OPETUSTOIMEN HALLINTO JA JOHTAMINEN PERUSOPINNOT (25 op) Opetussuunnitelma on hyväksytty kasvatustieteiden tiedekuntaneuvostossa 24.3.

Samankaltaiset tiedostot
Koulutusjohtamisen perusopinnot 25 op

Elämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Tiivistelmä opetussuunnitelmasta, joka on hyväksytty kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa

YLIOPISTOARVOSANOJEN LINJA. Opetussuunnitelma

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Lapin yliopisto Käytännön opetus, korvaavuudet ja perusopintojen yhdentämien. Heli Valokivi Sosiaalityön kevätseminaari

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

OPS Minna Lintonen OPS

Näkökulmia oppilaan ja opiskelijan kohtaamiseen

Paula Jordan

Mikkeli Luonnos MEDIA MEDIATAITOJEN OPINTOKOKONAISUUS. Mikkelin Yhteiskoulun lukio Etelä-Savon ammattiopisto, kulttuuriala

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu /

LIIKUNNAN JA VAPAA-AJAN KOULUTUSOHJELMA

OPINTO-OPAS Lahden ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutus Sosiaali- ja terveysala

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Autoalan perustutkinto

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

KASVATUSTIETEEN LAITOS

SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (30 op)

Koulutusjohtamisen instituutti

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Yrittäjyyskoulu Keski-Suomi. Kohderyhmä: Ammatillisen koulutuksen opiskelijat

JOHTAMINEN JA VARAJOHTAJUUS: jaetun johtajuuden mahdollisuudet varhaiskasvatuksen johtajuudelle

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

Martti Raevaara Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma -koulutus (TaM)

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Kansainvälinen toiminta toista astetta yhdistämässä

Miten tukea ja ohjata opiskelijoiden työssä tapahtuvaa oppimista? Anne Virtanen

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2016 ja kevät 2017

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) sivuaineopiskelijoiden info

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI HELSINKI

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Yhteistyö sekä yhtymäkohdat Ammattistartin ja Kotitalousopetuksen koulutukseen, opetukseen ja ohjaukseen Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen p

TUNNUSMERKKEJÄ VALMIUDET OSAAMISEN JOHTAMISEEN

Peruskoulujen tasa-arvo hanke

Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opettajien erikoistumiskoulutus: kouluhyvinvointi 60 op

DEMOKRATIA JA OPPILAIDEN OSALLISUUS KOULUJEN KANSAINVÄLISTÄMISESSÄ

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Kansilehti. Strategia Laatinut: Strategiaprosessi

RATKO-malli & tutkimus- ja kehittämishankkeen taustaa

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet:

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

TieVie-hanke Saksan kieli. Ritva Huurtomaa

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) lv sivuaineopiskelijoiden info

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Sähköisen portfolion käsitteet opintoohjaajankoulutuksessa

9 KOULUTUKSEN ARVIOINTI JÄRJESTELMÄ 330

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA YHTEISKUNTA

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) lv sivuaineopiskelijoiden info

Miten esimies voi edistää yhdenvertaisuutta kansainvälistyvässä työyhteisössä?

Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua?

Maisteri-info. kevät

Liiketoiminnan kehittämisen koulutus

2 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2019

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Erityispedagogiikan koulutus

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Tietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

JATKO-OPINTOSUUNNITELMA KASVATUSTIETEEN TOHTORIN TUTKINTOON

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Joustava perusopetus. - taustaa ja perusteita

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN

Jaettu johtajuus asiantuntijayhteisössä. Dipoli

Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät

Opettajankoulutuslaitos, Rauma. VERME-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Opetushallituksen kuulumiset

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

Transkriptio:

REHTORI-INSTITUUTTI OPETUSTOIMEN HALLINTO JA JOHTAMINEN PERUSOPINNOT (25 op) Opetussuunnitelma on hyväksytty kasvatustieteiden tiedekuntaneuvostossa 24.3.2010 Koulutuksen lähtökohdat Rehtori-instituutin perustehtävänä on kehittää opetus- ja sivistystoimen johtajuutta niin, että oppilaitokset ja muut alan toimijat voivat onnistua tehtävässään parhaalla mahdollisella tavalla. Opetustoimen ja oppilaitosten tehtävänä on koulutuksen kautta rakentaa hyvää tulevaisuutta. Rehtori-instituutin järjestämissä Opetustoimen hallinto ja johtaminen perusopinnoissa perehdytään johtamisen ohella opetushallintoon ja lainsäädäntöön sekä yhteistyöoppilaitoksissa käytännön johtamistyöhön. Opinnot ovat opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/98, siihen tehtyine muutoksineen) mukaisia opintoja ja ne antavat rehtorin kelpoisuuden opetushallinnon opintojen osalta. Opinnot on tarkoitettu opettajille ja muunlaisissa opetus- ja kasvatusalan tehtävissä toimiville sekä apulais- ja vararehtoreille. Vuosittain mukaan valitaan myös yliopistossa perustutkintoa suorittavia, opintojensa loppuvaiheessa olevia opettajaopiskelijoita. Opetustoimen hallinto ja johtaminen -perusopinnot vastaavat rehtorien lisääntyvään koulutustarpeeseen ja tarjoavat mahdollisuuden kouluttautua rehtoriuteen ammattina, omana professiona. Opetustoimen ja oppilaitoksen johtaminen edellyttää omaa kelpoisuuskoulutusta. Yhteiskunnan arvojen ja väestörakenteen muutos, kunta- ja palvelurakenteen uudistukset sekä elinikäisen oppimisen perusajatus vaikuttavat kaikkiin koulutusmuotoihin. Tarvitaan avaraa katsantokantaa, yhteistyötä ja monisuuntaista verkottumista, jotta rehtorin työ onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla. Koulujen johtajilta edellytetään substanssiosaamisen lisäksi myös johtamisen asiantuntijuutta. Tulevaisuuteen suuntautuminen edellyttää koulutukselta uudistavan oppimisen tunnuspiirteitä, joita ovat ennakointi ja osallistuminen. Uudistava oppiminen on kykyä ja halua nousta tulevaisuuden tasalle. Ennakointi merkitsee erilaisten mahdollisuuksien huomioonottamista, pohdintaa ja aktiivisuutta, tulevaisuuden rakentamista. Osallistuminen merkitsee henkilökohtaista sitoutumista yhteisön tukemiseen ja sekä yhteisön että omien tavoitteiden edistämiseen aktiivisella tavalla. Opetustoimen hallinto ja johtaminen -perusopinnot pohjautuvat tutkimustietoon. Opetustoimen ja oppilaitoksen johtajuutta opiskellaan jäsentämällä sitä tiedon ja asiantuntijuuden sekä yksilön ja yhteisön välisen vuorovaikutuksen kautta. Koulutuksen päätyttyä opiskelija tuntee opetustoimen ja oppilaitoksen johtajuuden perusteet ja kykenee sovel-

tamaan niitä teoiksi omassa toimintaympäristössään. Tämän lisäksi opiskelija tuntee opetustoimen ja oppilaitoksen johtajuuteen liittyvät keskeiset asiantuntijuusalueet sekä osaa etsiä, käyttää ja viestiä eri asiantuntijuusalueisiin liittyvää tietoa. Oppimisprosessia ohjaa opiskelijan oma ymmärrys ihmisyyden, yhteisöllisyyden, osallisuuden ja yksilöllisyyden merkityksestä. Opiskelija ymmärtää, miksi on olennaista, että hän itse sitoutuu näiden asioiden edistämiseen omassa työssään. Opetustoimen hallinto ja johtaminen -perusopinnot rakentuvat lähijaksoista ja itsenäisestä työskentelystä. Ajallisesti koulutus rakentuu kahden päivän lähijaksoista, joita on kolmen lukukauden aikana yhteensä kymmenen. Koulutuksen aikana vieraillaan eri oppilaitoksissa ja työskennellään verkossa. Lähijaksoilla opiskelu etenee pääosin yhtenäisenä ryhmänä esimerkiksi asiantuntijaluennoilla, joihin liittyy myös kirjallisuuteen perehtymistä ja oppimistehtäviä. Niin lähijaksoilla kuin verkossa asiantuntijaluentojen, kirjallisuuden ja oppilaitosvierailujen asioita prosessoidaan sekä kiinteissä tutoreiden johtamissa että koostumuksiltaan vaihtelevissa pienryhmissä. Opiskelu sisältää myös parityöskentelyä ja yksilöllistä opiskelua. Koulutus sitoo yhteen oppilaitosjohtamisen teorian ja käytännön. Lähijaksojen ja kirjallisuuden teoriaopinnot kytketään käytäntöön oppilaitosvierailujen, ryhmätyöskentelyn ja yksilöllisen soveltamisen kautta. Teorian ja käytännön yhteenliittymistä sekä opiskelijan kokonaisvaltaista kehittymistä tuetaan erityisen praktikum-työskentelyn kautta. Praktikumissa jokaisella opiskelijalla on oma mentorirehtorinsa, tutorinsa sekä työparinsa ja pienryhmänsä. Praktikum-ohjelma laaditaan siten, että se tukee sekä lähijaksojen opintoja että opiskelijan omaa kehittymistä. Arvioinnin tehtävänä on varmistaa teorian ja käytännön yhteen liittäminen sekä opiskelijan oma kokonaisvaltainen kehitys. Täten arvioinnissa korostetaan tietoa ja kokemuksia prosessoivia työpari- ja ryhmätehtäviä sekä yksilökohtaisia soveltavia oppimistehtäviä. Opintokokonaisuus arvioidaan asteikolla hyväksytty täydennettävä. Avoin, toisia kunnioittava ja kuunteleva vuorovaikutus luo perustan yhdessä oppimiselle ja yhdessä ajattelulle sekä kokemusten jakamiselle, puhutaan dialogisuudesta. Ison ryhmän ja pienempien tutor-ryhmien ryhmäytyminen on keskeinen osa oppimisprosessia. Ihmisten tunteminen ja vuorovaikutus rikastuttavat oppimista ja mahdollistavat luottamuksen syntymisen. Tärkein osa oppimista on kuitenkin opiskelijan oma aktiivisuus, vastuu ja huolenpito omasta oppimisesta. Sisäinen motivaatio ja halu oppia ovat perusedellytyksiä itseohjautuvalle tavalle opiskella ja oppia. Opinnot koostuvat kolmesta temaattisesta kokonaisuudesta, jotka muodostavat oppilaitosjohtajuuden ytimen. Opintojen alkuvaiheessa painotetaan opiskelijan itsetuntemusta ja opiskelijoiden ryhmäytymistä. Opintojen keskivaiheilla korostuu koulutuspoliitikan ja hallinnon asiantuntijuuden opiskelu. Opintojen loppuvaihe keskittyy opiskelijan oman opetustoimen johtamisen kehittymiseen.

Johtajuus ja johtaminen Tieto ja asiantuntijuus opetustoimen johtajuudessa Yksilö ja yhteisö sekä yhteisön vuorovaikutus TEEMA I Yksilö, yhteisö sekä yhteisön vuorovaikutus johtajuudessa, 3 op OTJP001 Yksilö ja yhteisö, 1 op Yleiskuvaus: Opiskelija perehtyy itseensä ja muihin yksilöinä yhteisössä johtajuuden näkökulmasta. Lisäksi opiskelija syventää tietojaan yhdessä oppimisen ja yhteisönä toimimisen merkityksestä erityisesti johtajuuden kannalta. - minä ja muut yhteisössä - kognitiiviset tyylit - työyhteisön hyvinvointi - tunteet työyhteisössä Osaamistavoite: Opiskelija tuntee keskeisiä yksilöön ja yhteisöön liittyviä käsitteitä ja ominaisuuksia johtajuuden näkökulmasta. Opiskelijalla on valmiudet aloittaa oman johtajuutensa tarkastelu. Opiskelija ymmärtää yhdessä oppimisen ja yhteisönä toimimisen merkityksen johtajuuden kannalta. Työtavat: Yksilöön ja yhteisöön liittyviä käsitteitä tarkastellaan luentojen, ryhmä- ja parityöskentelyn sekä yksilöllisen työskentelyn kautta lähijaksoilla. Arviointi: Opintojaksoon ei liity erillistä arvioitavaa opintotehtävää, vaan opintojakson opinnot sisältyvät näkökulmina Johtajuus ja johtaminen-teeman opintotehtäviin. Kirjallisuus: Sovitaan kouluttajien kanssa lähijaksolla. OTJP002 Yhteisön vuorovaikutus, 2 op Yleiskuvaus: Opiskelija perehtyy sekä oman toimintaympäristön sisällä että sieltä ulospäin tapahtuvaan vuorovaikutukseen johtajuuden näkökulmasta. Erityisesti paneudutaan vuorovaikutuksen dialogisuuteen. - vuorovaikutuksen eri muodot - dialogisuus - sidosryhmäjohtaminen - verkostojohtaminen - työyhteisöviestintä Osaamistavoite: Opiskelija tuntee yhteisön vuorovaikutuksen keskeisiä piirteitä johtajuuden näkökulmasta. Opiskelija ymmärtää oppimansa merkityksen hyvälle johtamiselle.

Työtavat: Yhteisön vuorovaikutuksen keskeisiä piirteitä tarkastellaan luentojen, ryhmäja parityöskentelyn sekä yksilöllisen työskentelyn kautta lähijaksoilla ja kirjallisuuden kautta. Arviointi: Opintojaksoon sisältyy arvioitava opintotehtävä, jossa opiskelija analysoi oman oppilaitoksensa sisäistä ja ulkoista viestintää. Analyysi puretaan pienryhmässä. TEEMA II Tieto ja asiantuntijuus opetustoimen johtajuudessa, 10 op OTJP003 Suomalainen koulutuspolitiikka eilen, tänään ja huomenna, 3 op Yleiskuvaus: Opiskelija perehtyy suomalaisen koulutuspolitiikan historiaan, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen sekä siihen, miten suomalainen koulutuspolitiikka kytkeytyy globaaliin kontekstiin. - historia, toimijat, päätöksenteko, ohjausjärjestelmät - globaalisti, kansallisesti ja paikallisesti jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö Osaamistavoite: Opiskelija tuntee suomalaisen koulutuspolitiikan historiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Opiskelija osaa kiinnittää suomalaisen koulutuspolitiikan globaaliin kontekstiin. Työtavat: Suomalaista koulutuspolitiikkaa käsitellään luentojen, keskustelujen ja opintotehtävän kautta. Opintotehtävä puretaan pienryhmässä. Arviointi: Opintojaksoon sisältyy arvioitava opintotehtävä. Kirjallisuus: Kulloisenkin hallitusohjelman koulutusosuus. http://valtioneuvosto.fi/hallitus/hallitusohjelma/pdf/fi.pdf Koulutus ja tutkimus vuosina 2011-2016. Kehittämissuunnitelma. http://www.minedu.fi/opm/julkaisut/2012/kehittamissuunnitelma.html Education at a Glance, annual OECD report Lisäksi erikseen sovittava kirjallisuus kouluttajien kanssa. OTJP004 Hallinnon johtaminen, 7 op Yleiskuvaus: Opiskelija perehtyy yleishallintoon, opetushallintoon, taloushallintoon ja henkilöstöhallintoon sekä hallitsee niihin liittyvän peruslainsäädännön. - yleishallinnon periaatteet ja hallintomenettely, lainsäädäntö - opetushallinnon ohjausjärjestelmät, päätöksenteko, arviointijärjestelmät, koulutusjärjestelmä, opetustoimen lainsäädäntö - taloushallinto: talouden ohjaus, vastuut, rahoitusperiaatteet, valtionapu, lainsäädäntö - henkilöstöhallinto: työoikeuden ja virkamiesoikeuden perusteet, palvelussuhdelajit, työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmät, työntekijän ja työnantajan oikeudet, velvollisuudet ja vastuut, palvelussuhteen solmiminen ja päättäminen, lainsäädäntö Osaamistavoite: Opiskelija osaa johtaa hallintoa oppilaitoksessaan. Työtavat: Luennot, kirjallisuus, praktikum-työskentely, pienryhmätyöskentely. Arviointi: Opintojaksoon sisältyy kuulustelu ja arvioitava opintotehtävä. Kirjallisuus: Yleishallinto

Frösen, K. 1999. Artikkelit Euroopan Unionin toimielimet ja päätöksenteko sekä Eurooppaoikeus. Teoksessa: Opiskellen uudistuvaan Unioniin, sivut 24-77. Hallinnon kehittämiskeskus. Helsinki: Oy Edita Ab. Hallintolaki (434/03) Hallintolainkäyttölaki (586/96) Henkilötietolaki (523/99) Kuntalaki (365/95) Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/86) Laki säädettyjen määräaikain laskemisesta (150/30) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/99) Mäenpää, O. 2003. Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet. Helsinki: Edita. Suomen perustuslaki (731/99) Yhdenvertaisuuslaki (21/04) Opetushallinto Perusopetuslaki (628/98) ja perusopetusasetus (852/98) Lukiolaki (629/98) ja lukioasetus (810/98) Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/98) ja asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/98) Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/98) ja asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/98) Laki vapaasta sivistystyöstä (632/98) ja asetus vapaasta sivistystyöstä (805/98) Laki taiteen perusopetuksesta (633/98) ja asetus taiteen perusopetuksesta (813/98) Lastensuojelulaki (417/07) Taloushallinto Kuntien valtionosuuslaki (1147/96) Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/98) ja asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (806/98) Heikkilä, Juva, Kettunen, Lahtinen, Tiihonen. 2008. Koulutuksen talouden käsikirja. PS-kustannus. Muu erikseen sovittava kirjallisuus Henkilöstöhallinto Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/98) Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/03) Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/04) Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta (449/07) Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/02) Työsopimuslaki (55/01) Työturvallisuuslaki (738/02) Valtion virkamieslaki (750/94)

TEEMA III Johtajuus ja johtaminen, 12 op OTJP005 Johtajuuden keskeisiä käsitteitä ja periaatteita, 3 op Yleiskuvaus: Opiskelija perehtyy organisaatioon ja organisaation johtamiseen yleisten organisaatio- ja johtamisteorioiden kautta. - management, leadership - strateginen ajattelu ja strateginen johtaminen - visiojohtaminen - johtajuus, luottamus ja vastuullisuus - palautteen antaminen ja vastaanottaminen - muutoksen johtaminen Osaamistavoite: Opiskelija tuntee keskeisiä organisaatioon ja johtamiseen liittyviä käsitteitä ja yleisimpiä organisaatio- ja johtamisteorioita. Opiskelijalla on valmiudet käsitteiden ja teorioiden soveltamiseen hyvän johtamisen tekoina. Työtavat: Organisaatioihin ja johtamiseen liittyviä käsitteitä ja yleisimpiä organisaatioja johtamisteorioita tarkastellaan lähijaksojen luentojen ja kirjallisuuden, ryhmä- ja parityön sekä yksilöllisen työn kautta sekä lähijaksoilla että verkossa. Arviointi: Opintojaksoon sisältyy opintotehtäviä, joita analysoidaan erityisesti tutorin johdolla praktikumryhmissä. OTJP006 Opetustoimen ja oppilaitoksen johtaminen ja kehittäminen, 3 op Yleiskuvaus: Oppilaitosten tehtävänä on koulutuksen kautta rakentaa hyvää tulevaisuutta. Opiskelija perehtyy opetustoimen ja oppilaitoksen johtamisen ja kehittämisen erityispiirteisiin. Opintojakson keskeiset käsitteet ja sisällöt: - koulun tehtävä - oppilaitos yhteisönä - pedagoginen johtaminen ja kehittäminen - toimintakulttuurin kehittäminen - johtamisen arvoperusta - jaettu johtajuus ja opettajan uusi rooli (teacher leadership) - osaamisen johtaminen - opetustoimen ja oppilaitoksen kehittämisotteita; laatu, arviointi, tehokkuus - oppijoiden yhteisö Osaamistavoite: Opiskelija tuntee opetustoimen ja oppilaitoksen johtamisen erityispiirteitä. Opiskelijalla on valmiudet hyvän johtajuuden tekoihin soveltamalla yleisiä organisaatio- ja johtamisteorioita opetustoimen ja oppilaitoksen johtamisen edellyttämällä tavalla. Työtavat: Opetustoimen ja oppilaitoksen johtamista tarkastellaan niin lähijaksojen luentojen, kirjallisuuden kuin oppilaitosvierailujen, ryhmä- ja parityön sekä yksilöllisen työn kautta sekä lähijaksoilla että verkossa. Keskeisessä osassa on myös praktikumtyöskentely. Arviointi: Arvioinnissa painottuvat opiskelijan laatimat opetustoimen ja oppilaitoksen johtamiseen liittyvät oppimistehtävät osana praktikum-työtä. Praktikum-työn oppimistehtävät analysoidaan tutorin johdolla pienryhmissä.

OTJP007 Minä oppilaitoksen johtajana, 3 op Yleiskuvaus: Opiskelija perehtyy oppilaitoksen johtamiseen oman persoonansa kautta. - johtajaidentiteetti - oman johtajuuden / johtajuuden kehittymisen suunnitelman rakentaminen Osaamistavoite: Opiskelijalla on käsitys omasta persoonastaan opetustoimen ja oppilaitoksen johtamisen kannalta. Opiskelijalla on valmius hyvän johtajuuden tekoihin sopusoinnussa oman persoonansa kanssa. Työtavat: Opintokokonaisuudessa korostuvat yksilö- ja ryhmäkohtaiset pohdinnat, joita tuetaan luennoilla ja kirjallisuudella sekä tutoreiden ohjauksella. Arviointi: Opiskelija laatii oman johtajuuden / johtajuuden kehittymisen suunnitelman, jota arvioidaan praktikumryhmän ja tutorin kanssa. OTJ008 Praktikum, 3 op Opiskelija perehtyy oppilaitoksen toimintaan ja rehtorin työhön vierailemalla mentorioppilaitoksessa ja käymällä keskusteluja oman mentorirehtorin kanssa. Praktikum etenee oppilaitoksen lukuvuoden rytmissä. Praktikumissa opiskelijat toimivat pienryhmissä, joita ohjaa Rehtori-instituutin tutor. Ryhmien toiminta toteutetaan sekä lähijaksoilla että verkossa Optima-oppimisalustalla. Praktikum liittyy kiinteästi kaikkiin opintokokonaisuuden opintojaksoihin. Praktikumin tavoitteena on liittää opinnoissa esille tulleet teoreettiset ja käsitteelliset asiat käytännössä rehtorin työhön ja oppilaitoksen kehittämiseen. Opetussuunnitelman päivitys käynnissä keväällä syksyllä 2014.