettyjä lisäyksiä. Pieni osa tilalle Seppälä RN:o 2:66 sijoittuvasta Kaasmarkun jokivarren luonnonsuojelualueesta on liitetty maisemallisesti arvokkaaseen peltoalueeseen (MA). Fatiporin pohjoisosaan sijoittuvan liito-oravien elinympäristön luo- merkintä on vaihdettu my- merkinnäksi. Jo toteutunut osa Fatiporin ja Kaasmarkunmäen välisestä kevyen liikenteen reitistä on osoitettu ohjeelliseksi ulkoilureitiksi. Edellä kuvattujen muutosten jälkeen suoraan osayleiskaavaan perustuvan rakentamisen määrä vastaa aiempaa paremmin kaava-alueen väestönkehitysarvioita. AO- ja AM- rakennuspaikkoja kaavaehdotuksessa on osoitettu yhteensä 86 kappaletta, joista 71 on olemassa olevia ja 15 uusia. Nykyisten 71 asuinrakennuksen lisäksi alueelle on mahdollista rakentaa suoraan osayleiskaavaan perustuen 21 uutta asuinrakennusta, joista kuusi on maatilojen talouskeskusten alueilla sallittua lisärakentamista (toinen asuinrakennus samalle rakennuspaikalle). 7
2. osayleiskaavaluonnokseen verrattuna suoraan osayleiskaavaan perustuvien uusien AO- ja AM- rakennuspaikkojen enimmäismäärä laski koko alueella 48:sta 15:een ja rantavyöhykkeellä 14:stä yhteen. Maatilojen talouskeskusten alueilla sallittujen toisten asuinrakennusten määrä laski 33:sta kuuteen. Erillispientalojen rantavyöhykkeelle sijoittuvista rakennuspaikoista 26 on olemassa olevia ja yksi mitoituslaskelmaan perustuva uusi rakennuspaikka. Rantavyöhykkeelle sijoittuu vain yksi maatilan talouskeskusten alue (AM-2(x)), jolle on mahdollista rakentaa toinen asuinrakennus. Suoraan osayleiskaavaan perustuvan asuinrakentamisen enimmäismäärä AO-1(x) AO-2(x) AM-1(x) AM-2(x) kaikki aluevaraukset yhteensä Rakennuspaikkoja yhteensä 53 27 5 1 86 - joista olemassa olevia 40 26 4 1 71 - joista uusia 13 1 1 0 15 Asuirakennusten enimmäismäärä 53 27 10 2 92 yht. - joista olemassa olevia 40 26 4 1 71 - joista uusia 13 1 6 1 21 *Asuntojen enimmäismäärä yht. 53 27 15 3 98 * Yhdelle AM-rakennuspaikalle saa rakentaa yhden kaksiasuntoisen ja yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen eli yhteensä kolme asuntoa. Ulvilan kaupunginhallitus hyväksyi osayleiskaavaehdotuksen julkisesti nähtäville asetettavaksi 15.5.-19.6.2014 väliseksi ajaksi. Nähtävilläoloaikana osallisilla oli mahdollisuus jättää kirjallisia muistutuksia ja viranomaisilta pyydettiin tarvittavat lausunnot. Suunnitelma esiteltiin Kaasmarkun koululla järjestetyssä avoimessa yleisötilaisuudessa 28.5.2014. Osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana saatiin 13 viranomaislausuntoa/kommenttia sekä kaksi osallisten laatimaa kirjallista muistutusta, joissa esitettiin mm. rakennuspaikkojen määrää ja sijoittumista, alueen teknisiä verkostoja sekä kaavamääräysten sisältöä koskevia huomautuksia. MRA 18 :n mukainen kaavan ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin ELYkeskuksen pyynnöstä 25.9.2014. Ehdotusvaiheessa saadun palautteen ja viranomaisneuvottelun perusteella kaavaselostusta on täydennetty mm. kulttuuriympäristöä ja asemakaava-alueen pientalotontteja koskevien tietojen osalta. Kaavakartalle on lisätty Kaasmarkun kylätontin huomioimista koskeva uusi kaavamääräys (/s-1), ja sähköjohto tai linja - merkintää on täydennetty nykyisten johtoalueiden laajuutta osoittavalla pistekatkoviivamerkinnällä. Lisäksi selostukseen lisättiin kiinteistökohtainen luettelo rakennuspaikkojen/asuinrakennusten lukumääristä osayleiskaavan AO-1(x)- ja AM- 2(x)- alueilla (liite nro 12). Kaavakarttaan tehdyt tarkastukset luonteeltaan teknisiä korjauksia, joiden johdosta kaavaehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Täydennysten jälkeen suunnitelma asetetaan Ulvilan kunnanhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Kooste osayleiskaavaehdotuksesta saadusta palautteesta sekä siihen laaditut vastineet ovat kaavaselostuksen liitteenä 8c. Viranomaisneuvotteluiden muistiot sisältyvät kaavaselostuksen liitteeseen 7. 3.1.5 Hyväksymisvaihe Osayleiskaavan hyväksyy Ulvilan valtuusto. Valtuuston päätöksestä on mahdollista valittaa Turun hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 8
3.2 Kaavan keskeinen sisältö Osayleiskaavassa osoitettava maankäyttö vastaa alue- ja maisemarakenteen näkökulmasta varsin pitkälti Kaasmarkun nykyistä kyläkuvaa. Alueiden pääkäyttötarkoituksen suhteen merosuus koko kittävimmän ryhmän muodostavat maa- ja metsätalousalueet (MA, M ja MY), joiden kaava-alueen pinta-alastaa on noin 77%. Maaseutumaisen asumisen sekä kylä-- on allee viidesosa (noin 18%). Suurin osa AO-, AT- ja AM- alue- ja maatilojen talouskeskusten alueiden yhteenlaskettu osuus koko alueen pinta-alasta varauksista on osoitettu jo rakentuneille alueille. Uusia AO-alueita on osoitettu Kaasmarkuntien varren metsäsaarekkeille,, Fatiporin itäpuolelle, Kivialhontien länsipuolellee sekä Alamäentien itäpuolelle. Osayleiskaavan perusteella on mahdollista myöntää MRL 72 ja 44.2 :n mukaisia rakennuslupia kaavassa osoitetuilla AM-1(x)-, tai asemakaavoitetuksi tarkoitetun alueen ulkopuolelle. Suoraan osayleiskaavaan perustuvia jo rakentuneita ja uusia rakennuspaikkoja on osoitettu yh- AM-2( (x)-, AO-1(x)- ja AO-2(x)- alueilla, jotka sijoittuvat jo asemakaavoitetun teensä 86 kpl. Näistä maatilojen talouskeskusten alueille sijoittuvia olemassa olevia rakennus- paikkoja on yhteensä kuusi, joista yksi on uusi ja yksi sijoittuu rantavyöhykkeelle. Erillispienta- lojen yhteensä 80 rakennuspaikasta olemassa olevia rakennuspaikkoja onn yhteensä 66 ja uusia 14, joista yksi sijoittuu rantavyöhykkeelle. Rakennusoikeutta ja rakentamistapaa koskevia määräyksiä on kuvattu tiivistetysti kaavaselostuksen kohdassa 3.2.1. Kulttuuriperinnön osalta kaavassa on osoitettu alueelle sijoittuvien arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja maisema-alu ueiden rajaukset (ma), kiinteät k muinaisjäännökset (SM- suojelta- aluevaraus- ja kohdemerkinnät), historialliset tielinjaukset (viivamerkintä) sekä useita via tai säilytettäviä rakennuksia, rakennettuja ympäristökokonaisuuksia ja muita rakenteita (srkulttuuri- tai rakennushistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön muodostamia kokonaisuuksia sekä alue, jolle Kaasmarkun vanhan kylätontin arvioidaann sijoittuneen. Maise- 1, sr-2). Käyttötarkoitusmerkintöihin liittyvillä /s- ja /s-1- merkinnöillä onn osoitettu marakenteen säilymisen kannalta tärkeät viljelysaukeat ja metsäsaarekkeet on osoitettu mai- semallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi (MA) sekä maa- ja metsätalousalueiksi, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). MY-alueilla on voimassa MRL 128 :n mukainen toimenpidera ajoitus, joka tarkoittaa, että mai- näihin semaa muuttavia toimenpiteitä kutenn maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman kaupungin rakennusvalvontaviranomaiselta haettavaa lupaa. Kaasmarkun jokivarsi ja Keronpäänka allio on osoitettu luonnonsuojelualueiksi (SL-1, SL-2) ja valtatien 11 pohjoispuolelle sijoittuva mahdollinenn liito-oravan elinympäristö erityisiä ympäris- kivisillan töarvoja omaavaksi alueen osaksi (my). Lähivirkistysaluetta (VL)( on osoitettu vanhann kupeeseen Kaasmarkun uimarannalle e. Kaasmarkuntien ja Kivialhontien välille sekä Fatiporin asuntoalueelta kyläkoululle on osoitettu ohjeellinen kevyen liikenteen reitti ja ohjeellinen ulkoilureitti. Tieverkon osalta ainoa muutos nykytilaan nähden on Kylänraitin ja valtatien 11 liittymän porrastus. Teknisen huollon verkos- toista on osoitettu alueen pohjoisosaan sijoittuva voimansiirtolinja. Koko aluetta koskevissa yleismääräyk ksissä sekä kunkin aluevarauksen yhteydessä on annettu useita rakennusten sijoittamista, tulvasuojelua sekä maiseman ja kulttuuriympäristön huomi- on huomioitava valtioneuvoston päätöksen mukaiset melun ohjearvot o (me-aluerajaus). oimista koskevia määräyksiä ja ohjeita. Valtatien 11 melualueelle sijoittuvassa rakentamisessa 9
3.2.1 Osayleiskaavaan perustuva rakentaminen Suoraan rakentamista ohjaavien oikeusvaikutusten osalta kaava-alue jakautuu kahteen vyöhykkeeseen. Kylän keskustassa rakentamisen tulee perustua joko jo voimassa olevaan tai myöhemmin laadittavaan asemakaavaan (ak-aluerajaus). Kyläkeskuksen ulkopuolelle sijoittuvilla AO-1(x)- ja AM-1(x)-alueilla rakennuslupia voidaan myöntää suoraan MRL 44.2 :n nojalla. Määräys on voimassa 10 vuotta kaavan voimaantulosta lukien. AO-2(x)- ja AM-2(x)- alueilla rakennuslupia voidaan myöntää suoraan MRL 72 :n nojalla. Määräyksen voimassaoloaikaa ei ole rajoitettu. Olemassa olevissa rakennuksissa saa suorittaa luvanvaraisia korjaus- ja muutostöitä silloinkin, kun rakennuspaikka, asuntojen lukumäärä tai käytetty rakennusoikeus eivät täytä osayleiskaavassa annettuja määräyksiä. Erillispientalovaltaisille alueille (AO-1(x), AO-2(x)) saa sijoittaa enintään yksiasuntoisten asuinrakennusten ja niihin liittyvien talousrakennusten lisäksi myös ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman pienimuotoisen palvelu- tai tuotantotoiminnan tiloja. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 15% rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 400 kem². Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Maatilojen talouskeskusten alueet (AM-1(x), AM-2(x)) varataan enintään kaksiasuntoisille maatilan asuinrakennuksille sekä maa- ja metsätaloutta tai sivuelinkeinojen harjoittamista varten tarpeellisille talous-, palvelu-, tuotanto-, eläinsuoja- ym. rakennuksille. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 20% rakennuspaikan pinta-alasta. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Olemassa olevan asuinrakennuksen lisäksi kullakin AO-2(x)- ja AM-2(x)- rakennuspaikalla sallitaan toisen yksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentaminen samaan pihapiiriin edellyttäen, että kaavassa osoitettua kokonaisrakennusoikeutta ei ylitetä. Rantavyöhykkeelle sijoittuvilla AO-2(x)- ja AM-2(x)- alueilla uudisrakennusten etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 metriä. Tulvasuojelun kannalta tarpeellinen alin rakentamiskorkeus (eli kastuessaan vaurioituvien rakennusosien alin sallittu korkeusasema) määritellään rakennusluvan yhteydessä. Emätilatarkasteluun perustuvan rakennusoikeuslaskelman mukainen käyttämätön rakennusoikeus on siirretty rantavyöhykkeelle sijoittuvilta MA-, M- ja MY-alueilta AO-1(x), AO-2(x), AM- 1(x)- ja AM-2(x)-alueille. 10
4. LÄHTÖTIEDOT 4.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus Kaasmarkku on asukasluvultaan Ulvilan kolmanneksi suurin maaseutukylm lä, joka sijaitsee Pori- Tampere valtatien (VT 11, Tampereentie) varrella noin 8 kmm Ulvilan ja noin 15 km Porin kes- kustasta itään. Suunnittelualueen alustava rajaus ortokuvassa Suunnittelualuetta jonkin verran laajemmalla Kaasmarkun tilastoalueella on hieman alle 600 asukasta. Yrityksiä/yrittäjiä alueella toimii noin 30 ja erilaisia järjestöjä kymmenkunta. Kylän julkisia palveluita ovat mm. noin 70 oppilaan kyläkoulu (esikoulu ja ala-aste), terveydenhuollon toimipiste ja vanhustentalo. Kyläyhdistyksen toiminta on vireää ja sen tuloksena kylään on ra- luonto- kennettu mm. vanhan kivisillan kupeeseen sijoittuva uimaranta ja jokivartta myötäilevä polku. Maisemallisesti Kaasmarkun asutus on jakautunut kolmeen paikkaan: Leineperintien ja Tampe- Nakkilan Anolaan johtavan Kivialhontien varteen. Alueita yhdistävä jokivarren viljelysmaisema ja laaja kyläympäristö muodostavat osan laajemman alueen käsittävästää valtakunnallisesti ja reentien väliselle alueelle sijoittuville Rukoushuoneenmäelle ja Fatiporiin,, sekä Tehtaanmäelle maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja maisema-alueidenn sarjasta. Lehtomai- välisellä nen Kaasmarkunjoen varsi on luonnonsuojelualuetta vanhan kivisillan ja Tehtaansillan alueella. Alueen sisäisen tieverkon rungon muodostavat valtatien 11 jaa kyläkeskustan välinen Kylänraitkeskustaan kulkeva Leineperintie sekä pohjoiseenn Harjunpään suuntaan jatkuva j Alamäentie (yt 2554). Alu- ti, länteen Vanha-Ulvilaann johtava Kaasmarkuntie, Leineperinn ruukin kautta Kullaan eelle ei rakennettu erillisiä kevyen liikenteen väyliä. 11
4.2 Luonnonympäristö 4.2.1 Maisema Suunnittelualue kuuluu lähes kokonaan maakunnallisesti arvokkaisiin Harjunpäänjoen kulttuu- ruu- rimaisema-alueeseen, Kaasmarkun kylä- ja kulttuurimaisema-alueeseen sekä Leineperin kinalueeseen. Neljännen maakunnallis sesti arvokkaan, mutta muita pienialaisemman maisema- on ar- alueen muodostavan Suoliston kartanoalueen luoteispuolelle sijoittuva Keronpäänkallio vokas perinnebiotooppikohde. Arvokkaiden maisema-alueidenn kuvaukset on esitetty tarkemmin liitteenä 4 olevassa maisemaselvityksessä (WSP Finland Oy 2012) 2 sekä kaavaselostuksen koh- dassa 4.4., Rakennettu kulttuuriympäristö. Kaasmarkun kylä sijoittuuu valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa Lounaismaan maise- myöhäiskeskiajalta, ja sitä on kutsuttu varhaisimpina aikoina nimellä Karsmack, joka viittaa ra- mamaakunnan alueelle ja Ala-Satakunnan viljelyseutuun. Kylä on peräisin todennäköisesti jametsään. Viljavat savikot Harjunpäänjoen ympäristössä otettiin viljelykäyttöön varhain. Ky- 1700-luvun puolivälistä alkanut isojako hajotti monia Satakuntalaisia ryhmäkyliä, mutta Kaas- läasutus keskittyi selänteiden reunoille, missä maapohja oli rakentamisenn kannalta suotuisa. markun kyläkeskusta säilyi tiiviinä. Ote vuoden 1904 venäläisestä topografikartasta (nk. Senaatin kartasto) Leineperin rautaruukin toiminnot levisivät myös Kullaanjoen SolakoskelleS e vuonna 1786. Kaasmarkun villakehruu- ja kangastehdas perustettiin vuonna 1863, ja sen toiminta jatkui vuo- asui teen 1926 tulipalon tuhottua tehtaan käytössä olleet rakennukset. Verkatehtaan työväestö pääasiassa joen toisella puolella Fatiporissa, jossa rakennuskanta on säilynyt nykyisinkin pie- 1900- nimuotoisena ja tiheänä. Kyläkeskuksen ulkopuolinen haja-asutus on kuitenkin erityisesti luvun loppupuolella laajentunut alavimmille maille, esimerkiksi joenrannan tuntumaan Suolis- tontien varteen. Maisemaselvityksen mukaan tyypillisiä piirteitä Kaasmarkun maisemakuvm valle ovat mm.: Maiseman hahmottuminen ja rajautuminen Kaasmarkunjoen rantapuuston ja metsäisten saarekkeiden ympäröiminä osakokonaisuuksina erityisesti kyläkeskustan kohdalla. Metsäsaarekkeiden välistä avautuvat näkymät viljelysmaisemaan. 12
Kaasmarkun kyläkeskuksen säilyminen tiiviist rakennettuna. Näkymä Rukoushuoneenmäen kupeesta kohti Fatiporia. Näkymä avoimeen viljelysmaisemaan Leineperintieltä länteen kohti Kaasmarkkua. Rakentamisen keskittyminen metsäisille saarekkeille. Maisemallisesti näyttävät nk. identiteettirakennukset, jotka toimivat maamerkkeinä alu- eella. Maiseman arvot (lähde: Maisemaselvitys, WSP Finland Oy 2012) Nykyisessä kyläkuvassa 1800- ja 1900-luvun vaihteen vilkkaasta kylätoiminnasta kertovat lu- enyhdistyksenn talo. Kyläkokonaisuudessa on vahvasti nähtävillä myös sen teollinen mennei- syys: joen rannalla on säilynyt mm. palaneen verkatehtaan rakennusten perustuksia ja kivijal- kuisat rakennukset, mm. Kaasmarkunn kansakoulu, rukoushuone, VPK:n talo ja työvä- koja ja joen rannan kiveyksiä. Lieviä uudisrakentamisesta aiheutuneita maisemavaurioita onn syntynyt Tampereentien, Kylän- rakentamistavasta poikkeavia rakennusmassoja ei ole onnistuttu sopeuttamaan Kaasmarkun kylämaisemaan. Myös osa alueen maisemallisestii arvokkaistaa rakennuksista on jäänyt tyhjilleen raitin, Kaasmarkuntien ja Leineperintien risteysten tuntumaan, joihin sijoittuvia perinteisestä ja ylläpidon puutteesta johtuen ne ovat vaarassa tuhoutua kokonaan. Polttoaineen kylmäjakeluasema valtatienn 11 ja Kylänraitin liittymässä Maisemaselvitykseen sisältyi myös maisema-analyysin pohjalta laaditut maisemalliset maan- lisä- käyttösuositukset, joiden tavoitteena on osoittaa mitkä alueet olisivat maiseman kannalta rakentamiseen parhaiten soveltuvia. Selvityksessä suunnittelualue on jaettu neljään luokkaan, 13
joita ovat maiseman kannalta rakentamiseen hyvin, kohtalaisesti, heikosti ja erittäin huonosti soveltuvat alueet. Maankäyttösuositusten reunaehdoiksi on lisäksi otettu mukaan valtatien 11 melualue (noin 170 metriä tien keskilinjan molemmin puolin) sekä joen rantavyöhyke (100-200 metriä). Maisemallisia maankäyttösuosituksia havainnollistavassa kartassa on esitetty lisäksi nykyiset rakennetut alueet. Rakentamiseen hyvin tai kohtalaisesti soveltuvien alueiden nume- rointi viittaa maisemaselvityksen osa-aluekohtaisiin yleiskuvauksiin ja toimenpidesuosituksiin. Maisemaselvityksen mukaiset maisemalliset maankäyttösuositukset (WSP Finland Oy 2012) 4.2.2 Kasvillisuus ja eläimistö Suunnittelualueella on tehty kolme alueen luontoon ja eläimistöön liittyvää selvitystä: Kaasmarkunjoen luontoselvitys Kirkkosillan ja Tehtaansillan väliltä (Terhi Rajala 1998) Kaasmarkun osayleiskaava-alueenn luontoselvitys (Suomen Luontotieto Oy 2007) Ulvilan Kaasmarkun Ryöpäkinmäe en ja Fatiporin pohjoispuolen liito-oravaselvitys 2014 (Ahlman Group Oy). Lisäksi 2. osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen pyydettiin erillinen lausunto eräistä kaavassa osoitetuista luontokohteistaa Ahlman Group Oy:ltä. Kasvimaantieteellisesti suunnittelualue sijaitsee boreaalisella eli pohjoisella havumetsävyöhyk- Kasvillisuutensa puolesta suunnittelualue jakautuu kahteen osaan. Tampereentien pohjoispuo- leista aluetta hallitsee laaja yhtenäinen metsäkuvio, jossa on tehty suurialaisia avohakkuita. Varttunutta puustoa on vähän ja mm. luonnontilaiset, ojittamattomat suot puuttuvatt alueelta keellä, jolla eri puulajeja esiintyy tyypillisesti vain vähän ja aluskasvillisuus on niukkaa. kokonaan. Metsät ovat pääosin kasvatusmännikköä ja -kuusikkoa ja alueen eläimistö on tavan- omaista talousmetsiin sopeutunutta lajistoa. Valtatien eteläpuoliset peltoaukeat ovat viljelykäy- varrel- tössä, mutta niittyjä tai laidunalueita ei alueella käytännössä enää ole. Kaasmarkunjoen la kasvillisuustyyppi on paikoin kehittynyt lehdoksi, jonka puusto koostuuu lähinnä kookkaista tuomista, harmaalepistä ja rauduskoivuista. Pensaskerros on joen reunamilla hyvin tiheää t ja la- jistoltaan melko monimuotoista. Keropäänkallioita reuna-alueineen on pidettävä merkittävänä perinnebiotooppikohteena, jolla havaittiin putkilokasvilajeista mm. kansallisessa uhanalaisluo kituksessa silmälläpidettäväksi (NT) lajiksi luokiteltu ketoneilikka. Kaasmarkunjokivarressa saattaa esiintyä myös lahoon lehti- puuhun sidoksissa olevaa vaateliasta lajistoa. Kokonaisuutena suunnittelualue on kulutuskestävyydeltään suurimmaksi osaksi melko kestä- puolesta vää, mutta Kaasmarkun jokivarren lehtoreunus ja Keropäänkallio ovat kasvillisuutensa haavoittuvia. Kaasmarkunjoella (Harjunpäänjoella) kalastetaan jonkin verran ja tärkeimmät 14
saalislajit ovat hauki, särki ja made. Jokikutuisten kalojen nousumahdollisuutta on parannettu suunnitelmallisesti ja jokeen on istutettu meritaimenta. Alueella on havaittu neljä lintudirektiivin liitteessä I sekä viisi kansallisessa uhanalaisluokituk- saalis- sessa (Rassi ym 2001) mainittua pesimälajia. Kaasmarkunjokivarsi on lepakoille tärkeää tusympäristöää ja alueella esiintyy 3-44 luontodirektiivin liitteenn IV lepakkolajia (pohjanlepakko, vesisiippa, viiksisiippa/ isoviiksisiippa) ). Vuoden 2007 luontoselvityksen yhteydessä suunnittelualueella havaittiin merkkejä liito- to- oravasta kahdella alueella. Fatiporin kohdalla noinn 100 metriää Tampereentiestä pohjoiseen dettiin luonnonsuojelulain 49 :n tarkoittama liito-oravan lisääntymis- tai levähdysalue, joka on huomioitava alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Lisäksi liito-oravan papanoita löydettiin myös Ryöpäkinmäenn alueelta noin kymmenen puun tyveltä. Vuoden 2007 luontoselvityksessä todettujen arvokkaiden luontokohteiden sijainti (lähde: Maisemasel- vitys 2012/ WSP Finland Oy. Pohjakarttaa Maanmittauslaitos) Vuonna 2014 laaditussa täydentävässä liito-oravaselvityksessä todettiin, että Ryöpäkinmäellä havaittu ydinreviiri on tuhoutunut alueella suoritettujen hakkuiden vuoksi eikä aluetta voida enää tulkita liito-oravan elinympäristö öksi. Huomattava kuitenkin on, että alueen metsänhoidos- ja le- sa on näin ollen rikottu luonnonsuojelulain 49 :ssä säädettyä direktiivilajien lisääntymisvähdyspaikkojen hävittämistä ja heikentämistä koskevaa kieltoa. Fatiporin pohjoispuolen vanhalta reviiriltä ei vuoden 2014 tarkastuksessaa löydetty liito-oravan jätöksiä, mutta alue todettiin edelleenn soveliaaksi lajin elinympäristöksi. Kuvassa 4 esitetään laettä kaikki jille suotuisa metsäalue, jossa on melko paljon haapoja. Liito-oravalle on tyypillistä, reviirit eivät ole asuttuja vuosittain, minkä vuoksi metsälohkoo tulee edelleen säilyttäää lajille so- veliaana. Metsään ei kuitenkaan johdaa selviä puustoisia liikkumisreittejä, joten yhden inven- edel- tointivuoden tulosten perusteella ei voida päätellää luotettavasti onko reviirin asuttamiseen leen edellytyksiä. On mahdollista, ettää liito-oravat pystyvät liitämään Tampereentien eteläpuo- 5 len metsästä tien yli, mutta se lienee epätodennäköistä leveän tielinjan vuoksi. Kuvassa esi- 15