YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA

Transkriptio

1 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA Lppuraprttilunns

2

3 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 1 SISÄLTÖ Jhdant... 2 Prsessi ja vurvaikutus... 3 Kehittämisen lähtökhdat... 5 Tavitteet Maankäyttö- ja elinvimastrategian visi ja slgan Rakennemallivaihtehdt Yhdistelmämalli Timenpidehjelma Maankäyttö- ja elinvimastrategian seuranta Jhtpäätökset Liitteet... 29

4 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 2 JOHDANTO YLITORNIO Ylitrni n yli asukkaan kunta, jka sijaitsee Lapin maakunnassa napapiirillä, Rutsin rajalla. Vunna 1809 Ylitrni ja Rutsin pulen Övertrneå jakautui kahtia. Nykyinen Pell (ent. Turtla) kuului Ylitrnin pitäjään 1867 vuteen asti. Nykyisen Ylitrnin kunnan pinta-ala n nin km 2, jsta vajaat 200 km 2 n vesistöä. Kuva 1. Ylitrnin sijainti MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA Tehtävänä n llut laatia Ylitrnin maankäyttöstrategia, jssa määritellään kunnan maankäytölle yleiset pitkän aikavälin tavitteet. Suunnittelualueena n kk kunta ja tavitevusi n Kunnassa n nähty tärkeänä laajentaa strategiatyö kskemaan myös kunnan elinviman kehittämistä. Tämä n humiitu myös runsaassa vurvaikutuksessa mm. yrittäjien, alueen nurten ja kylien edustajien kanssa. Maankäyttö- ja elinvimastrategialla hahmtetaan Ylitrnin maankäyttöä yleiskaavja kevyemmällä, strategisella menettelyllä. Suunnitteluvälineenä strategia sijittuu maakuntakaavan ja yleiskaavjen väliin. Strategiassa asetetaan kunnan kehityksen tavitteet ja tutkitaan sayleiskaavituksen ja muiden maankäytön suunnitelmien tarve. Asuin- ja työpaikka-alueiden vetvimaisuuden tarkastelu n sa strategiatyötä ja elinviman kehittämistä. Painpisteenä n Ylitrnin keskustan ja muiden keskeisten alueiden kehittäminen ja näitä alueita kskevat knkreettiset timenpide-ehdtukset. Ylitrnilla merkittäviä maankäytön painpistealueita vat myös matkailualueet, erityisesti Ainivaara ja Aavasaksa sekä Trninjen ja Tengeliönjen varret. Työssä n humiitu vahvasti kuntakeskuksen, jkivarsien ja matkailualueiden hella myös järvikylät. Strategialla määritellään kunnan maankäytölle ja muulle kehittämiselle pitkän aikavälin tavitteet mudstamalla tulevaisuutta ennakiva kehityskuva, jlla vidaan hjata kunnan tulevaa kaavitusta, maanhankintaa, kehityshankkeita, investinteja sekä kuntatalutta. Tarkastelu tapahtuu teemittain (asuminen, palvelut, liikenne, virkistys jne.). Strategiatyössä humiidaan keskeiset muut maankäyttöön vaikuttavat suunnitelmat, kuten Ylitrnin elinkeinstrategia ja Aavasaksan seudun Master Plan 2025.

5 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 3 Maankäyttö- ja elinvimastrategian raprtti sisältää timenpide-ehdtuksia, jiden perusteella vidaan laatia esim. kaavitusta kskeva hjelminti ja aikataulutus. Ylitrnin maankäyttö- ja elinvimastrategian laatimista n hjannut Ylitrnin kunnan asettama hjausryhmä, jssa n llut edustettuina kunnan päättäjiä, kunnan jhtryhmä sekä yrittäjien hallituksen edustus: Ala-Pikela Ari Heinnen Mirja Jaak Jarm Kangas Markku Melalut Tapani Nrrena Markku Parviainen Eugen Pesnen Hannes Syväjärvi Heli Ylitrnin kunta Ylitrnin yrittäjät Ylitrnin kunta Ylitrnin kunnanhallitus Ylitrnin kunta ( alkaen) Ylitrnin kunta Ylitrnin kunnanhallitus Ylitrnin kunta Ylitrnin kunnanhallitus Ylitrnin maankäyttöstrategia n laadittu AIRIX Ympäristö Oy:ssä Ylitrnin kunnan timeksiannsta kevään 2012 ja syksyn 2013 välisenä aikana. Työstä AIRIX Ympäristössä vat vastanneet suunnittelupäällikkö, FM Kimm Vähäjylkkä sekä Ins. Justiina Nieminen. PROSESSI JA VUOROVAIKUTUS Maankäyttö- ja elinvimastrategian laatimisessa n tärkeää llut itse prsessi. Strategiatyössä n sallistettu ihmisiä mnipulisesti mm. tulevaisuuskyselyn, haastattelujen, Kyläpuulaakin ja mnipulisen tiedttamisen kautta. Mukana suunnitteluprsessissa vat Ylitrnin kunnan päättäjien ja jhtryhmän lisäksi lleet yrittäjät, alueen nuret, kylien edustajat, hanketimijat, Övertrneån kunta, viranmaistaht jne. Strategian vurvaikutteisina työmenetelminä n käytetty mm: Ohjausryhmätyöskentelyä (9 kkusta) Tulevaisuuskyselyä (kesä 2012) Vurvaikutustilaisuuksia, kuten yleisötilaisuudet (3), yrittäjille järjestettyjä tapaamisia (3), Kyläpuulaakin kkuksia ja tilaisuuksia alueen kylissä (3), Ylitrnin nurille järjestettyjä keskustelutilaisuuksia (2), Övertrneån kunnan ja hankkeiden (mm. Outkaira) välisiä keskusteluja (4) Kyläkierrsta, haastatteluja ja kyläprfilintia Valtuustseminaaria ja valtuustesittelyjä (2) Prjektipankkia Kuva 2. Työn vurvaikutus

6 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 4 Ylitrnin maankäyttö- ja elinvimastrategian suunnitteluprsessi n edennyt vaiheittain seuraavasti: 1. Lähtötietjen analyysi 2. Ylitrnin tulevaisuuskysely, maankäyttövisi, kehittämisen päätavitteet ja kyläprfilinti 3a. Rakennemallivaihtehdt 3b. Valittu maankäyttö- ja elinvimastrategia 4. Kehittämistimenpiteet (timenpidehjelma) Kuva 3. Prsessin kulku työvaiheineen ja vurvaikutus

7 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 5 KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Ylitrnin kehittämisen edellytyksiä arviitaessa n pyritty mnipulisesti kuvaamaan kunnan kehittämisen mahdllisuuksia, mutta tisaalta tunnistamaan ne tsiasiat, jtka vaikuttavat tulevaan kehitykseen: Väestön määrä n vähentynyt viime vusina selvästi (kuva alla, väestöennuste ). Elinkeinstrategian tavitteena n nstaa asukasmäärä 5000 asukkaaseen 5 vuden kuluessa (vaihtehtinen väestön kehitysennuste) nykyisestä n asukkaasta. Ikääntyvän väestön suus suhteessa työikäiseen väestöön ja nureen väestöön n lisääntymässä, mikä tu haasteita kuntataludelle. Kuntakeskuksessa tulee lisätä asunttarjntaa ja varmistaa palvelujen säilyttäminen hjaamalla uutta maankäyttöä lähelle keskustan ja kylien palveluja. Kuva 4. Väestöennuste ja vaihtehtinen väestön kehitysennuste Ylitrnille (Länsi-Lapin maakuntakaava, Taustaselvitykset, kauppa , Tilastkeskus, Lapinliitt)

8 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 6 Ylitrnilla n hyvä lgistinen sijainti niin henkilö- ja tavaraliikenteen salta kuin yhteydet Rutsiin. Rajat ylittävä yhteistyö Rutsin Övertrneån kanssa nähdään mahdllisuutena ja siihen panstetaan. Ylitrnilla n hyvä peruspalvelutarjnta: Ylitrnin ja Övertrneån kuntakeskukset mudstavat yhdessä Trninlaaksn kaupunkitasisen palvelukeskuksen. Kaupan hankkeita varten n kirknkylän phjissassa varattu tilaa. Ylitrni n pienten ja keskisuurten yritysten kunta. Elinkeinstrategian tavitteena n, että 5 vuden päästä lisi syntynyt 250 uutta työpaikkaa. Työpaikista 60 % n palvelualilla. Kaivstiminnan kehittyminen Ylitrnilla ja lähialueilla vi tuda uusia työpaikkja. Tuuliviman kehittäminen n Ylitrnilla mahdllista. Ainivaaran ja Aavasaksan matkailun kehittäminen n tärkeää. Vaikka Ylitrnin suus Lapin matkailusta n pienentynyt, n Aavasaksalla mahdllisuuksia kehittyä uuteen nusuun muista erttuvalla prfiililla. Vunna 2025 visin mukainen Aavasaksan Lappi tarjaa erinmaiset puitteet eräretkeilyyn ja lunnssa liikkumiseen. Mahdllisuuksia n myös kalastusmatkailun, metsästysmatkailun ja hjatun eräretkeilyn kehittämisessä erityisesti Tengeliönjen varressa ja Järvikylissä. Ylitrnin retkeily- ja mttrikelkkareitistöt vat hyvät ja niiden kehittämistä tulee jatkaa. Ainivaara mudstaa ainutlaatuisen liikuntamatkailun ja -palvelujen kknaisuuden, jta tulee edelleen kehittää ja aktiivisesti markkinida. Ylitrnin tavitteena n tarjta asumiseen khtuuhintaista mistus- ja vukra-asuntja sekä tarjta tntteja (myös järvialueilta). Maisemallisten kehittämissusitusten mukaan uudisrakentamisessa tulee ttaa humin kulttuurimaiseman säilyminen ja nykyisen kylärakenteen tiivistäminen. Kaivstiminnan käynnistyminen, matkailuliikenteen kasvu ja Lapin muu kehitys tarjavat mahdllisuuksia, jihin tulee maankäytössä varautua. Ylitrnin tulevaisuus kytkeytyy ennen muuta lunnnvarjen mnipuliseen hyödyntämiseen. Ylitrnilla tulee varmistaa riittävä, vaihtehtisten sijittumiskhteiden ja yritystnttien tarjnta. Työpaikkjen lisäksi Ylitrnin tulee päästä mukaan lähialueiden kasvuun tarjamalla asuinmahdllisuuksia kaivstellisuuden ja matkailun työntekijöille. Ylitrnin kehittämisen edellytyksiä selvitettiin maankäyttö- ja elinvimaprsessin aikana useiden menetelmien ja runsaan vurvaikutuksen kautta. Keskeisiä tteutustapja tavitteiden mudstamiseksi livat: Ylitrnin tulevaisuuskysely kuntalaisille Kyläprfilinti Paikkatietaineistja kskevat analyysit TULEVAISUUSKYSELY Ylitrnin tulevaisuuskysely tteutettiin kesällä 2012 kunnan nettisivujen kautta ja paperilmakkeiden avulla. Kyselystä tiedtettiin erikseen keskeisille sidsryhmille ja kuntalaisille paikallislehden kautta. Kyselyn avulla selvitettiin Ylitrnin nykytilaa, tulevaisuudennäkymiä ja kehittämismahdllisuuksia sekä mm. kuntaimagn, muuttliikkeeseen ja yrittäjyyteen liittyviä asiita. Vastauksia saatiin kaikkiaan 96 kappaletta. Suurin sa kyselyyn vastanneista li Alkkulassa (keskustassa) maktitalssa asuvia vutiaita ylitrnilaisia. Kyselyyn vastanneet kkivat Ylitrnin hyvänä ja rauhallisena paikkana asua, jssa n hyvät vapaaajanviettmahdllisuudet. Ylitrnin vetvimaa vähentävänä tekijänä kettiin erityisesti Alkkulanraitin

9 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 7 katukuva, jka kettiin levan nykyisellään vanhahtava ja rempallaan. Alkkulaa vastaajat pitivät kuitenkin ensisijaisena tiveasuinpaikkana. Tärkeimpiä kehittämisen khteita Ylitrnilla vat kyselyn perusteella työllistymismahdllisuudet, kunnan imag sekä maaseudun elinvimaisuuden lisääminen. Erityisinä palveluiden kehittämisen khteina mainittiin tietliikenneyhteyksien puute, heimt jukkliikennepalvelut, hunt henkilöaut- ja kevytliikenteen yhteydet sekä kehittämistä kaipaavat matkailualueet ja -palvelut. Vastaajat tivivat kunnalta yrittäjien tukemista ja kannustamista. Parhaimmat kehittymismahdllisuudet kettiin levan majitusja ravitsemuspalveluissa sekä matkailussa, lähes yhtä hyvänä kettiin kaivstellisuus tukipalveluineen, ympäristöteknlgia ja lunnnvarat. Tärkeimmiksi timenpiteiksi yritystiminnan aktivimiseksi mainittiin timitiljen tarjaminen, tietliikenneyhteydet sekä markkininti. Vastaajista suurin sa uski Ylitrnin levan vunna 2030 elinvimainen, kasvava ja viihtyisä. Osa uski kunnan asukasluvun edelleen pienenevän. Kuva 5. Ylitrnin kehittämistarpeet Ylitrnin ulkpulella asuvista kyselyyn vastanneista 67 % visi harkita Ylitrnita pysyvänä asuinpaikkanaan. Tulmuutn kannalta keskeisiä syitä vat edullinen asunt, paikkakunnalla asuvat sukulaiset, hyvät liikenneyhteydet ja kulttuuripalvelut sekä työpaikan sijainti. Muutn suurin este n pulisn työpaikka (sen puuttuminen Ylitrnilta). Vapaa-ajanasukkaista 25 % harkitsee lma-asuntnsa muuttamista vakituiseksi asunnkseen.

10 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 8 Tteutetun tulevaisuuskyselyn perusteella Ylitrnilla n lähtökhtaisesti hyvät kehittämisedellytykset ja vastaajat uskvat psitiiviseen tulevaisuuteen. Realiteetit (mm. aleneva väestökehityksen trendi) tulee tunnistaa ja timia aktiivisesti tulmuutn lisäämiseksi, uusien työpaikkjen syntymiseksi ja kunnan imagn parantamiseksi. Maankäytön keinin vidaan lisätä Ylitrnin elinvimaisuutta. Jhtpäätöksenä kyselystä nusivat esille seuraavat paintukset: Alkkulanraitti n Ylitrnin käyntikrtti, jsta tulee kehittää elävä, vetvimainen ja viihtyisä. Keskustan kehittyminen n Ylitrnin khtalnkysymys. Ylitrnin n hyödyttävä Vt 21 kasvavasta liikennevirrasta nykyistä enemmän. Keskeisiä kehittämiskhteita vat Alkkulanraitin päissä levat liittymät ja Aavasaksan liittymä. Ylitrnin n ltava yritysmyönteisyyden lisäksi yritysaktiivinen kunta. Uusia investinteja ja työpaikkja n haettava maankäytön keinin ja yrityksille tulee tarjta laajenemis- ja sijittumismahdllisuuksia. Tulmuutn edistämiseksi tarvitaan vetvimaisia tntteja alueilta, jissa n vesistönäkymät ja palvelut lähellä. Mahdllisia muuttajia kunnan tulee hukutella aktiivisesti tarjamalla infrmaatita ja avustamalla työpaikan hankinnassa. Tyhjillään leva kiinteistöptentiaali n selvitettävä ja kunnan kiinteistöjä n kunnstettava. Ylitrnin imaga tulee kehittää järjestelmällisesti. Ylitrnilla n useita vetvimatekijöitä, jista kunnassa vierailevat eivät tiedä Ptentiaalisia matkailualueita Aavasaksaa, Ainivaaraa sekä vesistöreittejä n kehitettävä ja niihin liittyvien matkailupalvelujen syntymistä n tuettava Tietliikenneyhteydet ja tieverkk n saatava kuntn kaikkialla Ylitrnilla Rajayhteistyötä Övertrneån kanssa n lisättävä ja hyödynnettävä kansallisia ja Eurpan Uninin tarjamia rahitusmahdllisuuksia Tulevaisuuskyselyn tulkset n esitetty kknaisuudessaan lppuraprtin liitteessä. KYLÄPROFILOINTI Elkuussa 2012 tteutettiin laaja kyläkierrs, jnka phjalta laadittiin kylien erityispiirteisiin ja vahvuuksiin phjautuva kyläprfilinti. Kyläprfilinti perustuu kyläyhdistysten timintaan (mm. Kyläpuulaaki), paikkatiettarkasteluun, haastatteluihin (kyläyhdistysten edustajat), nettisivuihin ja laadittuihin kyläsuunnitelmiin. Työn tavitteena li selvittää Ylitrnin aktiivisten kylien nykytilanne, viimeaikaiset muutkset, kylien tulevaisuuden mahdllisuudet sekä liikkumista kylien ja keskustaajaman välillä sekä näkemyksiä kylien kehitystarpeista. Kyläprfilinnissa hyödynnettiin myös tulevaisuuskyselyn tulksia. Kyläprfilinnissa humiitiin kylien palvelut, kuten kulut, hitpaikat, terveyspalvelut, kaupat, julkinen liikenne sekä matkailuun liittyvät palvelut. Prfilinnissa selvitettiin kylillä timivat yritykset, työpaikat, työssäkäynnin suunnat sekä aktiivisten tiljen määrä. Osana prfilintia selvitettiin myös kylien virkistys- ja harrastusmahdllisuudet. Kyläprfilinnin tulksena kuvattiin Ylitrnin kylien asukasluku ja kasvunäkymät (nk kyseessä kasvava vai taantuva kyläalue). Lisäksi arviitiin kylien ikärakennetta sekä väestöä ja muuttliikettä kskevia erityispiirteitä.

11 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 9 Kuva 7. Ylitrnin kyläverkk ja kylien väestön kehitysnäkymät Jhtpäätöksinä Ylitrnin kylien prfilintityöstä nuse esille mm. seuraavat näkökhdat: Kylien merkitys asumisen ja elinkeinelämän näkökulmasta n Ylitrnilla pikkeuksellisen suuri. Kyliä tulee kehittää niiden luntaisista lähtökhdista ja vahvuuksistaan, jtka perustuvat mm. maataluteen ja matkailuun. Kylien kehittymismahdllisuudet riippuvat mm. niiden sijainnista (keskusta lähellä levat ja pääväylien varsilla sijaitsevat hyötyvät eniten) erikistumisesta (mm. energiatutant, matkailu, kaivstiminta, palvelut) kyläläisten masta aktiivisuudesta: kiinnstavuus ja vetvima tulmuuttajien näkökulmasta, tnttitarjnta palvelutarjnnasta: kyläkulut, kaupalliset palvelut, tietliikenneyhteydet Suurimmassa sassa Ylitrnin kylistä asukasluku n vähentynyt ja ikärakenne muuttunut hyvin vanhusvittiseksi, mikä tu haasteita palvelujen järjestämiseen Muutamissa kylissä n viime vusina llut psitiivista kehitystä, jka tulisi hyödyntää kehittämisessä ja kylien markkininnissa Kyläprfilinnista n laadittu erillinen selvitysraprtti strategian liitteeksi.

12 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 10 KARTTA- JA PAIKKATIETOANALYYSIT Ylitrnin kunnan lähtötietja (tteutunutta kehitystä) tarkasteltiin karttatyöskentelyn ja paikkatietanalyysien kautta mnipulisesti. Paikkatietaineistja hyödynnettiin myös rakennemallivaihtehtjen vaikutuksia arviitaessa. Keskeinen paikkatietaineist kttiin yhteen ja niistä laadittiin analyysikarttja, jita vidaan hyödyntää jatkuvasti päivitettävänä työkaluna jatksuunnittelussa (esim. palvelureittien suunnittelussa). Paikkatiet n alueisiin (karttaan) sidttua infrmaatita, jita vidaan esittää tarkimmillaan 250 x 250 m kkisissa ruuduissa. Väestöä, työpaikkja, asumista, työssäkäyntiä jne. kskevan ruutuaineistn tuttaa Tilastkeskus ja se n kuntien tilattavissa Sumen Ympäristökeskuksen kautta. Paikkatietaineistn avulla vidaan havainnllisesti esittää maankäyttöön vaikuttavia tekijöitä ja muutksia, kuten esim. alla leva asuinrakennusten sijittuminen ja uusi rakentaminen (v ) jka n selkeästi sijittunut kuntakeskuksen läheisyyteen ja Trninjkivarteen. Kuva 8. Paikkatietkartta Ylitrnin asuinrakennuksista ja uuden rakentamisen sijittumisesta Esimerkkinä paikkatietanalyyseistä vidaan nstaa esille myös lma-asutus, jlla n kesä- ja lma-aikina suuri merkitys paikallisten palvelujen käyttäjänä ja kylien elävöittäjänä. Seuraavasta paikkatietkartasta näkyy selvästi lma-asutuksen sijittuminen Trninjkivarteen, Tengeliönjen varrelle sekä Törmäsjärven, Is-Lhijärven, Miekjärven, Is-Vietsen ja Raanujärven rannille. Erityisesti Järvikylillä lma-asumisen vaikutus n humattava. Viipymän pidentämiseksi tulisi siksi panstaa mm. laajakaistayhteyksien kattavuuteen ja tehkkuuteen.

13 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 11 Kuva 9. Paikkatietkartta lma-asumisen sijittumisesta Ylitrnilla TAVOITTEET Ylitrnin maankäyttö- ja elinvimastrategiaa laadittaessa n tettu humin valtakunnalliset ja maakunnalliset kehittämistavitteet sekä kunnan päättäjien ja hjausryhmän määrittelemät tavitteet Ylitrnin kehittämiselle ja strategiatyölle. VALTAKUNNALLISET TAVO ITTEET Valtineuvst n päättänyt uusista alueiden kehittämisen tavitteista vunna Keskeisinä tavitteina tulee alueiden kehittämisessä lla mm. alueiden kansallisen ja kansivälisen kilpailukyvyn vahvistaminen, alueiden elinvimaisuuden vahvistaminen ja alueellisten kehityserjen pienentäminen sekä alueellisten erityshaasteiden ratkaiseminen. Näihin n pyritty kiinnittämään humita strategiatyössä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet (VAT) vat sa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Strategityössä n pyritty ttamaan humin VAT:in mukaisina tavitteina mm. timiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja lunnnperintö, virkistyskäyttö ja lunnnvarat sekä timivat yhteysverkstt ja energiahult

14 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 12 MAAKUNNALLISET TAVOITTEET Työlle asetuissa tavitteissa n humiitu myös Lapin maakuntasuunnitelman 2030 Lappi Phjisen luva menestyjä, jssa n esitetty kehittämisen linjainvestinteina kuusi strategiaa: 1. Phjisia tellisuustutteita, matkailuelämyksiä ja energiaa 2. Innvaatilla ja kulutuksella kilpailukykyä työpaikkihin saajia 3. Maaseutuelinkeint mnipulistuvat tulnlähteitä kyliin 4. Hyvinvintia ensilukkaisilla palveluilla, elinympäristöllä ja kulttuurilla 5. Laatua liikennejärjestelmään ja tietyhteiskuntaan 6. Lappibrändistä kilpailuetua viestintään teha Ylitrnin maankäyttö- ja elinkeinstrategiassa paintetaan tavitteiden mukaisesti matkailun vetvimaa, uutta yritystimintaa ja työpaikkjen syntymistä, maaseudun ja kylien elinvimaisuutta, hyvinvintia ja palvelujen saavutettavuutta, liikenne- ja tietliikenneyhteyksiä sekä alueen kilpailukykyä. Lapin maakuntahjelmassa kärkihankkeisiin kuuluvat tellisuusklustereiden (kaivshankkeet, puutellisuuden kehittäminen, metallitellisuuden vahvistaminen), matkailun (matkailualueet, ympärivutisuus) ja yritysten kilpailukyky (rajayhteistyö)ja liikennejärjestelmän kehittäminen. Ylitrnin strategiatyössä erityisen painkkaasti nusevat esille matkailun, rajayhteistyön, kaivstiminnan ja muiden lunnnvarjen tarjamat kehittämismahdllisuudet. Kuva 10. Ote Lapin maakuntakaavasta, Lapin liitn vahvistama

15 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 13 YLITORNION KEHITTÄMISTAVOITTEET Maankäyttö- ja elinvimastrategian keskeisenä tavitteena n turvata Ylitrnin säilyminen elinvimaisena, virkeänä ja kilpailukykyisenä kuntana, jka tarjaa hyvät puitteet asumiselle, yrittämiselle, työssäkäynnille ja vapaa-ajan timinnille. Negatiivisen väestö- ja työpaikkakehityksen pysäyttäminen n tärkeää. Tavitteena n luda tasapaininen tulevaisuuden kehitys, jssa keskeisiä kehittämisalueita vat keskukset ja muut slmukhdat, pääväylien varret ja elinvimaiset alueet. Tavitteita n mudstettu tulevaisuuskyselyn, tapahtuneen kehityksen ja sen analyysien, vurvaikutustilaisuuksien ja haastattelujen phjalta strategian hjausryhmässä. Tavitteita kskevaan keskusteluun vat sallistuneet kunnan päättäjien lisäksi Ylitrnin yrittäjät, alueen nuret, kylien edustajat ja kyselyn kautta kuntalaiset. Ylitrnin kunnan maankäyttö- ja elinvimastrategialle ja rakennemallityölle n asetettu seuraavat päätavitteet: Taantuva väestökehitys pysäytetään Ylitrnissa tarjtaan mnipulisia asumisen mahdllisuuksia eri elämäntilanteisiin (humiiden ikärakenteenmuuts) ja asuintntteja tarjtaan lähialueilla työskenteleville Vesistöjen rantja ja Trninjkilaaksa hyödynnetään nykyistä humattavasi enemmän Ainivaaran ja Aavasaksan alueita kehitetään kunnan kärkikhteena ja investinnit saatetaan liikkeelle Mttrikelkka- ja retkeilyreitistöjä kehitetään Järvikylissä kehitetään uusia matkailun mahdllisuuksia Yhteistyötä Rutsin kanssa lisätään mm. työmarkkiniden ja palveluelinkeinn kehittämiseksi Kaivstellisuuden kehittymiseen ja sen tukipalveluihin panstetaan aktiivisesti Vt 21 varteen rakennetaan hikulkevaa liikennettä pysäyttäviä palveluja ja sen liittymiä parannetaan ja kehitetään Raideliikennettä kehitetään palvelemaan paremmin työmatkaliikkumista Ylitrnin edullista lgistista sijaintia sekä henkilö- että tavaraliikenteelle hyödynnetään tehkkaasti MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIAN VISIO JA SLOGAN Tavitteiden phjalta mudstettiin seuraava Ylitrnin maankäyttö- ja elinvimastrategian visi: Ylitrni n yrittäjämyönteinen kasvukunta, jka timii maankäytössään ja muussa timinnassaan ympäristön kannalta kestävästi ja edistää kunnan tasapulista kehittämistä panstaen erityisesti laadukkaaseen asumiseen ja hyviin palveluihin, ympärivutiseen matkailuun, Lapin muusta kehityksestä hyötyvään pienyrittäjyyteen, puhdasta lähirukaa tuttavaan maataluteen, Trninjkilaaksn ainutlaatuisen lunnn tarjamiin mahdllisuuksiin sekä rajayhteistyöhön. Sekä ytimekäs, visin tiivistävä slgan, Ylitrnin klme y:tä: YLITORNIO ON YRITTÄJYYTTÄ, YMPÄRISTÖÄ JA YHTEISTYÖTÄ.

16 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 14 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT LÄHTÖKOHDAT Maankäyttö- ja elinvimastrategian kehittämisen painpistealueita ja suuntaviivja tarkasteltiin rakennemallivaihtehtjen kautta. Rakennemallivaihtehdt vat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdllisista kehityskuluista. Vaihtehtjen taustalla vat mm. Ylitrnin kehittämisedellytykset ja vahvuudet, kehittämistarpeet (kyselyssä ja tavitekeskustelussa esiin nusseet), kylien vahvuudet ja prfiilit sekä päättäjien, yrittäjien ja alueen nurten esiin nstamat kehittämistarpeet. Rakennemallivaihtehdissa krstuvat erilaiset kehitysteemat (asuminen, matkailu, työpaikat, rajayhteistyö jne.) eri tavin. Yhden vaihtehdn valitseminen ei tarkita muiden hylkäämistä, vaan niistä vidaan mudstaa erilaisia yhdistelmiä. Kaikissa rakennemallivaihtehdissa Ylitrnin keskustaa, Alkkulaa n kehitettävä. Humin n tettava vanhuspaintteinen ikärakenne, jka lisää palvelujen kysyntää keskustassa. Muita keskeisiä kehittämisen khteita ja alueita vat mm. Vt 21 varsi ja sen liittymäalueet, kaivstiminnan mahdlliset alueet, Aavasaksa, Ainivaara sekä Trnijen ja Tengeliöjen vesistöreitit. Kylistä tulee kehittää erityisesti niitä, jihin khdistuu asumisen kysyntää ja jilla n luntaisesti parhaat kehittymisedellytykset. Rajayhteistyö n Ylitrnin erityinen mahdllisuus, jnka tulee näkyä vaihtehdissa. Tärkeää n, että vaihtehdt tukevat Ylitrnin elinvimaisuutta ja tuvat lähialueiden kasvun hyötyjä myös Ylitrnille. Myönteisten ja elinvimaa lisäävien vaihtehtjen rinnalla tarkasteltiin tilannetta, jssa mitään erityisiä kehityspnnisteluja ei käynnistetä, vaan ajaudutaan hallitsemattmaan tulevaisuuden kehitykseen. VAIHTOEHDOT VE0 KUNTALIITOS Hunimmassa mahdllisessa tulevaisuuden skenaarissa Ylitrnita dttaa kuntaliits, jssa kunta jakautuu Trnin ja Rvaniemeen. Vaihtehdssa asukasluvun aleneminen kiihtyy, palveluverkk rapautuu, eikä aktiivista kehittämistä tapahdu. Liikennemäärät säilyvät nykyisellään, mutta tiestön kunt heikkenee Vt 21 lukuun ttamatta. Rajayhteistyö kehittyy Trnin ja Haaparannan kautta ja Aavasaksasta mudstuu Trnin phjinen matkailukeskus. Alkkula säilyy palvelutaajamana ja Pekanpää ja Raanujärvi palvelukylinä.

17 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 15 VE1 NAAPURI Vaihteht painttuu tiiviin yhteistyön kehittämiseen Övertrneån kanssa sekä kuntakeskuksen ympäristön kehittämiseen. Mallissa asukasluku kasvaa ja keskittyy keskustihin: Alkkulaan, Övertrneån keskustaan Matarinkiin sekä Trninjkivarren palvelukyliin. Yhdyskuntarakenne tiivistyy ja liikenneyhteydet kehittyvät keskusten välillä. Rajakauppa vilkastuu ja matkailua kehitetään yhdessä rajasta riippumatta. Mallissa Järvikylät taantuvat ja itä-länsi -suuntaiset yhteydet heikkenevät. VE2 VÄYLÄ Vaihtehdssa kehittäminen painttuu vimakkaasti Vt 21 varteen ja kuntakeskuksen ympäristöön. Asukasluku kasvaa ja nauhamaisesti Vt 21 ympärille, Trnijkilaaksn palvelukeskustaan ja jkivarren kyliin. Kunnan itäsa autiituu. Myös jukkliikenne järjestetään Vt 21 suuntaisesti ja Trninjen rantareittiä kehitetään. Palvelut rakentuvat Vt 21 varren palveluprtteihin ja uusia työpaikka-alueita syntyy pääliittymien hella mm. Nutirannalle. Aavasaksa kehittyy kasvavana matkailukeskuksena ja Alkkulan kehittymistä tukee Ainivaaran liikuntakeskus

18 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 16 VE3 REITTI Vaihtehdssa kehittyminen perustuu virkistys- ja matkailukäyttöön niin, että kehityksen khteena n kk kunta. Asukasluku pysyy ennallaan tai kasvaa vain hieman. Uusi asutus painttuu Tengeliöjen varteen. Kuntakeskus ei kehity nykyisestä kvin vimakkaasti ja Trninjkivarren kylät taantuvat. Osa vapaa-ajan asunnista muutetaan pysyviksi asunniksi. Itä-länsi -suuntaisia liikenneyhteyksiä kehitetään ja Tengeliöjen varteen syntyy uutta matkailutimintaa ja rantareitistö. Palveluja kehitetään pistemäisesti palvelu- ja matkailukylinä, suurempina palvelukeskuksina kehittyvät Aavasaksan vesistö- ja luntmatkailukeskus sekä Alkkulan palvelukeskusta. Palvelujen hajauttaminen aiheuttaa lisäkustannuksia. VE4 LUONNONVARA Vaihtehdssa tettiin humin tuleva kaivstiminta sekä muut lunnnvarjen hyödyntämismahdllisuudet. Mallissa kehittyminen painttuu laajasti kk kunnan alueelle. Alkkula kehittyy palvelukeskustana ja kunnan itäsan kyliin syntyy kaivstiminnan myötä uusia työpaikkja ja palveluja. Kaivstiminta tu alihankintaan ja palveluihin työpaikkja myös lgistisen väylän (Vt 21) varteen. Mallissa asukasluku pysyy ennallaan tai kasvaa hieman nykyisestä, js Ylitrni pystyy tarjamaan lunnnläheisiä asuinympäristöjä myös lähiseutujen kaivs- ja matkailualueilla työskenteleville. Liikenneinfraa kehitetään palvelemaan työmatkaliikennettä ja kaivstiminnan kuljetuksia ja Vt 21 kasvavan liikenteen myötä risteysalueet kehittyvät.

19 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 17 VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Rakennemallivaihtehtjen vaikutuksia n vertailtu usealla eri tavalla. Arviinti n tteutettu pääasiassa sanallisesti sekä plus/miinus -vertailuna. Rakennemallivaihtehtjen vaikutusten arviinti tteutettiin satekijöittäin asiantuntija arviina. Työvaiheessa selvitettiin vaikutuksia mm: alue- ja yhdyskuntarakenteeseen liikenteeseen ja liikkumistarpeeseen yhdyskunta- ja energiataluteen luntn ja lunnnarvihin maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön ihmisten elinlihin ja elinympäristöön palveluihin, elinkein-elämään ja kilpailukyykyyn Lisäksi vaihtehtja vertailtiin strategialle asetettuihin tavitteisiin. Alla levassa kuvassa n esitetty värisymblein strategialle asetettujen tavitteiden tteutuminen eri vaihtehdissa. Kuntaliits -vaihtehta lukuun ttamatta vaikutukset tteutuvat pääsin hyvin parhaiten Väylä-vaihtehdssa (VE2). Kuva 11. Vaikutusten arviinti tavitteiden tteutumisen kannalta Vaikutusten arviinti n kknaisuudessaan esitetty lppuraprtin liitteessä.

20 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 18 Vaikutusten arviinnin phjalta hylättiin VE0 mukainen kuntaliitsvaihteht ja mudstettiin jalstetut maankäyttövaihtehdt yhdistelemällä eri elementtejä ja painttamalla niiden tiettyjä minaisuuksia. Arviintikeskusteluissa painttuivat väylien (Vt 21 ja jkireitit) sekä tisaalta mnipulisten lunnnvarjen (matkailu, kaivstiminta, uudistuva maatalus, puu, lunnn keräilytutteet jne.) mahdllisuudet. Erityisesti kylien tapaamisissa nusi esille vimakkaasti myös kk kunnan tasapaininen kehitys. Runsaan vurvaikutuksen ja saatujen kmmenttien perusteella mudstettiin jalstetut maankäyttövaihtehdt VÄYLÄ+ (VE2 -paintteinen malli) ja LUONNONVARA+ (VE4 -paintteinen malli). Lisäksi uusien ideiden ja kehittämisehdtusten phjalta mudstettiin IDEAMALLI, jssa krstuvat ennakkluulttmat ja rhkeat kehitysideat. Näiden mallien välillä ei tehty enää varsinaista vertailua, vaan keskusteltiin mallien sisältöjen aikatauluttamisesta ja tteutusjärjestyksestä. Vaihtehtjen sisällöt yhdistettiin parhaat elementit sisältäväksi YHDISTELMÄMALLIKSI. Kuva 12. Yhdistelmämallin mudstuminen YHDISTELMÄMALLI Yhdistämällä vaihtehtehtjen parhaita minaisuuksia n pyritty lumaan taludellista kasvua, alueen kilpailukykyä ja hyvinvintia edistävä sekä ympäristön ja yhdyskuntataluden kannalta kestävä ratkaisu. Maankäytön painpiste n Trninjkivarressa lunnllisena kehittämisen väylänä ja kuntakeskuksessa sen slmupisteenä sekä lunnnvarja mnipulisesti hyödyntävien elinvimaisten kylien alueella. Yhdistelmämallissa painttuu Väylä+ -vaihtehdn mukainen elinvimainen keskustaajama, taajamarakenteen läheisyydessä vetvimaiset asuin- ja työpaikka-alueet sekä Vt 21 kasvavan liikennevirran hyödyntäminen elinviman näkökulmasta (kaivstiminta, matkailu ja kauppa). Yhdistelmämalliin n pimittu Lunnnvara+ - mallin lunnnvarihin phjautuvien elinkeintimintjen kehittäminen kk kunnan alueella sekä näiden myötä kehittyvät itä-länsi -suuntaiset yhteydet. Järvikyliin kehitetään matkailuun ja muiden lunnnvarjen hyödyntämiseen sekä mahdlliseen käynnistyvään kaivstimintaan tukeutuvaa asumista ja palveluita. Yhdistelmämalliin n pimittu kehityskhteita myös Ideamalli -vaihtehdsta. Yhdistelmämallin kehittämisperiaatteet ja maankäytön ratkaisut n esitetty sekä kk kuntaa kuvaavalla että keskeiset kehittämisalueet (kuntakeskus lähialueineen) sisältävällä zmatulla kartalla.

21 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 19

22 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 20 Yhdistelmämallin keskeinen sisältö ja kehittämisperiaatteet n seuraavassa esitetty kehitys- ja maankäyttöteemittain: 1) asuminen ja palvelut, 2) elinkeintiminta, 3) virkistys ja matkailu sekä 4) liikenne ja tietliikenne. 1) ASUMINEN JA PALVELUT Asukasmäärä kasvaa Uusi asuinrakentaminen painttuu Trninjen varteen alueille, jissa vesistönäkymä sekä järvikylien ranta-alueille, jtka tteutetaan alueiden asemakaavituksen myötä Tengeliöjen varressa ja Raanujärvellä edistetään uutta vapaa-ajanasumista Otetaan käyttöön eklgisen rakentamisen malli ja uusiutuvan energian tehkas käyttö Uusi perheasumisen knsepti: valmiita avaimet käteen -paketteja (asunt, palvelut, työpaikat) paikkakunnalle muuttaville perheille Uusi asutus kylillä hjataan palveluiden läheisyyteen mudstaen yhtenäisiä palvelukyliä Kylien yhteisöllisyyttä, elinvimaisuutta ja kyläjhtista palvelukehittämistä edistävät kyläsuunnitelmat Palveluasumisen yksiköitä kehitetään palveluiden läheisyydessä Vukra-asumista kehitetään kuntakeskuksessa Kuntakeskusta kehitetään mnipulisena palvelukeskustana Ainivaaralle ja Aavasaksalle kehitettään uusia, nykyistä ja kehittyvää matkailutimintaa tukevia palveluja. Investidaan ja tteutetaan Aavasaksan Master Plan 2025:ssä esitettyjä hankkeita

23 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 21 2) ELINKEINOTOIMINTA Kuntakeskuksen palveluiden, kaupan ja yritystiminnan lisääminen ja vilkastuttaminen hjaamalla hikulkevaa matkailu- ja muuta liikennettä keskukseen Uuden yritystiminnan aktivinti järvialueen palvelukylillä mm. edistämällä matkailuinvestinteja ja uudistamalla maatalutta Kk kunnan kattava tietliikenneyhteys ylläpitämään pienyritystimintaa sekä parantamaan etätyömahdllisuuksia ja sähköisten palveluiden hyödyntämistä Varautuminen palvelutimintaan, jka hyötyy käynnistyvästä kaivstiminnasta Alkkulanraitin phjisen liittymän kehittäminen kauppaa ja palveluja sisältävänä yritys- ja työpaikka-alueena Aavasaksan investintien käynnistäminen ja sen kautta syntyvä uusi matkailun liiketiminta Liikunta- ja harrastuspalveluihin phjautuvan matkailun ja yritystiminnan kehittäminen Ainivaaralle veturiyrityksen myötä Rajakaupan hankkeiden ja uuden elinkeintiminnan kehittäminen yhdessä Övertrneån kanssa Pr- ja metsätaluteen sekä kalastukseen perustuvat uudet työpaikat ja uusi yritystiminta Järvikylien alueella

24 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 22 3) VIRKISTYS JA MATKAILU Vt 21 merkitys matkailuväylänä kasvaa Alkkulanraitin phjiseen liittymään kehitetään Ylitrnin ja Övertrneån matkailupalvelujen yhteinen keskittymä ja markkinintipaikka, matkailuprtti. Rajat ylittävät matkailu- ja virkistyspalvelut kehittyvät ja markkinintia tehdään yhdessä Trninjen ja Tengeliönjen rantjen virkistyskäyttö kasvaa merkittävästi ja vesireitit palveluineen kehittyvät, Aavasaksalle ludaan vesistömatkailupalveluja. Lunnnvarjen hyödyntäminen matkailu- ja virkistyskäytössä kasvaa kk kunnan alueella Ainivaaralle ja Aavasaksalle kehitettään uusia luntmatkailuun ja liikuntamatkailuun liittyviä palveluja ja tutanttimintaa. Tteutetaan Aavasaksan Master Plan 2025:ssä esitettyjä hankkeita Vesistöjen virkistyskäyttöä lisääviä ratkaisuja edistetään asumisessa ja pääsy vesistöjen äärelle turvataan uusia asuinalueita suunniteltaessa Ylitrnin Alkkulan ja Övertrneån Matarengin välille ludaan viihtyisä ja vetvimainen rantareitti

25 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 23 4) LIIKENNE JA TIETOLIIKENNE Kuntakeskuksen ja kyläalueet kattava tehkas tietliikenneverkk Vt 21 merkitys liikenteen pääväylänä kasvaa, pääliittymien liikenneturvallisuuden ja timivuuden kehittäminen humiiden yritystiminnan kehittämismahdllisuudet Itä-länsi -suuntaisia liikenneväyliä kehitetään matkailun ja käynnistyvän kaivstiminnan tarpeet humiiden Kevyenliikenteen yhteyksiä kehitetään kuntakeskuksen läheisyydessä ja Vt 21 varressa Selvitetään kevyenliikenteen yhteysmahdllisuudet (ja mahdllinen uusi siltayhteys) Alkkulan ja Matarengin välillä Pyritään lisäämään julkisen liikenteen yhteyksiä rengasreiteillä Trninjkilaaksn alueella yhteistyössä Rutsin liikennetimijiden kanssa Ratayhteyttä kehitetään henkilöliikenteelle, alkuvaiheessa kiskbussikkeiluna Virkistysreittejä kehitetään kesä- ja talvikäytön humiivina mnikäyttöreitteinä

26 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 24 TOIMENPIDEOHJELMA Ylitrnin maankäyttöstrategia knkretisituu tiiviin seurannan, päättäjien ja muiden sapulten situtumisen sekä knkreettisen timenpidehjelman kautta. Esitetyt timenpiteet tteutuvat mnella tavalla: tulevan kaavituksen kautta, kehittämishankkeina, kunnan timenpiteinä, alueen yrittäjien timenpiteinä, ulkpulisina investinteina jne. Kaikilla timenpiteillä n heijastusvaikutuksia Ylitrnin maankäyttöön tai elinvimaan. Kehittämistimenpiteitä n ideitu ja käsitelty hjausryhmässä ja päättäjille suunnatussa valtuustseminaarissa. Kmmentteja ja näkemyksiä n pyydetty myös yrittäjien, kyläverkn ja alueen nurten edustajilta. Ehdtuksista n valittu tärkeimmiksi ketut ja tteuttamiskelpisimmat timenpiteet. Valituille timenpiteille n asetettu tavitteellinen tteutusajankhta. Rajat ylittävissä timenpiteissä pyritään yhteistyöhön Övertrneån kunnan kanssa, jnka vastaavaan suunnitelmaan timenpiteet synkrnidaan. Muut naapurikunnat, Lapin liitt, Lapin ELY-keskus jne. vat myös tärkeitä yhteistyökumppaneita kehityshankkeiden edistäjinä ja kumppaneina. Hankkeiden rahituksen salta pyritään hyödyntämään kansallisia ja Eurpan Uninin tarjamia rahituskanavia. Osa timenpiteistä tteutuu lähivusien kehittämishankkeiden kautta. Kehittämistimenpiteet edistävät maankäyttö- ja elinvimastrategian mukaista kehittämistä: Kuntaa kaavituksen ja muun kehitystiminnan kautta Yrittäjiä kehityshankkeiden ja elinkeinelämää kskevien timenpiteiden kautta Kuntalaisia kehityshankkeiden ja yksittäisten timenpiteiden kautta Ylitrnin timenpidehjelmassa: Kuvataan kk kuntaa kskevat timenpiteet Khdennetaan timenpiteitä alueittain: kuntakeskus, Vt 21 varsi, Järvikylät, Ainivaara ja Aavasaksa Pririsidaan ja aikataulutetaan timenpiteitä Situtetaan ja vastuutetaan timijita Kuvataan kaavituksen tteutusjärjestystä

27 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 25 Ylitrnin maankäyttö- ja elinvimastrategian timenpidehjelma aikatauluineen

28 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 26

29 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 27 MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIAN SEURANTA Maankäyttö- ja elinvimastrategian tteutumista seurataan indikaattreilla, jtka vat sekä määrällisiä että laadullisia. Indikaattreilla arviidaan tapahtunutta kehitystä ja kehittämiselle asetettujen tavitteiden tteutumista. Seurannassa käytettäviä indikaattreita vivat lla mm. Timenpidehjelman tteutuminen ja sen vaikutukset asumiseen, maankäyttöön, elinkeinelämän timintaedellytyksiin sekä naapurikuntiin Yhdyskuntarakenteen muutkset: paikkatiettarkastelut, yhdyskuntaseurantajärjestelmän (YKR) hyödyntäminen, tilasttarkastelut, kaavitustarkastelut Sidsryhmätarkastelut: asukastyytyväisyys, elinkeinelämän timintaedellytykset, jatkuvan palautteen systemaattinen kerääminen ja humiinti Osa indikaattreista n vusittain ja sa esim. 2-3 vuden välein seurattavia. Vusittainen seuranta vidaan tteuttaa asetettavan seurantaryhmän työnä. Perusteellisempi seuranta sekä maankäyttö- ja elinvimastrategian päivitys lisi hyvä tehdä esimerkiksi valtuustkausittain. Vusittain päivitettäviä indikaattreita vat esim.: Alue- ja yhdyskuntarakenteen indikaattrit (asukasluku, ikärakenne, rakentaminen, rakennusten lukumäärä ja taltyyppijakauma, yritysten lukumäärä ja timialajakauma, työpaikkjen lukumäärä ja timialajakauma) Kaavjen tteutuminen Palautteiden kerääminen ja humiinti Timenpidehjelman tteutumisen arviinti ja päivittäminen (talusarvin laatimisen yhteydessä) Kuntatalus (tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä) Lisäksi vähintään valtuustkausittain päivitettävät indikaattrit vat: Kaavjen sisällöllinen tarkastelu (yritystiminta, työpaikat, palvelut, asuminen, vapaaajanasuminen, virkistys) Palveluverkktarkastelu (mahdllisuuksien mukaan myös ylikunnallisena): palvelujen saavutettavuus, tarve ja käyttö Investintitarkastelu Liikenteen seuranta: liikennetilastt, kehittämistarpeet, hankkeet ja investinnit, kevytliikenne humiiden Asukastyytyväisyys humiiden kesäasukkaat, yrittäjyyskysely, nurten humiinti Matkailun ja vapaa-ajan asumisen kehittymisen seuranta: sana sidsryhmätutkimusta (vapaa-ajan asukkaat), matkailutilastt, rantarakentaminen Imag/mielikuvaselvitys: kyselytutkimus Alueellisen kilpailukyvyn indikaattrit: keskittyminen (mm. väestö), innvatiivisuus (mm. t&k ment), saavutettavuus (mm. maantiesaavutettavuus), inhimillinen pääma (mm. työlliset, piskelijat) Hyvinvinti-indikaattrit: asukastyytyväisyys, hyvinvintitilastt, surat palautteet Ympäristöindikaattrit: energian kulutus, kasvuhunepäästöt, liikenne, kestävä kehitys Muut: kansainvälisyys, kulttuuri Seurannan tulee lla avinta ja tulksista tiedtetaan sallisia. Jatkuvan palautteenantmahdllisuus edesauttaa seurantaa.

30 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 28 JOHTOPÄÄTÖKSET Ylitrnin kk kuntaa kskeva maankäyttö- ja elinvimastrategia n kartalle ja timenpidehjelmaan viety esitys Ylitrnin tulevaisuuden kehittämisratkaisuista. Strategiatyössä n vaihtehtjen ja niiden yhdistelmien kautta etsitty Ylitrnin kestävin ja kannattavin yhdyskuntarakenne. Maankäyttöstrategian rakennemalli ja sille asetetut kehittämistimenpiteet hjaavat Ylitrnin kaavitusta ja muuta maankäytön kehittämistä. Strategian elinvimaa kskevat sat hjaavat kunnan muuta kehittämistä, kuten yritystiminnan, palvelujen, liikenteen, matkailun ja virkistysmahdllisuuksien kehittämistä. Strategia synkrnidaan Ylitrnin kuntastrategiaan ja elinkeinstrategiaan. ASUMINEN JA PALVELUT Asumisen kehittämisvyöhyke sijaitsee kuntakeskuksen ja Vt 21 varrella. Pistemäisesti uutta asumista edistetään vesistöjen äärellä, elinvimaisiin kylärakenteisiin perustuen. Uusi asuntrakentaminen hjataan kyläkeskustjen läheisyyteen, kunnallistekniikan ulttuville. Rakentamisessa pyritään nudattamaan eklgisen rakentamisen mallia ja uusiutuvan energian käyttöä. Kuntakeskus Alkkula timii kk kuntaa palvelevana palvelukeskuksena, jnka phjiseen liittymään mudstuu hikulkevaa liikennettä hyödyntävä, kaupan ja matkailun palveluja tarjava yritysalue. Palvelukylät kehittyvät matkailuun, lunnnvarjen mnipuliseen hyödyntämiseen ja käynnistyvään kaivstimintaan varautuen. Vapaa-ajan asuminen vahvistuu vesistöreittien ja järvien läheisyydessä sekä Aavasaksan ja Ainivaaran matkailukeskuksissa. Ylitrnin ja Övertrneån välinen timinnallinen yhteys vahvistuu Trninjkilaaksn kehittämisen, laadukkaan rantarakentamisen sekä rajat ylittävien palveluiden myötä. ELINKEINOTOIMINTA Nykyisiä työpaikka-alueita laajennetaan kysynnän mukaan. Työpaikka-alueiden kehittäminen painttuu kuntakeskustaan, Vt 21 varrelle (Alkkulanraitin phjiseen liittymään), Aavasaksan ja Ainivaaran matkailualueille sekä mahdllisen kaivstiminnan alueelle kunnan itäsaan. Elinkeintimintaa ja yhteisiä rajakaupan hankkeita kehitetään Övertrneån kanssa. VIRKISTYS JA MATKAILU Suuria järvialueita sekä Trninjen ja Tengeliönjen vesistöreittejä kehitetään matkailun ja virkistystiminnan alueina. Vesistöt mudstavat lunnlliset virkistysyhteydet naapurikuntiin ja Övertrneån pulelle. Aavasaksan alueelle investidaan matkailua edistäviin timenpiteisiin Master Planin mukaisesti. Aavasaksan ja Ainivaaran alueille kehitetään uudet matkailuyrittämisen ja -asumisen knsepteja. Kk kunnan alueella hyödynnetään lunnnvarja virkistys- ja matkailukäytössä. LIIKENNE JA TIETOLIIKENNE Kk kunnan alueelle mudstetaan tehkas laajakaistaverkk. Vt 21 liikenneturvallisuutta kehitetään, mm. uusien liittymien ja kevyenliikenteen yhteyksien myötä. Itä-länsisuuntaisten liikenneyhteyksiä kehitetään palvelemaan mm. matkailun ja kaivstiminnan liikennetarpeita. JOHTOPÄÄTÖKSET MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIASTA Laadittu strategia tteuttaa Ylitrnin kuntalaisten tahta. Työhön n saatu laaja päättäjien, yrittäjien, alueen nurten ja kylien situtuminen. Eri sidsryhmät vat aktiivisesti sallistuneet työhön kk hankkeen ajan mm. teemaryhmien ja vurvaikutustilaisuuksien kautta. Määrätietisen, valitun strategian tteuttamisen kautta Ylitrnita n mahdllista kehittää uusia yrityksiä, asukkaita ja matkailijita kiinnstavaksi kunnaksi. Kehittämisen nnistuminen edellyttää taludellisia resursseja ja situtumista kehittämistimenpiteiden tteuttamiseen. Keskeistä n hyvä yhteistyö eri timijiden ja naapurikuntien välillä sekä ait ja innstunut tekemisen henki.

31 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 29 LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Tulevaisuuskyselyn tulkset Kyläkierrksen yhteenvet Rakennemallivaihtehtjen vaikutustenarviinti

32