Selvitys Jämijärven, Kankaanpään ja Parkanon kuntarakenteen muuttamisesta

12.4.2011 ohjausryhmä Väliraportti valtuustoille Selvitys Jämijärven, Kankaanpään ja Parkanon kuntarakenteen muuttamisesta Oy Audiapro Ab Aija Tuimala Toni Kirmula Atte Niittylä 1

Selvitys Jämijärven, Kankaanpään ja Parkanon kuntarakenteen muuttamisesta Sisällysluettelo 1.Taustaa hankkeelle... 3 1.1. Hankkeen toteutus... 3 1.2. Kuntien yhdistymisen tavoite ja visio... 4 1.3. Uuden kunnan perustaminen... 5 2. Miltä uusi kunta näyttää?... 6 2.1. Kuntatalouden kehitys... 7 2.2. Väestökehitys... 8 2.3. Liitoksen välittömät talousvaikutukset... 9 3. Palveluiden järjestäminen...10 4. Kuntayhteistyö ja konsernit...12 4.1. Kuntien konsernirakenteet...13 5. Uuden kunnan henkilöstö ja organisointi...16 6. Linjausten valmistelusta tässä liitosselvityksessä...17 6.1. Valtuustoryhmien odotukset hankkeelle...17 6.2 Uuden kunnan elinvoimaisuudesta...17 6.3. Henkilöstötyöpajan ajatuksia valmisteluille...18 6.4. Palvelut uudessa kunnassa...19 6.5. Visio ja strategia tässä monikuntaliitoksessa...19 7. Kuntaliitoksen hyödyt ja haitat...20 7.3. Tässä selvityksessä esille nousseita hyötyjä...21 7.4. Tässä selvityksessä esille nousseita haittoja...22 8. Selvityksen eteneminen...23 Liite 1 Selvitys talouskehityksestä...23 Liite 2 Selvitystaulukko kuntien palveluista sosiaali- ja terveydenhuollossa...23 Liite 3 Erikoissairaanhoidon sopimusluonnos...23 Liite 4 Yhdistymissopimusluonnos...23 2

1.Taustaa hankkeelle Jämijärven 14.4.2009 tekemän aloitteen pohjalta Jämijärvi, Kankaanpää ja Parkano ovat päättäneet tehdä esiselvityksen monikuntaliitoksen mahdollisuuksista. Päällimmäisenä syynä aloitteelle oli talouden ja elinvoimaisuuden turvaaminen alueella. Tavoitevuodeksi rakennemuutokselle on neuvotteluissa asetettu vuosi 2013. Selvitys tukee kunnan päätöksentekoa rakenteellisten vaihtoehtojen osalta. Alla olevassa kuviossa on esitelty tarkemmin kuntaliitosprosessin muut vaiheet. Kuvio 1. Kuntaliitoksen vaiheet Jämijärvi, Kankaanpää ja Parkano selvittävät yhteisen monikuntaliitoksen mahdollisuuksia. Päätös tavoitevuonna 2013 toteutuvasta liitoksesta on tehtävä viimeistään maaliskuussa 2012. 1.1. Hankkeen toteutus Selvitysvaihe päätettiin käynnistää kuntien yhtäpitävin valtuustopäätöksin kesäkuussa 2010. Kesäkuun valtuustot hyväksyivät lisäksi valmistelua ohjaamaan kuntajohtajien laatiman valmistelupaperin linjaukset. Selvityksen toteutusta on ohjannut kuntien luottamushenkilöistä koostuva ohjausryhmä ja työvaliokuntana ovat toimineet kuntajohtajat. Oy Audiapro Ab aloitti työnsä lokakuussa laatimalla kuntien talouden, väestön, eläköitymisen, työssäkäynnin ja palvelurakenteiden tilastoraportin. Oy Audiapro Ab:n puolesta hankkeessa ovat olleet mukana Aija Tuimala, Toni Kirmula ja Atte Niittylä. 3

Työn taustaksi joulukuussa järjestettiin haastattelut kaikille valtuustoryhmille. Haastatteluissa saatiin eri kuntien ja puolueiden näkemykset, odotukset ja reunaehdot liitoksen valmistelulle. Tässä vaiheessa kuultiin myös maakuntajohtajia, sairaanhoitopiirien johtajia sekä pelastuslaitoksen johtoa Pirkanmaalla. Kuntien johtoryhmät kokoontuivat tammikuussa miettimään liitosvalmistelun keskeisiä asioita, etuja ja haittoja. Tammikuussa jatkettiin myös uuden kunnan ideointia valtuustojen yhteisseminaarissa. Maaliskuussa palveluiden, henkilöstön ja elinvoimaisuuden kehittämisen ideointia jatkettiin työpajoissa. Tämä selvitysraporttiluonnos valmistuu valtuustojen arvioitavaksi huhtikuussa. Valtuustojen käsittelyissä esille tuotujen palautteiden pohjalta selvityksen loppuraportin ja sopimusluonnoksen valmistelua jatketaan siten, että työ on aikataulun mukaisesti valmis kesäkuussa. Selvityksen tilastot pohjautuvat tilastokeskuksen kuntien tiedonantajapalautteeseen ja ennusteisiin sekä kuntien erikseen toimittamiin materiaaleihin. 1.2. Kuntien yhdistymisen tavoite ja visio Monikuntaliitoksen tavoitteena on elinvoimainen kuntalaisia tulevaisuudessakin palveleva kokonaisuus. Tällainen strateginen kuntaliitos suuntaa tulevaisuuteen ja laajemmin kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Liitos voidaan tehdä myös hyvässä taloustilanteessa, mikä onkin useasti helpompaa. Strategisen kuntaliitoksen ajatellaan tuovan hyötyä kaikille osapuolille ja laajemmin koko alueelle. Kuntien yhdistymisen tavoitteena on palveluiden turvaaminen uuden kunnan alueella myös tulevaisuudessa. Elinvoimaisuuden turvaaminen tarkasteltavan monikuntaliitoksen kohdalla näyttäytyy muun muassa seuraavien osa-alueiden kohdalla: 2. asteen koulutuksen turvaaminen alueella tulevaisuudessakin Elinkeinoelämän mahdollisuudet nykyisille ja tuleville yrityksille Kehittämisen panostusten kohdentuminen alueelle Suurempi kunta- suurempi painoarvo ja mahdollisuus vaikuttaa alueen asioihin Julkisten resurssien käyttö osaamisen jakaminen, erikoistuminen ja työvoiman saanti 4

Kuvio 2. Tavoitetilan määrittely uudelle kunnalle on tärkeää strategisessa liitoksessa. Kuntaliitoksen tarkasteluun löytyy monta eri lähestymistapaa ja tarkoitusta ja selvitykset voivat erota toisistaan paljonkin. Selvityksellä voidaan: Luoda strategiapohjaa ja yhteistä identiteettiä Sopia rakenteista ja palveluista Sopia johtamisesta, taloudesta, yhdistymisavustuksista Tärkeintä on selkeä yhteinen tavoite ja realistinen suunnitelma uudelle kunnalle. 1.3. Uuden kunnan perustaminen Suomi on jaettu kuntiin asukkaiden itsehallintoa ja yleistä hallintoa varten. Kuntajakolakia on muutettu vuonna 2007 alkaneen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. Lakiuudistuksen tavoitteena on ollut edistää kuntien alueellista eheyttä sekä yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Lain mukaan kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. (Kuntajakolaki 1 ). Kuntajakolaki ohjaa myös kuntaliitosprosessia. Kuntajakolain 3 :n mukaan kuntien yhdistymisellä tarkoitetaan kuntajaon muuttamista, jossa: 1. Yksi tai useampi kunta lakkaa ja yhdistyy olemassa olevaan kuntaan 5

2. Kunnat lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta 3. Kunnan alue jaetaan kahden tai useamman kesken siten, että jaettava kunta lakkaa. Yhdistymisen tuloksena syntynyttä kuntaa kutsutaan laissa aina uudeksi kunnaksi. Kuntaliitosprosessin sisältöön ja etenemiseen ei voida antaa mitään yhtä oikeaa muottia, jolla kuntaliitokset aina tulisi tehdä. Karkean jaottelun mukaan kuntaliitosprosessi voidaan jakaa viiteen eri vaiheeseen: 1. tunnusteluvaihe 2. esiselvitysvaihe 3. selvitys- ja päätöksentekovaihe 4. valmisteluvaihe 5. toteuttamisvaihe Suomen nykyisessä Kuntajakolain neljännessä pykälässä on määritelty kuntajaon muuttamisen edellytykset. Sen mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: kunnan toiminnallisia tai taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita alueen elinkeinon toimintamahdollisuuksia tai alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta Kuntajakolain mukaan kuntaliitos perustuu sopimukseen, joka on lain mukaan voimassa 3 vuotta. Kuntien palveluksessa olevalle henkilöstölle taataan palvelussuhdeturva viideksi vuodeksi liitoksen toteutumisajankohdasta alkaen. Kuntien yhdistyminen on aina strateginen valinta, jonka pyrkimyksenä tulee olla yksittäisen kunnan, seudun ja laajemmin myös alueen elinvoimaisuuden sekä toimintakyvyn turvaaminen. Lainsäädännöltä monikuntaliitos vastaa kahden kunnan liitosta. Sama lainsäädäntö ohjaa kumpaakin prosessia, mutta monikuntaliitos on hieman haastavampi toteuttaa useiden neuvottelukumppaneiden vuoksi. Monikuntaliitoksen yhtenä suurimpana etuna pidetään sitä, että se antaa mahdollisuuden tehdä suuri kertamuutos. Uuden kunnan asukasmäärä ja kunnan henkilöstömäärä lisääntyvät huomattavasti, kuntayhtymiä ja muita hallinnollisia kokonaisuuksia purkautuu ja muutoksista palveluiden järjestämis- ja tuottamistavoissa on helpommin toteutettavissa suuremman kunnan tarjoamilla joustomahdollisuuksilla. 2. Miltä uusi kunta näyttää? Selvityksen alussa vertailtiin monikuntaliitosselvitykseen osallistuvien kuntien taloustilanteita, ennusteita väestön sekä henkilöstötarpeen osalta. Vertailut tehtiin kunnittain ja ne on julkaistu marraskuussa 2010. Kuntien samankaltaisuus ja kehitysnäkymät oli osittain jopa hieman yllättävääkin. Tämän kappaleen taustatietona toimii marraskuussa julkistettu väliraportti kuntien taloudesta, palveluiden, toiminnasta ja väestöennusteista. Materiaali on saatavilla internetistä www.kuntaliitos.fi sivustolta. 6

2.1. Kuntatalouden kehitys Kuntatalouden osalta voidaan nähdä seuraavia merkkejä uuden kuntakokonaisuuden osalta. Verotettavan tulon maltillinen kasvu Positiivinen vuosikate ja alle valtakunnan keskitason oleva lainakanta Taseen alijäämäkehityksen taittuminen Taloudellisesti uuden kunnan perustamiselle on talouden näkökulmasta tasapainoiset lähtökohdat. Myös mahdollisuudet pärjäämiseen ovat hyvät, vaikka haasteitakin toki löytyy. Tällaisia haasteita ovat muun muassa 6,6 miljoonan euron laskennallinen tuloveronmenetys työikäisen väestön ennakoidun vähenemisen seurauksena ja 1,5 miljoonan euron laskennallinen menolisäys palvelutarpeen ennakoidun kasvun seurauksena. Näiden lukujen vertailupohjana on käytetty suoraan nykyisiä ja vuoden 2025 ennusteen tilastoja. Talous vuosina 2009-2013 Kuvio & Taulukko 3. Kuntien tilinpäätösten, tulosennusteiden sekä taloussuunnitelmien mukainen talouskehitys kunnissa. 7

Jämijärven tulos painui miinukselle vuonna 2010. Muillakin tulos hieman heikkeni, mutta oli hyvä. Jämijärven vanhat ylijäämät riittivät kattamaan 2010 alijäämän. 2010 taseessa on ylijäämä asukasta kohti laskettuna: Kankaanpää 155 Parkano 939 Jämijärvi 0 Yhteensä 399 Virkamiestyönä on kuntien taloudesta valmisteltu tilinpäätöstietojen 2010 perusteella kooste talouden kehityksestä (liitteenä) Sen mukaan kuntien taloustilanteet ovat hyvin lähellä toisiaan, joskin Parkanon oma pääoma on muita kuntia suurempi. Kankaanpäässä konserni on suurin ja aktiivisin. Verotuloja kunnista eniten kerää Parkano ja valtionosuuksia saa suhteessa eniten Jämijärvi. Vuosikate oli kaikilla kunnilla vuonna 2009 hyvällä tasolla, mutta vuonna 2010 erityisesti Jämijärven tilanne heikkeni selvästi. Investointitarve näyttäisi olevan taloussuunnitelmakaudella suurin Kankaanpäässä ja pienin Jämijärvellä. 2.2. Väestökehitys Väestökehityksen ja palvelutarpeen osalta voidaan alueella nähdä seuraavia haasteita: Laskeva asukasluku, Työikäisen väestön määrän dramaattinen lasku ja Kuntalaisten ja henkilöstön ikääntyminen. Kuvio 4 Uuden kunnan väestökehitys vuosina 2010-2040 Asukkaiden osalta ennuste vuoteen 2025 mennessä tarkoittaa: 1 600 asukasta vähemmän 2 800 työikäistä kuntalaista vähemmän 2 000 yli 64-vuotiasta kuntalaista lisää 8

Uuden kunnan haasteena onkin kasvava ja muuttuva palvelutarve kapenevalla tulopohjalla. Poliittinen jakauma vanhoissa kunnissa on hyvin samankaltainen, esimerkiksi suurimmat puolueet noudattavat liki samaa järjestystä joka kunnassa, joskin ryhmien suuruserot vaihtelevat. Kuntien toimintaympäristön muuttuminen yhä kompleksisemmaksi ja haasteellisemmaksi on lisännyt painetta kunnissa uudistaa toimintatapoja ja organisaatiota. Usein muutokset ovat yhä vaikeammin ennakoitavissa ja reagointiaika niihin on lyhentynyt. Globaalitalous, väestön ikääntyminen ja aluerakenteessa tapahtuvat muutokset pakottavat kuntia pohtimaan yhä tarkemmin tulevaisuuttaan. Toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista huolimatta kuntien tulee jatkossakin pystyä vastamaan kuntalaistensa tarpeisiin. Kuntalaiset tarvitsevat jatkossakin koulutusta, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kuntien ylläpitämää infrastruktuuria. 2.3. Liitoksen välittömät talousvaikutukset Kuntien yhdistymisiä pyritään kannustamaan valtion yhdistymisavustuksilla. Avustusta saavat ne muutoksessa mukana olleet kunnat, jotka ovat muutoksen jälkeen toiminnassa. Kuntajakolain avustussäännökset uudistettiin kokonaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä. Uuden kuntajakolain mukaan yhdistymisavustuksia myönnetään kuntaliitoksiin, jotka toteutetaan vuosina 2008 2013. Avustussumma maksetaan 3 vuotena, ensimmäisenä vuonna 40 % ja seuraavina vuosina 30 %. Mikäli Jämijärvi, Kankaanpää ja Parkano yhdistyvät, ne tulisivat saamaan yhdistymisavustusta alla olevan taulukon mukaisesti. Liitoksen ajankohta 2012-2013 Perusosa 3 600 000 Lisäosa 700 000 Yhdistymisavustuksen määrä euroa 4 300 000 Avustuksen maksatus 2012-2013 Liitosvuonna 40 % 1 720 000 2. vuonna 30 % 1 290 000 3. vuonna 30 % 1 290 000 Yhteensä 4 300 000 Yhdistymisavustuksista eli porkkanarahoista päätetään usein kuntien yhdistymissopimuksissa. Alkuvuosina ne usein sijoitettiin investointeihin, mutta viime vuosina niiden pienentyessä kohteet ovat yleensä henkilöstön palkkojen harmonisointi, liitoskustannukset tai tietyt uuden kunnan kehittämishankkeet. Myös tässä liitoksessa on esitetty, että yhdistymisavustukset tulisi käyttää tietoliikenneyhteyksiin ja sähköisiin palveluihin, henkilöstön koulutukseen tai uuden kunnan kehittämisinvestointeihin. 9

Jos kuntajaon muutos vähentää valtionosuutta siitä, mitä kunnat erikseen ovat saaneet, suoritetaan toimintaa jatkavalle kunnalle lisäksi valtionosuuden vähenemisen korvausta kuntajaon muutoksen voimaantulovuotena ja sitä seuraavana neljänä vuotena. Tämän monikuntaliitoksen osalta tilanne on valtionosuuksien suhteen sellainen, että VM:n laskelman mukaan uusi kunta saisi valtionosuutta 102 150 euroa enemmän kuin kunnat erikseen. Kuntaliitoksessa tehdään lisäksi paikallisesti päätöksiä, jotka vaikuttavat uuden kunnan talouteen. Maksujen, taksojen ja veroprosenttien yhtenäistämisestä syntyy erilaisia vaikutuksia uuden kunnan talouteen. 3. Palveluiden järjestäminen Lähtökohtanakuntien suunnitelmissa on, että asiakaspalvelu säilyy yhdistyvissä kunnissa pääosin nykyisellään. Keskushallinto sijoitetaan Kankaanpäähän. Osastojen ylin hallinto ja asiantuntijahenkilöstö sijoittuvat tasapuolisesti Kankaanpään ja Parkanon kaupungintaloille (nykytilojen optimaalinen käyttö). Jämijärvelle sijoitetaan palvelupiste. Sosiaalipalveluiden toimipiste tulee jatkossakin olemaan kaikissa kunnissa. Myös terveyskeskukset jatkavat asioinnin kannalta entisellään ja erityispalveluiden sijoittuminen harkitaan tapauskohtaisesti Kankaanpään ja Parkanon terveyskeskusten kesken. Erikoistumisen mahdollisuudet huomioidaan. Tällä hetkellä perusturvapalvelut on järjestetty maantieteellisesti keskitetysti jokaisessa tarkasteltavassa kunnassa. Terveyskeskukset, hammashoitopalvelut, päiväkodit ja ryhmäkodit sijaitsevat pääosin kunnan keskustan välittömässä läheisyydessä. Tämä käy ilmi seuraavasta karttakuvasta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä nykytilanteessa on kuvaus selvityksen liitteenä lähipalveluihin, seudullisiin ja alueellisiin palveluihin eriteltyinä. 10

Kuvio 5. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden asiointipisteet kartalla. Sivistystoimen palveluiden osalta tilanne on toinen. Perusopetuksen toimipaikat sijaitsevat maantieteellisesti hajallaan jokaisen kunnan alueella. Palvelut ovat toki keskittyneet kunnan keskustaan tältäkin osin ja etenkin opistot sekä toisen asteen koulutus sijaitsevat siellä. Karttakuvasta selviää palveluiden tuottamispaikat ja kuntien väliset maantieteelliset asetelmat. Kuvio 6. Kuntien sivistystoimen palvelupisteet kartalle merkittynä. Kankaanpään ja Jämijärven kouluverkot ovat selvästi tiheämmät kuin Parkanossa. 11

Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut päivähoitoa lukuun ottamatta tuottaa Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (Posa) Honkajoen, Kankaanpään, Karvian, Jämijärven ja Siikaisten kunnille. Posa on tuottajaorganisaatio ja tilaajana toimii kuntien yhteinen tilaajalautakunta, joka on sijoitettu Kankaanpään organisaatioon. PoSan ottaminen omaksi toiminnaksi isäntäkuntamallilla on tullut selvityksen aikana selkeäksi tavoitteeksi uudelle kunnalle. Palveluita halutaan järjestää jatkossakin muille yhteistoiminta-alueen kunnille, kuten nykyisille PoSa kunnille ja Kihniölle. Erikoissairaanhoidon osalta Parkano on tällä hetkellä jäsen Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä (PSHP) ja Kankaanpää ja Jämijärvi kuuluvat Satakunnan Sairaanhoitoopiiriin. Kuntien valtuustojen päätösten mukaisesti uudella kunnalla olisi PSHP:ssä hallinnollinen jäsenyys ja palveluita ostettaisiin myös Satakunnan sairaanhoitopiiristä. Terveydenhuoltolain uudistuksessa lisävastuuta saaneet sairaanhoitopiirien ERVA alueet jakaantuvat myös siten, että Pirkanmaan osalta Vaasa ja Seinäjoki ovat läheisiä yhteistyö- ja kehittämiskumppaneita kun taasen Satakunnan sairaanhoitopiiri suuntaa yhteistyössä Turun suuntaan. Selvityksen aikana on käyty neuvotteluja valtuustojen tahdon mukaisesta palveluiden järjestämisestä ja luonnos esisopimuksesta on valmisteltu molempien asiointisuuntien varmistamiseksi. Sopimusluonnos on liitteenä. Tulevaisuudessa palveluiden järjestämisessä tulee korostumaan myös sähköisten palveluiden merkitys. Jo nykyisellään kunnilla on käytössä paljon tietohallinnon järjestelmiä, jotka palvelevat kuitenkin pääsääntöisesti hallintoa. Niiden nykytilasta on tehty selvitys, jonka mukaan yhtenäistämistarvetta on ainakin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hallinnon ohjelmistojen osalta. Erillinen selvitys kuntien tietojärjestelmistä on laadittu, mutta uuden kunnan tietohallintostrategian valmistelu alkaa liitospäätösten jälkeen. Palo- ja pelastustoimen osalta aluepelastuslaitokset ovat neuvotelleet eri vaihtoehdoista. Aluepelastuslaitokset ovat varautuneet järjestämään palvelut kuntien päätösten mukaisesti. 4. Kuntayhteistyö ja konsernit Kuntakonsernin osalta yhtiöiden omistus siirtyy uudelle kunnalle. Uusi kunta voi jatkossa miettiä parhaat tavat järjestää palvelunsa ja konsernirakenteessa. Uusi kunta kuuluisi esimerkiksi kahteen toisen asteen koulutuskuntayhtymään jäsenenä (Länsi Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä ja Sataedu). Valmisteluvaiheessa esille on kuitenkin noussut selkeänä esille, että kuntien omistamat elinkeinoyhtiöt fuusioidaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Ylintä poliittista valtaa omistaja- ja konserniohjuksessa käyttäisi kaupunginhallituksen alainen kehittämisjaosto. Kehittämisjaostonviranhaltijavalmistelusta vastaisi kehittämisyksikkö, jonka tehtävänä olisi myös laajemmin kaupunkikokonaisuuden kehittäminen (esim.markkinointi, vetovoima, elinkeinotoiminta, maankäyttö ja matkailu). Pohdittaviksi asioiksi jäävät jatkossa uuden kunnan konsernin osien ja omistusten mahdollinen arviointi. Esimerkiksi taloyhtiöiden fuusiot ja hoidon järjestäminen tai jätehuoltoyhtiökysymykset tulee ratkaista uuden kunnan näkökulmasta. 12

sote(pl päivähoito, esiopetus, ympäristö- ja työterveys) PoSa PoSa osajäsen PoSa PoSa Parkano itse Sasta mala Honkajoki Pomarkku Jämijärvi Kankaanpää Parkano Kihniö Ikaalinen Hämeenkyrö erikoissairaanhoito SatakunnanS SSHP PirkanmaanSHP HP 2. asteen koulutus LänsiPirkanmaan LPKKY LPKKY LPKKY LPKKY LPKKY koulutusky LPKKY 2. asteen koulutus Sataedu Sataedu Sataedu Sataedu Sataedu Ylöjärvi kansalaisopisto Petäjä Petäjä Ikaalisten kansalaisopisto Petäjä Petäjä Petäjä Musiikkiopisto (MO) Kankaanpään MO Kankaanpään MO Kankaanpään MO Kankaanpään MO YläSatak MO YläSatak MO YläSatak MO jätehuolto Pohjois- Satakunnan Jätteiden käsittely OY Pohjois- Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirk J Oy PirkJ Oy Pirk J Oy elinkeinopalvelut PSKK Oy PSatakunnan Kehittämiskeskus Oy Sähkö- ja kaukolämpö Leppäkosken Sähkö Oy PSatakunnan Kehittämiskeskus Oy, Kankaanpään Yrityspalvelu Oy Vatajankosken sähkö Oy Kehitys-PARKKI Oy Leppäkosken Sähkö Oy Kehitys PARKKI OY palo- ja pelastus Satapelastus Satapelastus Tampereen aluepelastuslaitos Kuvio 7. Esimerkinomaisesti monikuntaliitoskuntien yhteistyöjärjestelyjä eräiden palveluiden osalta. 4.1. Kuntien konsernirakenteet Parkanon konsernin osat Parkanon kaupunkikonserniin kuuluvat seuraavat tytäryhteisöt: Parkanon kaupungin Vuokratalot Oy (omistus 100 %) Parkanon Jäähalli Oy (52 %) Kenkätehtaan tontti Oy (90 %) Kehitys-Parkki Oy (75 %) Ki Oy Parkanon Paloasema (100 %) 13

Edellä olevien lisäksi Parkanon kaupunki on mukana seuraavissa kuntayhtymissä: Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (1,85 %) Pirkanmaan liitto (1,59 %) Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä (21,65 %) Jämijärven konsernin osat 14

Kuvio 8. Kankaanpään konsernin osat kuvana Kuten aiemmasta taulukostakin kävi ilmi, ovat Kankaanpää ja Jämijärvi suuntautuneet monissa konsernin osissaan Satakuntaan ja Parkano Pirkanmaalle. Konsernirakenteet kunnissa ovat selkeät ja konsernit koostuvat lähinnä kuntayhtymistä ja liitoista ja asunto-osakeyhtiöistä. Kankaanpäässä on merkittävää lisäksi sähköosakeyhtiö

5. Uuden kunnan henkilöstö ja organisointi Kuntafuusiossa henkilöstön asema ja osallistuminen onnistuneen muutoksen toteutukseen nousee yhdeksi keskeisimmäksi tekijäksi, erityisesti siitä syystä, että kunnat ovat henkilöstövaltaisten palveluiden tuottajia. Lähtökohtana kuntaliitoksissa on nykylainsäädännön mukaan, että henkilöstöllä on 5 vuoden irtisanomissuoja kuntaliitoshetkestä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelaissa tarkoitetut uudelleenjärjestelyt tai kuntajaon muutokset johtavat henkilöstön työnantajan vaihtumiseen ja katsotaan liikkeen luovutukseksi. Liikkeen luovutuksessa henkilöstö siirtyy palvelussuhteen katkeamatta uuden työnantajan palvelukseen entisin ehdoin siten, että vanhan työnantajan tilalle tulee uusi työnantaja, jolle siirtyvät palvelussuhteisiin liittyvät velvollisuudet ja oikeudet. Lähtökohtaisesti tässäkin mahdollisessa monikuntaliitoksessa henkilöstö jatkaa entisissä tehtävissään ja entisissä toimipisteissään, ellei toiminnasta aiheudu perusteltua muutostarvetta uuden kunnan järjestelyiden osalta. Esimiesten ja asiantuntijoiden osalta suoritetaan sisäinen rekrytointi välittömästi valtuustojen päätösten jälkeen. Palkkojen harmonisointitarvetta selvitetään kuntien ja PoSan henkilöstön osalta. Kunnan näkökulmasta henkilöstö on tärkeä voimavara mutta myös suurin kustannuserä. Rakennemuutoksissa henkilöstövoimavaran hallinta edellyttääkin suunnitelmallisuutta. Henkilöstöä tulee eläköitymään kunnissa yhteensä yli 800 henkeä vuoteen 2025 mennessä, joten henkilöstön optimointi palvelutarpeiden mukaisesti vaatii suunnittelua. Uudessa kunnassa vuosittainen eläkkeelle siirtyvien määrä tulee olemaan keskimäärin 75 henkilöä vuodessa vuoteen 2025 mennessä. Henkilöstö kaipaa tukea ja motivointia muutoksen keskellä, jotta se pystyy hoitamaan tehtävänsä laadukkaasti. Uudelle organisaatiolle tulisikin luoda henkilöstöstrategia, joka antaisi myös suuntaa henkilöstön määrän ja osaamisen sopeuttamiseksi tulevaisuuden haasteita ajatellen. Monikuntaliitoksessa tulee varautua henkilöstön kouluttamiseen siirtymäkautena 2012-2016. Koulutukseen panostamisen periaatteena tulee olemaan työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja suuntaaminen. Uuden kunnan henkilöstön kouluttaminen aloitetaan nimeämisen jälkeen. 16

6. Linjausten valmistelusta tässä liitosselvityksessä Paikallisesti on käyty useita neuvotteluja ja ideointitilaisuuksia tämän monikuntaliitoksen keskeisistä tavoitteista ja toiminnan yhteisestä suunnasta. Tässä kappaleessa esitellään kootusti eri näkökulmia. 6.1. Valtuustoryhmien odotukset hankkeelle Kuntien valtuustoryhmiä haastateltiin joulukuussa 2011, jolloin kartoitettiin valtuustoryhmien odotuksia hankkeen valmistelulle. Monikuntaliitosselvityksen kunnat eivät tee tänä päivänä palveluiden osalta kattavaa yhteistyötä, mutta ovat silti toisilleen hyvinkin tuttuja. Marraskuinen väliraportti antoi valtuutetuille kaivattua lisätietoa oman ja naapurikuntien kehityksestä. Odotuksia yhteiseen valmisteluun sitoutumiseen esiintyi paljon. Mitään talouden loppukiriä yksittäisinä kuntina ei toivota vaan vastuullista yhteistä valmistelua. Kehittämissatsauksia toivotaan uusin palvelujen tuottamistapoihin kuten sähköisiin palveluihin ja nuorten jäämiseen paikkakunnalle. Uuden kunnan rakentamista toivotaan puhtaalta pöydältä ja paikkojen täyttämistä osaamisen perusteella. Palveluiden osalta lähipalvelut puhuttivat kaikkia: Parkanossa terveyspalvelut, muualla koulupalvelut tai muut palvelupisteet oman kunnan alueella. Erikoissairaanhoidon kehitys vie kohti yliopistosairaaloita ja siksi Tampereen suunta nähtiin hyvänä. Päätöksenteon osalta odotetaan tiivistä hyvää kokonaisuutta, jossa alueellisuus huomioidaan. Jo alusta alkaen avoimuus ja tiedottaminen sekä kuntalaisten osallistumismahdollisuudet yhteisiin asioihin haluttiin nostaa vahvasti esille. Uusi kunta olisi suurempi toimija, jonka tulisi kiinnittää huomioita maankäytön kehitykseen, toisen asteen koulutukseen ja työpaikkojen saamiseen alueelle. Lisäksi yhteisiä huolen kohteita olivat varuskunnan ja teollisuuden työpaikkojen säilyminen seudulla. Paineita selvityksen tekemisen ja kuntaliitoksen toteutumiseksi on kertynyt alueella. Olen jo skeptinen toteutumisesta, sillä useita liitoksia selvitetty ilman tulosta kertoi eräs haastateltu. 6.2 Uuden kunnan elinvoimaisuudesta Uuden kunnan vision keskeisin tekijä on elinvoimaisuus, joka ei lisäänny pelkästään rajoja poistamalla vaan edellyttää myös toimenpiteitä, joihin suuremmalla kunnalla on usein enemmän mahdollisuuksia ryhtyä. Elinvoimaisuuden vahvistamiseksi ja riittävän vahvan kunnan rakentamiseksi mukana olevien kuntien päättäjät ovat nähneet tarpeelliseksi ylittää myös maakuntarajan. 17

Mittakaavaedut tulevat automaattisesti, mutta ne pitää myös pystyä hyödyntämään. Näin asiaa pohdittiin kuntien ja paikallisten toimijoiden yhteisessä työpajassa 30.3.2011. Samaa teemaa ideoitiin myös valtuustojen yhteisseminaarissa 26.1.2011 Vetovoimaisuus kasvaa uudella kunnalla, mutta se edellyttää monipuolisia palveluita asukkaille ja yrityksille koko uuden kunnan alueella. Myös kunnan sisäinen julkinen liikenne tulee varmistaa jatkossa. Uudella kunnalla on logistisia etuja, jotka pitää myös pystyä hyödyntämään (valtatiet ja rautatie). Kunnan rakenne voisi olla jatkossa pikkukaupungit ja matkailukylä, jotka kukin voivat erikoistua kehittämisen kärkien mukaan. Kahden taajaman kehittäminen tulee miettiä harkiten jatkossa. Tietoliikenne olisi yhteinen keihäänkärki ja erityinen painotus kunnan kehittämisessä voisi olla etätyössä ja sähköisissä palveluissa. Tämä vaatisi toimivaa Seutuverkkoa. Yhteinen elinkeinotoimi voi hyödyttää jatkossa aluetta kuten yhteiset hankkeetkin. Nykyisten työpaikkojen säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää. Koulutuksen osalta paikalliset vahvuudet on nostettava esille vielä enemmän. Yhdistelmäopinnot, aikuiskoulutus ja yhteistyö yritysten kanssa mm. kesätyöpaikkojen osalta vievät kehitystä eteenpäin. Business center voisi tukea palveluillaan yrittäjiä ja tarjota tiloja vaikkapa rautatieaseman läheisyydessä. Toimialojen yhteiset osaamiskeskittymät olisi koottava yhteen (metalli, puu ja muovi). Asumisen osalta kaavoituksen tulisi olla ennakoivaa ja joustavaa. Asuminen sinällään koetaan alueella edullisena, turvallisena ja helppona. Ideana esitettiin esimerkiksi senioriasumisen alueet, joilla palvelut toimivat hyvin. Myös yleiseen viihtyvyyteen on kiinnitettävä huomioita keskustoissa. Maankäytön tulisi olla eheyttävää uuden kunnan alueella ja nojautua jo olemassa oleviin palvelurakenteisiin. Markkinointia ja viestintää tarvitaan jatkuvasti eri kohderyhmille sen lisäksi on itse uskottava uuteen kuntaan. Identiteettiä voi vahvistaa yhteisillä asioilla ja tapahtumilla, joista uusi esimerkki voisi olla Kankaanpää - Parkano maraton. 6.3. Henkilöstötyöpajan ajatuksia valmisteluille Henkilöstöasioiden työpajassa 30.3.2011 kuntien yhteistyötoimikuntien edustajat totesivat, että tärkeintä on jakaa tietoa henkilöstölle sekä suhtautua kaikkiin osallisiin tasapuolisesti. Odotuksia on myös saada ajoissa tietoa esimiesvastuista ja rakenteista. Myös uudet yhteiset pelisäännöt ja toimintatavat tulisi luoda viimeistään heti mahdollisen liitospäätöksen jälkeen. Uuden kunnan työnantajakuvan vahvistaminen olisi tärkeää, jotta jatkossa rekrytointimahdollisuudet kehittyisivät suotuisasti. Kehittymis- ja koulutusmahdollisuudet työssä ovat monelle tärkeitä asioita. Myös uuden sukupolven näkökulmasta huomioitavia asioita olisivat Mahdollisuudet työnkiertoon. Joustavat toimintatavat Myönteinen suhtautuminen koulutukseen (myös omaehtoiseen koulutukseen) Työkuorman sopivuus Hyvät esimiehet ja esimiestaidot Hyvät etenemismahdollisuudet 18

Työsuhde-edut tulisi myös olla kirjattuna ja kilpailukykyiset. Raha ei ole ainoa palkitsemisen keino, mutta tuloksellisuuden palkitsemisperiaatteet olisi hyvä luoda. Myös muut kuten hyvät ideat/käytännöt työpaikoilla voisi huomioida. Jaksamisen kannalta keskeisintä on kuitenkin hyvä johtaminen ja sitä kautta hyvä ilmapiiri. 6.4. Palvelut uudessa kunnassa Palveluita koskevassa työpajassa 28.3.2011keskeisimmäksi asiaksi kuntien johtavat viranhaltijat nostivat uuden kunnan organisoitumisen palvelutuotannon ja sitä ohjaavan keskushallinnon osalta. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden uudelleenjärjestelyt mietityttävät monia. Myös johtamisjärjestelmä ja sen sijainti, tilaaja-tuottaja malli monine sovelluksineen sekä lähipalveluiden saatavuus herättää kysymyksiä uuden kunnan palveluita mietittäessä. Työpajassa esitettiin myös, että kolmen kunnan palvelutuotannon yhdistämisen yhteydessä olisi hyvä, jos toimintaohjeet yhtenäistettäisiin, hankintatoimet keskitettäisiin ja tietyt palvelutasot määriteltäisiin. Tärkeimmiksi päätöksentekoa vaativiksi asioiksi viranhaltijat nostivat: Elinkeinoelämän kehittämisstrategia (organisointi ja yhteistyö) Uuden kunnan organisaatiorakenteen määritteleminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen Lähipalveluverkon määrittäminen 6.5. Visio ja strategia tässä monikuntaliitoksessa Varsinainen uuden kunnan strategian on tarpeen valmistella laajalla rintamalla yhdistymishallituksen alaisuudessa. Tässä hieman taustaa visiolle ja sille mitä kuntaliitoksella tavoitellaan edellisten valmistelujen ja selvitystyön aikana esille nousseiden ajatusten pohjalta. Visio on tapa saada muutosta aikaan on usein haasteellinen mutta saavutettava Strategia tarkentaa miten visio saavutetaan: voi sisältää arvot, strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät sekä tavoitteet vision saavuttamiseksi Toteutuu ohjelmoinnilla Aikataulut Vastuut Mittarit Seuranta ja arviointi 19

Kuntaliitoksessa yhteinen visio määrittelee mitä uudella kunnalla tavoitellaan. Vision toteuttamiseksi rakennetaan kuntaliitossopimus ja siihen suunnitelmia tulevista tarkennuksista tai toimenpiteiden aikatauluista. Tämän kuntaliitosselvityksen keskeisin tavoite on turvata alueen elinvoimaisuus ja säilyttää palvelut alueella. Valmistelun aikana on lisäksi nostettu keskeisinä vision näkökulmina: Asiakaslähtöisyys toimintatapana, ei erillinen asia vaan jatkuvaa vuorovaikutusta Uuden teknologian hyödyntäminen Toimivat peruspalvelut lähellä kuntalaisia Nuorten työllistäminen alueella Onnellinen vanhuus uudessa kunnassa Elämisen helppous Keskeisiä voimavaroja elinvoimaisuuden rakentamiseksi: Jämijärvi, liikenneyhteydet, kulttuuri, Niinisalo 7. Kuntaliitoksen hyödyt ja haitat Monikuntaliitoksen erityispiirteiden tarkastelussa korostuu liitosten mahdollisuuksien ja liitosten uhkatekijöiden analysointi. Se, milloin monikuntaliitoksen mukana tuomat muutokset ovat liian suuria, sopivia tai liian pieniä, riippuu aina täysin vallitsevasta tilanteesta ja muutoksen toteuttamistavasta. Yksi suuri kertamuutos voi monesti olla parempi, tehokkaampi ja jopa helpompi vaihtoehto kuin vuosia kestävä jatkuva muutosprosessi, joka saa usein aikaan muutosväsymystä niin muutosjohtajissa, organisaation henkilöstössä kuin kuntalaisissakin. Jos vallitsevassa tilanteessa ja muutoksen toteuttamisessa on liikaa puutteita, on parempi pitää muutos pienenä ja paremmin hallittavana. Vastaavasti muutosprosessin taitava toteuttaminen ja vahva yhtenäinen tahtotila mahdollistaa suuremman muutoksen toteuttamisen ilman, että riskit kasvavat liian suureksi. Monikuntaliitoksen tunnuspiirteisiin voidaan katsoa kuuluvan viisi eri kokonaisuutta: 1. Monta yhdyskuntaa ja suureneva asukasmäärä 2. Monta aluetta ja pitenevät etäisyydet 3. Monta keskustaa ja laajeneva palveluverkosto 4. Monta organisaatioita ja supistuva luottamushenkilöhallinto 5. Monta toimintakulttuuria ja uudistuva henkilöstöhallinto Ensimmäinen kohta tarkoittaa, että monikuntaliitoksessa on mahdollisuus kasvattaa väkimäärää kerralla enemmän kuin liitoksella, jossa on mukana vain kaksi kuntaa. Monta aluetta ja pitenevät etäisyydet johtuvat siitä, että yhdistyneen kunnan maantieteellinen pinta-ala kasvaa usein huomattavasti, joten etäisyydet uuden kunnan keskustaan kasvavat. Tämä johtaa taas siihen, että kuntakeskusten muodostamasta verkosta tulee laajempi kuin kahden kunnan kuntafuusiossa. Monikuntaliitoksissa valtuutettujen määrä tulee myös putoamaan, jossakin tapauksissa jopa neljännekseen siitä, mitä se oli ennen liitosta. Monikuntaliitos vaikuttaa myös organisaatio-ja toimintakulttuuriin, koska ennen pienestä organisaatiosta muodostuukin jopa tuhannen ihmisen uusi organisaatio. 20