Pirkanmaan maankäyttövaihtehdt ja vaikutusten arviinti Kste raprtista saadusta palautteesta MKH 7.4.2014 PIKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040 Teemme muutsta yhdessä
1. JOHDANTO 6 2. KUNNAT 7 2.1. Ydinkaupunkiseutu 7 2.1.1. Kangasala 7 2.1.2. Lempäälä 9 2.1.3. Nkia 9 2.1.4. Pirkkala 11 2.1.5. Tampere 13 2.1.6. Ylöjärvi (saapumatta) 15 2.2. Phjinen Pirkanmaa 15 2.2.1. Juupajki 15 2.2.2. Mänttä-Vilppula 16 2.2.3. Orivesi 17 2.2.4. Ruvesi 17 2.2.5. Virrat 18 2.3. Eteläinen Pirkanmaa 20 2.3.1. Akaa 20 2.3.2. Pälkäne 20 2.3.3. Urjala 21 2.3.4. Valkeakski 22 2.3.5. Vesilahti (saapumatta) 23 2.4. Lunainen ja Luteinen Pirkanmaa 23 2.4.1. Hämeenkyrö 23 2.4.2. Ikaalinen 25 2.4.3. Kihniö 25 2.4.4. Parkan 26 2.4.5. Punkalaidun 27 2.4.6. Sastamala 28 3. VIRANOMAISET 29 3.1. Liikennevirast ja Pirkanmaan ELY-keskus 29 3.1.1. Liikennevirast 29 3.1.2. Pirkanmaan elinkein-, liikenne- ja elinkeinkeskus 30 3.2. Muut viranmaiset 33 3.2.1. Gelgian tutkimuskeskus 33 3.2.2. Etelä-Phjanmaan liitt 33 3.2.3. Musevirast 33 3.2.4. Pirkanmaan maakuntamuse 34 3.2.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirast Tukes 36 4. SIDOSRYHMÄT 37 4.1. Alue-alvarit (Tampereen kaupungin alueelliset työryhmät) 37 4.2. Hervanta-Seura ry, Höytämöjärvi-yhdistys ry, Annistn kyläyhdistys ry, Sumen Maankäytön Seura, Sumen Ympäristökamari 39 4.3. Kangasalan lunt ry. 40 4.4. Keskustan Pirkkalan paikallisyhdistys ry. 41 4.5. Keskustan Virtain kunnallisjärjestö ry. 42 3
4.6. Kuru-neuvst 44 4.7. Metsänhityhdistys Phjis-Pirkka 44 4.8. Metsänmistajien liitt Länsi-Sumi 45 4.9. MTK-Pirkanmaa 47 4.10. MTK-Ruvesi ry. 47 4.11. MTK-Virrat ry. 48 4.12. Pirkkalan ympäristöyhdistys ry. 50 4.13. Phtlan maktiyhdistys ry. 51 4.14. Sumen lunnnsujeluliitn Pirkanmaan lunnnsujelupiiri ry 51 4.15. Sumen rautatiematkustajat ry. 52 4.16. Sumenselän rautatieliikennetyöryhmä 58 4.17. Tampereen kauppakamari 58 4.18. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä 59 4.19. Tampereen maan ystävät ry. 60 4.20. Tampereen plkupyöräilijät ry. 60 4.21. Tivin maktiyhdistys ry. 61 4.22. Viitaphjan kyläyhdistys ry. 62 4.23. Virtain yrittäjät ry. 62 5. YKSITYISHENKILÖT 63 5.1. Ydinkaupunkiseutu (Kangasala, Lempäälä, Nkia, Pirkkala, Tampere, Ylöjärvi) 63 5.1.1. Tim Jalava, Kangasala 63 5.1.2. Leena Ainasja, Nkia 63 5.1.3. Tumas Kuhanen, Nkia 63 5.1.4. Ari Niemelä, Nkia 63 5.1.5. Mark Aalt, Pirkkala 63 5.1.6. Veikk Hahm, Pirkkala 64 5.1.7. Rami Ojala, Pirkkala 64 5.1.8. Riitta Vutari, Pirkkala 64 5.1.9. Asukkaat Killsta, Pirkkala 64 5.1.10. Tarm Kivimäki, Tampere 64 5.1.11. Mika Kulmala, Tampere 65 5.1.12. Oiva Laitinen, Tampere 65 5.1.13. Elvi Pallas, Tampere 65 5.1.14. Sami Pesnen, Tampere 65 5.1.15. Outi Putanen, Tampere 65 5.1.16. Art Rajamäki, Tampere 66 5.1.17. Ossi Tukk, Tampere 66 5.1.18. Mikk Väre, Tampere 66 5.1.19. Sami Yli-Pihlaja, Tampere 66 5.1.20. Pekka Ylistal, Tampere 67 5.1.21. Juhani Karhumaa ym., Ylöjärvi 67 5.1.22. Tatu Kivikytö, Ylöjärvi 67 4
5.1.23. Satu-Maria Lahti, Ylöjärvi 68 5.1.24. Aarre Mäkkylä, Ylöjärvi 68 5.1.25. Karl Erik Mäkkylä, Ylöjärvi 68 5.1.26. Jukka Rajala, Ylöjärvi 68 5.2. Phjinen Pirkanmaa (Juupajki, Mänttä-Vilppula, Orivesi, Ruvesi, Virrat) 69 5.2.1. Bris Nikskinen, Mänttä-Vilppula 69 5.2.2. Sim Krpp ym., Orivesi 69 5.2.3. Maria Kivimäki, Ruvesi 69 5.3. Eteläinen Pirkanmaa (Akaa, Pälkäne, Urjala, Valkeakski, Vesilahti) 69 5.3.1. Heikki Mäljä ym., Pälkäne 69 5.3.2. Petri Saari, Pälkäne 70 5.3.3. Anne Malmström, Valkeakski 71 5.4. Lunainen ja Luteinen Pirkanmaa (Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Parkan, Punkalaidun, Sastamala) 72 5.4.1. Esk Kytölä, Sastamala 72 5.4.2. Sami Rep, Sastamala 72 5.5. Pirkanmaan ulkpuliset paikkakunnat tai paikkaa ei mainittu 72 5.5.1. Markku Hannula, Jämsä 72 5.5.2. Sakari Kestinen, ei mainittu kuntaa 73 5.5.3. Marja Rassi, ei mainittu kuntaa 74 5.5.4. Nimetön, ei mainittu kuntaa 74 5
1. Jhdant Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 valmistelutyöhön liittyvä Pirkanmaan maankäyttövaihtehdt ja vaikutusten arviinti -raprtti valmistui kevättalvella 2014. Raprtissa n esitelty Pirkanmaata kskevien strategisten valintjen phjaksi ja yhteiseksi keskustelualustaksi laaditut, kk Pirkanmaata kskevat neljä erilaista maankäyttövaihtehta, jissa tarkasteltiin maakunnan liikennejärjestelmän ja maankäytön kknaisuutta. Näillä vaihtehdilla n kuvattu tulevaisuuden alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitysplkuja sekä arviitu erilaisten satekijöiden vaikutuksia. Vaihtehttarkastelun tulsten sekä tämän niistä saadun palautteen phjalta maakuntavaltuust linjaa perusratkaisut maakuntakaavalunnsta varten. Maankäyttövaihtehtraprtti li julkisesti nähtävillä Pirkanmaan liitssa ja maakuntakaavan internetsivuilla 17.2.12.3.2014, ja siitä pyydettiin lausunnt Pirkanmaan kunnilta, Pirkanmaan Elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Liikennevirastlta. Tähän yhteenvetn n kttu 27.3.2014 mennessä Pirkanmaan liittn saapunut palaute. Internetsivujen palautelmakkeella vastanneita pyydettiin phtimaan vaihtehtja seuraavista näkökulmista: Mikä vaihtehdista tuttaa ympäristön kannalta kestävintä ja elinkeintiminnan kannalta kilpailukykyisintä yhdyskuntarakennetta ja millä perusteella? Mitkä vat keskeisimmät eri vaihtehdista syntyvät tavitteet ja jhtpäätelmät, jtka tulee jatksuunnittelussa ttaa humin? Edellisten kysymysten lisäksi lausuntpyynnössä Pirkanmaan kuntia pyydettiin esittämään kantansa kysymykseen Minkä vaihtehdn tteuttamiseen kuntanne/seutunne vimavarat parhaiten riittävät? Pirkanmaan liitt kiittää maankäyttövaihtehdista saamastaan palautteesta. Palautteet n saatu 20 kunnalta, Liikennevirastlta, Pirkanmaan ELY-keskukselta, 5 muulta viranmaistahlta, 23 muulta sidsryhmältä sekä 38 yksityishenkilöltä. Tässä ksteessa esitetään palautteiden keskeinen sisältö tiivistettynä. Maakuntahallitus käsittelee palautteen kkuksessaan 7.4.2014. 6
2. Kunnat 2.1. Ydinkaupunkiseutu 2.1.1. Kangasala Kaupunkiseudun näkökulmasta n tärkeää, että maakunnan keskusalue ja kehityksen veturi n myös maakuntakaavassa alueellisen kehityksen painpiste. Kaupunkiseudun kunnat painttavat yhdyskuntasuunnittelun yhteistyössään nykyisen yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja täydentämistä, keskusten vahvistamista sekä lemassa levan infrastruktuurin hyödyntämistä. Yhdyskuntarakenteen tulee tukea laadukkaan jukkliikenteen ja kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Maankäyttövaihtehdista Aurink 2 vastaa parhaiten kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittämistavitteita ja tukee keskusten kehittymistä mnipulisiksi asumisen, työn, palvelujen ja vapaa-ajan ympäristöiksi sekä jukkliikenteen slmukhdiksi. Myös Aurink 1 vastaa kaupunkiseudun kehittämistarpeisiin ja lu mahdllisuuksia asuinalueiden prfilitumiselle. Planeetat edellyttää suuria pitkän aikavälin panstuksia valtakunnalliseen rataverkkn, jten se ei tarja mahdllisuuksia merkittävään maankäyttöön ja väestönkasvun hjaamiseen lähimpien vusikymmenten aikana. Tähdet n maakunnallisen kasvun jakautumisen suhteen epärealistinen. Maakuntakaavan tulisi tarjta paremmat mahdllisuudet vimakkaan kaupungistumisen vastaantlle. Tähdet sisältää kustannuksiltaan mittavia yhdyskuntarakenteen laajentumisalueita ja rakenteen ulkreunan kasvualueita, jihin kunnilla ei le vimavarja. Liikenne Maakuntaperspektiivistä väylien rli yhdyskuntarakenteen kehittymistä hjaavana tekijänä näyttää krstuvan enemmän kuin leva yhdyskuntarakenne. Suuret liikenteen hankkeet vinuttavat alueen tasapainista kehittämistä ja saattavat kiihdyttää myös alueen sisäistä liikennettä. Uudet liikenneväylät seurannaisvaikutuksineen hajttavat entisestään hajanaista yhdyskunta rakennetta ja aiheuttavat suuria kynnyskustannuksia, mutta tukevat tisaalta maakunnan elinkeinelämän kilpailukykyä. Tampereen kaupunkiseudulle n erittäin tärkeää luda kattava ja tehkas jukkliikenneratkaisu sekä hyvä palvelujen saavutettavuus. Aurink 2 tarjaa parhaat edellytykset mnipulisen ja vahvan jukkliikenteen kehittämiselle sekä palvelujen hyvälle saavutettavuudelle. Myös Aurink 1 n kaupunkiseudun jukkliikenteen ja palvelujen saavutettavuuden näkökulmista vahva - siinä kaupunkiraititie krstuu enemmän kuin Aurink 2:ssa. Palvelut Uusien alueiden rakentaminen edellyttää myös uusia lähipalvelukeskuksia, jtka sisältävät julkiset ja kaupalliset palvelut ja jukkliikennejärjestelyt. Tämän vuksi uusien alueiden tiivis ja yhtenäinen kytkeytyminen levaan rakenteeseen n palveluiden ja infrastruktuurin aiheuttamien kustannusten kannalta edelleen ensiarvista. Kaupan menssa levien rakennemuutsten ja verkkkaupan lisääntymisen vuksi uusia keskustjen ulkpulisia keskittymiä ei tule varata, ja vanhjen keskusten laajentuminen tulee perustua lähiasutuksen tarpeisiin. Kauppa pitää entistä määrätietisemmin hjata keskuksiin, missä se n kaikkien, erityisesti vanhenevan väestön hyvin saavutettavissa ilman kuljetuspalveluja. Olemassa levien kauppakeskittymien maankäytön mnipulistaminen sen sijaan tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Lentlan aluetta kehitetään kauppapalveluiden keskukseksi ja kaavaan tulee tehdä sitä sittava merkintä. 7
Työpaikat Tampereen kaupunkiseudun työpaikka-alueiden sijaintia hjattaessa pitäisi ttaa paremmin humin seudun tasapaininen kasvu. Työpaikka-alueiden kasvun ei saa lisää merkittävästi seudun sisäistä työmatkaliikennettä, jten n tärkeää varmistaa kuntien mahdllisuus kaavittaa riittävästi maa-alueita yritystiminnan tarpeisiin. Tulee selvittää yritystiminnan tulevaisuuden tarpeet ja ttaa humin uusien timialjen ja keskittymien synnyn ja kasvun mahdllistaminen. Mnipulisten ja vahvjen keskusten edellytyksiä yrityselämän kasvulle tulee tukea. Selkeästi työpaikka-alueiksi prfilituvia alueita tulee myös lla riittävästi erilaisiin tarpeisiin sekä yhdyskuntarakenteen sisällä että lgistisesti edullisilla alueilla. Mlemmat Aurink-vaihtehd tarjavat elinkeinelämän kasvuedellytyksiä sekä sekittuneeseen rakenteeseen että sen ulkpulelle. Aurink 2 mahdllistaa kattavimmin seudullisesti merkittävien hankkeiden (järjestelyratapihan siirt, läntinen ratayhteys, keskusjätevedenpuhdistam, lentkentän alueen kehittäminen, VT:n 3 ikaisu sekä 2-kehä) tteutuksen. Näiden hankkeiden tteutuminen n vielä hyvin epävarmaa, ja tteutuessaankin ne ajittuvat pitkälle tulevaisuuteen, minkä vuksi kasvuvaihtehtja tulee varata riittävästi ennen hankkeiden tteutumistakin. Kangasalan kehittyminen Vaihtehdt tukevat hyvin nauhataajaman eheyttämistä. Vaihtehtjen ert Kangasalan salta vähäisiä lukuun ttamatta Planeettaa, jka hjaa asutusta Ruutanaan muita enemmän. Kangasalla ei le edellytyksiä asumisen ja palveluiden vimakkaaseen kasvattamiseen alueella ennen kuin lähijunaliikenteen kehittämisedellytykset n lutu. Vt 9 varteen sijittuvan työpaikka-alueen edellyttämät palvelut ja lisäasutus eivät vielä edellytä lähijunaliikennettä. Kaikissa vaihtehdissa Sahalahti säilyy paikalliskeskuksena ja Kuhmalahti maaseutukeskuksena. Kuhmalahden kirknkylän ja Phjan asutuksen kehittäminen ja palveluiden ylläpitäminen saattaa edellyttää valintaa näiden kahden välillä. Kaikissa vaihtehdissa kehäväylä hjaa maankäyttöä Hervannan ja Annalan suuntaan. Kehätie tulee merkitä kaavaan. Kehätie linjataan Lentlan kautta edelleen valtatie 9:lIe. Raititie n perusteltua rakentaa vaiheittain, Kangasalla ensin Lentlaan, sitten Suramalle ja keskustaan. Mnipulinen yhdyskuntarakenne tukee raititien ympärivurkautista ja mlemmansuuntaista liikennöintiä - raititie pulestaan tukee maankäytön vimakasta kehittämistä pysäkkipaikkjen ympäristössä. Jyväskylän rata palvelee parhaimmillaankin hunsti muuta kuin työmatkaliikennettä. Työpaikista suuri sa syntyy palvelu- ja IT-alille, ja ne vidaan sijittaa eheytyvän yhdyskuntarakenteen sisään erityisesti keskustihin ja jukkliikenneväylien varteen. Työpaikkjen lisäämistä tulee tavitella levia yrityksiä laajentamalla, jtta yhdyskuntarakenteen eheyttämisen etuja vidaan hyödyntää. Vaihtehdissa erillisinä työpaikka-alueina Tampereen itäpulella n esitetty vain Tarastenjärvi ja Hervanta. Kangasalan alueella työpaikka-alueiden parhaat sijainnit lgistiikan, työviman, näkyvyyden ja infran kannalta vat vt 9 ja vt 12 varret, jille alueille n tarpeen sittaa aluevarauksia. Myös Hervannan työpaikka-alueen laajentamiseen Kangasalle n varauduttava vaikkapa j ennen kehäväylän rakentamista. Kaikki vaihtehdt tukeutuvat nykyisiin lähipalvelukeskuksiin. Eheyttävä rakenne n palveluiden järjestäjän kannalta edullinen ja niiden käyttäjän kannalta timiva. Vaihtehdt ja jukkliikennepaintteinen liikennejärjestelmä tukevat keskustan, Suraman, Lentlan ja Vatialan kehittämistä maankäytöltään mnipulisina alueina. Vaihtehdista lähijunaliikenteeseen perustuva Planeetat edellyttää Ruutanan palvelutasn parantamista, mihin kunnalla ei le edellytyksiä ennen 2030-lukua. 8
Maakuntakaavan ja rakennesuunnitelman rlit Maakuntakaavalunns tulisi laatia mahdllistavana ja yleispiirteisenä sekä kaavamerkinnöiltään strategisena. Rakennesuunnitelman keskittyy pulestaan tarkemmin kaupunkiseudun yhtenäiseen taajama-alueeseen, jukkliikenteen ratkaisuihin ja palveluverkkn sekä näihin liittyvien timenpiteiden vaiheittaiseen tteuttamiseen. 2.1.2. Lempäälä Mikä vaihtehdista tuttaa kuntanne / seutunne näkökulmasta ympäristön kannalta kestävintä ja elinkeintiminnan kannalta kilpailukykyisintä yhdyskuntarakennetta ja millä perusteella? Aurink 2 tarjaa parhaat mahdllisuudet elinkeinelämän kehittämiselle läntisiin väylähankkeisiin tukeutuen ja se n keskustan asukasmäärän mitituksen salta paras vaihteht. Mitkä vat keskeisimmät eri vaihtehdista syntyvät tavitteet ja jhtpäätelmät, jtka tulee jatksuunnittelussa ttaa humin? Tähdet-vaihtehta ei tule käyttää jatksuunnittelun phjana, kska etelän suuntaan tapahtuvaa kasvua ei le humiitu, vaihteht ei perustu raideja jukkliikenteen kehittämiseen eikä tarja hukuttelevia avauksia uusille asuinalueille. Aurink 1 -vaihtehdssa kasvutavite n liian pieni (MAL-spimus) ja asumisen painpisteet sijittuvat liikennejärjestelmän kannalta epätarkituksenmukaisesti. Planeetat-vaihtehdn kasvutavite vuteen 2040 mennessä n liian suuri. Minkä vaihtehdn tteuttamiseen kuntanne / seutunne vimavarat parhaiten riittävät? Vastaus: Aurink 2 Muuta jatksuunnittelussa humin tettavaa: Marjamäen yritysalueen ja erityisesti Ideaparkin tuleva rli yhdyskuntarakenteessa tulisi selvittää. Lempäälän maaseutukylien lisärakentaminen n tarkitus ratkaista sayleiskaavin. 2.1.3. Nkia Tampereen seudulle j pitkään khdistuneen kasvun valssa Planeetat ja Tähdetvaihtehdt vat väestökehityksen suuntautumisen suhteen epärealistisia. Seudun kilpailukyvyn säilyttämiseksi kehityksen suuntaa ei le perusteltua pyrkiä muuttamaan hjaamalla kasvua Tampereen seudun ulkpulelle. Helsinki - Hämeenlinna - Tampere - vyöhykkeen luntainen mudstuminen tukee Etelä-Pirkanmaan kehitystä ilman, että kasvua tarvitsisi erityisesti hjata siihen suuntaan. Pirkanmaan kehityksen painpisteen tulee säilyä Tampereen kaupunkiseudulla, eikä siirtyä maakunnan etelärajalle mahdllisimman lähelle Hämeenlinnaa ja Helsinkiä. Tietenkin n tärkeää, että kaikki yhteydet Helsinki - Hämeenlinna - Tampere - vyöhykkeellä timivat mahdllisimman sujuvasti. 9
Tampereen kaupunkiseudun kuntien rakennesuunnitelma 2030 ja sen käynnissä leva päivityksessä esitetyt kuntien yhdessä hyväksymät tavitteet tulee ttaa humin maakuntakaavassa. Yhdyskuntakehityksen kasvun tavitteita vat 1. Väestön kasvuun varaudutaan. 2. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään. 3. Keskustja kehitetään. 4. Asunttutannn mnipulisuutta lisätään. 5. Elinkeinelämän kasvua tuetaan. 6. Liikkumisen tapja uudistetaan. 7. Palvelujen saatavuutta yli kuntarajjen parannetaan. Lisäksi rakennesuunnitelmassa kaikkia yleistavitteita määriteltiin yksityiskhtaisemmin mainitsemalla esimerkiksi raideliikenteen kehittäminen ja kasvun hjaaminen keskustihin ja jukkliikennevyöhykkeille. Valtin ja Tampereen seudun kuntien välinen MAL-aiespimus n aiheellista humiida maakuntakaavan valmistelussa, mm. spimuksen khdat raideliikenteen kehittäminen ja uusien asemanseutujen suunnittelun käynnistäminen. Nkialla tavitteita n tteutettu laatimalla uudet yleiskaavat rautatien varteen sijittuvien kahden tärkeimmän väestönkasvukhteeseen, Harjuniittyyn ja keskustaan, ja hankkimalla Harjuniittyyn ajatellun uuden junapysäkkipaikan ympäristöstä maata n kaupungin mistukseen. Nkian kannalta katsen vertailuvaihtehdt eivät pikkea kvin leellisesti tisistaan, mutta eniten nykyisten kehitystavitteiden mukainen sekä väestökehityksen että liikennejärjestelmän salta n Aurink 1-vaihteht. Klmenkulman työpaikka-aluemerkintä tulee krjata vaihtehtjen vertailuraprttiin kaupunkiseudun rakennesuunnitelman ja tdellisen kknsa mukaiseksi. Viinikan järjestelyratapihan siirt n perusteltua j pelkästään turvallisuussyistäkin. Järjestelyratapihan siirt ja Läntinen yhdysrata phjiseen eivät le tisistaan riippuvaisia khteita. Järjestelyratapihan siirta li suunniteltu j mnia vusia ennen kuin esitettiin ajatus phjisesta tavaraliikenteen ratayhteydestä. Mikään vertailuvaihteht ei edellytä Läntisen ratayhteyden yhdysrataa phjiseen. Myös liikenteellinen tarveselvitys sitti sen jkseenkin tarpeettmaksi, jten se n syytä jättää kknaan pis maakuntakaavan jatkvalmistelusta ja tutkia läntisenä ratayhteytenä vain järjestelyratapihan siirta sekä lentkentän rautatieyhteyttä. Nkian kannalta katsen phjinen ratayhteys aiheuttaisi valtatie 3:n länsipulelle sijittuessaan suurta haittaa ympäristöarville ja yhdyskuntakehitykselle, mm. Pitkäniemen valtakunnallisesti merkittäville rakennetulle kulttuuriympäristölle. Pirkanmaan, erityisesti Tampereen seudun lähivusikymmenien tärkeimpiä raideliikenteen kehittämiskhteita vat raitivaunuliikenteen sekä paikallisjunaliikenteen alittaminen ja tavarajunien järjestelyratapihan siirt. Ne edellyttävät suuria investinteja ja kilpailevat valtin rahituksesta kk valtakunnan kaikkien muiden suurten liikenneinvestintien kanssa. Tältäkin kannalta uusi phjinen yhdysrata lisi epärealistinen hanke merkittäväksi vuteen 2040 tähtäävään maakuntakaavaan. Js uudelle phjiselle yhdysradalle jskus ilmenee tdellista tarvetta, n se mahdllista ttaa humin tulevien vusikymmenten aikana maakuntakaavituksessa. Ratalinjan merkitsemistä nyt tehtävään maakuntakaavaan n perusteltu sillä, että lisi syytä säilyttää rakentamisesta vapaa aluevaraus tai maastkäytävä tulevaisuuden mahdllista rautatietarvetta varten. Perustelu n hun, kska vapaata maastkäytävää ei le nytkään enää lemassa, js sitä yritetään svittaa nykyisen yhdyskuntarakenteen läpi. Js ratayhteys jskus vusikymmenten päästä tulevaisuudessa välttämättä tarvitaan, sille vidaan suunnitella reitti ja raivata tilaa sillin samalla tavin kuin nytkin. Olisi khtuutnta asettaa maakuntakaavassa epärealistisella rautatiehankkeella vusikymmeniä kestäviä rajitteita kaupunkiseudun keskeisten alueiden kehittämiselle. 10
Js paikallisjunaliikenne tulevaisuudessa ultetaan Sastamalaan saakka, n Nkialla Siurn khdalla syytä varautua seisakkeen rakentamiseen Planeetatvaihtehdn mukaisesti. Lausuntpyynnössä esitettyihin klmeen kysymykseen vidaan vastauksena tdeta seuraavaa: Nkian näkökulmasta katsen ympäristön kannalta kestävintä ja elinkeintiminnan kannalta kilpailukykyisintä yhdyskuntarakennetta tuttaa vaihteht Aurink 1. Kk seudun kannalta se (Aurink 1) ei kuitenkaan le kaikilta sin paras vaihteht, vaan maakuntakaavalunnkseen n kttava muista vaihtehdista sveltuvimmat ratkaisut, mm. lähijunaliikenteen kannalta. Pirkanmaan kehityksen painpisteen tulee vahvasti säilyä Tampereen seudulla, kska kasvun muunlainen hjaaminen visi heikentää kilpailukykyä valtakunnansakeskuksena. Uusi phjinen ratayhteys n syytä jättää kknaan pis maakuntakaavasta, kska se n epärealistinen hanke kaavan suunnitelmakaudella ja haittaa järkevää yhdyskuntarakentamista. Nkian kaupungin vimavarat riittävät parhaiten Aurink 1-vaihtehdn tteuttamiseen, mutta kvin suurta era vaihtehtjen välillä ei Nkian kannalta katsen le. 2.1.4. Pirkkala Rakenne Yksittäisten kuntien tavitteita n tärkeää humiida ja kuunnella maakuntakaavaprsessissa, kuin myös markkiniden realiteetit ja taludelliset raja-arvt. Pirkkalan kunnan haasteena ja mahdllisuutena n erityinen lgistinen sijainti Pirkanmaalla ja kansainvälinen lentkenttä. Lentkentän lentmelualuetta, jka asettaa Pirkkalassa rajitteensa asuinalueiden suunnittelulle. Tisaalta lentkentän alueen ja sen läheisten väylien hyödyntäminen työpaikka- ja lgistiikka-alueena ja lentkenttäalueen kehittäminen ja alueelle sujuva tavara-, sekä henkilöliikennöinti palvelevat kk Pirkanmaata ja laajemmin keskeistä Sumea ja sen elinkeinelämää. Lentkentän hyvä saavutettavuus raideliikenteellä n alueen kehittämisen kannalta erittäin leellista. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere (HHT)- kehityskäytävän liiallinen krstaminen (Aurink 2, Planeetat) maakuntakaavassa ei Pirkkalan näkemyksen mukaan le Pirkanmaan kknaisetua tai kilpailukykyistä elinkeinelämää kehittävä linjaus. Ydinkaupunkiseudun ja sen kunta- ja alakeskusten kasvun painpistealueet, kansainvälisen lentkentän kasvavat yhteydet ja lgistiset mahdllisuudet kehittää Tampereen kaupunkiseutua ja Pirkanmaata tieteen, tellisuuden ja teknlgian sekä lgistiikan vetvimaisena keskiönä tulee ttaa aluekehityksen lähtökhdaksi. Liikenne ja työpaikat Uusien teiden (2-kehä, Puskiaisten ikaisu) varren maankäytön ptentiaalinen hyödyntäminen työpaikka-alueena n Pirkkalan kunnan kannalta merkittävä mahdllisuus ja tehkas maan käyttö rakennettavien väylien varrelle n edellytys kestäville maankäytön ratkaisuille. Pirkkalan kunta esittää että Pirkkalan eteläpulella maakuntakaavaan esitettävien uusien raide- ja liikenneväylien linjauksia tulisi yhdistää, jllin säästettäisiin yhdyskuntarakennetta ja mahdllistettaisiin väylien kilpailukykyinen ja tehkas hyödyntäminen. 2-kehän ja Puskiaisten ikaisun sittainen yhdistäminen visi tukea raja-alueen Lempäälä-Pirkkala maankäyttöä. Vaihtehdista Aurink 2:ssa n suurin kehitettävä työpaikka-alue vaikkakin se sijittuu suurimmaksi saksi Lempäälän pulelle. Vaihtehdista Planeetat ja Tähdet ptentiaalis- 11
ta työpaikka-aluetta ei le hyödynnetty Pirkkalan kunnan näkemyksen mukaan. Paras liikenteellinen ratkaisu n esitetty vaihtehdssa Aurink 2, jssa n sitettu raititien linjaus Pirkkalan keskustasta Tampereen keskustaan ja TAYS:iin sekä henkilöjunaliikennettä lentasemalle. Selkeästi hunin vaihteht Pirkkalan kunnan kannalta n Planeetat-vaihteht, jssa Pirkkala jää henkilöraideliikenteen, myös raititien, ulkpulelle. Lentkentän saavutettavuus tavara- ja henkilöraideliikenteellä n lentkentän alueen kehittämisen kannalta erittäin leellista. Planeetat vaihtehdssa 2-kehän linjaus suraan Lentkenttä- Sääksjärvi- Hervanta- Kangasala n kuitenkin parempi kuin muissa vaihtehdissa. Vaihtehdista puuttuu alakeskus Härmälä-Partlassa, jka n Pirkkalan kunnan tavitteena. Se n ja edelleen kehittyy merkittävänä, hyvin jukkliikenteellä ja pyöräillen saavutettavana seudullisena kaupan ja palveluverkn keskuksena, jssa asutus tiivistyy ja kasvaa merkittävästi. Asuminen Aurink 1-, ja 2- vaihtehdssa paintetaan asumista itään ja työpaikka- alueita länteen hajauttaen työpaikat ja asuminen eikä tämä mahdllista sekittunutta rakennetta. Sekittunut asumisen ja työpaikkjen rakenne mahdllistaa kestävän kehityksen mukaisen yhdyskuntarakenteen ja jukkliikennereittien kehittämisen. Aurink - vaihtehdissa Ydinkaupunkiseudun painpistealueet kartassa 14 ja 16 esitetyt asumisen painpistealueet tulisi sittaa käsittäen myös Pirkkalan taajamaalue Tampereen ydinkaupunkiseuduksi ja asumisen painpistealueeksi. Aurink 1:n ja Tähtien mukainen Sankilan sittaminen uudeksi, merkittävästi täydennettäväksi asuinalueeksi n paras ja tivttava ratkaisu. Alue n Pirkkalan kunnan lentmelusta vapaa, lunteva taajama-alueen laajenemissuunta ja tteuttaa eheytyvän yhdyskuntarakenteen periaatteita. Kestävän kehityksen mukaisen luntevan taajamarakenteen kasvusuunnan ja agraaristen maisema-arvjen painarvja punnittaessa tulee humiida alueen sijainti yhdyskuntarakenteellisesti ja liittyminen lemassa levaan rakenteeseen ja liikenneverkkihin ja valita yhdyskuntarakenteeliisesti kestävin ratkaisu jka turvaa kunnan taludellisen ja eklgisesti kestävän kasvun. Vaihtehdissa ei le sitettu Tivin uutta, täydennettävää asuinaluetta. Kunnan strategisten tavitteiden mukaista n liittää Tivi saksi Pirkkalan taajamaaluetta eheyttäen yhdyskuntarakennetta. Pirkkalan kunta tiv että tulevissa lunnksissa alueelle sitetaan k. uusi/merkittävästi täydennettävä asuinaluemerkintä. Aluekehityksen painpistealueena n hyvä pitää Pirkkalan kunnan näkemyksen mukaan Tampere ja Pirkkala/ Pirkkalan keskusta- Naistenmatkantie- Härmälänranta. Merkintä visi kunnan näkemyksen mukaan ulttua Sankilaan saakka. Virkistys Kunnan tavitteena n maakuntakaavassa sitettava yhtenäinen, jatkuva viheryhteystarve Lempäälän/Tampereen suuntaan jllin saadaan timiva näkemys alueen kknaisrakenteen kehittymisestä pitkällä tähtäimellä. On tärkeää, että maakuntakaavaan sitettaisiin viheryhteystarve Pärrinkskelta lunaaseen Taaprinvuren kautta Pulkajärven lunnnsujelualueelle. Laajjen viheralueiden sittaminen vimakkaasti rakentuville työpaikka-alueille ei le mahdllista. Yhteenvet Yksikään esitetyistä vaihtehdista ei sellaisenaan le Pirkkalan kunnan näkemyksen mukaan yhdyskuntarakenteellisesti ja elinkeintiminnan kilpailukyvyn kannalta selkeästi paras. Ydinkaupunkiseudun ja sen kunta- ja alakeskusten kasvun painpistealueet tulee ttaa aluekehityksen linjaukseksi. Pirkkalan taajama-alue tulee 12
käsittää Tampereen ydinkaupunkiseuduksi ja sittaa asumisen painpistealueeksi kestävän kehityksen mukaisesti. Pirkkalan merkittävä rli liikenteellisenä slmukhtana tulee humiida maakuntakaavassa. Suunnittelussa tulee humiida uusien tie- ja raidelinjauksien synkrninti ja tehkas ympäröivä maankäyttö. Lentkentän sujuva saavutettavuus eri kulkuneuvilla ja henkilöraideliikenteellä, pitkällä tähtäimellä myös phjisesta, mahdllistaa lentkentän ja lentkenttäalueen kehittämisen ja siten kk keskisen Sumen elinkeinelämän kehittämisen ja kasvun. Sekittunut asumisen ja työpaikkjen rakenne mahdllistaa kestävän kehityksen mukaisen yhdyskuntarakenteen ja jukkliikennereittien kehittämisen. Maakuntakaavassa tulee varautua riittäviin asumisen (Sankila, Tivi) ja työpaikka-alueiden sekä kaupallisten palvelujen sittamiseen, jka mahdllistaa kk Pirkanmaan elinvimaisuuden sekä suunnitelmallisen ja kestävän kehityksen mukaisen kasvun. 2.1.5. Tampere YLEISTÄ Tiivistäminen ja täydentäminen tteutuvat Tampereella jatkssakin laadukkaana ja suunnitteilla leva raititiehen perustuva jukkliikennejärjestelmä tukee tätä kehitystä. Phjisen suunnan laajenemisalueet tulee esittää. Maakuntakaavan tulee sittaa mahdllisuuksia ja vaihtehtja. Tärkeämpää kuin asumisen kysymykset n varmistaa työpaikka-alueiden reservi. Tältä sin kaupungin linjaus n muuttunut. Nykyisillä kuntarajilla kaupunki haluaa varmistaa lähinnä Hankkin maankäytön tulevaisuuden ja Myllypurn alueen tteutuksen. Jälkimmäiselle n läntisellä ratayhteydellä keskeinen merkitys. Hankkista taas ei vida kknaan lupua työpaikka-alueena kska se j valmiiksi tukeutuu vimakkaasti itäiseen hikulkutiehen. Yhdyskuntarakenteen kannalta työpaikka-alueiden keskittäminen HHTvyöhykkeelle ja lentaseman ympäristöön n perusteltua, mutta tällöin uusia työpaikka-alueita ei pystytä tteuttamaan Tampereen timesta. Vaihtehtjen keskusverkn lukituksessa n käytetty tiettyjä julkisia palveluita kriteereinä. Yksityiskhtaiset julkisen palveluverkn tarkastelut eivät kuulu maakuntakaavataslle. Jukkliikennejärjestelmän perusratkaisut vat ikean suuntaisia. Lähijunaverkn ulttamista myös Orivedelle, Mänttään ja Vilppulaan asti kannattaa phtia, samin lähijunayhteyksiä laajemminkin Lempäälästä etelään ja Nkialta länteen. Nkian suunnalla Tampereen pulella Mediaplis kasvaa ja kehittyy npeasti ja sen viereen llaan kaavittamassa uutta asuinaluetta. Eteläinen Tampere vi parhaiten kehittyä Lakalaivan lähijunapysäkin ympärille. Kaupunkiseudun keskeisimmät kysymykset liittyvät juuri liikenneratkaisuihin. Tampere ei vi ttaa kaupunkiseudun kasvusta aiheutuvaa liikenteen kasvua nykyiselle katuverklle. Tarve raititielle, kakkskehälle ja lähijunalle n siis ilmeinen. Liikennettä lisäävät uudet maankäyttöalueet n parasta sijittaa pääväylien yhteyteen Tampereen eteläpulelle. Uuden asuntrakentamisen tulee tukeutua vimakkaasti jukkliikenteeseen. On esimerkiksi vaikea kuvitella Siivikkalaan vimakasta asutuksen lisäämistä ilman raititieyhteyttä. 13
Järjestelyratapiha mudstama estevaikutus rajittaa keskustan laajenemista ja liikennettä, ja sitä kautta palveluverkn tehkkuutta. Ennen pitkää ratapihan siirt n välttämätöntä. Yhdyskuntarakenteen kannalta nykyisiä hunja ratkaisuja n vitava arviida uudelleen, esimerkiksi seudullisia vaikutuksia aiheuttavan vähittäiskaupan verkn salta. Tulevissa mitituksellisissa tarkasteluissa ei tule pitää lähtökhtana mahdllista tteutumatnta asemakaavareserviä tai rakenteellisesti hunsti sijittuneita levia kaupan keskittymiä. Kaupallisten palveluiden kehittämisessä tulee krstaa Tampereen keskustaa valtakunnan keskuksena sekä aluekeskuksia ja lähipalvelukeskuksia sekä muita jukkliikenteeseen tukeutuvia alueita. Kansainvälisen lentaseman timinta tulee turvata ja sen timintjen aktiivinen kehittäminen n kaupunkiseudun kannalta ensiarvisen tärkeätä. YLEISIÄ KOMMENTTEJA VAIHTOEHTOIHIN Sumen aina tdellinen kasvukäytävä n pääkaupunkiseudulta Pirkanmaalle ulttuva HHT- akseli. Sen varrelle sijittuu humattava sa Sumen kasvusta, saamisesta ja kansantutteesta. Aurink 2-malli tukee parhaalla tavalla näitä tavitteita. Aurink-vaihtehdissa vimakas väestön lisäys Tampereen keskustassa vaatisi alueelle humattavia palveluverkn lisäyksiä. Aurink 1-vaihtehdssa ja Tähdet - vaihtehdssa ei kummassakaan esitetä Lakalaivaan alakeskusta. Tämä lisi miaan heikentämään eteläisen alueen kehittymistä. Muutin Tampereella keskustan ja aluekeskusten kehittäminen palvelukeskuksina mahdllistuu parhaiten Aurinkja Planeetat -vaihtehdissa. Aurink 1-vaihtehdssa n myös Hankki esitetty 16 000 asukkaan uudeksi asuinalueeksi. Kuten edellä n tdettu, se ei le tussa laajuudessa mahdllista työpaikka-aluevarausten kannalta ja tarkittaisi tteutuessaan palveluverkn uudelleen tarkastelua kk laajemman alueen (Linnainmaa, Hankki, Kaukajärvi) näkökulmasta. Phjista laajenemissuuntaa eli Nurmi - Srilaa ei le esitetty Aurink 2- vaihtehdssa. Sen suhteen tehdyt päätökset ja suunnitelmat n kuitenkin syytä ttaa humin. Mudstumassa leva kehä 2 n tulevan maankäytön ja liikennetarpeiden kannalta ensiarvisen tärkeä ratkaisu. Pitkällä tulevaisuudessa se tulee liittymään phjisessa valtatielle 9. Tämä edellyttää linjausta Lentlaan Aurink-vaihtehtjen mukaisesti. Tulevaisuudessa välttämätöntä ratapihan siirta ei le Tähdet-vaihtehdssa. MIKÄ VAIHTOEHDOISTA TUOTTAA TAMPEREEN NÄKÖKULMASTA YMPÄRIS- TÖN KANNALTA KESTÄVINTÄ JA ELINKEINOTOIMINNAN KANNALTA KILPAI- LUKYKYISINTÄ YHDYSKUNTARAKENNETTA? Sellaisenaan mikään vaihteht ei le vielä valmis. Keskustan ja aluekeskustjen tukeminen ja eteläinen kasvusuunta vat tärkeitä asiita. Puhtaasti Tampereen kannalta tarkasteltuna kaikki vaihtehtjen täydennysalueet vat mahdllisia. Tampere kasvaa edelleen kantakaupungin alueella ja uutta asemakaavaa reuna-alueille ei juuri enää synny. Kasvu hjautuu jka tapauksessa täydentyvään, tiivistyvään ja uudelleen rakennettavaan kaupunkirakenteeseen. Nurmi-Srila n kuitenkin varattava reserviksi, jtta mnipulinen asunttutant n mahdllista. Keskustan kehittyminen n kuitenkin tärkeintä ja sen kehittämisessä n krstettava laatua. Kaupunki ei vi lupua Hankkista työpaikka-alueena. Länsi-Tamperetta n myös tietisesti kehitettävä, jtta kaupungin rakenne tasapainttuu idän ja lännen välillä. 14
Tampereelle n syntymässä Kaupin kampuksen, Mediapliksen ja ylipistjen kampusalueiden kehityksen myötä aivan uudenlaisia vetvimaisia keskittymiä. Yhdessä keskustan kanssa ne timivat tulevaisuudessa elinvimaisuuden ja kasvun dynamina. MITKÄ OVAT KESKEISIMMÄT ERI VAIHTOEHDOISTA SYNTYVÄT TAVOITTEET JA JOHTOPÄÄTELMÄT, JOTKA TULEE OTTAA HUOMIOON JATKOSUUNNIT- TELUSSA? Tampereen keskustan kehittämisen mahdllistaminen n tärkeintä kk maakunnan kannalta. On varmistettava työpaikka-alueiden riittävyys ja kehittäminen. Järjestelyratapihan siirt n välttämätöntä. Jukkliikenteen kehittämisen mahdllisuudet n turvattava. MINKÄ VAIHTOEHDON TOTEUTTAMISEEN KUNTANNE VOIMAVARAT PAR- HAITEN RIITTÄVÄT? Tärkeintä n saada aikaiseksi maakunnan kannalta paras mahdllinen maakuntakaava ja sitten sen phjalta kuntakhtaiset kaavat jtta mm. esillä levat keskeiset liikennehankkeet vidaan tteuttaa. Se n varmasti kaikkien kannalta myös pitkällä aikavälillä taludellisin vaihteht. Tampereen kaupungin kannalta yhdyskuntarakenteen tiivistäminen n yhdyskuntarakenteen kehittämisen ja kasvun vaatimien investintien tteuttamisen kannalta hyvä tavite. Uusilla kasvusuunnilla vain aktiivinen ja riittävän ennakiva maaplitiikan harjittaminen niin asunt- kuin työpaikka-alueidenkin khdalla mahdllistaa näiden alueiden tteuttamisen. Myös rakenteen täydentämisen nnistuminen edellyttää maaplitiikan keinjen laajaa käyttöä. Ratkaisut, jissa rakentamisen painpiste sijaitsee kaupungin rajjen ulkpulella, eivät le kaupungin taluden kannalta kestäviä. Kaupunki ei vi lla aktiivinen investija hankkeissa, jta sijittuvat muiden kuntien alueille ja jiden tteuttamisen myötä syntyvät vertult khdistuvat muiden kuntien tuliksi. Tampereen kaupungin mahdllisuudet isjenkin investintien tekemiseen vat maa lukkaansa kaupunkiseudulla ja kk Pirkanmaalla. Js uuden maankäytön painpiste tullaan sittamaan Tampereen kaupungin rajjen ulkpulelle, niin ennen kaavaratkaisun tekemistä tulee kehittää malli, jlla Tampereen kaupungin resurssit vat hyödynnettävissä näiden alueiden tteuttamisessa, niin että investinnista saatavat hyödytkin tulevat Tampereen kaupungin käyttöön. Sumessa n tapahtumassa merkittäviä muutksia kuntarakenteessa. Ellei siinä Tampereen seudulla tapahdu kknaismuutksia niin etelän kasvusuunnan kuin kuntien raja-alueiden kehittämisen mahdllistamiseksi, kuntarajjen siirta tulee vida tutkia yhtenä tteuttamiskeinista. 2.1.6. Ylöjärvi (saapumatta) Käsitellään kaupunginhallituksessa 24.3.2014 2.2. Phjinen Pirkanmaa 2.2.1. Juupajki Pirkanmaan maankäyttövaihtehdt painttuvat Tampereen ydinkaupunkiseutuun, jnka kasvu ja kehitys tukevat kk maakunnan kehitystä. 15
Vaihtehdista "Tähdet" lisättynä "Planeetat" -vaihtehdn raideliikenteellä tukee parhaiten tulevaisuuden kehitystä Juupajella ja kk Phjis-Pirkanmaalla niin asumisen, kuin elinkeinelämän kannalta. Vaihtehtjen tteuttamismahdllisuuksissa ei le Juupajen kannalta merkittäviä erja. Juupajen palvelutarjnta ja infra mahdllistavat psitiivisen väestönkehityksen ilman suuria investinteja. Maakuntakaavassa tulee ttaa erityisesti humin valtatie 9 parantaminen Oriveden suuntaan maakunnallisena ja valtakunnallisena päätienä. 2.2.2. Mänttä-Vilppula Mikä vaihtehdista tuttaa kuntanne/seutunne näkökulmasta ympäristön kannalta kestävintä ja elinkeintiminnan kannalta kilpailukykyisintä yhdyskuntarakennetta ja millä perusteella? Vaihteht "Planeetat" tuttaa Mänttä-Vilppulan kannalta kestävintä ja elinkeintiminnan kannalta kilpailukykyisintä yhdyskuntarakennetta. Kyseisessä vaihtehdissa sa väestönkasvusta n hjattu ydinkaupunkiseudun ulkpulelle. Kasvu edesauttaa Mänttä-Vilppulan kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittymistä. "Planeetissa" Mänttä-Vilppulaa kskeva yhdyskuntarakenteen malli vastaa aiemmin laatimaamme kehityskuvaa. Mänttä-Vilppulan kaupunki n valtakunnallisesti ja tulevaisuudessa kansainvälisestikin merkittävä taidekaupunki, jlle hyvät kulkuyhteydet Tampereelle ja pääkaupunkiseudulle vat erittäin tärkeitä. Mänttä-Vilppulaan n lemassa leva rautatieyhteys, jta käytetään sekä tellisuuden kuljetuksiin että työpaikka- ja asiintiliikennöintiin Tampereen suuntaan. "Planeetat" -vaihtehdssa n esitetty tiveidemme mukaisesti rautatien lähijunaliikenne ulttumaan Mäntän taajamaan saakka. Kestävän kehityksen mukaisesti n järkevää käyttää lemassa levaa yhteyttä edelleen ja kehittää sitä. Mänttä-Vilppulan kaupungin tavitteena n kehittyä seudun vetvimaiseksi pikkukaupungiksi, jnka vahvuutena vat erinmainen kulttuuritarjnta ja hyvät, mnipuliset palvelut sekä asumismahdllisuudet ja vahvana jatkuva tellisuus. Pyrkimyksenämme n, että taidekaupunki n saavutettavissa Helsingistä asti junalla. "Planeetat" ja "Tähdet" -vaihtehdt liikenteellisiltä ratkaisuiltaan yhdistettynä tarjaa kk Ylä-Pirkanmaata ajatellen alueen elinvimaa ylläpitävän ja kehittävän maankäyttövaihtehdn niin asumisen kuin elinkeinjenkin kannalta. Mitkä vat keskeisimmät eri vaihtehdista syntyvät tavitteet ja jhtpäätelmät, jtka tulee jatksuunnittelussa ttaa humin? Pirkanmaa tarvitsee myös vahvan ydinkaupunkiseudun, jtta se kykenisi tuttamaan hyvinvintia kk alueelle. Ydinkaupunkiseutua ympäröivä maaseutu n kuitenkin myös nähtävä mine kehityksen mttreineen (mm. bitalus, lunt- ja kulttuuriympäristö, lähiruka, matkailu, lmaasuminen) Pirkanmaan vahvana vimavarana. Riittävien maakunnallisten liikenneyhteyksien turvaaminen seutu/ aluekeskuksiin n erittäin tärkeää. Raideliikenteen salla tulisi kehittää alueella levaa raideverkka. Kysymys 3: Minkä vaihtehdn tteuttamiseen kuntanne/seutunne vimavarat parhaiten riittävät Olemme valmistautuneet kehityskuvamme mukaisesti vaihtehdn "Planeetat" mukaisiin järjestelyihin. 16
Lisäksi Mänttä-Vilppulan kaupunki tteaa, että tulevassa maakuntakaavassa tulisi tarkastella kansallista kehitystä, aluerakennetta, liikennettä (myös työpaikkaliikennettä ) ja reitistöjä myös yli maakuntarajjen. Kaavassa tulisi humiida Ylä-Pirkanmaan alueella myös vesireittien kehittäminen virkistyksen, matkailun ja mahdllisesti kuljetusten kannalta. Tieliikenteen suutta maaseudun kehittämisessä ei tule unhtaa. 2.2.3. Orivesi Tehty raprtti ja sen maankäyttövaihdt painttuvat Tampereen ydinkaupunkiseutuun, jnka kasvun ja kehityksen vidaan katsa tukevan kk maakunnan kehitystä. Vaihtehdista Aurink 2 ja Planeetat täydennettynä mm. Tähdet-vaihtehdn bussiyhteyksillä tukevat parhaiten Oriveden kehitystä ja yhdyskuntarakennetta ja vat alueen elinkeintiminnan kannalta kilpailukykyisimmät sekä ympäristön kannalta kestäviä. Vaihtehdt vat pitkälti yhteneviä myös samanaikaisesti uudistettavana ja lausunnlla levan Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 ns. nauhamallin kanssa. Vaihtehtjen tteuttamismahdllisuuksissa ei vida katsa levan Oriveden kannalta suuria erja ttaen humin Oriveden nykyinen maankäyttö, palvelut, infrastruktuuri sekä arviitu väestön kehitys. Jatksuunnittelussa tulee ttaa humin valtatie 9 parantaminen Oriveden suuntaan seudullisena, maakunnallisena ja valtakunnallisena päätienä sekä lähijunaliikenteen edelleen kehittäminen. 2.2.4. Ruvesi Ruvedellä kasvuennusteet vat kaikissa nykymallin ennusteissa negatiivisia. Kasvun saavuttaminen n kunnalle haaste, jhn pitää kaikilla keinin tähdätä. Yksi mahdllisuus n tulevan maakuntakaavan vaikutukset. Kunnan tulee hyödyntää kk Pirkanmaan kasvu ja kasvun tuttamien vaikutukset. Ruvesi n tulevaisuudessakin maaseutupitäjä. Maa- ja metsätaluselinkeint vat lleet alueella aina vahvja, näin vidaan lettaa levan myös vunna 2040. Pk-yritykset vat tulevaisuudessa kuntamme tukipilareita uusien työpaikkjen ja asukkaiden salta. Mikä vaihtehdista tuttaa kuntanne / seutunne näkökulmasta ympäristön kannalta kestävintä ja elinkeintiminnan kannalta kilpailukykyisintä yhdyskuntarakennetta ja millä perusteella? Ruveden kannalta vaihteht Tähdet n parhain vaihteht. Tähdet antaa elinkeintiminnille parhaat kasvu- ja timintaedellytykset. Ylä- Pirkanmaan seutukunnan kannalta yhdistelmä Tähdet /Planeetat vaihtehdsta n paras. Tähdet-vaihteht lisättynä Planeetat-vaihtehdn raideliikenteellä tukee parhaiten tulevaisuuden kehitystä niin asumisen, kuin elinkeinjenkin kannalta. Kk Pirkanmaan kasvua ajatellen lunnllisesti Auringt 2 -vaihteht n parhaiten kasvua tukeva. Maakuntakaavan vaikutuksista merkittävin n liikenneyhteyksien ylläpitäminen ja parantamisen. Kantatie 66 n Ruvedelle tärkeä nyt ja tulevaisuudessa. Myös liikennöintilsuhteet Kurun ja Teiskn kautta pitäisi tulevaisuudessa saada nykyistäkin parempaan kuntn, samin yhteys itään Mänttä-Vilppulaan. Mitkä vat keskeisimmät eri vaihtehdista syntyvät tavitteet ja jhtpäätelmät, jtka tulee jatksuunnittelussa ttaa humin? Tähdet-vaihteht tukee parhaiten maaseutualueen kasvuhaasteita. Ylä- Pirkanmaan alueella n useita aktiivisia kyliä, jiden lemassal n turvattava myös tulevaisuudessa. Maantieliikenteen nykyiseen reitistöön 17
phjautuva mahdllisimman kattava verkk n Ylä-Pirkanmaan kannalta paras. Minkä vaihtehdn tteuttamiseen kuntanne / seutunne vimavarat parhaiten riittävät? Kunnan resurssien kannalta Tähdet-vaihteht tukee kunnan tulevaa maankäytön suunnitelmaa. Tuleva maakuntakaava tulee tteuttaa kaikkien Pirkanmaan kuntien maa kehitystä tasa-arvisesti khtelevana. Pelkästään yhden vaihtehdn tteutuminen ei tähän jhda, vaan nyt esitetyistä vaihtehdista tulee kta yhdistelmä, jhn n liitetty kaikkia kuntia/seutukuntia parhaiten tukevat kaava ratkaisut. Pirkanmaan maakuntakaavassa tulee humiida Ylä-Pirkanmaan erityispiirteet asumisen, lunnn, matkailun ja kulttuuriympäristön mnimutisuuden salta. Kunnanhallitus pyytää Pirkanmaan Liitta hulehtimaan, että maakuntakaavassa humiidaan mm. seuraavat asiat: 1) ympärivutista asumista ei saa kaavalla rajittaa, 2) matkailureitistöt (veneily, retkeily, mttrikeikkailu) tulee humiida maakuntakaavassa yli kuntaja maakuntarajjen, 3) nykyiset lunnnsujelualueet turvataan ja 4) kulttuuriympäristön arvt humiidaan. 2.2.5. Virrat Maakuntakaavaa laadittaessa tulee aluerakennetta, kehittämistä ja vaikutuksia tarkastella myös maakuntarajat ylittävästi valtakunnallisella taslla. Virtain kaupungin läpi kulkevien ja sen keskustaajamassa yhtyvien valta- ja kantateiden verkk mudstaa Virrille valtakunnallisesti tärkeän liikenteellisen slmukhdan. Maantieliikenneyhteydet kasvavin kaupunkikeskuksiin Tampereelle, Jyväskylään ja Seinäjelle ja muualle Sumeen lu hyvät edellytykset Virtain kehittämiselle. Kkemäenjen vesistön latvareitit Keski-Sumen ja Etelä-Phjanmaan suunnilta yhtyvät Virrilla ja laskee vetensä Tampereen ja Kkemäenjen kautta Phjanlahteen. Vesistöjen ja niiden ranta-alueiden virkistyskäyttö, sekä matkailuelinkeint ja niiden kehittäminen luvat ptentiaalisia kehittämisnäkymiä seutukunnalle. On myös mahdllista, että vesireitit tetaan tulevaisuudessa uudelleen käyttöön tavara-/massakuljetuksissa. Virtain läpi kulkevan Haapamäki-Parkan-Pri -rautatielinjan rakentaminen uudelleen liikennöitävään kuntn lu kk maan elinkeinelämälle tärkeän yhteyden sisäsumesta Phjanlahden satamiin. Maakuntakaavatyön yhteydessä tulee myös selvittää Haapamäki-Parkan-Pri -rautatien hyödyntämisen kustannukset timinnallisena ja taludellisena vaihtehtna Tampereen keskusseudun ratajärjestelyille. Virtain kaupunki pitää tärkeänä, että kk Sumi pidetään asuttuna. Esitetyissä maankäyttövaihtehdissa kehittämismahdllisuuksia n nähty suppeasti vain Tampereen kaupunkiseudulla, HHT-akselilla ja raideliikenneyhteyksien varsilla. Maaseutu rukkii kaupunkeja ja kaupungit tarvitsevat maaseutua. Maakuntakaavan tulee tukea tätä kehitystä. Maantieteellisen ja lgistisesti edullisen sijaintinsa, sekä j nykyisin mnipulisen elinkeinrakenteensa ja niiden hyvien kehittymisedellytysten vuksi Virtain kaupunki tulee maakuntakaavassa sittaa aluekehityksen painpistealueeksi. Phjis-Pirkanmaalla n mahdllisuudet mnipuliselle maleimaiselle asumiselle. (esimerkiksi rannanläheinen asuminen). Bitaluden mahdllisuudet vat alueella hyvät ja niillä vidaan vastata mm. Pirkanmaan ilmast- ja energiastrategian tavitteisiin uusiutuvan ja hajautuvan energiantutannn lisäämisestä. Maataluden merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Phjis-Pirkanmaalla alkututannn merkitys n 18
suuri ja tätä kasvukehitystä vahvistetaan edelleen. Perinteinen yhteisöllisyys ja väljä asuminen vat maaseutuasumisen laatutekijöitä. Mitkä vaihtehdista tuttaa kuntanne / seutunne näkökulmasta ympäristön kannalta kestävintä ja elinkeintiminnan kannalta kilpailukykyisintä yhdyskuntarakennetta ja millä perusteella? Parhaana nähdään Tähdet lisättynä rautatieyhteydellä Haapamäki- Parkan-Pri. Ylä- ja Luteis-Pirkanmaan kannalta Tähdet lisättynä Aurink- ja Planeetat-vaihtehdissa esitetyillä raideliikenneratkaisulla Mänttä- Vilppulan suuntaan lu parhaan phjan seutukunnan ja kk Pirkanmaan kehittämiselle. Elinkeintiminnan kehittämisen kannalta hyvät liikenneyhteydet ja muu infrastruktuuri vat avainasemassa. Liikenteellisenä lähtökhtana ja runkna timii rautatieverkk, sekä valta- ja kantatiet, jtka n pidettävä jka tapauksessa kunnssa. Niiden vaikutusalueelle ja varsinkin leikkauspisteisiin syntyvää timintaa n perusteltua tukea maakuntakaavassa. Esitetyissä maankäyttövaihtehdissa maakunnan kehittämisalueina n nähty lähinnä vain nykyisten rautateiden varret. Maantieliikenteen merkitystä ja kehittämistä ei vaihtehdissa le tarkasteltu, vaikka se pysyy myös tulevaisuudessa tärkeimpänä liikennemutna. Tieliikenteen lgistiikka ja teknlginen kehitys tulee jatkumaan niin, että se liikennemutna tulee lemaan entistä eklgisempaa ja myös eknmisempaa. Mitkä vat keskeisimmät eri vaihtehdista syntyvät tavitteet ja jhtpäätelmät, jtka tulee jatksuunnittelussa ttaa humin? Tavitteena tulee lla, että kk Pirkanmaan pysyy elinvimaisena ja asuttuna. Esitetty vaihtehttarkastelu ja vaikutusten arviinti ei ultu riittävästi kk maakuntaan. Erityisesti Phjis- ja Kaakkis-Pirkanmaan kehittämisnäkymiä ja vaikutuksia ei le tarkasteltu riittävän laajasti. Maakunnan reunaalueiden kehitysmyönteisyys, innvatiivisuus ja kasvuptentiaali tulee ttaa suunnittelussa paremmin humin. Virtain kaupungin läpi kulkevien ja sen keskustaajamassa yhtyvien valtaja kantateiden verkk (VT23/KT65/66/68) mudstaa Virrille valtakunnallisesti tärkeän, keskeisten pääteiden lemassa levan kustannustehkkaan liikenteellisen slmukhdan. Kaupunki sijaitsee myös ismpien kasvavien kaupunkikeskusten Tampere-Jyväskylä-Seinäjki vaikutuspiirissä. Myös hultvarmuuden näkökulmasta keskeisten pääteiden ylläpit ja kehittäminen valtakunnallisesti tärkeinä liikenteen slmukhtina tulee turvata tulevaisuudessa. Vaihtehtjen vaikutusten arviinti tulee ulttaa myös maakuntarajat ylittäviin vaikutuksiin. Varsinkin maakuntien reuna-alueilla sijaitseville kuntien, kuten Virtain kaupungin kehittämisnäkymistä ja -edellytyksistä tämä arviinti antaisi tdellisemman ja selvemmän kuvan. Phjis-eteläsuuntaisten kulkuyhteyksien lisäksi tulee kehittää ja ylläpitää myös itä-länsisuuntaisia henkilö- ja tavaraliikenneyhteyksiä niin maantiekuin raideliikenteenkin salta. Haapamäki-Parkan-Pri -ratayhteys tulee merkitä kaavaan. Kehitettävät maantieyhteydet Virrilta ja Ruvedeltä Mänttä-Vilppulaan, sekä Parkann tulee ttaa myös humin. Tampereen kaupunkiseudun tulevissa liikenneratkaisuissa tulee humiida eri liikennemutjen käyttö- ja vaihtmahdllisuus. Sujuvat autliikenneyhteydet kaupunkiseudun eri palveluihin tulee säilyttää myös tulevaisuudessa. Myös ajneuvliikenteen ja jukkliikenteen vaihtpaikat tulee järjestää riittävän kattavasti ja sujuvasti timiviksi. 19
Minkä vaihtehdn tteuttamisen kuntanne / seutunne vimavarat parhaiten riittävät? Vaihteht Tähdet tteuttaa j rakennettua lemassa levaa aluerakennetta ja infraa. Edellä tässä lausunnssa mainitulla tavalla täydennettynä ratkaisu tukee parhaiten kk Pirkanmaan ja varsinkin Tampereen phjispulisen alueen kehittämistä. 2.3. Eteläinen Pirkanmaa 2.3.1. Akaa "Aurink 2" tuttaa sekä ympäristön, että elinkeintiminnan kilpailukyvyn kannalta parhaat lähtökhdat jatksuunnitteluun, kska se tukeutuu lemassa levan pääliikennöintiakselin, Helsinki-Hämeenlinna-Tampere ja sitä tukevan infrastruktuurin, rautatie ja mttritie edelleen kehittämiseen, jka tukee sekä ympäristön että elinkeintiminnan kestävää kehitystä pitkälle tulevaisuuteen. Jatksuunnittelussa keskeisenä humiitavana tavitteena nusee esille Helsinki- Hämeenlinna-Tampere -kehityskäytävän tumien mahdllisuuksien hyödyntäminen ja kehittäminen siten, että liikenteelliset slmukhdat hyödynnetään niiden täydellä ptentiaalilla unhtamatta kuitenkaan vetvimaisten asuin- ja työpaikka-alueiden kehittämistä kehityskäytävän reuna-alueilla. Akaan kaupunki n j kehittämässä "Aurink 2" -mallia tukevia timintja, kuten Yritys-Knhn aluetta, ja tulee keskittämään resursseja HHT-akselia tukeviin hankkeisiin myös jatkssa. Lisäksi Akaan seudun kehittäminen eteläisen Pirkanmaan lgistisena keskuksena raide- ja autliikenteen slmukhdassa myös läntisille yhteyksille tulee humiida kk Pirkanmaan kilpailukykyä lisäävänä vimavarana. 2.3.2. Pälkäne Maakuntakaavatyössä n kk maakuntaa tarkasteltava tasapainisesti ja ikeudenmukaisesti. Se, että esimerkiksi rakennemalleja n laadittu tiiviillä aikataululla ja että käytettävissä n llut tiettyjen alueiden (Tampereen seutu ja Etelä-Pirkanmaan rakennemalli) pidemmälle vietyjä suunnitelmia ei saa tarkittaa sitä, että aiempia suunnitelmia laatineiden alueiden ulkpulisia alueita ei suunniteltaisi niiden tarpeiden ja kehityssuuntien phjalta Mikä vaihtehdista tuttaa kuntanne / seutunne näkökulmasta ympäristön kannalta kestävintä ja elinkeintiminnan kannalta kilpailukykyisintä yhdyskunta rakennetta ja millä perusteella? Maankäyttövaihtehdt vat puutteelliset. Neljästä maakunnallisesta vaihtehdsta klme n Pälkäneen khdalla identtistä tdeten tämänhetkisen tilanteen ilman minkäänlaisia kehitys- tai kehittämisnäkymiä. Vain tähtivaihtehdssa esitetään yksi erilainen ratkaisumalli. Kska se n aina vaihteht, jssa Pälkäne n humiitu kehittyvänä kuntana, n se lunnllisesti aina hyvä vaihteht. Pälkäneen kannalta lisi llut hedelmällistä, mikäli maakuntakaavan rakennemalleissa lisi tdellisesti tarkasteltu erilaisia tulevaisuusnäkymiä sen sijaan, että tamme kantaa vain siihen, että hjataank Pälkäneelle kehitystä vai ei. Mitkä vat keskeisimmät eri vaihtehdista syntyvät tavitteet ja jhtpäätelmät, jtka tulee jatksuunnittelussa ttaa humin? 20